Videopätkiä

[Tumi Hämäläinen 716]

Kyllä näin, mutta mikähän idea on ottaa laite ulos koneen ollessa parkissa? Vai tuleeko se jopa automaagisesti ulos? Tällä tiedolla ei liene meille suurtakaan arvoa, mutta ihan vaan mielenkiinnostahan näitä tulee mietittyä.

[Paavo Mäntylä 112]

Tulee automaattisesti. Liittyy varmaan huoltoon, helpompi huoltaa ja tarkistaa kun tulee aina automaattisesti ulos. 

[Seppo Kohonen 311]

15 tuntia sitten, Paavo Mäntylä kirjoitti:

Se on RAT eli Ram Air Turbine. Tuottaa Drakenissa muistaakseni hydraulipainetta hätätilanteessa jos muut systeemit kyykkää. 

Suomessa taisi laitteen puhelikelinen nimitys olla "milla".

[Mauno Selin 30]

‎22‎.‎6‎.‎2018 at 15.11, Seppo Kohonen kirjoitti:

Suomessa taisi laitteen puhelikelinen nimitys olla "milla".

Jyrki Laukkanen kertoo Drakenin tekniikasta tämän videon lopussa https://youtu.be/vLGGKhvkaVE ja tämän videon alussa https://youtu.be/s6WhtSNgAV0 . Milla (mylly?) nimi tuli käsittääkseni Ruotsista. Kun hydraulipumpun tuotto loppuu niin painovoima pudottaa Millan rungon sisältä alas ja se alkaa tuottaa hydraulipainetta ilmavirran pyörittäessä käyttöakselia. Moottoria käynnistettäessä siihen apulaiteakselilla kytkettyhy draulipumppu alkaa tuottamaan järjestelmään painetta ja tämä paine nostaa Millan rungon sisään. Drakenin mekaanikkoja löytyy varmasti Foorumilta ja he voivat tarkemmin kertoa käynnitämisestä mutta periaate on se että konessa on tuolle Isopropyylinitraatille pieni säiliö josta ennen käynnistystä polttokammioon johdetaan "ryypyt" ja tämä herkästi hajoava ja runsaasti kaasua tuottava kemikaali sytytetään sähkökipinällä. Hajoamiskaasut saavat turbiinin ja samalla akselilla olevan ahtimen pyörimään ja tietyllä kierrosluvulla avataan polttoainesyöttö jonka jälkeen startin onnistuessa moottorin kierrosluku vakiintuu tyhjäkäynnille 60% tietämille. Drakenin moottori RM6A on RR Avoniin pohjautuva lisenssiversio ja alkuperäinen voidaan myös käynnistää myös kiinteällä sytytysaineella joka hajotetaan niinikään kaasuksi (musta savu).    

Muokattu: Kesäkuu 29, 2018, käyttäjä: Mauno Selin

[Mauno Selin 30]

Tässä on lisää Jyväskylän satoa: Ilmavoimien kuljetus ja yhteyskoneita https://youtu.be/2Aiwrp-AAwo  

[Jussi Oikari 1]

7 tuntia sitten, Mauno Selin kirjoitti:

Jyrki Laukkanen kertoo Drakenin tekniikasta tämän videon lopussa https://youtu.be/vLGGKhvkaVE ja tämän videon alussa https://youtu.be/s6WhtSNgAV0 . Milla (mylly?) nimi tuli käsittääkseni Ruotsista. Kun hydraulipumpun tuotto loppuu niin painovoima pudottaa Millan rungon sisältä alas ja se alkaa tuottaa hydraulipainetta ilmavirran pyörittäessä käyttöakselia. Moottoria käynnistettäessä siihen apulaiteakselilla kytkettyhy draulipumppu alkaa tuottamaan järjestelmään painetta ja tämä paine nostaa Millan rungon sisään. Drakenin mekaanikkoja löytyy varmasti Foorumilta ja he voivat tarkemmin kertoa käynnitämisestä mutta periaate on se että konessa on tuolle Isopropyylinitraatille pieni säiliö josta ennen käynnistystä polttokammioon johdetaan "ryypyt" ja tämä herkästi hajoava ja runsaasti kaasua tuottava kemikaali sytytetään sähkökipinällä. Hajoamiskaasut saavat turbiinin ja samalla akselilla olevan ahtimen pyörimään ja tietyllä kierrosluvulla avataan polttoainesyöttö jonka jälkeen startin onnistuessa moottorin kierrosluku vakiintuu tyhjäkäynnille 60% tietämille. Drakenin moottori RM6A on RR Avoniin pohjautuva lisenssiversio ja alkuperäinen voidaan myös käynnistää myös kiinteällä sytytysaineella joka hajotetaan niinikään kaasuksi (musta savu).    

Muistini mukaan Drakenissa on isopropyylinitraatilla toimiva käynnistysmoottori. Se on pieni turbiini, joka pyörittää vaihteiston kautta itse moottoria. Käynnistyminen on nopea ja kitkerää savua aiheuttava toimenpide!

 

Eli tuota ainetta ei syötetä suoraan moottorin polttokammioon. Olisiko jollain kuvaa DK:n moottorista?

[Mauno Selin 30]

Kiitos Jussille tarkennuksesta. Jyrki Laukkasen Draken kirjassa on muutama kuva RM6 moottorista ja niiden perusteella se on hyvin saman näköinen kuin RR Avonin jälkipoltinversio ja tästä löytyy kuvia Googlettamalla runsaasti. Laukkasen kuvaus Drakenilla laskeutumisesta on varsin mielenkiintoinen, kannattaa lukea koko kirja. Kone on laskuasussa ja -nopeuksilla nopeusalueensa epästabiililla alueella jossa koneen nopeus ei pysy vakiona vaan pyrkii  joko kasvamaan tai pienentymään itsestään. Tätä pitää kontrolloida aktiivisesti varoen maksimikohtauskulmaa sekä ali- tai ylinopeutta. Kaksoisdelta siivellä on pieni sivusuhde ja suuri vastus suurilla kohtauskulmilla lennettäessä. Tehon tarve on sen takia loppulähestymisessä iso, noin 70%. Koneessa ei ole laskusiivekkeitä ollenkaan. Muita koneen ominaisuuksia ovat servosakkaus ja supersakkaus joista kerrotaan videolinkeissä ja  kirjassa.     

Muokattu: Heinäkuu 2, 2018, käyttäjä: Mauno Selin

[Tumi Hämäläinen 716]

Lakko lentää.

 

[Matti Hyötyniemi 428]

Tiukkaa asiaa pakkolaskun suorittamisesta. Ehkä mielenkiintoisin huomio on mielestäni se, että pakkolasku kentän ulkopuolella kannattaa kaverin mielestä tehdä aina telineet sisällä, jolloin kone pysähtyy lyhyelläkin palstalla.

[Ari Saarinen 108]

2.7.2018 at 14.06, Mauno Selin kirjoitti:

Kiitos Jussille tarkennuksesta. Jyrki Laukkasen Draken kirjassa on muutama kuva RM6 moottorista ja niiden perusteella se on hyvin saman näköinen kuin RR Avonin jälkipoltinversio ja tästä löytyy kuvia Googlettamalla runsaasti. Laukkasen kuvaus Drakenilla laskeutumisesta on varsin mielenkiintoinen, kannattaa lukea koko kirja. Kone on laskuasussa ja -nopeuksilla nopeusalueensa epästabiililla alueella jossa koneen nopeus ei pysy vakiona vaan pyrkii  joko kasvamaan tai pienentymään itsestään. Tätä pitää kontrolloida aktiivisesti varoen maksimikohtauskulmaa sekä ali- tai ylinopeutta. Kaksoisdelta siivellä on pieni sivusuhde ja suuri vastus suurilla kohtauskulmilla lennettäessä. Tehon tarve on sen takia loppulähestymisessä iso, noin 70%. Koneessa ei ole laskusiivekkeitä ollenkaan. Muita koneen ominaisuuksia ovat servosakkaus ja supersakkaus joista kerrotaan videolinkeissä ja  kirjassa.     

Tervehdys lajitoverit.

Mukavaa lukea kommentteja vanhasta tuttavasta. DK oli ja on edelleen voimissaan ja kuten edellä kerrottiin pikku yksityiskohtia voitaneen lisätä aiheeseen.

Tuo "Milla" on tosiaan varalaite hydrauliikalle, mutta myös generaattorille. Jos molemmat hydrauliikkayksiköt hajoavat tuottaa Milla tarvittavan ohjauspaineen, mutta puolitettuna.

Jos myös generaattori sippaa, milla tuottaa vain hydraulipaineen kun telineet lasketaan alas. Tämä yhdistelmä on jo peräti harvinaista. Moottori oli versiota RM 6C (S ja F-versiot).

Tuo lähestymisen aikainen tehontarve on lähempänä 90% kohtauskulmalla n. 13 yksikköä, nopeus painosta riippuen kynnyksellä 290-320 km/h. Pituuskallistus hoidetaan sauvalla ja nopeus/ vajoaminen tehoilla. Keskittymistä vaativa suoritus joka keralla, varsinkin lyhyelle kiitotielle. Tyyppikoulutuksen alussa käytettiin "TIS"-laskumetodia (typ inflygning skolan), jolloin lähestymiskulma ja nopeus pidettiin istumiseen asti. Kokemuksen myötä tuli loivennus mukaan ja pehmeät laskut (joskus kuitenkin 8 richterin asteikolla).

Hieno laite ja syvällä mukavissa muistoissa!

 

ASa

[Ilkka Mäkelä 1 212]

Kaksi AN-225-lentoonlähtövideota,

pyrstössä olevan kameran kuvaa

Lyhyt ohjaamopätkä

 

[Ilkka Mäkelä 1 212]

Ilmavoimien Hornet-soololentoesitys sai tunnustusta Royal International Air Tattoo -lentonäytöksessä Isossa-Britanniassa heinäkuussa 2018. Karjalan lennoston kapteeni Lauri Mäkisen lentämä soolo sai parhaan yksittäisen esityslennon (best individual flying display) Sir Douglas Bader Trophy -palkinnon.

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Ja tässä sama ulkoapäin (ei kokonaan). Muuten hieno video, mutta suurimmalta osin mielestäni liian lähelle zoomattu kohteeseen, jolloin koneen vauhti "kuolee", kun ei näy esim. maata tai kauempia pilviä.

 

[Paavo Mäntylä 112]

Omasta mielestä tällainen taas on parempi missä koneen liikkeet lähempää näkyy paremmin. Harvinaisempaa materiaalia. 

[Tumi Hämäläinen 716]

21 tuntia sitten, Paavo Mäntylä kirjoitti:

Omasta mielestä tällainen taas on parempi missä koneen liikkeet lähempää näkyy paremmin. Harvinaisempaa materiaalia. 

Niin, kun se koneen liike ei näy suhteessa ympäristöön. Ei voi tietää, mikä on koneen vauhti. Jos taustalla olisi joitakin kiintopisteitä, olisi helpompi havaita koneen nopeus.

[Mauno Selin 30]

Tässä taas vanhempaa suihkarikalustoa, eli laitetaan pilli viheltämään. Kiitokset kummallekkin Arille hienoista esityksistä Jyväskylässä.

https://youtu.be/XTwovT_37PY

 

[Aku Antman 2]

Erittäin mielenkiintoinen kanava youtubessa, kannattaa katsella muutenkin mutta tässä viimeisimmässä julkaisussa ilmavoimien lentäjän Draken haastattelu saattaa kiinnostaa monia ja tulossa on myös MIG-21 haastattelu Suomesta.

 

 

 

[Juha Pesu 15]

6.8.2018 at 08.53, Aku Antman kirjoitti:

Erittäin mielenkiintoinen kanava youtubessa, kannattaa katsella muutenkin mutta tässä viimeisimmässä julkaisussa ilmavoimien lentäjän Draken haastattelu saattaa kiinnostaa monia ja tulossa on myös MIG-21 haastattelu Suomesta.

 

Olipas kiva haastattelu, ja mukava nähdä pitkästä aikaa Sir Saarista, edes videolla. Terveisiä, jos menee tätä kautta! Sujuvaa, sulavaa esiintymistä kameran edessä, hieno edustaja kertomaan Suomen Ilmavoimien kunniakkaasta lähihistoriasta.

[Aku Antman 2]

Noin viikon päästä tulee Laukkasen haastattelu.

 

Muokattu: Elokuu 10, 2018, käyttäjä: Aku Antman

[Aku Antman 2]

 

[Ilkka Mäkelä 1 212]

Red Wings-yhtiön Tu-204:n moottorin kuorien raoista tunkee reippaat lieskat lentoonlähdön jalkeen. Kone palasi lähtökentälle ja evakuoitiin.

http://www.euronews.com/2018/08/22/passenger-films-moment-plane-s-engine-catches-fire-after-takeoff?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+euronews%2Fen%2Fnews+(euronews+-+news+-+en)

 

[Mauno Selin 30]

Laitetaanpas vielä vähän kesäisiä Jyväskylän muistoja, eli Gauntlet ja Vinka:

 

 

[Tarmo Kallio 239]

Kovaa ja korkealla: X-15: 

 

[Matti Palosuo 366]

Neljän Super Hornetin Missing Man ylilento senaattori John MaCainin hautajaisissa Annapoliksessa viime sunnuntaina.

Kysymys: Miksi koneissa on pysäytyskoukut laskettuina? Tekninen juttu vai symbolisesti vetävät sielun taivaalle? 

 

 

[Matti Palosuo 366]

Finnairin ja Finavian yhteistyönä tuottama East and West Side Story lyhytelokuva on nyt katsottavissa youtubessa.

Elokuvan kampanjasivut: http://www.matchmadeinhel.com/

https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=3040080

Lainaa

Finnair ja Finavia ovat toimineet idän ja lännen välissä yli 35 vuoden ajan, Helsinki-Vantaan lentoaseman toimiessa liikenteen solmukohtana. Yhteisen taipaleen juhlistamiseksi nämä kaksi ovat julkaisseet lyhytelokuvan, joka on maailman ensimmäinen lentoyhtiön ja lentoaseman julkaisema elokuva. East and West Side Story on lyhytelokuva merkityksellisistä kohtaamisista, joita tulee eteen ihmisten matkustaessa. Lyhytelokuvan pääosassa on kuuluisa kirjailija, joka kaipaa yksityisyyttä koko maailman vaatiessa häntä parrasvaloihin.

Tarina levittäytyy kolmelle maanosalle, alkaen Yhdysvalloista sekä Koreasta, ja päättyen Suomeen. East and West Side Storylla on nimensä mukaisesti kaksi ohjaajaa, Young-Wok Paik eli ”Wookie” Koreasta ja Johan Storm Ruotsista. Molemmat ohjaajat antavat näkökulmansa samalle tarinalle, jonka tuottajana toimii B-Reel films (Bergman: a Year in Life). Päärooleissa nähdään ruotsalais-yhdysvaltalainen Anne Bergstedt, joka on tuttu muun muassa Boardwalk Empire -sarjasta ja Black Swan -elokuvasta, sekä korealainen Jae Hoon (One Day Maybe).

East and West Side Story on erinomainen esimerkki siitä, miten modernit yritykset kertovat emotionaalisempia tarinoita ja tavoittavat laajempia yleisöjä ympäri maailmaa brändiviihteen avulla. Lyhytelokuvan ensi-ilta pidettiin eilen Helsinki-Vantaalla, jossa lentokonehallista tehtiin elokuvateatteri yhdeksi illaksi. Vieraiden isäntänä toimi Renny Harlin