Ilmaliikenneonnettomuus, pieni, Helsinki-Malmi 10.02.2015 klo 14:20:05

[Marko Pesonen 0]

Kaksipaikkainen pienkone ajautui kiitotieltä ulos laskeutumisen yhteydessä Helsinki-Malmin lentokentällä. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

 

Lähde: Tilannehuone.fi

 

Lisätty: 14:45

[Tarmo Lindroos 0]

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265518-lento-onnettomuus-lahella-malmin-lentokentalla-vahan-enemman-kun-olisi-ollut-lunta

[Nils Rostedt 13]

Melkoisessa sivutuulessa siellä on näköjään lennetty.

 

EFHF 101320Z 28007KT 220V340 CAVOK 08/M00 Q1008=

EFHF 101250Z 30011G20KT 260V340 CAVOK 08/00 Q1008=

EFHF 101220Z 28011KT 240V320 CAVOK 08/M00 Q1008=

EFHF 101150Z 29013KT 260V320 CAVOK 08/00 Q1007=

EFHF 101120Z 29011KT 260V340 CAVOK 08/01 Q1007=

 

RWY09/27 CLSD FROM: 01FEB15 1115 TO: 01APR15 1600 EST (B0286/15)

 

[Mikko Tuomi 445]

Melkoisessa sivutuulessa siellä on näköjään lennetty.

 

EFHF 101320Z 28007KT 220V340 CAVOK 08/M00 Q1008=

EFHF 101250Z 30011G20KT 260V340 CAVOK 08/00 Q1008=

EFHF 101220Z 28011KT 240V320 CAVOK 08/M00 Q1008=

EFHF 101150Z 29013KT 260V320 CAVOK 08/00 Q1007=

EFHF 101120Z 29011KT 260V340 CAVOK 08/01 Q1007=

 

RWY09/27 CLSD FROM: 01FEB15 1115 TO: 01APR15 1600 EST (B0286/15)

 

 

Tama oli sarkasmia, vai?

 

[Tatu Koiranen 1 876]

Tama oli sarkasmia, vai?

 

 

Nuo 20 solmun puuskat voi olla vähän kovia jos siellä jollain kangaspuilla on lennetty, mutta tuo 11 solmun keskituuli ei kyllä mikään erityinen taas toisaalta ole. Koska kiitotie ei mitä todennäköisimmin ole lämpötilasta johtuen mikään liukas ollut, niin meneehän tuo nyt tapauksena osaamattomuuden eikä tuulen piikkiin sitten kuitenkin.

[Jari J Sivula 1]

Esim. meidän himmelin sivutuulimaksimi on 12KT. Jos keskituuli on 11 KT, saattaa tuulta olla enemmän, kuin tuo 12KT, onhan tuo arvo 10 min keskiarvo. 20 KT vie sitten jo mennessäään, hih.

[Jaakko Männistö 281]

Nuo 20 solmun puuskat voi olla vähän kovia jos siellä jollain kangaspuilla on lennetty,

EFHF 101250Z 30011G20KT 260V340 CAVOK 08/00 Q1008=   Nimenomaan,onhan tuossa evästä kotitarpeiksi.Lapasesta karkaa himmelit ???

[Juha Lampi 282]

Olipa hyvä, ettei tässä sattunut mitään onnettomuutta eikä edes vauriota! Kone taisi olla niitä, jotka todennetusti sietävät 16 kts sivutuulikomponenttia laskussa. 

[Nils Rostedt 13]

Tama oli sarkasmia, vai?

 

 

Ei ollut sellaiseksi tarkoitettu. Itse lennän konetyypillä, jonka suurin sallittu sivutuulikomponentti on 12 solmua. 11 solmun sivutuuli on minusta jo ihan vaativaa, varsinkin jos se on puuskainen.

 

On hyvä huomioida myös se, että METAReissa pitää ilmoittaa puuskat vasta, kun niiden nopeus ylittää keskituulen 10 solmulla tai enemmän. Eli jos ilmoitettu tuuli on 10 solmua, siinä voi olla 19 solmun puuskia. Tuona päivänä on voinut olla jo ennen tapahtumahetkeä 20-22 solmun sivutuulipuuskat.

 

Laskin huvikseni tuulikorjauskulman. Jos vaikka tuuli on 20 solmua suoraan sivusta ja koneen nopeus on vaikkapa 80 km/h (43 solmua), mikä voi olla ultrakevytkoneelle tyypillinen arvo juuri ennen kosketusta, korjauskulman tulisi olla peräti 25 astetta kiitotien suuntaan nähden.

 

Jos koneen nopeus oletetaan 100 km/h:ksi (54 solmua), mikä voi olla realistisempi nopeus loppuloivennuksen alkaessa, tuulikorjauskulman tulisi olla edelleen 20 astetta kiitotien suuntaan nähden. Sekin on aika paljon, mielestäni.

 

Kokeneemmat sivutuulilaskijat kommentoikoon, ylläoleva oli vain esimerkki.

 

 

 

[Mikko Tuomi 445]

Ei ollut sellaiseksi tarkoitettu. Itse lennän konetyypillä, jonka suurin sallittu sivutuulikomponentti on 12 solmua. 11 solmun sivutuuli on minusta jo ihan vaativaa, varsinkin jos se on puuskainen.

 

On hyvä huomioida myös se, että METAReissa pitää ilmoittaa puuskat vasta, kun niiden nopeus ylittää keskituulen 10 solmulla tai enemmän. Eli jos ilmoitettu tuuli on 10 solmua, siinä voi olla 19 solmun puuskia. Tuona päivänä on voinut olla jo ennen tapahtumahetkeä 20-22 solmun sivutuulipuuskat.

 

Laskin huvikseni tuulikorjauskulman. Jos vaikka tuuli on 20 solmua suoraan sivusta ja koneen nopeus on vaikkapa 80 km/h (43 solmua), mikä voi olla ultrakevytkoneelle tyypillinen arvo juuri ennen kosketusta, korjauskulman tulisi olla peräti 25 astetta kiitotien suuntaan nähden.

 

Jos koneen nopeus oletetaan 100 km/h:ksi (54 solmua), mikä voi olla realistisempi nopeus loppuloivennuksen alkaessa, tuulikorjauskulman tulisi olla edelleen 20 astetta kiitotien suuntaan nähden. Sekin on aika paljon, mielestäni.

 

Kokeneemmat sivutuulilaskijat kommentoikoon, ylläoleva oli vain esimerkki.

 

 

 

Suurin sallittu, vai max. demonstrated?

 

perus-Pipereissa max demonstrated on 17 solmua, olen itse ajanut 27G37 sivutuuleen eika se ollut kummoinen suoritus.

172 menee myos hienosti 30 solmun sivuttaisessa.

 

20 asteen crab ei minusta ole kummoinen, ilmeisesti ultrahommissa tahan pitaisi kiinnittaa enemman huomiota.

 

[Nils Rostedt 13]

Suurin sallittu, vai max. demonstrated?

 

perus-Pipereissa max demonstrated on 17 solmua, olen itse ajanut 27G37 sivutuuleen eika se ollut kummoinen suoritus.

172 menee myos hienosti 30 solmun sivuttaisessa.

 

20 asteen crab ei minusta ole kummoinen, ilmeisesti ultrahommissa tahan pitaisi kiinnittaa enemman huomiota.

 

 

Hienoa, jos hommat sujuvat. Paljonko lennät?

 

Pikaotoksen perusteella ultrakeveiden lento-ohjekirjoissa ei käytetä max demonstrated sanontaa. Kolmesta eri kirjasta löysin Suurin sallittu, Tuulirajoitus, sekä Maksimi sivutuulikomponentti.

 

Ultrakoulutuksessa kyllä kiinnitetään huomiota näiden koneiden tuulikestävyyteen verrattuna raskaampiin. Ainakin tehtiin ennen vanhaan. Samoin liki kaikissa ultria koskevissa lentoturvallisuusesityksissä, onnettomuuskuvauskoosteissa (Otkes) tms. tästä huomautetaan. Kyllä jokainen ultrakevytkoneen lupakirjan haltija   ultrakevytkurssin käynyt lupakirjan haltija on saanut tästä tiedon, väittäisin.

 

Flightforumilla käy epäilemättä monta osaavaa ja kokenutta lentäjää  mutta myös sellaisia jotka pääsevät lentämään vain harvemmin. Nyt talvella varsinkin tulee valitettavan pitkiä taukoja.

 

[Juha Lampi 282]

Esim. Ikaruksen manuaalista: "Demonstrated cross-wind component  16 kts (30 km/h)"

 

Oisko ollut viidennellä koululennollani, kun oli sivupuuskaista ja laskukiidossa päästin epähuomiossa tuulenpuuskan kainaloon. Sitten mentiinkin hetki yhdellä pyörällä ja ope totesi rauhallisesti: "Annas mä..." Tehot täysille ja taivaalle. Sitten opeteltiin vähän lisää tuuleen nojaamista (vaikka aluksi tuppasivat jalat olemaan vähän tönkköinä). Sillä sai runkoa kiitotien suuntaan.

 

Ei tuota tietenkään ikinä liikaa harjoittele ja puuskahan voi yllättää useammastakin suunnasta. Kerran tuli Jämillä sellainen takapotku, että täytyi kunnolla möläyttää mosaa.

 

[Nils Rostedt 13]

Esim. Ikaruksen manuaalista: "Demonstrated cross-wind component  16 kts (30 km/h)"

 

Ehkä pilkun viilausta, mutta tässä lainaus AIR M5-10 määräyksestä:

 

... UL-lentokoneella on oltava ilma-aluskatsastajan tarkastama suomenkielinen lento-ohjekirja, josta käy ilmi UL-lentokoneen turvalliseen käsittelyyn vaadittavat tiedot,....

 

Yksi yllä lainaamistani sannonnoista oli juurikin Ikarus C42:n suomenkielisestä lento-ohjekirjasta. 

[Juha Lampi 282]

Juu, on mulla (itse asiassa aina polvikansiossa mukana), mutta kävin nyt sakemannin sivuilta vohnimassa enkkutekstiä, kun sitä täällä muutenkin oli...

[Mikko Tuomi 445]

Hienoa, jos hommat sujuvat. Paljonko lennät?

 

Pikaotoksen perusteella ultrakeveiden lento-ohjekirjoissa ei käytetä max demonstrated sanontaa. Kolmesta eri kirjasta löysin Suurin sallittu, Tuulirajoitus, sekä Maksimi sivutuulikomponentti.

 

Ultrakoulutuksessa kyllä kiinnitetään huomiota näiden koneiden tuulikestävyyteen verrattuna raskaampiin. Ainakin tehtiin ennen vanhaan. Samoin liki kaikissa ultria koskevissa lentoturvallisuusesityksissä, onnettomuuskuvauskoosteissa (Otkes) tms. tästä huomautetaan. Kyllä jokainen ultrakevytkoneen lupakirjan haltija   ultrakevytkurssin käynyt lupakirjan haltija on saanut tästä tiedon, väittäisin.

 

Flightforumilla käy epäilemättä monta osaavaa ja kokenutta lentäjää  mutta myös sellaisia jotka pääsevät lentämään vain harvemmin. Nyt talvella varsinkin tulee valitettavan pitkiä taukoja.

 

 

En lenna hirveasti, viime vuonna reilu 100 tuntia.

 

Tuosta ultraohjekirjojen tuulirajasta on ollut aiemminkin taalla puhetta. Mika se "sanamuoto" on, ja onko se tosiaan "suurin sallittu" ja onko se oikea rajoitus?

 

20 solmun puuska ei ole kovin hirmuinen, Zephyrilla se ainakin menee ihan ongelmitta. Ikaruksesta isot pojat puhuu, etta se kestaa melkein millaista sivutuulta tahansa?

 

[Nils Rostedt 13]

En lenna hirveasti, viime vuonna reilu 100 tuntia.

 

Onneksi olkoon vain, se on noin 10 kertaa suomalaisen keskiarvo ultrapilotin vuosituntimäärästä, jos tilastoihin on luottamista. Tuollaisella määrällä varmaankin tulee harjoiteltua myös vaativammissa olosuhteissa.

 

Tuosta ultraohjekirjojen tuulirajasta on ollut aiemminkin taalla puhetta. Mika se "sanamuoto" on, ja onko se tosiaan "suurin sallittu" ja onko se oikea rajoitus?

 

Käytäntö on käsitykseni mukaan melko kirjavaa, koska pohjalla on yleensä valmistajamaan kansalliseen rakennemääräykseen nojaava tyyppitarkastustodistus. Tästä vielä maahantuoja kääntää ohjekirjan suomeksi. En ole tosin viime vuosina tutustunut ohjekirjaa koskeviin määräyksiin tämän osalta.

 

Kuulemma ei ne tyyppihyväksyttyjen koneidenkaan sivutuulirajoitukset ole kovin tieteellisiä. CS-23 tosin määrää, että koneen pitää kestää sivutuulta vähintään 0,2 x V_S0 verran, mutta suuremman max demonstrated luvun esittäminen on valmistajan omassa harkinnassa. (Siinäpä valmistaja voi sitten miettiä haluaako hän rajoittaa vastuunsa, vai esittää komeita lukuja käsikirjassa  ??? )

[Mikko Tuomi 445]

 

Kuulemma ei ne tyyppihyväksyttyjen koneidenkaan sivutuulirajoitukset ole kovin tieteellisiä. CS-23 tosin määrää, että koneen pitää kestää sivutuulta vähintään 0,2 x V_S0 verran, mutta suuremman max demonstrated luvun esittäminen on valmistajan omassa harkinnassa. (Siinäpä valmistaja voi sitten miettiä haluaako hän rajoittaa vastuunsa, vai esittää komeita lukuja käsikirjassa  ??? )

 

Tata vahan ajoin takaa. Perus-Piperissa max demonstrated on 17kts, siis Cherokeesta isompiin. Olen itse ajanut jossain reilu 30 solmun sivutuulessa niita, eika se oikeasti ole kummoinen suoritus.

 

 

Tuolta se nayttaa. Loppuosalla oli viela aika pomppuisaa.

 

Joku on harjoittelussa pielessa, jos sivutuulen takia mennaan ulos kiitotielta.

 

 

 

[Peter Lord 195]

Piper tosiaan tuntuu kestävän sivutuulta. 

Itse muistelen vierailua Maarianhaminassa Piper Saratogalla eräänä syyskesän päivänä, SMLL ja AOPA:n tapaamisessa jossa paikalla oli parikymmentä konekuntaa Sveitsistä.

 

Tuuli oli 30 KT suoraan sivusta. Max "demonstrated" sivutuulikomponentti oli 17 KTS.

Sinä päivänä tuli demonstroitua että se onkin 30 KTS.

 

Ei mitään draamaa, sinne se laskeutui nätisti keskiviivalle.

 

 

 

[Jaakko Männistö 281]

Niin,tässä otsikon tapauksessahan olikin kyseessä jokin ultravehje. http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265518-lento-onnettomuus-lahella-malmin-lentokentalla-vahan-enemman-kun-olisi-ollut-lunta

[Seppo Koivisto 205]

Miltä korkeudelta tuulet mitataan?

Edit: näyttää olevan 10 metriä.

[Jouni Laukkanen 65]

 

Joku on harjoittelussa pielessa, jos sivutuulen takia mennaan ulos kiitotielta.

 

 

Näin ylimielisesti voi puhua vain pilotti, jolla ei ole kokemusta (sivutuulessa) tarpeeksi vaativista konetyypeistä.

[Mikko Tuomi 445]

Näin ylimielisesti voi puhua vain pilotti, jolla ei ole kokemusta (sivutuulessa) tarpeeksi vaativista konetyypeistä.

 

Meinaat siis, etta on niin vaativia konetyyppeja, ettei niilla yksinkertaisesti voi pysya 30 metria levealla kiitotiella alle 20 solmun sivutuulessa?

Meinaat myos, ettei koulutuksella ja harjoittelulla opi tuntemaan niita koneen rajoja naihin aarivaativiin konetyyppeihin?

 

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Gloster Gauntlet voisi olla yksi. Kysypä Jyrki Laukkaselta.

[Petri Hiltunen 21]

Gloster Gauntlet voisi olla yksi. Kysypä Jyrki Laukkaselta.

 

Ilkka, tapauksilla ei mitään yhteistä. Gauntlet oli aikoinaan asematasolla ja sitä liikuteltiin suojaan sään alettua yllättävästi muuttumaan.

Malmilla keli oli juuri sitä mitä oli ennustettu TAF\GAFOR.

 

-P- 

[Nils Rostedt 13]

Meinaat siis, etta on niin vaativia konetyyppeja, ettei niilla yksinkertaisesti voi pysya 30 metria levealla kiitotiella alle 20 solmun sivutuulessa?

Meinaat myos, ettei koulutuksella ja harjoittelulla opi tuntemaan niita koneen rajoja naihin aarivaativiin konetyyppeihin?

 

 

Muistan, kun Club Fournier vieraili Malmilla 10-15 koneen voimin ja joutui laskemaan navakkaan sivutuuleen Yosoko-ilmalaivan sulkiessa 09/27:n. Tuuliat pääsivät kyllä alas, mutta rullaaminen onnistui joiltakin koneilta vain siivenkärkiavustajien kanssa. Olisikohan ollut noin 15 solmun sivutuuli. Pilotit olivat varmaankin kokeneita, kun olivat lentäneet Keski-Euroopasta saakka. Sivuperäsinteho vain loppui kesken koneen hidastuessa.

 

Grob 109 on toinen yleinen konetyyppi joka on sivutuulessa vaativa, pienen sivuperäsimen takia. Siitä löytyy tarinaa täällä Flightforumillakin.