Kaupallinen IFR-lentoliikenne kellukkeilla

[Anssi Lisko 0]

Tulin tässä miettineeksi olisiko mahdollista ajaa kaupallista IFR-lentoliikennettä kellukekoneilla?

 

Omien laskelmieni mukaan esimerkiksi kellukkeilla varustetulla Twin Otterilla äkkiseltään laskettuna lentolipusta Helsingin keskustasta Tampereelle, Mustaanlahteen Särkänniemen kupeeseen lipulle tulisi hintaa n. 65e, joka mielestäni ei ole ihan älytön hinta moisesta pikayhteydestä. Laskelmassa on käytetty lentotunnin hintana 1000e, joka on yläkanttiin pyöristetty lentotuntihinta erään Pohjois-Amerikkalaisen vesilentofirman brosyyristä. RNAV-lähestymismenetelmiäkin vesilentoasemille löytyy rapakon takaa, joten ihan mahdottomana en pidä niiden rakentamista tännekin?

 

Hyviä puolia toiminnassa olisi tietenkin itämeren alueella, ja tuhansien järvien maassa, nopeat yhteydet keskustoista keskustaan. Huonoja puolia sääkriittisyys, talvikauden operointi, vähäiset kokemukset maailmalla, vesilentämisen riskit? Joku muu mikä?

 

Asiantuntevia kommentteja puolesta/vastaan?

 

[Tauno Hermola 113]

Helsinki - Tampere välin nyt ainakin voi heti unohtaa; juna voittaa siinä kellukekoneen joka suhteessa

 

Pykäläviidakko varmaan kiinnosti kysyjää, siihen en osaa vastata

[Anssi Lisko 0]

Helsinki - Tampere välin nyt ainakin voi heti unohtaa; juna voittaa siinä kellukekoneen joka suhteessa

 

No, nopeudessa kehtaan kyllä väittää koneen vievän voiton hienoisesti. 150 solmun matkanopeudella välillä aikaa kuluu luokkaa 40-60 minuuttia, verrattuna nopeimpaan Pendolinoyhteyteen 1:30. Toki voidaan väittää eron olevan marginaalinen, ja sitähän se onkin, mutta että joka suhteessa?  ???

[Nils Rostedt 13]

Malediiveillä on myös kellukelentotaksitomintaa muistakseni juuri twin ottereilla. EASA-maista en tosin ihan heti keksi alan operaattoria.

[Harri Heikkilä 16]

European Coastal Airlines: http://www.ec-air.eu/en/

 

 

Harri

[Pekka Suuronen 120]

No, nopeudessa kehtaan kyllä väittää koneen vievän voiton hienoisesti. 150 solmun matkanopeudella välillä aikaa kuluu luokkaa 40-60 minuuttia, verrattuna nopeimpaan Pendolinoyhteyteen 1:30. Toki voidaan väittää eron olevan marginaalinen, ja sitähän se onkin, mutta että joka suhteessa?  ???

Rautatiet ovat perinteisesti vedonneet valttiinsa "keskustasta keskustaan". Helsinki-Tampere-esimerkissä tämä pitää kirjaimellisesti paikkansa. Olen Tauno Hermolan kanssa samaa mieltä: Et sitten osannut hankalampaa väliä heittää esimerkiksi?

 

Hannu Kultalahti viittasi Antilles Air Boatsiin ja Chalk Airwaysiin. Kummallekaan ei käynyt hyvin. Ja ne sentään operoivat puolitropiikissa.

 

 

[Antti Laukkanen 15]

Rohkenen aavistella, ettei Twin Otter lennä ikinä Suomen oloissa tonnilla tunti edes ei-kaupallisesti. Kaksi turbiinia, kallis kone huoltaa. Caravanilla se onnistuu ehkä just ja just. Tuskin kuitenkaan kellukkeilla. Jos siitä pitäisi vielä repiä jotakin tienestiä, niin kovasti menee vaikeaksi. Lisäksi pitäisi kai rahoittaa se konekin jollain tapaa.

 

-A-

[Mikko Sinervä 0]

Antilles Airboats ja Chalks ovat huonoja esimerkkejä, koska ensimmäisen koneet tuhosi hurrikaani ja toisen huono huoltotoiminta, joka aiheutti onnettomuuden.

 

Twin Otterin käyttökulut ovat Caravaniin verrattuna melko suuret. Kaupunkien välisen liikenteen sijaan esim. Caravanilla voisi tuottaa reittiä, joka:

 

1) Olisi elämyspohjainen ja nojaisi vahvasti Suomen vahvuuksiin ja matkailuun (esim. EFHK-Koli, Helsingin keskusta - saariston erityiskohteet)

 

2) Olisi sesonkiluonteista jotain tiettyä tapahtumaa tai paikkaa varten (EFHK-Savonlinnan oopperajuhlat, kansainväliset tapahtumat)

 

3) Tuottaisi erityisen säästön ajassa (Helsingin keskusta - Tallinna, Maarianhamina - Turku/Tukholma)

 

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Jos jollakin on ansiokelpoinen kellukekone jouten, olisi ihan käyttökelpoinen vinkki. Ollessani vielä ilmailuyrittäjä niistä parista kokemuksesta jäi hyvä muisto ja vähän rahaakin kassanpohjalle. Varsinkin Keski- ja Eteläeuroopassa on joitakin hyvin maksukykyisiä herrasmiehiä. Sellaisia, jotka haluavat vähän kalastella luonnon helmassa mutta käydä tarpeillaan posliinipytyllä herrasmiehen tavoin. Eli "poikien" luksusloma kalastellen ja maailmaa parantaen. 

 

Homma toimii siten, että ollaan farmariautolla Vantaalla vastassa kolmen tai neljän hengen luontohenkistä herrasmiesporukkaa. Autoon lastataan matkalaukut ja illallispukukoodin mukaiset prässihousut tykötarpeineen. Herrat viedään vaatteiden vaihdon jälkeen kalastustarpeineen koneelle ja auto jatkaa matkalaukkuineen esimerkiksi Haikon kartanoon, jonne illansuussa konekin saapuu matkustajineen. Herrat ovat virvelöineet jossain saaren kupeessa aikansa ja katselleet ilmasta Suomen komeaa saaristoa. Ilta ja yö nauttien hotellin ylöspidosta ja seuraavana aamuna kone jatkaa virvelimiesten kanssa kohti seuraavaa yöpymispaikkaa välillä laskeutuen kaloja narraamaan. Auto vie matkalaukut maanteitä pitkin ja on jo illansuussa odottamassa hotellissa herraseuruetta. Näin jatketaan viikon verran pitkin Suomea ja palataan lopulta Helsinkiin. Jos sattuu tymäsää jonain päivänä, niin varasuunnitelman mukaan herrat siirtyvät seuraavaan hotelliin autolla ja kone tulee perässä sään parannuttua.

 

Tätä palvelua pitäisi alkaa tuotteistamaan ja markkinoimaan hyvissä ajoin, jos mieli saada siitä businesta jo ensi kesäksi. Onnea matkaan ja vinkkejä voi kysellä jos kiinnostaa. Niihin IFR-lentoihin kellukekoneella en oikein jaksa uskoa. On se Suomen ilmasto sen verran konstikas kesälläkin kun pilven allekin pitäisi jotenkin tulla eikä sinne välttämättä päästä siellä missä suunniteltu laskupaikka sijaitsee.

 

Seppo           

[Tatu Koiranen 1 727]

Tätä palvelua pitäisi alkaa tuotteistamaan ja markkinoimaan hyvissä ajoin, jos mieli saada siitä businesta jo ensi kesäksi. Onnea matkaan ja vinkkejä voi kysellä jos kiinnostaa. Niihin IFR-lentoihin kellukekoneella en oikein jaksa uskoa. On se Suomen ilmasto sen verran konstikas kesälläkin kun pilven allekin pitäisi jotenkin tulla eikä sinne välttämättä päästä siellä missä suunniteltu laskupaikka sijaitsee.

 

Pilven alle voidaan tulla sen pilven läpi, jos ja kun kerran lennetään IFR:ää. Lähinnä tästä seuraa sellainen rajoitus, että satunnaisiin paikkoihin ei voida välttämättä liikennöidä (ainakaan sitä pilven läpäisyä ei voida tehdä satunnaisessa paikassa), koska tarvitaan asianmukainen menetelmä. Nykyään kun voidaan tehdä RNAV-lähestyminen/lähtö, ei homma ole sidottu maalaitteisiin. Finavialta sellaista menetelmää ei tietenkään tule edes rahalla, koska aina löytyy joku tekosyy, mutta maailmassa on myös ammattitaitoisia menetelmäsuunnittelua harjoittavia yrityksiä, joilta tarvittavat menetelmät voidaan ostaa. Esimerkkinä Finavia-riippumattomista IFR-menetelmistä voi mainita Copterlinen.

 

Siitä olen samaa mieltä, että varmaan jollain muulla kaupallisella vesilentoiminnalla, kuin reittiliikenteellä, olisi kenties paremmat onnistumisedellytykset... ja onhan noita kaupallisia vesilento-operaattoreita suomessakin useampia.

[Anssi Lisko 0]

Rautatiet ovat perinteisesti vedonneet valttiinsa "keskustasta keskustaan". Helsinki-Tampere-esimerkissä tämä pitää kirjaimellisesti paikkansa. Olen Tauno Hermolan kanssa samaa mieltä: Et sitten osannut hankalampaa väliä heittää esimerkiksi?

 

Pyydän anteeksi. Unohdin että flightforumilla kysellessään saa osakseen vähintään kettuilua ja näsäviisastelua jos ei harkitse jokaista sanaansa tarkkaan. Ovatpa jotkut vissiin saaneet osakseen ihan virallisia kirjeitäkin postitse.

 

Pyydän nöyrimmin anteeksi esimerkkini kehnouden. Oletin että sisälukutaitoiset, aikuiset ihmiset olisivat osanneet laittaa viestissäni olevan informaation kontekstiin, ja ymmärtäisivät että kyse oli hypoteettisesta pohdiskelusta johon olisin toivonut muilta alan ammattilaisilta pohdintaa. Se oli ilmeisesti vähän turhan optimistisesti oletettu.

 

[EDIT] Erikseen mainittakoon vielä kiitos asiallisesti kommentoineille flightforum-kävijöille. Toki jo kysymystä asetellessa epäilys liiketoiminnan kannattavuudesta oli korkeahko, mutta hypoteettisesti ajateltuna tuollainen IFR-vesilentoreittitoiminta on jotenkin kiehtova ajatus.

[Mikko Tuomi 416]

Kulkeeko Twin Otter 150 solmua kellukkeilla?

 

Blokkivaihti kellukkeilla on varmaan lahempana 120 solmua tms?

 

Lisaksi, tonnin tunti on aarimmaisen optimistinen hinta-arvio. Tuohon taitaa nipin napin Suomen hintatasolla paasta Caravanilla, olisiko Otterin tarkempi hinta jossain 1500/hr kieppeilla?

 

 

[Peter Lord 187]

Copterlinen oman tutkan käyttöön perustuva pilven läpäisymenetelmä ei kestäisi lähempää tarkastelua. Viranomainen ei ymmärtänyt asiaa ja niin Hernesasreen tultiin kerta toisensa jälkeen porauslautan lähestymismenetelmällä jonka hyväksynnän edellytykset eivät missään vaiheessa täyttyneet. Valitettavasti. No, eipä siinä vahinkoja sattunut...

[Anssi Lisko 0]

Tuon tonnin tunti repäisin Viking Airin mainoslehtisestä. Viking Air on hankkinut DeHavillandin oikeudet kaikkiin vanhoihin DHC-tyyppeihin ykkösestä seiskaan, ja valmistaa nyt Twin Otterin 400-versiota uudemman mallin PT6:lla, avioniikalla jne. Tietenkin valmistaja itse ilmoittaa operointikustannukset alakanttiin, mutta jostain se piti omat laskelmat repäistä.  Tuolta myös tuo 150KTAS econ cruise pinnalla 100 matkanopeus, tokikin varmasti alempi kellukkeilla.

 

http://www.vikingair.com/sites/default/files/documents/Twin%20Otter%20Series%20400%20Multi-Page%20Brochure.pdf

 

Onko jollakulla tietoa tuosta 400-versiosta? Onko sama vanha Twin Otteri vähän puunattuna vai onko merkittävästi parempi lentolaite?

[Mikko Tuomi 416]

Tuon tonnin tunti repäisin Viking Airin mainoslehtisestä. Viking Air on hankkinut DeHavillandin oikeudet kaikkiin vanhoihin DHC-tyyppeihin ykkösestä seiskaan, ja valmistaa nyt Twin Otterin 400-versiota uudemman mallin PT6:lla, avioniikalla jne. Tietenkin valmistaja itse ilmoittaa operointikustannukset alakanttiin, mutta jostain se piti omat laskelmat repäistä.  Tuolta myös tuo 150KTAS econ cruise pinnalla 100 matkanopeus, tokikin varmasti alempi kellukkeilla.

 

http://www.vikingair.com/sites/default/files/documents/Twin%20Otter%20Series%20400%20Multi-Page%20Brochure.pdf

 

Onko jollakulla tietoa tuosta 400-versiosta? Onko sama vanha Twin Otteri vähän puunattuna vai onko merkittävästi parempi lentolaite?

 

Lieko HEL-TMP valilla Otterilla ole jarkevaa kiiveta noin korkealle? Blokkivauhti on varmaan noin lyhyella sivulla lahempana 120 kuin 150 solmua.

 

Ainakin mantakonepuolella operointikulut USA ja Suomen valilla voi kaksinkertaistaa, turbiinipuolella ero lienee viela suurempi...

 

[Tauno Hermola 113]

Twin Otterin käyttökulut ovat Caravaniin verrattuna melko suuret. Kaupunkien välisen liikenteen sijaan esim. Caravanilla voisi tuottaa reittiä, joka:

 

1) Olisi elämyspohjainen ja nojaisi vahvasti Suomen vahvuuksiin ja matkailuun (esim. EFHK-Koli, Helsingin keskusta - saariston erityiskohteet)

 

2) Olisi sesonkiluonteista jotain tiettyä tapahtumaa tai paikkaa varten (EFHK-Savonlinnan oopperajuhlat, kansainväliset tapahtumat)

 

Näissä ehdotuksissa, ja Sepon myöhemmin esittämässä, on varmasti paljon enemmän potentiaalia, kuin vesilentoreittiliikenteessä manner-Suomen kaupunkien välillä. Turku Air'illa on vähän vastaavalla konseptilla, mutta maakoneilla, toteutettuja matkoja Baltiaan; nettisivulta http://www.turkuair.fi/ voi käydä vakoilemassa hintojakin. 

 

 

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Kone Viron tai Ruotsin rekisteriin, samoin luvat. Operointi täällä välttäen Finavian kenttiä ja harjoittamalla poikittaisliikennettä, siis muuta kuin Helsingistä lähtevien valtateiden suuntia, vois kannattaakin.

Suomessa liikenneyhteydet ovat aivan surkeita, otetaan esimerkiksi Vaasa-Jyväskylä, Oulu-Joensuu tai vaikka Pello-Sodankylä.

[Mikko Tuomi 416]

Kone Viron tai Ruotsin rekisteriin, samoin luvat. Operointi täällä välttäen Finavian kenttiä ja harjoittamalla poikittaisliikennettä, siis muuta kuin Helsingistä lähtevien valtateiden suuntia, vois kannattaakin.

Suomessa liikenneyhteydet ovat aivan surkeita, otetaan esimerkiksi Vaasa-Jyväskylä, Oulu-Joensuu tai vaikka Pello-Sodankylä.

 

Ongelma ei ole surkeat liikenneyhteydet, ongelma on ettei niilla valeilla halua kukaan maksukykyinen matkustaa.

 

Massit on Helsingissa, sille ei mahda mitaan.

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Ongelma ei ole surkeat liikenneyhteydet, ongelma on ettei niilla valeilla halua kukaan maksukykyinen matkustaa.

 

Massit on Helsingissa, sille ei mahda mitaan.

 

On melkoinen harhaluulo, ettei muualla olisi maksukykyä tai matkustushalua kuin Helsingissä.

[Juha Haapajärvi 0]

On melkoinen harhaluulo, ettei muualla olisi maksukykyä tai matkustushalua kuin Helsingissä.

Taitaa enempi johtua siitä, että vain Helsingistä pääsee eteenpäin.

 

[Mikko Tuomi 416]

On melkoinen harhaluulo, ettei muualla olisi maksukykyä tai matkustushalua kuin Helsingissä.

 

Olisiko esimerkkia poikittaisliikenteesta, johon riittaisi maksukykya ja halua?

 

Vain Helsingista paasee eteenpain.

 

[Tatu Koiranen 1 727]

Copterlinen oman tutkan käyttöön perustuva pilven läpäisymenetelmä ei kestäisi lähempää tarkastelua. Viranomainen ei ymmärtänyt asiaa ja niin Hernesasreen tultiin kerta toisensa jälkeen porauslautan lähestymismenetelmällä jonka hyväksynnän edellytykset eivät missään vaiheessa täyttyneet. Valitettavasti. No, eipä siinä vahinkoja sattunut...

 

Viranomainenko lähestymismenetelmät yksitellen hyväksyy? Mikä tarkalleen ottaen oli syynä sille, että edellytykset eivät olisi täyttyneet? Jotain yksityiskohtaista viitettä esimerkiksi pans ops vol 2:een tai muuhun asiaa viitoittavaan materiaaliin olisi kiva kuulla tässä yhteydessä, ettei mene pelkäksi huuteluksi.

 

Tämän keskustelun kannalta copterlinen menetelmillä ei sinänsä ole mitään merkitystä vaan olennaista on se, että rnav-lähestymismenetelmän ja rnav-lähtömenetelmän voi joka tapauksessa suunnitella ja ottaa käyttöön vastaavantyyppistä operointia varten. Selvää on myös se, että AOC-käytössä voidaan laskeutua lätäkköön, vaikkei siellä varmasti ole pelastusasemaa. Määräysten kannalta ehkä mielenkiintoisin kysymys liittyy siihen, että milloin operointi on niin vakituista, että paikalle pitäisi perustaa lentopaikka tms (ja voiko reittilentoa lentää ilman pelastusasemaa/hyväksyttyä lentopaikkaa, liikennelupien ehdoista en tiedä mitään).

[Nils Rostedt 13]

Meluongelmat voivat olla aika huomattavat. Meren tai järven päällä melu kuuluu todella kauas, ja vesikoneet tuppaavat meluamaan vielä normaalia enemmän. Ja ympäristön melunsietokyky näyttää olevan koko ajan vähenemään päin.

[Antti Laukkanen 15]

Olisiko esimerkkia poikittaisliikenteesta, johon riittaisi maksukykya ja halua?

 

Vain Helsingista paasee eteenpain.

 

 

Kyllähän itä-, länsi- ja pohjois-Suomen suurten kaupunkien välillä liikennettä on nykyisinkin. Ei vaan lento- eikä junaliikennettä. Paitsi etelän kautta kiertäen. Joka päivä noita vaihtelijoita seikkailee pitkin ja poikin asemahalleja sekä terminaaleja. Loput menevät kumipyörillä. Poikittaisliikenne ei toimi Suomessa edes pääkaupunkiseudulla. Kysyntää kyllä olisi sielläkin.

 

-A-