Lentokonetekniikan DI-koulutuksen nykytila

[Jussi Aaltonen 0]

Eli siis tulee olla opiskelija jotta pääsee vaihtamaan tiedekuntaa...valmistuneet eivät enää kelpaa.

 

Valmistunut voi hakea sisään normaalia pääsykoereittiä perustutkinto-opiskelijaksi ja opiskella itselleen kaksoistutkinnon. Jos aiempi tutkinto on likimain sopivalta alalta voi anoa jatko-opinto-oikeutta alkaa suorittamaan jatkotutkintoa (TkL tai TkT)... jotkin lekokursseista tulevat olemaan jatko-opintokelpoisia.

 

Toki vielä on avoin yliopistokin... sinne voi esittää toiveita lekokurssien sisällyttämisestä ohjelmaan.

 

Ja mikäli vain tieto kiinnostaa ja paperinen todistus on sivuseikka niin yliopistojen luennot ovat avoimia tilaisuuksia. Tervetuloa kuuntelemaan.

[Jukka Martikainen 0]

Valmistunut voi hakea sisään normaalia pääsykoereittiä perustutkinto-opiskelijaksi ja opiskella itselleen kaksoistutkinnon. Jos aiempi tutkinto on likimain sopivalta alalta voi anoa jatko-opinto-oikeutta alkaa suorittamaan jatkotutkintoa (TkL tai TkT)... jotkin lekokursseista tulevat olemaan jatko-opintokelpoisia.

 

Toki vielä on avoin yliopistokin... sinne voi esittää toiveita lekokurssien sisällyttämisestä ohjelmaan.

 

Ja mikäli vain tieto kiinnostaa ja paperinen todistus on sivuseikka niin yliopistojen luennot ovat avoimia tilaisuuksia. Tervetuloa kuuntelemaan.

 

Olen enemmän huolestunut tästä estetiikan aliarvostuksesta, joka pursusi kommentissanne.

 

http://www.fast-fwd.co.uk/why-beautiful-designs-also-work-well/#.VPGG12cfqUk

[Hannu Kultalahti 0]

Minä olen enemmän huolestunut laajemmastakin tilanteesta kuin keskinäisestä politikoinnista. Onneksi tiedän tuskin kummastakaan muuta kuin sen minkä pystyn tulkitsemaan,sillä tiedolla mitä saan. Hallintohan pyrkii nimenomaan tähän.  Saadaan ne keskustelemaan omista asioistaan,jotta voidaan sitten ilmoittaa tehdyistä päätöksistä,ja jopa ilmoittamaan että valitusten jättöaika oli kaksi vuotta sitten.  Onko siinä nyt sitten mitään uutta,jos tällä tavoin menetetään se tieto ja taito jonka joku uskalias tuli hankkineeksi täällä.  Olematta sotaurhona,joku taisi kirjoittaa hyvin. "-parhaat poikansa Suomi laittaa etulinjaan"  Jatkoa voi kukainenkin ajatella omista lähtökohdistaan,oikeaksi.

[Jukka Martikainen 0]

Minä olen enemmän huolestunut laajemmastakin tilanteesta kuin keskinäisestä politikoinnista. Onneksi tiedän tuskin kummastakaan muuta kuin sen minkä pystyn tulkitsemaan,sillä tiedolla mitä saan. Hallintohan pyrkii nimenomaan tähän.  Saadaan ne keskustelemaan omista asioistaan,jotta voidaan sitten ilmoittaa tehdyistä päätöksistä,ja jopa ilmoittamaan että valitusten jättöaika oli kaksi vuotta sitten.  Onko siinä nyt sitten mitään uutta,jos tällä tavoin menetetään se tieto ja taito jonka joku uskalias tuli hankkineeksi täällä.  Olematta sotaurhona,joku taisi kirjoittaa hyvin. "-parhaat poikansa Suomi laittaa etulinjaan"   Jatkoa voi kukainenkin ajatella omista lähtökohdistaan,oikeaksi.

 

Suomen ongelma lienee se, että kaikki kynnellekykenevät olivat jo 35 vuotta sitten/lähtien NOKIAlla töissä eli firma joka oikeastaan taisi haluta kaikki insinöörit systeemiinsä ja oikeasti jotain ilmailusta vähänkään ymmärtäviä taitaa olla vain yksi...ja hänkin Hallissa ja nykyään prikaatinkenraali. Kerran taisin jotain lennokkia suunnitella ja kysäisin lentotekniikan alalta valmistuneelta apua jossain stabiliteettilaskelmassa ja hän vastasi, ettei muista niistä ilmailuasioista yhtään mitään, kun oli ollut NOKIA inssi sen jälkeen 15 vuotta.

 

Jännää muuten, että Apple siirtyi yhtä'äkkiä autovalmistajaksi. Kuinka ketterä NOKIA voisi olla ?

[Ville Kaariaho 0]

Tervehdys,

 

Aalto-yliopiston lentokonetekniikan koulutus kiinnostaisi, mutta tämän lukiessani vähän mietityttää em. koulutusohjelman nykytila:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aalto-on-hukuttamassa-lentokoneinsinoorien-ja-monien-muidenkin-perusinsinoorien-koulutusta/

 

Löysin haun kautta keskustelun vuodelta 2011, mutta mietin onkohan tuo enää relevantti kun tuosta on jo jokunen vuosi vierähtänyt.

 

Onko täällä kenties parhaillaan opiskelevia/valmistuvia lentotekniikan dippainssejä? Miltä koulutus vaikuttaa tänä päivänä? Miltä työllistymiskuviot näyttävät?

Vähän tuntuu epävarmalta hakeutua tuonne konetekniikalle, kun tuo lentotekniikan opetus vaikuttaisi olevan jonkinnäköisessä murtovaiheessa.  ???

 

Moi,

 

Lentotekniikan opinnot tuntuvan olevan todellakin niin Tampereella kuin Otaniemessäkin tällä hetkellä murrosvaiheessa.

Uskon kuitenkin, että joka aika tarjoaa omat mahdollisuutensa ja omiin opintoihin voi vaikuttaa monella tavalla kuten esimerkiksi vaihto-opiskelulla tai suorittamalla opintojen eri osat eri kouluissa, vaikka ulkomailla. Joka tapauksessa parin ensimmäisen vuoden perusopinnot ovat pitkälti samanlaiset (yliopistoissa teoreettisemmat), jotka Otaniemessä on hyvä aloittaa mikäli yliopisto-opiskelu tuntuu mielekkäältä. Laita viestiä mikäli kaipaat lisätietoa.

 

t. Ville

[Jussi Aaltonen 0]

Tampereella murrosvaihe on itseasiassa jo taakse jäänyttä elämää ja lentotekniikan opintokokonaisuudet ja -jaksot ovat sekä AMK:ssa että yliopistolla aloitettavissa ensi syksynä.

 

Kuten jo edellä esitystä näkyy meidän tarjontamme ei tule olemaan vastaavaa kuin Otaniemessä aikanaan oli. Tämä on tietoinen valinta ja täysin tarkoituksellista. Pyrimme keskittymään niihin alueisiin, jotka meillä TTY:llä ovat perinteisesti olleet lentoteknisessä tutkimuksessa vahvoja alueita ja jättämään perinteisempien aerospace-alueiden opetuksen niille, jotka sen paremmin hallitsevat. Keskeisimmät asiat näiltä perinteisemmiltä lentotekniikkaan liittyviltä tieteenaloilta voidaan kuitenkin opettaa erittäin laadukkaasti kiitos kotimaisen ilmailuteollisuuden tarjoaman erittäin hyvän tuen.

 

Sen mihin suuntaan asiat tulevat Tampereella kääntymään näyttää lopulta vain aika. Meillä on täällä voimakas tahtotila oppilaitosten ylintä johtoa myöten, motivoituneita ihmisiä sekä vahva tuki ja ennen kaikkea osallistuminen lentotekniseltä toimialalta joten onnistumisen eväät ovat käsillä. Eräs asia millä toivottavasti on merkitystä myös tulevaisuuden menestykseemme on että Pirkanmaasta muodostuu näillä koulustarjonnan muutoksilla eurooppalaisellakin tasolla hyvin poikkeuksellinen lentotekniikan osaamis- ja koulutuskeskittymä. Onko olemassa montaa seutukuntaa maailmassa, joka tarjoaisi lentotekniikan alueella selkeät ja mietityt opintoputket peruskoulusta  2.asteen ja amk:n kautta diplomi-insinööriksi ja lopulta vaikkapa tekniikan tohtoriksi?

[Hannu Kultalahti 0]

J.A. Kiitoksia vastauksestasi,tuo hillitsi ainakin minun mieltäni. Toivon tosiaan että siitä mitä tietämystä meillä on,yritetään edistää ja kasvattaa. En tunne oppimismaailman rakenteita,mutta Tampereella tehdään näköjään hiukan muutakin kuin muotitalojen tuotteita.  Fine.    En sitten tiedä,onko kyse aluepolitikoinnin lapsesta,vai tarkoituksen pesuvedestä...  Olen edelleen hiukan hapan kun luen näistä opiskelun,ja työllistymisen mahdollisuuksista.  Parhaat poikansa,tarkoitti että muualleko ne nyt pitää sitten lähettää...-kuulostaisi jo Kunnallishallinnolta.

[Jussi Aaltonen 0]

Alla olevassa linkissä mediatiedote aiheeseen liittyen:

 

http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/mediatiedotteet/korkeakoulut-ja-teollisuus-kouluttavat-lentokonetekniikan-ammattilaisia-pirkanmaalla-p089168c2

 

Sama tiedote löytyy myös TAMK:n sivuilta.

[Jussi Aaltonen 0]

Mainostetaanpa täälläkin kun haku on taas ajankohtaista ja sain mainosvideoihin uitettua pätkän Avioniikka-kurssin labroista ja ilmailuaiheisesta kerhotoiminnasta TTY:llä.

 

 

 

 

 

Nuoriso (ja miksi ei varttuneemmatkin): Paperit vetämään.

[Juho Mustaparta 2]

Ihan nyt mielenkiinnosta TTYN:n linjaa kohtaan tiedustelisin, että onko ko. koulutuksen käyneillä yleisesti minkälaiset arvioidut työllistymismahdollisuudet kotimaassa? Tukeeko koulutus toisaalta jotenkin kieliopintojen lisäksi työllistymistä ulkomaille? 

[Ville Väisänen 9]

Ihan nyt mielenkiinnosta TTYN:n linjaa kohtaan tiedustelisin, että onko ko. koulutuksen käyneillä yleisesti minkälaiset arvioidut työllistymismahdollisuudet kotimaassa? Tukeeko koulutus toisaalta jotenkin kieliopintojen lisäksi työllistymistä ulkomaille? 

 

Surkeat. Suomessa ei tarvita mihinkään tällä hetkellä nimenomaan lentokonetekniikan yliopistotasoisia osaajia. Paremmat mahdollisuudet on esim. automaatio-, sähkö- tai tietotekniikan korkeakoulutetuilla työllistyä niihin harvoihin lentokonealan yrityksiin, mitä Suomessa vielä on.

 

Ulkomailla tilanne on toinen. Kannattaa ehdottomasti orientoitua ulkomaille lähtöön, jos nimenomaan lentokonetekniikkaa haluaa opiskella. Saksassa, Englannissa ja Ranskassa tilanne on suht. hyvä. 

[Jussi Aaltonen 0]

Surkeat. Suomessa ei tarvita mihinkään tällä hetkellä nimenomaan lentokonetekniikan yliopistotasoisia osaajia. Paremmat mahdollisuudet on esim. automaatio-, sähkö- tai tietotekniikan korkeakoulutetuilla työllistyä niihin harvoihin lentokonealan yrityksiin, mitä Suomessa vielä on.

 

Kohtuullisen outo väite ottaen huomioon että Suomessa ei koskaan ole työskennellyt yhtä paljon insinöörejä ja diplomi-insinöörejä lentotekniikan parissa kuin tänäpäivänä työskentelee. Toki Suomesta, varsinkin Pääkaupunkiseudulta, on kadonnut iso joukko perinteisiä leko-DI:n työpaikkoja maailman viimeaikaisissa myllerryksissä, mutta kokonaismäärään ei ole suurta lovea kuitenkaan syntynyt.

 

Jo viimeisinä vuosina, kun Aalto vielä harrasti alan DI-koulutusta, oli alalle tulevien määrä pienempi kuin eläkkeelle poistuvien määrä johtuen suurten ikäluokkien eläköitymisestä (jonka tahti vieläkin kiihtyy kohti loppuhuipentumaa). Sama pätee insinööritasonkin tilanteeseen. Tällä hetkellä tilanne näyttää opintonsa aloittavien ja jo alottaneiden kohdalla oikein mainiolta. Toki täytyy sanoa että tämä on tilanne myös muilla kone-, automaatio- sekä sähkötekniikkaa ja jopa ohjelmistotekniikkaakin opiskelleilla ... raskas savupiipputeollisuus  (johon siis lekoteollisuuskin tavallaan kuuluu) on Suomessa eniten työllistävä teollisuuden sektori ja se tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia.

 

TTY:n opetus pohjaa hyvin suurelta osin meidän tekemäämme tutkimukseen (aivan kuten lainkirjain yliopistoilta vaatii): Painotamme opetuksessa leko-järjestelmiä kun taas Aalto aikanaan painotti enemmän perinteistä leko-insinööriosaamista (aerospace engineering). Tämän vuoksi TTY:ltä valmistuvien osaamisprofiili on erilainen kuin Aallon leko-di:en ja siten myös työllistymismahdollisuudet sekä leko-teollisuudessa että muualla ovat erilaiset.

 

Siitäkin huolimatta että saattaa kuulustaa myyntipuheelta väitän että tällä hetkellä kouluttautuminen jollekin alalle joka kuuluu teknologiateollisuuden kivijalkaan on hyvin varma valinta verrattuna mihinkään tämän hetken hype-alueisiin.

[Jussi Aaltonen 0]

Ihan nyt mielenkiinnosta TTYN:n linjaa kohtaan tiedustelisin, että onko ko. koulutuksen käyneillä yleisesti minkälaiset arvioidut työllistymismahdollisuudet kotimaassa? Tukeeko koulutus toisaalta jotenkin kieliopintojen lisäksi työllistymistä ulkomaille? 

 

Vastaus työllistymismahdollisuuksiin taisi tulla tuossa edellisessä viestissä.

 

Tämän päivän yliopisto-opinnot tukevat jo sinällään kohtuullisesti ulkomaille työllistymistä. Leko-opintoihin TTY:llä ei ole rakennettu tämän suhteen mitään erityistä. Toki kannustan alaan suuntautuvia opiskelijoita hankkitumaan vaihtovuodeksi, jota nykyään suositellaan kaikille, johonkin alan syvemmälle meneviä opintoja tarjoamaan kouluun (esimerkiksi Technische Universität München) ja lukemaan siellä jotakin asiallista, jota meillä opetataan vain vähän (esim aeroelastiikkaa).

 

Leko-opinnot on meillä toteuttu suomeksi, mutta oppimateriaali on osittain englanninkielistä. Tämä on tietoinen valinta koska suomenkielisen terminologian ylläpitäminen näin pienellä alalla ei onnistu ilman tämän kaltaisia valintoja (ja ainakin minä koen suomenkielisen terminologian olemassa olon tärkeäksi).

[Antti Myllykoski 0]

Kohtuullisen outo väite ottaen huomioon että Suomessa ei koskaan ole työskennellyt yhtä paljon insinöörejä ja diplomi-insinöörejä lentotekniikan parissa kuin tänäpäivänä työskentelee.

 

Mihinkäs näitä lentotekniikan DI:tä tällä hetkellä työllistetään Suomessa?

[Ville Väisänen 9]

Mihinkäs näitä lentotekniikan DI:tä tällä hetkellä työllistetään Suomessa?

 

Tähän minäkin haluaisin saada vastauksen konkreettisten esimerkkien kera, kun olen tässä n. 3 vuotta yrittänyt löytää leko-DI:n papereilla alan töitä Suomesta.

[Jukka Siirilä 80]

Patrialla on ollut Hallissa pari paikkaa haussa ja Ilmavoimien lentotekniikkalaitoksella on ollut muutama paikka. Muistaakseni myös Insta Tampereella on muutaman palkannut. Toki en ole varta vasten seuraillut. Nämä ovat vain sattuneet silmiin.

[Jussi Aaltonen 0]

Tässä rinnastetaan tämän hetkinen tilanne varsinkin pääkaupunkiseudulla (esim Finnairin vähentynyt tarve), suotta tulevaisuuden tarpeisiin. Vaikka työpaikat eivät lisääntyisikään, niin kylmä fakta on, että alalta lähtee seuraavan kymmenen vuoden sisään huomattava määrä lentotekniikan diplomi-insinöörejä eläkkeelle. Eli jo pelkän tasapainonkin säilyttäminenkin vaatii porukkaa. Tässä ei ole kyseessä meidän yliopistoihmisten visio vaan asia, jonka teollisuuskin kipeästi tunnistaa: Se että alan teollisuus panostaa TTY:n tarjoamaan koulutukseen on tarpeen sanelemaa toimintaa, ei pelkkää hyväntekeväisyyttä.

 

Jos ajatellaan tarpeita nyt ja tulevaisuudessa niin jo pelkkä kaluston elinkaaren taloudellinen ylläpito edellyttää kykyä suunnitella muutoksia ja korjauksia sekä ottaa niihin ja erilaisiin MRB-asioihin kantaa, tutkia niiden vaikutukset lento-ominaisuuksiin ja usein myös tehdä hyvinkin syvällisiä tarkasteluja (esim. aeroelastiset asiat). Sotilaspuolella viranomaismääräykset, kuten esim EMAR, ovat tulossa vauhdilla, ja organisaatioiden muodollinen pätevyys nousee entistä merkittävämmäksi asiaksi. EASA:n DOA on jo nyt tiukka ja tulee vielä tiukkenemaan.

 

Edellä kerrotun valossa perinteisiä lentokoneaineita olisi opetettava jopa huomattavasti syvällisemmin kuin tällä hetkellä TTY:llä pystymme. Tällä hetkellä olemme 1930-luvun tilanteessa, jossa syvempi lentotekninen osaaminen on haettava ulkomailta. Esimerkiksi Patrialla tosin on tähän ratkaisuna ohjelma, jonka puitteissa valikoiduille TTY:n suppean paketin lukeneille voidaan järjestää lisäkoulutusta ulkomailla. Samaten myös me TTY:llä pyrimme ohjaaman alasta kiinnistuneet lahjakkaat opiskelijat vaihtovuodekseen johonkin syvempää lentoteknistä osaamista tarjoamaan opinahjoon.

 

TTY:n opetuksen laajentamiseen ja kehittämiseen on sekä meillä TTY:llä että toimialan teollisuuden puolella hyvin voimakas tahtotila, mutta ikävä kyllä muutokset eivät tapahdu hetkessä ja nykyinen taloustilanne ei ainakaan helpota asioita. Meillä on kuitenkin jo ensi syksyksi suunnitteilla parille pienryhmällä mahdollisuus opiskella syvällisemmin aerodynamiikkaa ja aeroelastiikkaa sekä lentomoottoreita.

 

Parin vuoden sisällä Tampereella tulee tapahtumaan iso muutos, jossa molemmat yliopistot ja ammattikorkeakoulu tullaan fuusioimaan. Tämä tulee myös antamaan mahdollisuuksia kehittää lentoteknistä koulutusta koska peruskurssitasoinen opetus voidaan toteuttaa ammattikorkeakoulutason voimavaroin ja tiedeyliopistoresurssit voidaan suunnata syvällisempään opetukseen.

 

[Ville Väisänen 9]

Patrialla on ollut Hallissa pari paikkaa haussa ja Ilmavoimien lentotekniikkalaitoksella on ollut muutama paikka. Muistaakseni myös Insta Tampereella on muutaman palkannut. Toki en ole varta vasten seuraillut. Nämä ovat vain sattuneet silmiin.

 

Näissä ei yhdessäkään tarvita nimenomaan akateemista lentokoneinsinööriä, vaan muihin pääaineisiin keskittyneitä ihmisiä. Ovat toki lentotekniikan parista tai alihankkijoiden piiristä.

[Jukka Siirilä 80]

Näissä ei yhdessäkään tarvita nimenomaan akateemista lentokoneinsinööriä, vaan muihin pääaineisiin keskittyneitä ihmisiä. Ovat toki lentotekniikan parista tai alihankkijoiden piiristä.

 

Lentokoneinsinöörin koulutusta niissä on muistaakseni toivottu. Mutta ei toki vaatimuksena ollut akateeminen vaan ihan ammattikorkeakouluinsinöörikin kelpasi. Ja ehkä jollain muullakin koulutuksella jos vain oli riittävästi kokemusta.

[Matti Hyötyniemi 429]

Tampereella tapahtuva opetus näyttää toteutuvan, kunhan 20 opiskelijaa saadaan mukaan. Hyvältä näyttää.  

https://www.aamulehti.fi/uutiset/lentokonetekniikan-insinoorikoulutus-siirtyy-aalto-yliopistosta-tampereelle-koulutukseen-voi-hakea-jo-seuraavassa-yhteishaussa-200946246/

Muokattu: Toukokuu 18, 2018, käyttäjä: Matti Hyötyniemi