Lentokonetekniikan DI-koulutuksen nykytila

[Daniel Kuntu 0]

Tervehdys,

 

Aalto-yliopiston lentokonetekniikan koulutus kiinnostaisi, mutta tämän lukiessani vähän mietityttää em. koulutusohjelman nykytila:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aalto-on-hukuttamassa-lentokoneinsinoorien-ja-monien-muidenkin-perusinsinoorien-koulutusta/

 

Löysin haun kautta keskustelun vuodelta 2011, mutta mietin onkohan tuo enää relevantti kun tuosta on jo jokunen vuosi vierähtänyt.

 

Onko täällä kenties parhaillaan opiskelevia/valmistuvia lentotekniikan dippainssejä? Miltä koulutus vaikuttaa tänä päivänä? Miltä työllistymiskuviot näyttävät?

Vähän tuntuu epävarmalta hakeutua tuonne konetekniikalle, kun tuo lentotekniikan opetus vaikuttaisi olevan jonkinnäköisessä murtovaiheessa.  ???

[Otto Nieminen 0]

Annan inputin vain tulevan amis-inssin näkökulmasta 

 

Meillä TAMKissa alkaa ensi syksynä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa yhteiskursseja koskien lentokonetekniikkaa (en tiedä koska viimeksi TAMKissa on varsinaisesti opetettu lentokonetekniikan inssejä, mutta tässä välissä on ollut ainakin pari vuotta jolloin opetusta Tampereella ei ole ollut vaan opiskelijoiden on ollut pakko lähteä ulkomaille vaihtoon jos aihe kiinnostaa.). AMK-inssipuolella lentokonetekniikka on oma suuntautumisvaihtoehtonsa konetekniikan alla, mutta en tiedä onko TTY:llä mahdollisuutta saada ensi syksystä lähtien lentokonetekniikan DI-pahveja. Paikallisista firmoista ainakin Patrian kanssa lienee jotain yhteistyötä, mutta kuulemani mukaan myös muut alan firmat alkavat hiljalleen tajuamaan, että vanhat inssit alkavat eläköitymään ja uusia olisi hyvä saada tilalle. Meille tietenkin kerrotaan että esim. Patria kaipaisi nimenomaan enemmän "käytännön" insinöörejä ammattikorkeakoulusta eikä teoreetikkoja yliopistolta, mutten osaa sanoa kuinka todellisuuspohjaista markkinointia tuo mahtaa olla.

[Ville Väisänen 9]

Työllistymistarve tällä hetkellä lentotekniikan DI:lle Suomessa pyöreä 0. Kannattaa olla valmis lähtemään ulkomaille, jos alalle mielii. Patria esim. työllistää kyllä lentokoneteollisuuden parissa, mutta pikemminkin muun alan inssejä kuin juuri lentotekniikan.

 

Tässä vähän muistoja lähimenneisyydestä:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,106520.0.html

[Matti Hyötyniemi 432]

Moro,

 

Huhuja olen kuullut minäkin että koko lafkaa oltaisiin hiljalleen ajamassa alas. Toistaiseksi lentotekniikan laitoksella näyttäisi kuitenkin olevan täysi miehitys, ks. http://appmech.aalto.fi/fi/contact/staff/#lento.

 

Kyseisen opintosuunnan aikoinaan läpikäyneenä olisi mielenkiintoista omasta puolestanikin tietää mikä tilanne tätä nykyä tarkkaan ottaen on, vieläkö esimerkiksi tällä hetkellä vielä otetaan lisää perusopiskelijoita sisään?

 

 

[Ari Siltavuori 6]

Otaniemessä Aerodynamiikan laboratorio on tyhjennetty alkuviikosta    :'(

 

Jätelavat löytyvät vielä Maarintalon kohdalta, itse noukin eilen talteen DATCOM-mapit.

 

Syksyn 2016 Maisteriopintojen uudistuksen, taas, jälkeen voi lentotekniikan opinnot koostua seuraavista kursseista

https://into.aalto.fi/download/attachments/13402472/Applied%20Mechanics.pdf?version=1&modificationDate=1414749774864&api=v2 Valitettavasti Lentotekniikan professoreiden puuttuminen tuolloin ja mahdollisesti muidenkin opettajien puuttuminen, voi muuttaa kaiken.

Maisterivahetta ennen luetaan Tekniikan Kanditaatiksi. Valitettavasti näihin opintoihin ei nykyään kuulu mitään lentotekniikkaa, lentokone voidaan mainita jossain harjoituksessa.

[Arne Wallen 72]

Tapetaanko varojen puutteessa eräs aikanaan hyvin toiminut opinahjo, varmaankin.Isot tekee lentokoneita, pienet leijoja.

[Daniel Kuntu 0]

No jopas.

 

Ei kyllä vaikuta hyvältä. Jos tässä nyt pääsisi koneelle ja kävisi nuo tekniikan kandidaatin opinnot kolmessa vuodessa, niin sehän voi olla, että siinä ajassa asiat ehtivät muuttua vieläkin huonompaan suuntaan. Ei varmaan noilla tiedoilla ihan heti mennä Airbussille

 

Kiitos vastauksista kuitenkin. Pitää vähän miettiä, jos tuo kuitenkin olisi parasta mitä on tarjolla.

 

Ps. Suomi on hieman hankalahko maa hakeutua ilmailualalle..  

[Ville Väisänen 9]

Muutos on iso ja paljon ammattitaitoa sekä perinteitä poistuu. Toisaalta, jos ajatellaan ainoastaan Suomen teollisuuden tarpeita, voi lentokonetekniikan poistuminen olla järkeväkin ratkaisu. Maassa, jossa vain operoidaan lentokoneilla ilman valmistusta tai tk-sektoria sekä ostetaan ulkomailta kaikki huoltopalvelut, ei korkeakoulutettuja lentokoneinsinöörejä tarvita. Tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä erittäin kehnot.  

[Samuli Niemi 0]

Annan inputin vain tulevan amis-inssin näkökulmasta 

 

Meillä TAMKissa alkaa ensi syksynä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa yhteiskursseja koskien lentokonetekniikkaa (en tiedä koska viimeksi TAMKissa on varsinaisesti opetettu lentokonetekniikan inssejä, mutta tässä välissä on ollut ainakin pari vuotta jolloin opetusta Tampereella ei ole ollut vaan opiskelijoiden on ollut pakko lähteä ulkomaille vaihtoon jos aihe kiinnostaa.). AMK-inssipuolella lentokonetekniikka on oma suuntautumisvaihtoehtonsa konetekniikan alla, mutta en tiedä onko TTY:llä mahdollisuutta saada ensi syksystä lähtien lentokonetekniikan DI-pahveja. Paikallisista firmoista ainakin Patrian kanssa lienee jotain yhteistyötä, mutta kuulemani mukaan myös muut alan firmat alkavat hiljalleen tajuamaan, että vanhat inssit alkavat eläköitymään ja uusia olisi hyvä saada tilalle. Meille tietenkin kerrotaan että esim. Patria kaipaisi nimenomaan enemmän "käytännön" insinöörejä ammattikorkeakoulusta eikä teoreetikkoja yliopistolta, mutten osaa sanoa kuinka todellisuuspohjaista markkinointia tuo mahtaa olla.

Lienee pelkkä sivuaine titityyn puolella.

[Antti Laukkanen 15]

Muutos on iso ja paljon ammattitaitoa sekä perinteitä poistuu. Toisaalta, jos ajatellaan ainoastaan Suomen teollisuuden tarpeita, voi lentokonetekniikan poistuminen olla järkeväkin ratkaisu. Maassa, jossa vain operoidaan lentokoneilla ilman valmistusta tai tk-sektoria sekä ostetaan ulkomailta kaikki huoltopalvelut, ei korkeakoulutettuja lentokoneinsinöörejä tarvita. Tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä erittäin kehnot.  

 

Tilanne tahtoo olla sama koko ilmailualalla. Jokunen DI sentään työllistyy vielä operatiivisella puolellakin. Toki senkin tietotaidon voinee ostaa ulkomailta, mutta aika lailla asian ytimessä sitä kuitenkin tarvitaan.

 

-A-

[Juha Lampi 275]

Eihän nyt näin pienessä reilun viiden millin maassa mitään ilmailuinssejä tai -osaamista tarvita. Toista se on esim. Sloveniassa, jossa bygataan mm. semmoisia Pipistrel-leluja.

[Jussi Aaltonen 0]

Vastaan tähän nyt lyhyesti ja myöhemmin hieman pidemmin. Alla ote tiedotteestamme:

 

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Sastamalan koulutuskuntayhtymä (Sasky) ja Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) ovat valmistelleet yhteistyössä kotimaisen ilmailuteollisuuden ja alan muiden toimijoiden kanssa uuden toteutusmallin lentotekniseen koulutukseen. Valmistelutyö on tehty Pirkanmaanliiton rahoituksella ja aloitteesta.

 

Uudessa mallissa hyödynnetään ristiin eri koulutustasojen oppimisympäristöjä ja opettajaresursseja sekä teollisuudessa työskentelevien asiantuntijoiden osaamista, tällä tavoin mahdollistetaan erittäin laadukas ja kustannustehokasoppiminen. Malli avaa myös Pirkanmaalle koko Euroopan tasolla uuden ja ainutlaatuisen opintoputkimahdollisuuden lähtien 2. asteen tutkinnosta ja päätyen tekniikan tohtoriin.

 

Opetus TTY:lla ja TAMK:ssa käynnistyy lukuvuonna 2015-2016, jolloin TTY:n konetekniikan koulutusohjelmaan tulee DI-vaiheen syventäväksi kokonaisuudeksi (30 op) lentokoneiden järjestelmätekniikka ja TAMK:ssa taas uudelleen käynnistyy lentokoneinsinöörien koulutus omana opintokokonaisuutenaan. Saskylla ja Tredulla, joilla on jo pitkät perinteet 2. asteen lentoteknisestä koulutuksesta ja viranomaisen hyväksymä koulutussuunnitelma, tämä näkyy teekkareina ja ins.amk-opiskelijoina käyttämässä heidän oppimisympäristöjään.

 

Mitä tulee työllistymispohdintoihin niin ei ole mitään syytä nähdä etteikö lentotekniikkaa opiskelleille diplomi-insinööreille tai amk-insinööreille olisi kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Koulutuksen yleisestä tilasta, sen tarpeesta ja tarvittavasta valmistuvien määrästä on käyty erittäin paljon keskusteluja sekä toimialan edustajien kanssa että oppilaitosten kesken. Mitään indikaatiota tarpeen pienentymisestä ei ole vaan jopa päinvastoin. Johtuen suurten ikäluokkien eläköitymisestä on nähtävissä että teollisuuden tarve uusille DI:lle ja Ins.AMK:lle tulee jopa kasvamaan.

 

Aalto-yliopistoakaan ei olla unohdettu vaan Pirkanmaan operaatiot tapahtuvat hyvässä yhteistyöhengessä Aallon kanssa ja DI-koulutukset eivät missään tapauksessa tule kilpailemaan keskenään (lentokonetekniikka - lentokoneiden järjestelmätekniikka) vaan ovat toisiaan tukevia ja kannustavat opiskelijoita hyppäämään opintoihin myös naapuriyliopiston puolelle. Myöskään kansainvälistä yhteistyötä ei olla unohdettu.

 

Kirjoittelen vielä paremmalla ajalla pidemmän pätkän opintojen rakenteesta ja sisälöstä TTY:llä ja TAMK:ssa. Malttamattomat voivat kysellä myös suoraan minulta.

 

Jussi Aaltonen

jussi.aaltonen(a)tut.fi

O4O 849 O522

[Mikko J Köykkä 0]

Aalto-yliopiston uusi lentotekniikan koulutusohjelma on käytännössä vain vanha kandiohjelma. Vanha kandiohjelma taas on suppea versio ennen vuotta 2005 olleesta koulutusohjelmasta.

 

Suosittelisin katselemaan ulkomailta mahdollisuutta suorittaa DI-tutkinto. Esimerkiksi Hollannista, Ruotsista tai Briteistä. Virallisista puheista huolimatta Aallon lentotekniikan suunta on huolestuttava, minä en lähtisi tulevaisuutta rakentamaan sen varaan. Jos tietäisin itse saman mitä tiedän nyt en olisi hakenut silloiselle TKK:lle vuonna 2007.

 

 

[Juha Pesu 15]

Jos tietäisin itse saman mitä tiedän nyt en olisi hakenut silloiselle TKK:lle vuonna 2007.

 

Mitä jäit opinnoilta kaipaamaan, mitä puuttui, mitä olisi pitänyt olla?

 

Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko TKK:n lentotekniikasta valmistuneet kokeneet, että opinnot palvelivat työelämän tarpeita, vai onko ollut niin, että koulutus on ollut jotain muuta kuin mitä oikeasti olisi kannattanut kouluttaa? Olisiko esimerkiksi työelämää palvellut paremmin käytännönläheisempi koulutus, ja TKK:n opetus on ollut liian "tieteellistä", tai päinvastoin? Kuulostaa siitä, että TKK haluaa jatkossa olla entistä enemmän tieteellinen ja vähemmän käytännönläheinen.

 

Kyselen ihan tietämättömyyttäni ja mielenkiinnosta; tuntuu aika surulliselta, jos lentotekniikan osaaminen on heikkenemässä Suomessa, kuten nyt vaikuttaa.

[Ville Väisänen 9]

Jos puhutaan ajasta ennen vuotta 2008, ei TKK:n lentotekniikan opinnoissa ollut omien kokemuksieni mukaan mitään "vikaa". Päinvastoin, vahva painotus kevytrakennetekniikkaan ja aerodynamiikkaan antoi varmasti hyvän pohjan työelämän vaatimuksiin. Ongelma on viime vuosien niin kovin vähäinen tarve tämän tutkinnon suorittaneille Suomessa. Paljon paremmin työllistyy lentokoneteollisuuteen tietotekniikan, materiaalitekniikan tai automaatio-/systeemitekniikan insinöörinä.

 

Toivoisin kovasti näkeväni sekä koulutuksen että teollisuuden renessanssin lentokonealalla, mutta taitaa jäädä päiväuneksi.

[Mikko J Köykkä 0]

Mitä jäit opinnoilta kaipaamaan, mitä puuttui, mitä olisi pitänyt olla?

 

Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko TKK:n lentotekniikasta valmistuneet kokeneet, että opinnot palvelivat työelämän tarpeita, vai onko ollut niin, että koulutus on ollut jotain muuta kuin mitä oikeasti olisi kannattanut kouluttaa? Olisiko esimerkiksi työelämää palvellut paremmin käytännönläheisempi koulutus, ja TKK:n opetus on ollut liian "tieteellistä", tai päinvastoin? Kuulostaa siitä, että TKK haluaa jatkossa olla entistä enemmän tieteellinen ja vähemmän käytännönläheinen.

 

Kyselen ihan tietämättömyyttäni ja mielenkiinnosta; tuntuu aika surulliselta, jos lentotekniikan osaaminen on heikkenemässä Suomessa, kuten nyt vaikuttaa.

 

Minulla lentotekninen AUK ennen koulua paikkasi osan puutteista, mutta lentotekniikkaan ummikkoina tulleet kaverit ovat valitelleet alun oppimiskäyrää ja yleistä teoriapainotteisuutta. Tuolta voi valmistua lentotekniikan DI:ksi näkemättä lentokonetta.

 

Itse olen kokenut rakennepuolen hyvänä ja mielenkiintoisena. Aerodynamiikan puolella tuntuivat ajastaan jääneiltä mm. kurssimateriaalin ja henkilöstöpulan takiautta.

 

Yleisesti minua on haitannut huonosti suunnitellut kurssit ja tutkintorakenne. Minulla on ollut helposti 60-80 työtunnin viikkoja alle 20 opintopisteen vuoksi.. Normaalisti 4kk lukukauden aikan tulee suorittaa 30 opintopistettä, 40h työviikoilla. DI tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä (yksi opintopiste on 27h työtä standardin mukaan), siitä pääaineopintoja on 40 opintopistettä. Motivaatiota on ollut hankala pitää yllä.

[Ville Väisänen 9]

Yleisesti minua on haitannut huonosti suunnitellut kurssit ja tutkintorakenne. Minulla on ollut helposti 60-80 työtunnin viikkoja alle 20 opintopisteen vuoksi.. Normaalisti 4kk lukukauden aikan tulee suorittaa 30 opintopistettä, 40h työviikoilla. DI tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä (yksi opintopiste on 27h työtä standardin mukaan), siitä pääaineopintoja on 40 opintopistettä. Motivaatiota on ollut hankala pitää yllä.

 

Lentotekniikan puolella oli aikoinaan selvästi pisimmät valmistumisajat. Tähän oli syynä tahallisesti ylläpidetty opintoviikkojen vähäisyys suoritettuun työmäärään nähden mentaliteetilla "karsitaan jyvät akanoista". Sinänsä ymmärrän, että vaatimustaso on kova vastuunalaisen ammatillisen tulevaisuuden näkökannalta, mutta se meni välillä ihan överiksi tuolla lafkalla.

[Jussi Aaltonen 0]

Lupasin paremmalla ajalla hieman lisää tietoa...

 

Sekä TTY:n että TAMK:n lentokonespesifisten opintojen lopullinen toteutus on vielä suunnitteluvaiheessa. Työtä tehdään koko ajan ja opetus tulee molemmissa opinahjoissa alkamaan syksylläm 2015. Opinnot tulevat molemmissa oppilaistoksissa koostumaan seuraavista opintojaksoista (listassa kursseilla TTY:n koodit):

 

MEI-70000 Johdatus lentotekniikkaan 4op

• Ilma-alusten esittely, käyttötavat ja jaottelu

• Lentämisen perusteita ja päävoimiin liittyvät tekniikan alat

• Ilmakehän ominaisuudet ja sääolot sekä niistä johtuvia järjestelmätarpeita

• Ilmailualan turvallisuusajattelu ja siihen liittyviä viranomaisvaatimuksia

• Lentokonetyypin elinkaari

• Ilmailun tulot ja kustannukset

• Ilmailuun liittyvä infrastruktuuri

• Kunnossapitofilosofiat

• Huoltojärjestelmät, MSG-3 jne.

• Jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpito, bulletiinit, käsikirjat jne.

Hoffren J., Saarela O., Lentotekniikan perusteet, 2008

Anderson J.D., Anderson J., Introduction to Flight (McGraw-Hill Series in Aeronautical and Aerospace Engineering), 2004

 

MEI-70050 Aerodynamiikka ja lentomekaniikka 5op

• Lentotekniikan virtausilmiöt ja -tyypit

• Siiven 2- ja 3-ulotteinen tarkastelu

• Rungon aerodynaaminen vaikutus ja lentokone kokonai-suutena

• Vakavuus- ja ohjaustarkastelut

• Symmetrinen ja epäsymmetrinen liike

• Dynaaminen vakavuus ja erikoistilanteita

• Aeroelastisia ilmiöitä

• Suoritusarvotarkastelujen perusta

• Hetkellisiä ja pitkäaikaisia suoritusarvoja

• Lennon simuloinnin perusteita

• Helikopterin aerodynamiikkaa ja lentomekaniikkaa

Laine S., Hoffren J., Renko K., Lentokoneen aerodynamiikka ja lentomekaniikka, 2006

Houghton E.L., Carpenter  P.W., Aerodynamics for Engineering Students, 5th Edition, 2003

 

MEI-70100 Lentokoneen kuormitukset ja rakenneratkaisut 5 op

• Lentokoneen metallirakenteiden mitoitus

• Lentokoneen metallimateriaalit

• Lentokoneen metallirakenteiden väsymisilmiöt

• Lentorangon ja järjestelmäkomponenttien kuormitukset

Niu M., Airframe Structural Design, 2006

 

MEI-70150 Komposiittirakenteet 3op

• Lentokoneiden komposiittirakenteiden toteutustavat

• Lentokoneiden komposiittirakenteden mitoitus

• Lentokoneiden komposiittirakenteiden väsymisilmiöt

• Lentokoneiden komposiittirakenteden valmistus- ja kor-jausmenetelmät

Saarela O., Airasmaa I., Kokko J., Komposiittirakenteet, 2007

 

MEI-70200 Avioniikka 5op

• Mittarit ja näytöt

• Navigaatio

• Kommunikaatio

• Ilma-alusten väylätekniikan perusteet

• Mittaus- ja anturitekniikka ilma-aluksissa

• Ohjaus- ja säätöjärjestelmät ilma-aluksissa

• Tutkajärjestelmät

• Avioniikan komponentit

Moir I., Seabridge A., Aircraft Systems: Mechanical, Electrical and Avionics Subsystems Integration, 3rd Edition, 2008

Helfrick A., Principles of Avionics, 8th Edition, 2013

 

MEI-70250 Lentomoottorit ja lentokoneen järjestelmät 5op

• Lentorangon mekaaniset, hydrauliset ja pneumaattiset (vuodatusilma) järjestelmät

• Sähkötehojärjestelmä

• Polttoainejärjestelmä

• Jäähdytys,paineistus ja lämmitys (ECS - Environmental Control System), järjestelmien jäähdytys

• Laskutelineet ja jarrut

• Lentomoottorit

Moir I., Seabridge A., Aircraft Systems: Mechanical, Electrical and Avionics Subsystems Integration, 3rd Edition, 2008

Farokhi S., Aircraft Propulsion, 2nd Edition, 2014

Lombardo  D., Advanced Aircraft Systems, 1993

Koivisto R., Jokinen J., Suihkumoottorit

 

MEI-70300 Lennon ja lentokonejärjestelmien simulointi 3op

• Lennonsimulointi (X-Plane, Matlab/Simulink)

• Lentokonejärjestelmien simulointi (Matlab/Simulink, AmeSim, Modellica)

• Lentokoneen konfiguraation ja konfiguraatioparametrit käytännössä (X-Plane/Plane Maker)

• Lennonohjausjärjestelmän toimintatavat ja ohjauslait

• Projektityö lennon tai järjestelmien simuloinnista

Stevens B.L., Lewis F.L., Aircraft Control and Simulation, 2003

X-plane, Matlab, Imagine.Lab ja Virtual.Lab tai Adams -materiaali

 

Opintojaksototeutukset tehdään TTY-TAMK-Ilmailuteollisuus yhteistyönä siten että opintojaksojen luennot ja laboratorioharjoitukset ovat TTY:lle ja TAMK:lle yhteisiä. Yliopistoaste ja AMK-aste erotetaaan laskuharjoituksien ja harjoitustöiden sisällöllä ja vaatimuksilla sekä opintojaksojen tentteillä.

 

TTY:n osalta opinnot on suunniteltu konetekniikan koulutusohjelmaan jatkoksi koneensuunnittelun tai sovelletun mekaniikan pääaineille ns. 5 - n vuoden opinnoiksi (muista pääaineista ja koulutusohjelmista ei ole pääsyä), joten opinnot tulevat olemaan vaativia ja tulevat vaatimaan kohtuullisen hyvän lähtötietotason. TAMK:ssa opinnot tulevat kuulumaan lentokoneinsinöörin koulutukseen (joka siis alkaa uudestaan, kiitos tämän yhteistyön) ja lähtevät eteenpäin koneteknisten perusopintojen pohjalta. En voi kuitenkaan TAMK:n osalta kommentoidan tämän tarkemmin, mutta voin yllyttää asiasta sieltä vastaavan henkilön kommentoimaan tänne mikäli kiinnostusta on.

 

Kommenttina opintojen vaatimustason ja opintopisteiden suhteeseen, josta joku valitti Aallon suhteen: En voi luvata että TTY:llä olisi yhtään helpompaa. Ihmisiä on erilaisia kuten on myös tieteen ja tekniikan aloja. Mikä yhdelle on helppoa on toiselle täyttä myrkyn juontia. Rajaamalla lähtövaatimukset koneensuunnittelun ja sovelletun mekaniikan DI-pääaineisiin olemme TTY:llä pyrkineet siihen että kursseille tulevien opiskelijoiden matemaattis-luonnontieteellinen ja konetekninen osaaminen ovat sillä tasolla että he selviävät kursseista kunnialla ja toisaalta heillä on myös hieman tuntumaa siihen mitä oikea perinteinen insinöörityö on ja he eivät edes oleta tulevansa matemaattisesti helpoille engineering management kursseille.

[Mikko J Köykkä 0]

Hyvältä näyttää, ja erityisen mukavaa etä oppimateriaali on 2000-luvulta!

 

Kommenttina opintojen vaatimustason ja opintopisteiden suhteeseen, josta joku valitti Aallon suhteen: En voi luvata että TTY:llä olisi yhtään helpompaa. Ihmisiä on erilaisia kuten on myös tieteen ja tekniikan aloja. Mikä yhdelle on helppoa on toiselle täyttä myrkyn juontia. Rajaamalla lähtövaatimukset koneensuunnittelun ja sovelletun mekaniikan DI-pääaineisiin olemme TTY:llä pyrkineet siihen että kursseille tulevien opiskelijoiden matemaattis-luonnontieteellinen ja konetekninen osaaminen ovat sillä tasolla että he selviävät kursseista kunnialla ja toisaalta heillä on myös hieman tuntumaa siihen mitä oikea perinteinen insinöörityö on ja he eivät edes oleta tulevansa matemaattisesti helpoille engineering management kursseille.

 

Tarkkennetaan siis että olen sinut sen kanssa että jollain linjalla työmäärä on suurempi kuin muilla. Mielelläni teen enemmän työtä jos se on tarkoituksenmukaista. Ongelmia tulee siitä että tehokasta opiskeluaikaa on ollut syksyisin syyskuusta joulukuun alkuun ja keväisin helmikuusta huhtikuun loppuun. Siinä tulee hirmuinen kiire. Ja lisäksi työtuntien ja opintopisteiden muuntokerroin on kova: (lähd. Tekniikka ja Talous). Jos tutkinto olisi suosiolla 400 pistettä kaikki olisi toiminut sujavammin.

Toinen turhaa ajankulua aiheuttanut ongelma oli kurssit joissa isoin osa ajasta meni tiedonhakuun, että saa tehtävät tehtyä. Suurin osa opettajista ymmärsi että tiedonhakukurssit on eri asia, mutta muutamalla kurssilla suurin osa ajasta on mennyt tiedonhakuun, ei oppimiseen.

 

 

[Jussi Aaltonen 0]

Jos tutkinto olisi suosiolla 400 pistettä kaikki olisi toiminut sujavammin.

 

Henk.koht. mielipiteenä, ei TTY:n edustajana:

 

Olen tästä täysin samaa mieltä. Ikävä kyllä nykyiset lukio-opinnot sen paremmin kuin yliopistojen kandiopinnotkaan ei oikein hyvin tue matemaattis-luonnontieteellisesti haastavampia tieteen-/tekniikanaloja. Mikä johtaa siihen että näillä aloilla kohtuullisen paljon vaikeitakin asioita jää liian nopeasti opetetuiksi/opituiksi tai kokonaan itseopiskelun varaan. Kyseessä ei ole yksin lentotekniikan ongelma vaan sama ongelma piinaa kaikkia aloja, joihin jollain muotoa liittyy raskaampi tekninen laskenta.

[Jukka Martikainen 0]

Henk.koht. mielipiteenä, ei TTY:n edustajana:

 

Olen tästä täysin samaa mieltä. Ikävä kyllä nykyiset lukio-opinnot sen paremmin kuin yliopistojen kandiopinnotkaan ei oikein hyvin tue matemaattis-luonnontieteellisesti haastavampia tieteen-/tekniikanaloja. Mikä johtaa siihen että näillä aloilla kohtuullisen paljon vaikeitakin asioita jää liian nopeasti opetetuiksi/opituiksi tai kokonaan itseopiskelun varaan. Kyseessä ei ole yksin lentotekniikan ongelma vaan sama ongelma piinaa kaikkia aloja, joihin jollain muotoa liittyy raskaampi tekninen laskenta.

 

Miten muuten toisesta yliopistosta toiseen eri tiedekuntaan loikkaaminen voisi onnistua. Esim teknillisestä tiedekunnasta toiseen eri yliopiston välillä mutta eri "aselajista" toiseen ? Kuinka paljon mm. rakennusalan lujuuslaskennasta ja statiikan opinnoista olisi apua ja todennäköisyyslaskennasta entä muista opinnoista ?

[Jussi Aaltonen 0]

Miten muuten toisesta yliopistosta toiseen eri tiedekuntaan loikkaaminen voisi onnistua. Esim teknillisestä tiedekunnasta toiseen eri yliopiston välillä mutta eri "aselajista" toiseen ? Kuinka paljon mm. rakennusalan lujuuslaskennasta ja statiikan opinnoista olisi apua ja todennäköisyyslaskennasta entä muista opinnoista ?

 

Siirtymistä kannattaa kysyä oman yliopiston opiskelijapalveluista, en osaa siihen hyvin vastata. Periaatteessa tuon pitäisi olla mahdollista. Erilaiset detaljitason tutkintorakenteet kuitenkin vaikeuttanevat juttua. Helpointa varmasti on siirtyä kandi- ja di-vaiheiden välissä.

 

Rakennusalan lujarista ja statiikasta on kovastikin hyötyä - tunnen ainakin kaksi henkilöä, jotka varsin menestyksekkäästi tekevät teknistä laskentaa lentokoneisiin liittyen rakennuspuolen DI:n papereilla. Todennäköisyyslaskenta onkin sitten toinen juttu, stokastiset prosessit on kivuliaan tuttuja monille käyttövarmuuden kanssa painiskeleville, mutta muiden kuin teknisten yliopistojen todennäköisyyslaskenta  saattaa olla turhan kaukana insinöörin reaalimaailmasta.

[Jukka Martikainen 0]

Siirtymistä kannattaa kysyä oman yliopiston opiskelijapalveluista, en osaa siihen hyvin vastata. Periaatteessa tuon pitäisi olla mahdollista. Erilaiset detaljitason tutkintorakenteet kuitenkin vaikeuttanevat juttua. Helpointa varmasti on siirtyä kandi- ja di-vaiheiden välissä.

 

Rakennusalan lujarista ja statiikasta on kovastikin hyötyä - tunnen ainakin kaksi henkilöä, jotka varsin menestyksekkäästi tekevät teknistä laskentaa lentokoneisiin liittyen rakennuspuolen DI:n papereilla. Todennäköisyyslaskenta onkin sitten toinen juttu, stokastiset prosessit on kivuliaan tuttuja monille käyttövarmuuden kanssa painiskeleville, mutta muiden kuin teknisten yliopistojen todennäköisyyslaskenta  saattaa olla turhan kaukana insinöörin reaalimaailmasta.

 

Entäs taideopinnot ? Tuntuu siltä, että vain kauniit lentokoneet ovat ajan saatossa menestyneet. Kuinka inssi saa sen alkuperäisen sketsinsä/innovaationsa paperille ilman taideopintoja ( 3D hahmottamiskyky/mielikuvitus )?

[Jussi Aaltonen 0]

Entäs taideopinnot ? Tuntuu siltä, että vain kauniit lentokoneet ovat ajan saatossa menestyneet. Kuinka inssi saa sen alkuperäisen sketsinsä/innovaationsa paperille ilman taideopintoja ( 3D hahmottamiskyky/mielikuvitus )?

 

Valtakunnallinen joustava opinto-oikeussopimus antaa mahdollisuuden sisällyttää mitä hyvänsä muiden yiiopistojen tarjontaa kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon.

 

Lisätietoja: https://confluence.csc.fi/display/JOO/JOOPAS

 

Iänikuisesta kaunis lentokone lentää hyvin väitteestä lienee tässä turha keskustella. Kauneus on pitkälti katsojan silmässä, kun oikein silmin katsotaan voidaan varmasti sanoa myös että kaunis yhdyskuntajätemurskain murskaa paremmin, kaunis rynnäkkökivääri tekee leskiä kauniimmin, kaunis jätevesikaivo haisee paremmalle jne. Joskus olen itse tosin miettinyt lentääkö kaunis taulu paremmin kuin ruma, mutta en ole tohtinut tehdä käytännön kokeita kuin rumilla.

[Jukka Martikainen 0]

Valtakunnallinen joustava opinto-oikeussopimus antaa mahdollisuuden sisällyttää mitä hyvänsä muiden yiiopistojen tarjontaa kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon.

 

Lisätietoja: https://confluence.csc.fi/display/JOO/JOOPAS

 

Iänikuisesta kaunis lentokone lentää hyvin väitteestä lienee tässä turha keskustella. Kauneus on pitkälti katsojan silmässä, kun oikein silmin katsotaan voidaan varmasti sanoa myös että kaunis yhdyskuntajätemurskain murskaa paremmin, kaunis rynnäkkökivääri tekee leskiä kauniimmin, kaunis jätevesikaivo haisee paremmalle jne. Joskus olen itse tosin miettinyt lentääkö kaunis taulu paremmin kuin ruma, mutta en ole tohtinut tehdä käytännön kokeita kuin rumilla.

 

Okei eiköhän tämä keskustelu juuri summannutkin pahimmat pelkoni.

 

Eli siis tulee olla opiskelija jotta pääsee vaihtamaan tiedekuntaa...valmistuneet eivät enää kelpaa.