Pyyntö ilmailijat/ilmailukerhot: lausukaa Helsingille Malmin lentokentästä

[Timo Hyvönen 208]

Terve,

 

Helsingin yleiskaava on nyt lausunnoilla. Lausuntoaika loppuu tänä perjantaina, 27.02.2015. Yleiskaavassa aiotaan esittää Malmin lentoaseman alueen kaavoittamista asuntotuotantoon, mikä käytännössä lopettaa yleisilmailuyhteyden Helsingin seudulle. Teemme asiasta ilmailukäytön säilyttämistä puoltavaa lausuntoa, ja pyydänkin kaikkia ilmailjioita tekemään saman, jos asia kiinnostaa tai koskettaa.

 

Yleiskaava on esillä http://www.yleiskaava.fi/ ja http://www.yleiskaava.fi/2014/kaavaluonnos-nayttaa-kasvupolun-helsingille/

 

Kommentteja voi lähettää seuraavasti:

 

Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen

 

Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleiskaava

PL 10, 00099 Helsingin kaupunki,

(käyntiosoite: Kaupungintalo Pohjoisesplanadi 11–13),

Sähköposti: helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

Lähikunnillekin asia on merkittävä, palveleehan Malmi niitäkin. Kaupunkien ja kuntien mielipiteet/lausunnot olisivat arvokkaita, jos jaksatte välittää viestiä.

 

t. Timo

[Seppo Sipilä 8]

Malmihan palvelee kaikkia Suomen maakuntakenttiä ja pienempiä lentopaikkoja ainoana vapaan aikataulun ilmatienä pääkaupunkiseudulle. Ei ole pikkukoneella juuri asiaa Helsinki-Vantaalle jumbojen sekaan, varsinkaan anomatta kiitotieslottia. Kaikki ilmailukerhot ja ilmailupaikkakunnat Hangosta Pets... eiku Ivaloon, nyt lausuntoa kehiin sähköpostitse! 

 

(Kertokaa ihmeessä kunnanisillennekin, jotta tietävät mitä paikkakuntanne lentoyhteyksille pääkaupunkiin aiotaan tehdä).

 

[Nils Rostedt 13]

Done 

[Timo Hyvönen 208]

MLY on lähettämässä kohta omaa lausuntoaan, laitan tämän hetken version tuohon alle. Jos haluat yrityksesi/yhdistyksesi mukaan allekirjoittajaksi, ilmoittele pian info@malmiairport.fi.

 

tässä lausunto:

 

Malmin lentoaseman ystävät ry LAUSUNTO 27.02.2015

Helsinki-Malmin lentoasema

00700 Helsinki

 

Lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta

Kaavaluonnoksessa ehdotetaan Malmin lentoasemaa koskevan kaavamerkinnän kumoamista ja nykyisen liikennealuemerkinnän muuttamista taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan maakuntakaavassa ei kuitenkaan ole osoitettu lentoasemalle korvaavaa paikkaa, mikä on linjattu edellytyksenä tällaiselle kaavamuutokselle.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa Malmin lentoaseman kaavamerkintä on yleiskaavan hyväksymisen aikaan edelleen liikennealue, joten se on säilytettävä yleiskaavassakin. Yleiskaava ei saa olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa (KHO 2012:67).

Malmin lentoaseman ystävät ry. esittää, että merkinnän muuttamisesta luovutaan ja alue säilytetään edelleen liikennealueena. Perusteluina esitämme seuraavaa:

1. Lentoliikenteen kasvu ja EU:n linjaukset puoltavat Malmin säilyttämistä

 

Asiantuntijaennusteiden mukaan lentoliikenne tulee kasvamaan voimakkaasti. EU-alueen lentoliikenteen arvioidaan kasvavan jopa 2-3 -kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä ([1] s. 20). Erityisen voimakasta kasvu on viime vuosina ollut yleisilmailussa, johon kuuluu mm. aikatauluttamaton lentoliikenne, esimerkiksi liikelennot, koulutus, lentotyö sekä harrasteilmailu.

Tähän on kiinnittänyt huomiota myös EU:n parlamentti julkilausumassaan ”Yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävä tulevaisuus” P6_TA(2009)0036 [2]. EU-parlamentti korostaa, että yleisilmailun kysyntä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina samalla kun uusi teknologia tekee ilma-aluksista tehokkaampia ja vähentää niiden kustannuksia ja ympäristövaikutuksia, ja suosittaa jäsenvaltioille painokkaasti olemassa olevan yleisilmailua palvelevan kiitotiekapasiteetin säilyttämistä ja jopa lisäämistä.

EU-komission tiedonannon KOM(2007) 869 [3] mukaan eurooppalaisista lentoasemista yli 60 saattaa ruuhkautua pahoin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2006 noin 10% Eurocontrolin rekisteröimistä lennoista oli yleisilmailua ja liikelentotoimintaa, ja niiden kasvunopeus ennen nykyistä lamaa oli yli kaksinkertainen muuhun lentoliikenteeseen nähden. Kehitys tulee mitä ilmeisimmin jatkumaan laman väistyttyä. Komissio suosittaa, että ruuhkien välttämiseksi olemassa olevaa lentoasemakapasiteettia pitäisi hyödyntää mahdollisimman paljon. ”Tähän sisältyy erityisesti yleisilmailun ja liikelentotoiminnan tarpeisiin varattujen varakiitoteiden ja lentoaseman tai lentopaikan alueiden käyttö”.

Edelleen komissio korostaa sitä, kuinka ensisijaisen tärkeää tasokas koulutus on tehokkaan ja turvallisen ilmailun kannalta. Lentoyhtiöt ja ilmailun tukipalvelut saavat runsaasti pätevää henkilökuntaa juuri yleisilmailun piiristä.

Malmin lentoasemasta on muodostunut suomalaisen ammatti- ja yleisilmailun tärkein keskus. Kun otetaan huomioon kasvavat liikennemäärät ja yhä tiukentuvat ympäristö- ja koulutusmääräykset, suunnitelmat Malmin lentoaseman lakkauttamisesta ovat selkeässä ristiriidassa EU:n komission ja EU-parlamentin painokkaiden linjausten kanssa.

Malmin lentoasemalta lennetään vuosittain noin 55 000 operaatiota, mikä tekee siitä maamme toiseksi vilkkaimman lentokentän Helsinki-Vantaan jälkeen. Finavian tilastojen mukaan [4] lähes puolet koko Suomen yleisilmailun lennoista (pois lukien reittiliikenne ja sotilasilmailu) lennetään Malmilta. Lentoasemalla työskentelee noin 300 työntekijää ja yritysten liikevaihto on vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Pelkästään ammattilentäjiksi kouluttautuvat maksavat vuosittain arvonlisäveroa valtiolle yli kaksi miljoonaa euroa. Malmilla on myös korkeaan osaamiseen perustuvaa lentokoneiden ja helikoptereiden huoltotoimintaa. Kentän vuosikymmeniä hioutunut monipuolinen infrastruktuuri ja hyvä sijainti tarjoavat kaikki mahdollisuudet kehittää edelleen kaupallista toimintaa.

Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa on jätetty huomiotta kansainvälisen kehityksen aluevalvontalakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000755 tuomat muutokset [5], esim. edellytykset mm. lentoasema-alueen käytölle. Nämä ja uuden aluevalvontalakiehdotuksen esityslinjaukset https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140296 on tutkittava ennen yleiskaavan vahvistamista.

2. Suomen ja pääkaupunkiseudun saavutettavuus ja ilmailun turvallisuus heikkenisivät Malmin lentoaseman lakkauttamisen myötä

Lentoliikenteen tai Malmin lentoaseman merkitystä pääkaupunkiseudun saavutettavuudelle erityisesti tulevaisuudessa ei ole huomioitu Yleiskaavaa varten tehdyissä selvityksissä mitenkään.

Malmin lentoasema on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupunkiseudun kasvavasta metropolialueesta. Euroopasta katsottuna Suomi on saari meren takana. Malmin menettämisen myötä metropolialueen saavutettavuus heikkenisi selvästi erityisesti kansainvälisen liikelentotoiminnan näkökulmasta, joka nojautuu enenevässä määrin pieniin, vapaalla aikataululla palveleviin paikalliskenttiin ruuhkaisten suurkenttien sijasta.

Malmin lakkauttamishanke on selkeässä ristiriidassa Uudenmaan kärkitavoitteiden kanssa: ”Uusimaa on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvin saavutettavissa. Logistiikkaa palvelevien toimintojen sijoittumiselle luodaan edellytykset. Logistiikkaverkosto on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään.” Malmin lentoasema on ainoa yleisilmailua riittävällä laatutasolla palveleva lentokenttä Uudellamaalla.

Mikäli Malmin lentoasema suljettaisiin, pääkaupunkiseutu olisi eurooppalaisten metropolien joukossa selkeän takapajuinen poikkeus. Metropolialueelle ei olisi käytännössä mahdollista saapua kevyemmällä lentokalustolla vapaalla aikataululla, vaikka tällainen liikenne on kasvavan liikelentotoiminnan painopistealue. Helsinki-Vantaa tulee liikenteen kasvaessa profiloitumaan jatkossa yhä vahvemmin raskaan reittiliikenteen kentäksi. Aikatauluttoman lentoliikenteen on siellä jo nyt anottava aika kiitoteiden käyttöön tunteja etukäteen [6]. Malmin tarjoaman vapaalla aikataululla palvelevan kansainvälisen ilmatien poistuessa tällainen järjestely hankaloittaisi merkittävästi pääkaupunkiseudun saavutettavuutta liikelentotoiminnan näkökulmasta.

Malmin lentoasema on myös ainoa vapaan aikataulun ilmatie pääkaupunkiseudulle Suomen maakuntien lentoasemilta ja lukuisilta pieniltä lentopaikoilta. Malmin kentän kaavoittaminen taajamatoimintojen alueeksi heikentäisi siten merkittävästi myös Suomen sisäisiä lentoliikenneyhteyksiä ja maakuntien houkuttelevuutta kansainvälisen liike-elämän näkökulmasta.  Tämä olisi omiaan kiihdyttämään Suomen muiden maakuntien eriarvoistumista pääkaupunkiseutuun nähden.

Merkille pantavaa on sekin, että Suomen lennonjohtajien yhdistys ry on antanut 4.11.2014 julkisuuteen lausunnon [7], jonka mukaan Malmin lentoaseman lakkautus olisi ilmailulle merkittävä turvallisuusriski ilman asianmukaista korvaavaa lentoasemaa pääkaupunkiseudulla. Mitään tällaista korvaavaa lentopaikkaa pääkaupunkiseudun ilmailutarpeille ei ole osoitettu.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston uutta Yleiskaavaa varten laatima selvitys 2014:34 Helsinkiin tulevan helikopterikentän paikasta [8] ei liioin löytänyt kelvollista uutta sijoituspaikkaa kaupungille tarpeelliselle liikenneinfrastruktuurille. Malmin lentoasemalla kaikki helikopteriliikenteen tarvitsema infrastruktuuri on valmiiksi rakennettuna toiminnallisesti erinomaisessa paikassa ja arkkitehtonisesti arvokkaassa lentoasemaympäristössä.

Malmilla toimii Rajavartiolaitoksen vartiolentue, viisi kaupallista lentokoulua ja noin kymmenen ilmailukerhoa. Näistä vain Rajavartiolaitokselle on osoitettu uusi, toiminnallisesti huonompi paikka ruuhkautuvalta Helsinki-Vantaalta. Kaikki muut toimijat ovat vailla asiakaspohjaltaan elinkelpoista tai kapasiteetiltaan riittävää korvaavaa toimipaikkaa.  Lentokoulut ovat antamissaan lausunnoissa todenneet, ettei niiden toiminnalle ole liiketaloudellisia edellytyksiä kauempana pääkaupunkiseudusta asiakaspohjan puuttuessa, ja ilmailukerhoille esitetyt Hyvinkää ja Nummela ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan Malmin harrasteilmailua sen liian suuren volyymin vuoksi. Korvaavan paikan osoittaminen Malmin toiminnoille on 2000-luvulla kaatunut säännönmukaisesti viimeistään esitettyjen paikkakuntien asukkaiden vastustukseen. 

3. Kaavamerkinnän muutos olisi vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja EU:n maisemasopimusta

Voimassa olevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden [9] mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Kulttuuriympäristöä ovat kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina (s. 12). Nämä vaatimukset toistetaan selkeästi myös Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston uuden Yleiskaavaluonnoksen aineistoksi laatimassa selvityksessä 2014:17 [10] ss. 18-19.

Museoviraston laatima inventointi ”Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt” (RKY) on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.

Malmin lentoaseman rakennukset on merkitty RKY-kohteiksi jo vuonna 2000. Viimeisimmässä tarkistuksessa vuonna 2009 Malmin lentoaseman RKY-inventointi laajennettiin kattamaan koko lentokenttä aluekokonaisuutena, joka ilmenee yksiselitteisesti RKY-kohdekartasta [11].

Inventoinnin perusteluissa todetaan: ”Malmin lentoasema on valittu kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Terminaali on kansainvälisestikin arvioiden harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussa ja käytössä säilynyt 1930-luvun lentoasemarakennus -- Terminaalirakennuksen lisäksi kenttäkokonaisuuteen kuuluvat lentokonehalli ja kiitoradat.”

Malmin lentoasemalla on vahvat näytöt kansainvälisen tason kulttuuriarvostaan. Se on kahdesti valittu World Monuments Fundin ylläpitämään maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen luetteloon (2004 ja 2006), jonka valintapaneeliin kuuluvat mm. UNESCOn maailmanperintö¬ohjel-mal¬le neuvoa-antavat ICOMOS ja ICCROM.

Euroopan unionin jäsenenä olemme velvollisia huolehtimaan kansallisista kulttuuriarvoistamme. Suomi on sitoutunut Euroopan Neuvoston ja UNESCOn jäsenenä noudattamaan kulttuuriperinnön suojelusta tehtyjä sopimuksia ja suosituksia, mm. Eurooppalaista maisemayleissopimusta [12] ja UNESCOn julkilausumaa koskien kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista [13].

Ehdotus Malmin lentoaseman alueen kaavamerkinnän muuttamisesta on selkeästi sekä RKY-inventoinnin ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että Suomen kansainvälisten kulttuuriympäristönsuojeluvelvoitteiden vastainen. On täysin selvää, että ehdotetun kaltaisen kymmenientuhansien asukkaiden lähiön toteutus Malmin lentokenttäalueelle tuhoaisi alueen valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriarvon täydellisesti.

Ajantasaisissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan myös (s. 13): ”Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.” Koska Malmin lentoasema on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupunkiseudusta ja ainoa vapaan aikataulun ilmatie maakuntakentiltä ja pieniltä lentopaikoilta pääkaupunkiin, on sen merkitys liikenneinfrastruktuurina valtakunnallinen erityisesti tulevaisuudessa (ks. edellä).  Tästäkin syystä kaavaluonnos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Lisäksi ajantasaisissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan (s. 14): ”Alueidenkäytön suunnittelussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen.” Mitään korvaavaa sijaintipaikkaa ei ole osoitettu, joten kaavaluonnos on tältäkin osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Malmin lentoaseman kaavamerkintää ei tule muuttaa ennen kuin maakuntakaavaan on merkitty alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämä korvaava sijaintipaikka.

4. Malmin lentoaseman luontoarvot ovat selvittämättä

Myös luonnonsuojelulaki mainitaan yhtenä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeisimmistä ympäristönkäytön ohjausjärjestelmään kuuluvista laeista ([8] s. 4).

Malmin lentoasema on erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvan, Suomessa äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan (Gallinago media) merkittävin syyslevähdyspaikka Suomessa. Asiaa on kartoittanut vuosikaudet Uudenmaan lintuharrastajayhdistys Tringa ry:n paikallinen jäsenyhdistys MBS. Kentän reunusmetsissä on havaittu myös erittäin uhanalainen valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) [14]. Luonnonsuojelulaki ja -asetus kieltävät tällaisten erityisesti suojeltavien lajien pesimä- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. On ilmeistä, että Malmille suunniteltu kymmenientuhansien asukkaiden teholähiö joko heikentäisi merkittävästi tai hävittäisi 1930-luvulta asti rauhassa säilyneen niittyekosysteemin monimuotoisuuden ja luontoarvot.

Lisäksi noin 127 hehtaarin lentokenttäalueen syvän, vetisen savikon maapohjan stabilointi asuntorakentamista varten tuottaisi suunnattomat määrät saviliejua, jonka ainoa valumareitti on taimenpuroksi kunnostettu Longinoja. Se puolestaan laskee Vantaanjokeen, jossa elää maailman runsaimmaksi arvioitu populaatio koko EU-alueella erityisesti suojeltua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). On ilmeistä, että Malmin lentokenttäalueen ottaminen asuinkäyttöön johtaisi vuollejokisimpukan elinpiirin vakavaan heikkenemiseen.

Kaavamerkinnöillä ei tule vaikeuttaa luonnonsuojelulakiin ja -asetukseen kirjattujen suojeluvelvoitteiden toteuttamista etenkään, kun pitkään viivästynyttä asuntorakentamisen ympäristövaikutusten arviointia ei edelleenkään ole tehty. On myös otettava vakavasti huomioon ympäristön asukkaiden huoli koko koillisen Helsingin maiseman radikaalista muuttumisesta massiivisen rakentamisen myötä. Tähän kiinnitti huomiota kaupunkisuunnitteluvirasto jo edellisen yleiskaavaprosessin aikaan:

"Kaupunkisuunnittelijoiden saamassa asukaspalautteessa on tullut esiin, että alueella toivotaan säilyvän maisemien pitkien näkymien, jotka muutoin koillisen Helsingin alueella ovat harvinaisia, koska alue ei rajoitu ranta-alueisiin. Rakentamaton lentokenttä on toiminut tällaisena näkymäpaikkana (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta 1.11.2001). Tekemiemme asukashaastattelujen pohjalta kenttä tunnistetaan paikalliseksi infrastruktuuriksi, jota se on ennen kaikkea juuri avoimuutensa osalta." (Timo Kopomaa – Rikhard Manninen: Malmi – No logo?  Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:13)

5. Koillis-Helsingin kaavoitusta on arvioitu yksipuolisesti

Yleiskaavaluonnoksessa raskaita asuntomassoja on sijoitettu jo rakennetuille ja aktiivisessa käytössä oleville virkistysalueille, joita Malmin lentoaseman alueen lisäksi on mm. Tuomarinkylän alue. Koillis-Helsinki on virkistysalueiden osalta huonoimmin kohdeltuja Helsingissä.

Yleiskaava on koillisen Helsingin osalta arvioitava uudelleen ja laajemmin, esimerkiksi Longinojan eteläpuolisen alueen osalta. Tämä suojelematon ja rakentamaton alue on kokonaisuutena jätetty nyt yleiskaavassa huomioimatta, ja sen mahdollisuudet voivat hyvin korvata em. tärkeät virkistys- ja toiminta-alueet.

Yhteenveto

Yleiskaavaehdotus on kokonaisuutena tehty liian suurten väestöennusteiden pohjalta. Nykyinen kaavavaranto riittää vielä vuosikymmeniksi, joten yleiskaavan tarkastelujaksoa on lyhennettävä ja pyrittävä normaaliin rytmitykseen esitetyn vuosisadan puolivälin sijaan. Esitämme yleiskaavaluonnoksen muokkaamista tältä pohjalta, em. perusteiden mukaisesti virkistys- ja viheralueita säästävämmäksi.

Vain 15% helsinkiläisistä haluaa Malmin lentoaseman alueelle asuntorakentamista. 67% haluaa sen säilyvän ilmailukäytössä [15]. Kansalaisten mielipidettä ei saa ohittaa. Esitämme, että yleiskaavassa Malmin lentoaseman alueen kohdalla säilytetään nykyinen liikennealueen merkintä riippumatta siitä, vetäytyykö valtio toimintoineen lentoasemalta vai ei.

Edelleen esitämme edellytyksenä lentoaseman merkinnän mahdolliselle muuttamiselle, että sitä ennen on löydettävä, varmistettava ja vahvistettava korvaava alue metropolialueen liike- ja yleisilmailun toiminnoille eli korvaavalle lentokentälle pääkaupunkiseudulla niin, että se on maakuntakaavassa vahvistettuna ennen Malmin lentoaseman yleiskaavamerkinnän muuttamista.

Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2015

 

Yhteyshenkilö:

Timo Hyvönen

puheenjohtaja

puheenjohtaja@malmiairport.fi

puh. 050-3748371

 

 

 

Allekirjoittajat ja yhteyshenkilöt

Malmin lentoaseman ystävät ry

Puheenjohtaja Timo Hyvönen

 

LKV Kauko Koskinen Oy

Toimitusjohtaja Kauko Koskinen

 

BF-Lento Oy

Toimitusjohjtaja Gun Gustavsson

 

Mäntsälän Ilmailukerho ry

Puheenjohtaja Jorma Sucksdorff

 

Kevytilmailu ry

Puheenjohtaja Mikko Paalasmaa

LKV Kauko Koskinen Oy

 

Väriveto Oy

Toimitusjohtaja Timo Liukkonen

 

Raffica Oy, Better Balloons kuumailmapallolennot

Toimitusjohtaja Peter Lindholm

 

Suomen Kuumailmapallokerho ry.

Puheenjohtaja Peter Lindholm

 

Kiinteistöt E. Halttunen Oy

Toimitusjohtaja Erkki Halttunen

 

 

 

 

Viitteet

 

[1] Eurocontrol: ”Challenges of Growth 2013: European  Air Traffic in 2050”,

http://www.eurocontrol.int/sites/default/files/article/content/documents/official-documents/reports/201306-challenges-of-growth-2013-task-7.pdf 

[2] EU-parlamentin julkilausuma P6_TA(2009)0036, http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+TA+P6-TA-2009-0036+0+DOC+PDF+V0//FI

[3] EU-komission tiedonanto KOM(2007) 869, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52007DC0869&from=fi

[4] Finavian tilastoja, https://sites.google.com/site/malminumeroina/finavian-tilastoja

[5] Hallituksen esitys eduskunnalle alueidenkäyttölain muuttamiseksi (HE 296/2014), https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140296

[6] Finavia: Liikelentojen ja yleisilmailulentojen slot-koordinaatio ja maahuolinta Helsinki-

      Vantaalla, http://www.finavia.fi/fi/lentoyhtioille/palvelut-lentoyhtioille-ja-liikelennoille/liikelennot-helsinkivantaalle/

[7] Suomen lennonjohtajien yhdistys, tiedote 4.11.2014, https://www.sljy.fi/lennonjohtajat-vastustavat- malmin-lentoaseman-lakkauttamista/

[8] Helsingin yleiskaava 2050: Helsinkiin tulevan helikopterikentän sijaintipaikkaselvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:17, http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-34.pdf

[9] Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (2008), http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet 

[10] Helsingin yleiskaava 2050: Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:17, http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-17.pdf

[11] Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), Malmin lentoasema, http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_kartta.aspx?KOHDE_ID=1560&OBJECTID=24017

[12] Eurooppalainen maisemayleissopimus, tasavallan presidentin asetus 10.3.2006, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060014

[13] UNESCOn julkilausuma kulttuuriperinnön tietoisesta tuhoamisesta (2003), http://portal.unesco.org/en/ev.php-URL_ID=17718&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html

[14] MBS: Malmin lentoaseman luontoarvoista, http://www.etv-systeemit.fi/mbs/Lentokentta.htm;

      http://www.tapanila.fi/wp-content/uploads/2013/05/malmilinnut.pdf

[15] TNS Gallup: kysely Malmin lentoaseman tulevasta käytöstä, http://malmiairport.fi/kysely-20-8-2014-malmi-halutaan-sailyttaa-lentokenttana/

 

 

[Timo Hyvönen 208]

vielä on muuten melkein tunti aikaa

 

 

t. Timo

[Timo Hyvönen 208]

No, sinne meni paljon lausuntoja. Kiitokset kaikille auttaneille.

 

t. Timo

[Seppo Sipilä 8]

Lausuntoja Malmista kannattaa lentopaikkakuntien kerhojen ja kunnanisien lähettää jatkossakin sekä Uudenmaan liittoon että Helsingin kaupungille. Sieltä saadun vastauksen mukaan lukevat niitä kyllä edelleen. Kansanedustajianne kannattaa lähestyä myös.

 

Jos sujuva ilmatie pääkaupunkiseudulle on paikkakunnallenne arvokas nyt tai varsinkin tulevaisuudessa, kertokaa se! 

 

[Seppo Sipilä 8]

bump

 

[Väinö Kuukka 0]

"- - yleisten töiden lautakunta päätyi esittämään 3.3.2015 yleiskaava- ja maakuntakaavalausunnoissaan, että ”Malmin lentokentälle kaavailluista tämänhetkisistä merkittävistä maankäyttövarauksista sekä alueelle kaavailluista asuinrakentamisesta luovutaan, sekä selvitetään kentän osalta maankäytön uudet mahdollisuudet.”

Samankaltaiset lausunnot antoivat samalla viikolla myös ympäristölautakunta ja liikuntalautakunta.

 

Kolmen lautakunnan 27 lautakuntamiehestä ja -naisesta 19 oli kentän säilyttämisen kannalla. Perustelut säilyttämiselle olivat hyvin samankaltaisia koskien muun muassa kenttäalueen merkitystä ympäristön asukkaiden ja laajemminkin helsinkiläisten virkistysalueena, kulttuurihistoriallinen merkitys Helsingin identiteetille, kentän merkitys harraste- ja ammatti-ilmailulle, yms. Nyt itse asiassa kenttä olikin ensimmäistä kertaa demokraattisesti valittujen ja siten kaupunkilaisia edustavien lautakuntien käsittelyssä."

 

"Em. yhtenäiset lautakuntien kannanotot yllättivät monet. Muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatyötä johtava arkkitehti kiirehti lausumaan, että kentän kohtalo on päätetty. Lentokenttätoiminta lopetetaan ja alue rakennetaan asuinalueeksi"

 

http://reservinsanomat.fi/?page_id=1631

[Ilkka Mäkelä 1 216]

 

"Em. yhtenäiset lautakuntien kannanotot yllättivät monet. Muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatyötä johtava arkkitehti kiirehti lausumaan, että kentän kohtalo on päätetty. Lentokenttätoiminta lopetetaan ja alue rakennetaan asuinalueeksi"

 

http://reservinsanomat.fi/?page_id=1631

 

Johan on arkkitehdillä mielipiteet. Mikä mies pelkkä arkkitehti on antamaan lausuntoja asioista, joista hän ei päätä? 

[Lauri Tarkkonen 0]

Tässä taidetaam viitata Marja Piimiehen lausuntoon, hän on nainen, vaikka ei sillä tässä asiassa ole merkitystä, mutta veikkaisin, ettei hän ole perehtynyt mitenkään ilmailuun ja sen merkitykseen ja tarpeisiin. Hänelle karttaan piirretyt viivat ovat elämää ja koska he ovat jo piirtäneet paperille paljon viivoja, niin sen työn meneminen hukkaan on hänelle paljon isompi asia kuin Malmin lentoaseman hukkaaminen.

[Akseli Keränen 13]

Ovat ymmärtämättään yhteiskunnalle kalliita ihmisiä!