Pikainen lentoreissu USA lansirannikolla.

[Mikko Tuomi 447]

Tama ei ole varsinainen matkakertomus, kuvia tuli otettua sen verta vahan, mutta jotain tarinaa silti.

 

Minkas sille mahtaa kun on pakko. Jalleen kerran yksi tuttu taytti 30v, ja jalleen kerran paikaksi oli sovittu jotain matkustamista vaativaa. Talla kertaa suunnaksi piti ottaa Las Vegas.

 

Aivan kuten edellisenkin matkan yhteydessa, ehdotin taas parille kaverille etta otetaanko kone ja lennetaan. Ja taas vastaus oli, etta joo mika jottei.

 

USAssa onneksi koneiden saatavuus on loistava. Talla kertaa ongelmana ei ollut koneiden saatavuus, vaan tuo pieni vuorijono Kalifornian ja Nevadan valimaastossa, jota myos Sierra Nevadaksi kutsutaan.

 

Euroopassa voisi hymahtaa etta "mitas sitten?", mutta Sierra Nevada on laaksoineen ja tuuliolosuhteineen sellainen, etta sen kanssa ei kannata leikkia. Pahimman nypykkarivin itapuolella on Owens Valley, ja siihen peraan Death Valley. Sierra Nevada kohoaa reiluun 4 kilometriin, ja Death Valley on merenpinnan alapuolella. Vallitseva ilmavirtaus on usein siita hankala, etta talla alueella on kai huhujen mukaan aloitettu aaltolentaminen, ja koko vuoristoaallon tieteellinen havainnointi ja mittaus.

 

Ts. VFR-pilotille varsin harmittava ymparisto suuren osan aikaa, jos tuulet ovat kovia.

 

Talla kertaa reitin suunnitteluun ei pitanyt kiinnittaa hirveasti silti huomiota, silla USAssa toimii FAA, joka ihan oikeasti on ilmailijoita varten, ei vastaan. Kaikennakoiset pakkolentosuunnitelmabyrokratiat ja yltioilkeat ilmatilavaraukset kaytannossa loistavat poissaolollaan. Isojen kenttien lennonjohtajillekin on kiva jutella, eika isoillekaan kentille ole mitaan slottihaistavttuilua...

 

Piti loytaa ensin haluttava konetyyppi, ja sitten koneyksilo. "Plane rental California" googleen tarjoaa niin alyttomasti vaihtoehtoja, etta niita selaillessa palaa tunti, jos toinenkin.

 

Lopulta erinaisten vaiheiden jalkeen paatimme, etta kun edellinen keikka Saratogalla sujui niin hyvin, niin otetaan jotain siihen suuntaan.

First Flight Corp. San Diegon Brown Fieldilla(KSDM) tarjosi Cherokee Sixia. Kone oli wanha, mutta mukana oli G430, autopilotti(palaamme tahan myohemmin) jne. Hintaa oli alle puolet Euroopan vastaavasta hintatasosta, $145/tunti.

 

Parin emailin jalkeen (halusivat 30 tuntia Time on Type, Saratoga-tiima kelpasi joten ei murheita) sovimme vuokra-ajankohdan, minimitunnit (n. 2hr per paiva) ja koska lennetaan tarkkari.  Asia hoidettu.

 

Keli oli poikkeuksellisesti aika hanurista, kun saavuimme San Diegoon. Alkuperainen CFI laittoi mailia, ettei me mitaan tarkkaria nyt tanaan lenneta, katotaan ylihuomenna uudestaan. Paatin silti ihan kostoksi menna kentalle nayttaytymaan, silla faktahan on etta optimisti lentaa enemman.

 

Ratsumme, P32-300 N4195W oli paikalla kuten sovittu, ja about puolisen tuntia myohemmin kelikin kirkastui. Firma jarjesti paikalle toisen CFI:n, ja tarkkari jarjestyi.

 

Tarkkari oli vahan kyseenalainen. Hobbsiin saatiin 0,6hr ja tarkkari sisalsi tasan lentoonlahdon, 2 jyrkkaa kaartoa ja yhden sakkauksen, ja sitten takaisin laskuun.

No, eipahan voinut syyttaa etta tunteja kalastelivat.

 

Tarkkarin jalkeen kone kaappiin ja lentaja baariin, 2 paivaa San Diegoa ja itse lentoa odottelemaan. Diegosta ei tullut otettua kuvia, jotka voisi julkaista.

 

San Diegossa "muutamien" kaljatuopposten aaressa mietittiin sitten itse reittisuunnitelmaa. Ajatuksena oli lentaa pohjoiseen Los Angelesin ohi Pacific Coast Highwayta pitkin San Franciscoon, josta sitten itaan yli Sierra Nevadan Mammoth Passista lapi, ja alas Owens Valleyta Bishopiin ja siita sitten Vegasiin.

 

Alku sujuikin ihan OK, Los Angelesissa oli yksi VOR notamoitu pois kaytosta, jolloin se VFR mini-route ei ollut kaytossa. Lensimme veden paalta kiertaen LAXin B-luokan ilmatilan, ja suuntasimme kohti pohjoista kunnes PCH oli vierellamme.

 

 

Lensimme sita pitkin ylospain, kohti alkuperaista tankkauspaikkaa, Salinasia.

 

Olen ajanut autolla PCH:n aiemmin, ja se on kylla lentokoneesta ihan yhta vaikuttavaa touhua, kuin autosta. Suosittelen lampimasti.

 

 

Salinasiin tultiin laskuun, tankattiin ok-hintaista 100LL (vajaa 5USD/gallona), ja kaytiin lentokenttabaarissa lounaalla ja katsomassa saat.

 

Kelit olivat paivan aikana muuttuneet siten, ettei hullukaan lahtenyt ylittamaan vuoristoa suunniteltua reittia (mountain obscuration level alle solan korkeuden jne). Ohjelmassa siis plan-B. Suunta hieman etelaan, kohti Bakersfieldia, ja Tehachapista yli. Missataan kohtuu komeita maisemia, mutta henkikulta sailyy. Aika OK vaihtokauppa siis.

 

Ilmaan Salinasista, ja suunta kohti Toppia. 9500 oli pateva matkakorkeus talle legille.

 

 

Sitten lahempana solaa, pilvien alle ja vuorten ylle.

 

p> 

 

 

Todiste, mita sateenkaaren paasta loytyy. Sielta loytyy South Point Casino!

 

p> 

Laskuun tultiin tottakai Vegasin isolle kentalle, eli KLAS McCarran Intl. Laskusta en kai ottanut kuvia, tassa kone platalla. Oltiin aika isolla marginaalilla rupuisin kone siella.

 

 

No, Vegasia jaksaa oman aikansa, mutta ilmaankin halusi paasta. Mihinkas muualle, kuin Grand Canyonille.

 

Grand Canyon on VFRssa hyvin helppo kohde. Karttakauppaan, GC VFR kartta kouraan ja opettelemaan reittipisteet milla tunnistaa ne ylityskaytavat. Mina ohjelmoin ne GPSaan, helppoa kuin heinanteko. Kaikenkaikkiaan aivan aarimmaisen pirun upea lentoreissu. valitettavasti kuvat eivat mitenkaan tee oikeutta noille maisemilla.

 

Lentokorkeutta tosin tarvitaan jonkun verran..

 

 

p> 

 

 

p> 

 

 

Paluumatka vedettiin Vegasin yli, tosin laiskana pysyteltiin korkealla.

 

 

 

 

p> 

 

 

Lopulta matka takaisin, ja talla kertaa laskuun Hendersonille.

 

 

[attachment]399248_5.jpg[/attachment]

 

>>>>>>>>

[Mikko Tuomi 447]

Jotain random kuvia viela...

 

 

 

 

 

 

 

 

p> 

Loppuun rysaytettiin viela San Diego Intl, KSAN. Lahestyminen ja lasku sinne on aivan hemmetin hienoa puuhaa.

 

 

 

>>>

[Mikko Tuomi 447]

Sitten loppuun se ikava fakta lentohommista, etta sita saa mista maksaa. Tassa ko. kone, aina valilla, straight and level lennossa. Kulutus 15.7gph. Vacuum reilu 5.Korkeutta n. 8000ft. Kuka bongaa eniten virheita? Ja kuka bongaa useimman tavan, miten mittarissa talla pskakasalla paasisi hengestaan...

 

[Erik Schobesberger 0]

Todella jees raportti ja kuvia, taattua laatua!

 

Alpeilla monta kertaa kyydissä olleena ja hieman lentäneenäkin (tarkoitus suorittaa Itävallassa vuoristolentokoulutus tässä joku kesä) ei voi kuin kompata, että vuoristossa saa todella olla tarkkana kelin kanssa. Tasamaalla lentämään tottuneelle hyvin helppo paikka päästä hengestään, mutta kauniina päivänä mikään ei vedä vertoja vuoriston kauneudelle.

[Erik Schobesberger 0]

Sitten loppuun se ikava fakta lentohommista, etta sita saa mista maksaa. Tassa ko. kone, aina valilla, straight and level lennossa. Kulutus 15.7gph. Vacuum reilu 5.Korkeutta n. 8000ft. Kuka bongaa eniten virheita? Ja kuka bongaa useimman tavan, miten mittarissa talla pskakasalla paasisi hengestaan...

 

Onpas EGT alhainen, onneksi sulla varmaan oli tasokas engine monitor mistä sait tarkistettua lukemat...

[Mikko Tuomi 447]

Onpas EGT alhainen, onneksi sulla varmaan oli tasokas engine monitor mistä sait tarkistettua lukemat...

 

EGT on pienin murheista tuossa lentotilassa

 

Siina oli itseasiassa toimiva digitaalinen fuel flow mittari jonka perusteella laihennus onnistui kasikirjan arvoihin. Mutta mitka mittareista eivat nayta oikein ko. arvoille...?

 

[Arto Virtanen 15]

Kone lentää suoraan ja horisontti näyttää että käännytään vasemmalle ja slip hiukan oikealle? 

[Erik Schobesberger 0]

Kone lentää suoraan ja horisontti näyttää että käännytään vasemmalle ja slip hiukan oikealle?   

 

Kuula näyttää olevan keskellä, turn indicator "viiksi" näyttää hieman oikealle.

[Erik Schobesberger 0]

EGT on pienin murheista tuossa lentotilassa

 

Siina oli itseasiassa toimiva digitaalinen fuel flow mittari jonka perusteella laihennus onnistui kasikirjan arvoihin. Mutta mitka mittareista eivat nayta oikein ko. arvoille...?

 

 

Korkeusmittari ei oikein näy kuvassa, onko siinä mittarin neula kasin kohdalla?

[Mikko Tuomi 447]

Kone lentää suoraan ja horisontti näyttää että käännytään vasemmalle ja slip hiukan oikealle?   

 

Jep, tosiaan. Aivan hengenvaarallinen tilanne, jos yritettaisiin lentaa yolla tai mittarissa. Koneen asentoa nayttavat mittarit nayttavat virheellisia lukemia, eri suuntiin, ja virhe oli hitaasti kertyva, eika laakista rikkoontunut. Lisaksi hyrramittarien yksi diagnoosimittari eli alipainemittari naytti jarkevaa arvoa.

 

Lisaksi, sanoin tuon kulutuslukeman siksi, etta katsokaa ilmanopeusmittaria. Se nayttaa n. 30mph alakanttiin. EGT on tosiaan inop.

Autopilotti seuraa hyrramittareita, jonka takia se teki valilla aivan uskomattomia peliliikkeita, sekin siis inop.

 

Rupesin ihmettelemaan ilmanopeusmittarin toimintaa kun tuntui, etta laskut meni aina pidemmalle kuin suunniteltu. Kokeilin sitten ilmassa ja kone sakkasi n. 40mph vauhdista...

 

Moottori oli tosin liki uusi. Mutta kaikenkaikkiaan kone oli aivan jarjeton pskakasa. Onneksi missio oli pelkkaa VFR-lentoa paivalla, joten asentomittarit eivat olleet kovin kriittisia.

 

Kun Cherokee Six maksaa $145/tunti, niin jostain on selvasti tingittava

 

[Juha Peltonen 2]

Huikea matkakertomus!