Aerodynamiikka-aiheinen keskusteluketju ( videoita, käyriä ja dataa ).

[Jukka Martikainen 0]

 

Ajattelin aloittaa tällaisen ketjun, koska aerodynamiikka on tavallaan aeromystiikkaa useimmillle meistä.

 

Burt Rutania pidetään alan guruna koska juurikin hallitsee aiheen kohtuullisen hyvin.

 

Tämä R/C malli ei kuitenkaan lennä hyvin. Mistä voisi olla kysymys ?

 

[Jukka Martikainen 0]

Onko tästä löydettävissä ratkaisu ?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Oikean sivuprofiili.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[Jukka Martikainen 0]

Burt Rutan sanoo eräässä haastattelussa Boomerang koneen olleen merkittävin hänen siviilikoneistaan.

 

 

Miksi arvelet hänen sanoneen sellaista ?

[Jukka Martikainen 0]

Aerodynaaminen ihme Koolhoven FK-31.

 

Miksi tästä ei tullut "maailman succee" ?

 

Onko siinä risteytetty ilmalaiva ja lentokone ?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jotakin suunnittelijoilla kuitenkin lienee ollut mielessä.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/NVI_F.K.31

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Ahaa se lensi ( kykeni lentämään ) 4 x pidempään kuin tämä 3 kertaa kevyempi kone; http://en.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.VIII

 

Suunnittelija Frits Koolhovenin oli kuuluisa mies; http://www.letletlet-warplanes.com/2012/01/24/the-koolhoven-story/

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä Suomenlinnasta kuva 1930.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[Jukka Martikainen 0]

FK.31 mysteeri alkaa selvitä.

 

Koneella tehtiin kolme nopeusennätystä 500 kg kuormalla.

 

100, 200 ja 500 km matkoilla. 

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Koneessa oli ovet !

 

[Jussi Salminen 12]

Mistä voisi olla kysymys ?

 

Yleisesti : Siksi, että lennokki ei ole leko. Pienoismallin aerodynamiikan lineaarinen mittakavaan skaalaaminen on sitä enemmän pielessä suuremmalla suhdeluvulla skaalataan. Jos aloitetaan tärkeimmästä asiasta:-Reynoldsin luvun vaikutuksesta-. Sen vaikutus  ei skaalaudu lineaarisesti. Toisekseen: tässä asiassa voidaan puhua mittakaavaefektistä. Se koskee kaikkia tekijöitä & suureita. Teoreetikot tuntevat näitä asioita kohtuullisen hyvin. Eivät kuitenkaan pohdi eivätkä ratko lennokkien teoreetisia ongelmia juuri ollenkaan. Aiemmin lennokkiharrastajat tukeutuivat lekoteoriaan. Nykyisin olisi mahdollista saada ko. asioista ajantasa-tietoakin. Matalien Reynoldsien aerodynamiikkaa on tutkittu systemaattisesti jo vuosikymmeniä. Ensimmäiset korkeakouluista (USA.ssa) valmistuneet uav-ammattilaiset lähtivät (aerodynamiikan ) suunittelutehtäviin 2.-vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolessavälissä. Sitä kautta uudempi tietämys on leviämässä yleisempäänkin tietoisuuteen.

 

Kuvan -rc Rutan Quikie- ei näytä olevan ohjattavissa juuri ollenkaan. Ko. yksilö pitäisi oikeastaan ajatella & suunnitella kokonaan uudestaan. Tästä teemasta löytyy tietääkseni lentäviäkin rc-pienois malleja. Saattaisi löytyä netistä googlella etsimällä.

 

Jussi Salminen

 

[Markku Kanninen 447]

Tuossa vähän tarkempi kuvaus Koolhovenista kotomaan kielellä. Suunnittelija ei hallinnut edes lujuuslaskelnia ja muutenkin tekele oli täysin epäonnistunut. Kaikesta huolimatta koneella lennettiin ensimmäistä kertaa välilaskuton lento Helsingistä Ouluun.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Koolhoven_F.K.31

Markku

[Jukka Martikainen 0]

Tuossa vähän tarkempi kuvaus Koolhovenista kotomaan kielellä. Suunnittelija ei hallinnut edes lujuuslaskelnia ja muutenkin tekele oli täysin epäonnistunut. Kaikesta huolimatta koneella lennettiin ensimmäistä kertaa välilaskuton lento Helsingistä Ouluun.

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Koolhoven_F.K.31

Markku

 

Nämä suoritusarvot ovat jyrkässä ristiriidassa wikin kanssa. Kone oli siis 500 kg painavampi ja 60 km/t hitaampi kuin on yleisesti annettu ymmärtää. Miksipä emme koneen pääkäyttäjämaan edustajina/kansalaisina tätä uskoisi.

 

http://panssarivaunut.blogspot.fi/2014/03/koolhoven-fk31.html

[Jukka Martikainen 0]

 

Mistä voisi olla kysymys ?

 

Yleisesti : Siksi, että lennokki ei ole leko. Pienoismallin aerodynamiikan lineaarinen mittakavaan skaalaaminen on sitä enemmän pielessä suuremmalla suhdeluvulla skaalataan. Jos aloitetaan tärkeimmästä asiasta:-Reynoldsin luvun vaikutuksesta-. Sen vaikutus  ei skaalaudu lineaarisesti. Toisekseen: tässä asiassa voidaan puhua mittakaavaefektistä. Se koskee kaikkia tekijöitä & suureita. Teoreetikot tuntevat näitä asioita kohtuullisen hyvin. Eivät kuitenkaan pohdi eivätkä ratko lennokkien teoreetisia ongelmia juuri ollenkaan. Aiemmin lennokkiharrastajat tukeutuivat lekoteoriaan. Nykyisin olisi mahdollista saada ko. asioista ajantasa-tietoakin. Matalien Reynoldsien aerodynamiikkaa on tutkittu systemaattisesti jo vuosikymmeniä. Ensimmäiset korkeakouluista (USA.ssa) valmistuneet uav-ammattilaiset lähtivät (aerodynamiikan ) suunittelutehtäviin 2.-vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolessavälissä. Sitä kautta uudempi tietämys on leviämässä yleisempäänkin tietoisuuteen.

 

Kuvan -rc Rutan Quikie- ei näytä olevan ohjattavissa juuri ollenkaan. Ko. yksilö pitäisi oikeastaan ajatella & suunnitella kokonaan uudestaan. Tästä teemasta löytyy tietääkseni lentäviäkin rc-pienois malleja. Saattaisi löytyä netistä googlella etsimällä.

 

Jussi Salminen

 

 

Mielestäni lennokitkin yleensä lentää hyvin. Olisiko tässä jostain syystä lähes täysin aeromystiikkaa ymmärtämätön rakentaja tehnyt pari isoa virhettä josta huono lento johtuisi. Mitkä ne voisivat olla ?

 

Tässä ilmeisesti rakenteet antavat periksi;

 

Tässä lentävä Quickie;

 

Mukana ½ A lennokin piirustukset.

 

Siisti peli 300+ km/h ja 2 paikkainen versio myös.

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jussi Salminen 12]

Lekoja & lennokkeja on sekä hyvin- että huonosti -lentäviä.

 

Pienoismallit ovat yleensä näköiskappaleita. Olen antanut itseni ymmätää, että (pienoimalleista puheenollen) lento- & ohjausominaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealla. Kyse saattaa olla joissain tapauksissa silmämääräisestä näkemyksestä tai esim.  sääntöjen puitteissa kyhätystä tulkinnasta. Konseptina Quikie on sekä lekona että lennokkina vaativimmasta päästä.  Kummassakin tapauksessa (jos mielii, että  kone on ongelmaton) olisi syytä tietää mitä tekee. Ongelmat kun johtuvat useimmiten tietämättömyydesssä tehdyistä virheistä & käytännön kokemuksen puutteesta.

 

Näden suunnitelmien tutkiminen & analysointi on työlästä (jos sen tekee asiallisesti) & vähemmän kiinnostavaa. Toisekseen; näistä arvostelusista tulee takkiin kysenalaista kunniaa ainakin silloin, kun asialla on ollut -julkisuudessa- erittäin ”päteväksi” arvioitu henkilö.

 

PS tässä videossa esiintyvässä Quikiessa perusasiat näyttävät olevan hanskassa. Edellisestä löydät niin paljon virheitä kuin jaksat etsiä.

 

Jussi Salminen

 

[Jukka Martikainen 0]

Lekoja & lennokkeja on sekä hyvin- että huonosti -lentäviä.

 

Pienoismallit ovat yleensä näköiskappaleita. Olen antanut itseni ymmätää, että (pienoimalleista puheenollen) lento- & ohjausominaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealla. Kyse saattaa olla joissain tapauksissa silmämääräisestä näkemyksestä tai esim.  sääntöjen puitteissa kyhätystä tulkinnasta. Konseptina Quikie on sekä lekona että lennokkina vaativimmasta päästä.  Kummassakin tapauksessa (jos mielii, että  kone on ongelmaton) olisi syytä tietää mitä tekee. Ongelmat kun jotuvat useimmiten tietämättömyydesssä tehdyistä virheistä & käytännön kokemuksen puutteesta.

 

Näden suunnitelmien tutkiminen & analysointi on työlästä (jos sen tekee asiallisesti) & vähemmän kiinnostavaa. Toisekseen; näistä arvostelusista tulee takkiin kysenalaista kunniaa ainakin silloin, kun asialla on ollut -julkisuudessa- erittäin ”päteväksi” arvioitu henkilö.

 

PS tässä videossa esiintyvässä Quikiessa perusasiat näyttävät olevan hanskassa. Edellisestä löydät niin paljon virheitä kuin jaksat etsiä.

 

Jussi Salminen

 

 

Joo tuossa nelarilla lentävässä Quickie-mallissa on kaikki ok.

 

Reynolds numero vaikuttaa; http://en.wikipedia.org/wiki/Reynolds_number

 

Hyvä QUICKIE linkki; http://www.quickheads.com/index.php?option=com_content&view=category&id=16&Itemid=265

[Jukka Martikainen 0]

Lekoja & lennokkeja on sekä hyvin- että huonosti -lentäviä.

 

Pienoismallit ovat yleensä näköiskappaleita. Olen antanut itseni ymmätää, että (pienoimalleista puheenollen) lento- & ohjausominaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealla. Kyse saattaa olla joissain tapauksissa silmämääräisestä näkemyksestä tai esim.  sääntöjen puitteissa kyhätystä tulkinnasta. Konseptina Quikie on sekä lekona että lennokkina vaativimmasta päästä.  Kummassakin tapauksessa (jos mielii, että  kone on ongelmaton) olisi syytä tietää mitä tekee. Ongelmat kun johtuvat useimmiten tietämättömyydesssä tehdyistä virheistä & käytännön kokemuksen puutteesta.

 

Näden suunnitelmien tutkiminen & analysointi on työlästä (jos sen tekee asiallisesti) & vähemmän kiinnostavaa. Toisekseen; näistä arvostelusista tulee takkiin kysenalaista kunniaa ainakin silloin, kun asialla on ollut -julkisuudessa- erittäin ”päteväksi” arvioitu henkilö.

 

PS tässä videossa esiintyvässä Quikiessa perusasiat näyttävät olevan hanskassa. Edellisestä löydät niin paljon virheitä kuin jaksat etsiä.

 

Jussi Salminen

 

 

Jussi Salmisen arvostelu on aivan nappiin.

 

Muistaakseni CANARD tyyppiset koneet suunnitellaan niin että etusiipi eli canardi sakkaa aina ensin jotta saadaan kone oikaistua mahdollisesta sakkauksesta/kierteestä.

 

Burt Rutanin canardien akilleen kantapää on aina ollut siipiprofiilit joita Burt Rutan ei itse suunnittele vaan mm. John Roncs. Varieze sarjan koneiden canardit olivat niin herkkiä että kosteus ja hyttyset siivissä aiheuttivat heti ominaisuuksien menetyksen ( puhumattakaan jäästä ). Tämä on vakava puute sillä koneen korkeusperäsin on canardissa.

 

Edellä annetussa linkissä mainitaan quickhead forumit ja sieltä löysin nämä foilit.

 

Tuo canardi foili ei mitenkään voi toimia lennokissa ( siis low reynolds alueella ).

 

Eli siis siipi sakkaa jatkuvasti ( canardi ). Tätä auttaa muotosuojan puuttuminen moottorista.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Quickie oli jokseenkin merkillinen kone koska se lensi kovempaa 18 hepalla kuin Koolhoven FK.31 400 hepalla ! 

Sen salaisuus lienee juuri tuo leikkauksessa näkyvä arkkitehtoninen perusratkaisu. Pilotti on saatu asemoitua ohjaamoon siten että sinne on helppo asettua ja sieltä näkee hyvin ja siiven kantavat rakenteet menevät jouheasti ehjänä läpi rungon ja runkokaaria on vähän. Canardi toimii myös laskutelineen tukivartena. Poikkeuksellisen hyvin on saatu myös tapahtumaan ns. "poor man's area rule " ko ratkaisussa. Burthan oli USAFin koelentokeskuksen insinööri taustaltaan joten ei ihme, että nämä ilmavoimien "salaisuudet" vuotivat hänen suunnitelmiinsa.

 

[Jukka Martikainen 0]

Seuraavaksi voisimme käydä tutkimaan mikä meni pieleen Myrsky -hävittäjässä, joka esiintyy tällä Teknologiateollisuuden videolla ( katsottu 464 kertaa ).

 

[Markku Kiiski 2]

Deja vu, kirjoitusripuli muistuttaa kovasti yhden toisen Jukan postauksia muutama vuosi sitten, yhteensattumaa, tuskin....

[Jukka Martikainen 0]

Deja vu, kirjoitusripuli muistuttaa kovasti yhden toisen Jukan postauksia muutama vuosi sitten, yhteensattumaa, tuskin....

 

En tunne koko miestä, mutta ymmärrän, että täällä saa ilmeisesti postata vain yhden kaksi kommenttia viikossa, joten pidän taukoa ennen kuin aloitan Myrskyn tarkastelun.

 

Pysykää kuulolla. Aerodynamiikka on tärkeä asia myös autojen suunnittelussa. Tästä tutkimisesta voi olla apua.

 

 

Teaserina Myrskyn tuulitunnelimalli !

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Martikainen 0]

Tuohon avausvideoon vielä.

 

http://www.quickheads.com/index.php?option=com_kunena&view=topic&catid=12&id=929&Itemid=468

 

Canardin asetuskulma on -0.5 astetta.

 

Mallissa näyttää olevan 1-2 astetta positiivista.

 

Tämä pisti ensimmäiseksi silmään, mutta en ollut varma.

 

----

 

Tähän saa vapaasti postailla aeromystiikka asiaa. Antakaa tulla kymysyksiä ja näkemyksiä ja uutta asiaa.

[Lauri Laine 0]

Burt Rutan sanoo eräässä haastattelussa Boomerang koneen olleen merkittävin hänen siviilikoneistaan.

 

 

Miksi arvelet hänen sanoneen sellaista ?

 

 

"Historiaa huonomuistisille/tietämättömille":

Boomerangin filosofia ja toteutus on todella merkittävä poikkeama inhimillisessä ajattelukyvyssä: Siksi luulen Burt Rutanin pitävän tuota konetta merkittävimpänä aikaansaannoksenaan.

 

Kaiken alku oli "noiden pienten kaksimoottoristen Beechcraftien, Cessnojen ja Piperien" huono turvallisuustilasto. Vaikka nuo koneet olivat kaksimoottorisia, ne eivät pysyneet ilmassa yhdellä moottorilla lähellä maksimipainoja (vaikka tuo paino, manuaalin mukaan, oli laillinen). Kriittinen tilanne oli se että vasen moottori hajosi alkunousun aikan. Nopeuden pienentyessä (kohtauskulman kasvaessa) käyvän oikean moottorin työntövoima-akseli siirtyi etäämmälle rungosta.

 

Pilotin "rimpuillessa" pitääkseen koneen irti puista, IAS pieneni - sivuperäsinteho ei enää riittänyt, koneen nokka heilahti vasemmalle, vasen siipi sakkasi (oikean siiven nostovoima säilyi lisääntyneen nopeuden ja potkurivirran ansiosta). Kone kääntyi vasemman siivenkärjen ympäri kierteiseen pystysyöksyyn.

Koska tämä tyypillisesti tapahtui matalalla, oli seurauksena aina totaalinen tuho!

 

 

Tämä on perusta koko Burt Rutanin nerokkaalle arkkitehtuurille hänen hahmotellessaan Boomerangia: "luovutaan R/H moottorista". Piper Navajo R/C koneissa tätä on taklattu sillä että potkurit pyörivät eri suuntiin! "Muoto seuraa tarkoitusta":

 

Koska "keskimoottori" on Boomerangissa koneen nokalla (siis aika edessä) tulee myös nostovoimakeskiö saada eteen; siksi oikean siiven nuolimuoto on eteen. Samasta syystä vasen moottori on pyritty saamaan mahdollsimman taakse. Tämä määrittää vasemman siiven nuolikulmat - ensin taakse, sitten eteen.

 

Myös laskutelineet toimivat "ei totutulla tavalla": Rungon pääteline tulee sisään eteenpäin. Rungon keskilinjasta vasemmalle sijoitettu nokkateline tulee sisään taaksepäin - oikean päätelineen viereen! Vasen pääteline taas tulee sisään taaksepäin, jottei tule konflikjtia vasemman moottorin sijoituksen kanssa!

 

 

Burt on loistava esimerkki ihmisestä joka osaa ajatella "out of the box", ja Boomerang on sen helmi! Ihan oikeasti: komposiittirakenteiset lentokoneet tulee suunnitella fysiikan lakien mukaan - ei sen mukaan miten sattumanvarainen biologinen kehitys on muokannut lintuja. DNA:lla on sellaisia rajoituksia, mitä komposiiteillä ei ole.

 

Valitettavasti olemme ajattelussamme vielä niin tuon "lintusymmetrian" uhreja ettei Boomerang valloita maailmaa, vaikka sa suoritusavoillaan kirkkaasti hakkaa kaikki vastaavilla moottoreilla varustetut koneet - "mutta kun se on niin oudon näköinen"! Niinpä...

 

 

[Peter Lord 191]

Tervetuloa foorumille Jerry. Nielaisit sitten koukun.  8)

[Mikko Luusalo 0]

Burt on loistava esimerkki ihmisestä joka osaa ajatella "out of the box", ja Boomerang on sen helmi! Ihan oikeasti: komposiittirakenteiset lentokoneet tulee suunnitella fysiikan lakien mukaan - ei sen mukaan miten sattumanvarainen biologinen kehitys on muokannut lintuja. DNA:lla on sellaisia rajoituksia, mitä komposiiteillä ei ole.

 

Valitettavasti olemme ajattelussamme vielä niin tuon "lintusymmetrian" uhreja ettei Boomerang valloita maailmaa, vaikka sa suoritusavoillaan kirkkaasti hakkaa kaikki vastaavilla moottoreilla varustetut koneet - "mutta kun se on niin oudon näköinen"! Niinpä...

 

Isot valmistajat on vuosien varrella investoineet niin paljon rahaa vanhojen malliensa (Baron, Seneca jne...) tuotekehitykseen, että onhan se ymmärrettävääkin ettei korvaavaa mallia ihan tuosta vain lähdetä suunnittelemaan. Toivoa on kuitenkin vielä. Aika paljon mielenkiintoa Boomerang on herättänyt.

 

Voi kuitenkin olla niinkin, että se mihin Boomerangin perusajatus loppujen lopuksi kaatuu, ei olekaan alan konservatiivisuus vaan hybriditekniikan tuleminen ilmailuun. Jos akulla ja sähkömoottorilla saadaan riittävä aika takaisinkiertoon tai lähimmälle varakentälle lentoon, niin toinen polttomoottori ei ole enää turvallisuuden lisääjänä yhtä merkittävä. Eikä menetetä yksimoottorikoneen aerodynaamista etua, jos poltto- ja sähkömoottori pyörittää samaa potkuria. Tosin isompien lätäköiden ylityksessä sähkötekniikka tuskin riittää pelastamaan, jos ainut polttomoottori hajoaa.

[Jussi Salminen 12]

Perusajatus kaatuu ?

 

Riippuu siitä mitä pidetään perusajatusena: fysiikan lait eivät tietääkseni kaadu. Suunittelu- & työmenetelmät kehittyvät koko ajan. Jos leko specsataan lentotehtävän (käyttötarkoituksen) mukaan. Samaan päämäärään päästään useammallakin tavalla. Kun kyseessä on asiakokonaisuus, jossa yksityikohtia joutuu sovittamaan toisiinsa kompromisseilla. Lopputulos osoittautuu käytännössä juuri sen arvoiseksi kuin se on. Jos se on elinkelpoinen: elää konseptina jonkin aikaa. Kunnes kehitysjatkumossa korvautuu jollain paremmalla.

 

Tällä kertaa kehitysjatkumo on huikeassa muutostilassa. Uudet ideat & keksinnöt kaikilla lekosuunnittelun osa-alueilla tarjoavat mahdollisuuksia milteinpä mihin tahansa. Jos käytettävissä on rahaa. Koekoneita voidaan kehitellä kaiken aikaa. Sotilas- & liikenneilmailun puolella kehitysvauhti näyttää kiihtyvän koko ajan. Siviili- & harrasteilmailun kehitysvauhti on rauhallisempaa. Käytettävissä kun ei ole sellaisia rahamääriä kuin noilla ensiksi mainituilla ilmailusektoreilla.

 

Jos BR.n  koekoneideat kaatuvat ? Ne kaatuisivat ymmärtääkseni rahoitukseen. Ellei näiden ideoiden yhteydessä pystytä tekemään kannattavaa businessta. Rahoitus sakkaa. Keksiminen & innovativinen ideointi lopahtavat. Kysymys on vain ajasta. BR on sekä innovaattori että primus motor. Hänen ei tarvitse tätä nykyä puuhailla yksin. Hän voi halutessaan valita teameihinsä potentiaalisia osaajia. Tyrkyllä on lahjakasta sekä nuorempaa että vanhempaa porukkaa vaikka kuinka. Pitäisikö veikata tai arvata kuinka käy ? Enpä taida: huonoimmassakin tapauksessa BR menettäisi -vain rahaa-. Olisi kuitenkin monia hienoja kokemuksia rikkaampi. Idealistina uskon, että on asioita, joita ei saa rahalla.  -Mukana seikkailussa- voi olla päämäärä.

 

Suomalaisesta näkövinkkelistä nämä näyttävät utopioilta. Jollain tapaa etäisiltä, mutta eipä mikään estä haaveilemasta ? Jotenkin vaan tuntuu kun katselen ympärilleni: Taidamme elää eri maailmassa, vaikka samalla planeetalla asummekin. Ilmailu ei näytä kiinnostavan päättäjiä Suomessa (tällä kertaa).

 

Jussi Salminen

 

 

 

 

[Lauri Laine 0]

Isot valmistajat on vuosien varrella investoineet niin paljon rahaa vanhojen malliensa (Baron, Seneca jne...) tuotekehitykseen, että onhan se ymmärrettävääkin ettei korvaavaa mallia ihan tuosta vain lähdetä suunnittelemaan. Toivoa on kuitenkin vielä. Aika paljon mielenkiintoa Boomerang on herättänyt.

 

Voi kuitenkin olla niinkin, että se mihin Boomerangin perusajatus loppujen lopuksi kaatuu, ei olekaan alan konservatiivisuus vaan hybriditekniikan tuleminen ilmailuun. Jos akulla ja sähkömoottorilla saadaan riittävä aika takaisinkiertoon tai lähimmälle varakentälle lentoon, niin toinen polttomoottori ei ole enää turvallisuuden lisääjänä yhtä merkittävä. Eikä menetetä yksimoottorikoneen aerodynaamista etua, jos poltto- ja sähkömoottori pyörittää samaa potkuria. Tosin isompien lätäköiden ylityksessä sähkötekniikka tuskin riittää pelastamaan, jos ainut polttomoottori hajoaa.

 

 

Nii'in - 

tai sitten nuo suunnittelijat ovat olleet niin "ajatuksiinsa urautuneita" etteivät ole osanneet ajatella muuta. Olen tavannut aika monta kaveria jotka ovat suunnitelleet lentokoneita - en toki likikään kaikkia!

TKK:n lentotekniikan opiskelijoille kuului aikoinaan pakollisena "Rakennusstatiikka" - olihan lentokoneen moottoripukki teräsputkiristikko, joka muistutti siltaa. Saimme harjoitustehtäväksi kattorakenteen suunnittelun suurehkoon halliin. Toteutin tuon vaijerikannatteisella satulapinnalla - "hylsy"! Asistentti totesi ettei noin suuria pintoja voi "kattaa vaijereiden varassa". Vieläkin, ajaessani Hesan jäähallin ohi, totean mielessäni "väärin suunniteltu"!

 

 

Boomerangin ensilennosta on jo parikymmentä vuotta. En usko että mahdollisesti tuleva hybriditekniikka sittenkään on ollut se keskeinen tekijä Boomerangin tilanteessa.

Esimerkki:

1980-luvun puolenvälin jälkeen yritin voimakkaasti saada silloista työnantajaani kiinnostumaan B767:sta yhtiön pitkän matkan työkaluna. Vastaus oli: "Usko nyt jo - kaksimoottorikoneilla ei koskaan tulla lentämään pitkänmatkanliikenteessä"! Siinä ei auttanut matematiikka, tilastomatematiikka, talousmatematiikka tai logiikka. Asian ratkaisi tunne (tai sitten jokin "poliittinen syy", mitä en tiedä)!

 

Vastaus hybridimoottoreihin voisi olla pieni potkuriturpiini.

En tunne tarkemmin noiden tiedustelulennokkien moottoreita, mutta LJ- ja VLJ-luokan suihkareissä käytetty Williamsin suihkumoottori kehitettiin alunperin risteilyohjuksiin. Sen piti olla "halpa, kevyt ja, - kertakäyttöinen"! USA:n DoD rahoitti sen kehityksen. On mielestäni mahdollista että seuraava "DoD:n maksama" moottori voisi olla "pikkuinen potkuriturpiini", jonka luotettavuus - mäntämoottoriin verrattuna - olisi riittävästi parempi jottei "painavaa hybridiä kannata rakentaa". Mene ja tiedä.

 

Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä että opitut (opetetut?) ennakkoluulot ovat suurin kehityksen este.

 

 

[Seppo Kolehmainen 1 822]

Tervetuloa Jerry minunkin puolesta. Me monet sinun kisällisi ja oppipoikasi olemme parhaan kykymme mukaan vastailleet ja kommentoineet täällä oleviin ilmailuun liittyviin asioihin. On mukavaa saada tänne palstalle se taho, jolta me olemme suurelta osin tietomme ja taitomme saaneet.

 

Seppo

[Hannu Kultalahti 0]

Agreed. -Lisäyksenä Sepon tekstiin,Jerry antoi opena myös terveen epäilyksen kaikkea totena annettua kohtaan. Tks.

[Jussi Salminen 12]

Succee, miksei ?

 

Jotain selittää se, että Frederik Koolhoven & Anthony Fokker olivat konstruktöörejä; taustoiltaan autosuunnittelijoita. Kuuluisampi näistä kahdesta oli Fokker, mutta  suunnittelihan Koolhovenkin kaikkiaan kuutisenkymmentä lentokonetta. Ei siis lahjaton hänkään. Jo hänen aikanaan kilpailu lekosuunnittelijoiden kesken oli kovaa. 2.-Maailmansodan aikana saksalaiset suunnittelijat osoittautuivat paremmiksi. En tiedä onko kansallisuudella merkitystä suunnittelussa, mutta saksalaisilla oli noihin aikoihin takanaan (kansallis) sosialistinen tilaus & paremmat resurssit toteuttaa suunnitelmiaan.

 

Jos joku sattuu olemaan kiinnostunut ? Netistä kyllä löytyy tietoa. Jonkinlainen harmi on se, että osa arkistoista & dokumenteista on hollanninkielistä. Tämän päivän tietämyksellä näitä voisi tietenkin arvostella mielin määrin. Siinä vaan ei taida olla mitään mieltä sen paremmin kuin näiden suunnitelmien parantelemisessakaan ?

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

[ attachment removed / expired ]

 

[Hannu Kultalahti 0]

Olihan näitä ,uuden ajattelun konstruktioita. Beech Starship,Piaggio... Miksiköhän canard toimii kuitenkin hyvin,omarakenteisissa?