Germanwingsin A320 tuhoutunut Ranskassa - Uutiset

[Eerik Kiskonen 5]

Miksei lentotallentimien dataa voida taltioida ilmasta servereille? Miksi ne pitää noutaa koneesta fyysisesti, ja arvella ovatko ne menneet rikki?

 

Millähän tiedonsiirtotekniikalla tarkalleen ottaen ajattelit tämän taltioinnin hoitaa? Toki se pitää saada 100% luotettavasti hoidettua mistä tahansa maapallon kolkasta ja merialueiden päältä, kaikissa sääolosuhteissa.

 

.. Eli eiköhän se hoidettaisi jos se olisi teknisesti mahdollista ainakaan järkevillä kustannuksilla. Ei nyt valuta ihan Iltasanomat-tason kommentointiin.

[Eerik Kiskonen 5]

Kyllä se ymmärrettiin, vasta tänään mustanlaatikon tiedoista selvisi ohjaamopaineen jyrkkä nousu, jolloin siitä tuli enemmän ajankohtainen.Miten suuri paineen lisäys oli ei ole kerrottu.

 

Sen yhä kateissa olevan FDR:n tiedoista?

 

Ainakin mulla on se käsitys että CVR on löydetty ja toimitettu analysoitavaksi, mutta sen sisältämästä datasta ei ole vielä tietoa. Jotain huhuja näkyi, mutta ilmeisesti kello 16 Pariisin aikaa eli juuri nyt pitäisi olla ensimmäinen oikea tiedotustilaisuus asiasta. FDR taas on edelleen hakusessa..

[Kalle Rantanen 64]

Millähän tiedonsiirtotekniikalla tarkalleen ottaen ajattelit tämän taltioinnin hoitaa? Toki se pitää saada 100% luotettavasti hoidettua mistä tahansa maapallon kolkasta ja merialueiden päältä, kaikissa sääolosuhteissa.

 

.. Eli eiköhän se hoidettaisi jos se olisi teknisesti mahdollista ainakaan järkevillä kustannuksilla. Ei nyt valuta ihan Iltasanomat-tason kommentointiin.

 

Kyllähän satelliittien kautta pystyttäisiin siirtämään paljon kaikenlaista dataa ja siirretäänkin. Tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän. Mutta pelkästään sen varassa ei voida olla, kyse on aina myös kustannuksista ja lisäksi kehityksessä on aina viivettä. Tuollaista järjestelmää voisi pitää lähinnä nykyistä täydentävänä.

[Arne Wallen 72]

Tuossa lienee ainoa este se että joudutaan maksamaan jotain, minä voin olla yhteydessä 24/7 vaikka amerikkaan, joku sateliitin perskules sen vissiin hoitaa.Nuo tietoliikennelaitteet ovat  lähempänä lentokonetta kun minua?

Äkkiä ajatellen näin, nyt saa korjata minkä ehtii koska en ole millään muotoa tietoliikenneihminen.

Reijät juustossa tulee joskus aina mieleen kun näitä lueskelee, tarpeeksi monta isoa reikää ja sinulla ei olekkaan juustoa, ajattelin lähinnä tuota Nils in laittamaa Finnairjuttua muutaman vuoden takaa.

Eivät varmaan tehtaalla ole huvikseen tuplanneet tuota systeemiä, kuitenkin 7 päivää 10 nestä ajellaan toivottavasti yhdellä juustoreijällä, hyväksytään kuitenkin tällainen normaalina?

Olettaako proseduurin laatija että jos toinen systeemi levii niin toinen kestää ainakin vielä 11 päivää?

[Tauno Hermola 116]

Tämän mukaan koneen liukuminen alaspäin on kestänyt aiemmin ilmoitetun 8min sijaan ainakin 18min ja lisäksi Ranskan Mirage on seurannut konetta:

 

http://www.independent.co.uk/news/world/europe/germanwings-plane-crash-airbus-a320-glide-to-destruction-took-18-minutes-not-8-10131891.html

 

 

Flightradar24:n aikaisemmin julkaiseman datan mukaan n. 8 min! Veikkaan, että 18 min. ennen onnettomuutta oli viimeinen radioyhteys (kuten uutinen kertoo) ja tuo 2000 feet/min on saatu olettamalla virheellisesti, että kone alkoi 'liukua' alas samalla hetkellä. Muuten vaikea ymmärtää ristiriitaa.

 

https://twitter.com/flightradar24/status/580326370640818176/photo/1

 

Itse asiassa, jos tuo 10:48 pitää paikkansa, kone olisi viimeiset 8 min. lentänyt matalalla lähes vaakalentoa, eikä Flightradar ole vastaanottanut dataa tuosta osuudesta ???

 

Olisiko sittenkin paineistusongelma, emergency decent, oikaisu alle 10000 jalassa ja törmäys vuoreen? No, selvinnee aikanaan

[Timo Koski 143]

Tämän mukaan koneen liukuminen alaspäin on kestänyt aiemmin ilmoitetun 8min sijaan ainakin 18min ja lisäksi Ranskan Mirage on seurannut konetta:

 

http://www.independent.co.uk/news/world/europe/germanwings-plane-crash-airbus-a320-glide-to-destruction-took-18-minutes-not-8-10131891.html

 

On se kumma kun FR24 näyttää että se kesti noin 11 min. Tuossa jutussa tosin ei tunnu juuri muukaan täsmäävän, puhutaan 28500 ja risat matkalentokorkeudesta ja sitten vielä laskeutumisesta alle 2000ft korkeuteen, mikä on aika vaikeaa kun maasto oli tulosuunnassa reitillä viimeiset noin 50km yli 600m korkeaa. Enkä oikein tuohon että katosi tutkasta 10.48 jälkeen ja uskotaan törmänneen muutamaa minuuttia sen jälkeen. Tai FR24 mukaan ainakin 10.42 kohtaa loppui tietojen tulo.  Sanoisin että se ministeri  Royal on sekaisin kuin seinäkello asioista, ihan kuten oli legendaarinen tiedotuseukko kun Finnairin lentoa Ukrainan päällä selitteli maan kaarevuudella jne.

[Eerik Kiskonen 5]

Itse asiassa, jos tuo 10:48 pitää paikkansa, kone olisi viimeiset 8 min. lentänyt matalalla lähes vaakalentoa, eikä Flightradar ole vastaanottanut dataa tuosta osuudesta ???

 

Noup, ei täsmää karttoihin joissa viimeisen kontaktin ja hylyn löytöpaikan lähellä ei ole kovinkaan pitkää matkaa. Jonkin matkaa se on hyvin voinut suhteellisen vaakalentoa lentääkin, muttei ihan noin pitkään.

 

Olisiko sittenkin paineistusongelma, emergency decent, oikaisu alle 10000 jalassa ja törmäys vuoreen? No, selvinnee aikanaan

 

Sellaista se voisi hyvin olla.. Ja tuo oikaisu autopilotin tekemä pilottien ollessa kyvyttömässä tilassa. Itse asiassa mä jo eilen lupasin syödä lentokorvani jos kyse ei ole joko todennäköisemmin paineistusongelmasta tai toisena vaihtoehtona jonkinlaisesta tahallisuudesta. Ja ne pupunkorvat on aika kuivat ja karvaiset..

[Hannu J Mäkelä 2]

Sen yhä kateissa olevan FDR:n tiedoista?

 

Ainakin mulla on se käsitys että CVR on löydetty ja toimitettu analysoitavaksi, mutta sen sisältämästä datasta ei ole vielä tietoa. Jotain huhuja näkyi, mutta ilmeisesti kello 16 Pariisin aikaa eli juuri nyt pitäisi olla ensimmäinen oikea tiedotustilaisuus asiasta. FDR taas on edelleen hakusessa..

 

Hymyile vain tieto oli peräisin lehdistöstä ja suomalais onnettomuus tutkijan suusta, jälleen lehdenväittämänä(joten pitää olla tosi)

Niistä satelliiteista, joiden maalaitteista on tullut joskus vastuuta kannettua.

Sen jälkeen kun saatiin kaapelit ja etenkin kuidut satelliittilaitteet tulivat hyödyttömiksi, niiden tekniikka oli hyvinrajoittunutta puheentaso surkea, (1-4bit/kanava) datan välitys kyky olematon ne on lähes hylätty.

Nykyiset uudet satelliiti uudemmalla tekniikalla ovat parempia, silti niin vajavaisia että niitä käytetään vain erikoissovelluksiin mm.lentoliikenteessä.

[Eerik Kiskonen 5]

Tuossa lienee ainoa este se että joudutaan maksamaan jotain, minä voin olla yhteydessä 24/7 vaikka amerikkaan, joku sateliitin perskules sen vissiin hoitaa.Nuo tietoliikennelaitteet ovat  lähempänä lentokonetta kun minua?

Äkkiä ajatellen näin, nyt saa korjata minkä ehtii koska en ole millään muotoa tietoliikenneihminen.

 

Valokaapelia pitkin se sun puhelusi Amerikan serkulle menee.

 

Satelliittiyhteyksien tiedonsiirtokapasiteetti ja luotettavuus ovat sitä luokkaa että ei niillä nykytasoisena voida FDR:ää korvata, korkeintaan täydentää. Ja sekin tulisi kalliiksi. Kuten sanottu, kyllä tuossa sen verran isosta bisneksestä puhutaan kokonaisuutena että jos se olisi järkevästi tehtävissä se olisi tehty, ja asiaa on varmasti aika moni insinööri miettinyt.

[Timo Koski 143]

 

Itse asiassa, jos tuo 10:48 pitää paikkansa, kone olisi viimeiset 8 min. lentänyt matalalla lähes vaakalentoa, eikä Flightradar ole vastaanottanut dataa tuosta osuudesta ???

 

Olisiko sittenkin paineistusongelma, emergency decent, oikaisu alle 10000 jalassa ja törmäys vuoreen? No, selvinnee aikanaan

Ainakin FR24:n reittiviiva viimeiseen dataan asti johtaa suoraan tähän törmäyspaikkaan(50m säteellä tjsp), jonka tunnistaa joistain videopätkistä: http://goo.gl/maps/UJhbE. Korkeudet ja vajoamisnopeuden suhteellinen tasaisuus viimeisen noin 10min ajan sekä viimeisen fixin kohta noin 5km ennen törmäyspaikkaa, ainakin minun laskuopilla päädyin hyvinkin korreloivaan tulokseen: 5km, 6800ft, 700km/h, -3500ft/min antaa törmäyskohtaan korkeuden 5300ft ja Google Earth antaa paikalle noin 1650m/5400ft. Liian lähellä ollakseen totta, tuskin, en usko sattumaan tässä kohtaa .

[Tarmo Kallio 244]

Valokaapelia pitkin se sun puhelusi Amerikan serkulle menee.

 

Satelliittiyhteyksien tiedonsiirtokapasiteetti ja luotettavuus ovat sitä luokkaa että ei niillä nykytasoisena voida FDR:ää korvata, korkeintaan täydentää. Ja sekin tulisi kalliiksi. Kuten sanottu, kyllä tuossa sen verran isosta bisneksestä puhutaan kokonaisuutena että jos se olisi järkevästi tehtävissä se olisi tehty, ja asiaa on varmasti aika moni insinööri miettinyt.

 

Joskus aikoinaan tehtiin salaa satelliittipuhelu. (1984).  Oli vehkeet ja vempeleet. Seuraavana päivänä seistiin asennossa esimiehen edessä. Ei paljon naurattanut.

[Hannu Kultalahti 0]

Jos ketäkin kiinnostaa,PpRuNe-sivustoilla sivu 24 on videoita hapenpuutteen vaikutuksista toimintakykyyn.

[Hannu J Mäkelä 2]

Joskus aikoinaan tehtiin salaa satelliittipuhelu. (1984).  Oli vehkeet ja vempeleet. Seuraavana päivänä seistiin asennossa esimiehen edessä. Ei paljon naurattanut.

 

Uskoisin ettei naurattanut, siviili yhteydet otettiin varsinaiseen käyttöön muistini mukaan vasta -89, että semmosia puheluja, minkähän niminen presidentti nosti luurin ? .

[Toni Määttänen 178]

Kuolleiden joukossa oli myös innokas lentokoneiden valokuvaaja Maik Korolczuk.

 

http://www.airliners.net/search/photo.search?photographersearch=Maik+Korolczuk

[Jari Lindevall 0]

Jos ketäkin kiinnostaa,PpRuNe-sivustoilla sivu 24 on videoita hapenpuutteen vaikutuksista toimintakykyyn.

 

Mielenkiintoista katsottavaa tuolla on.

[Tatu Koiranen 1 788]

Homman kanssa tehdään lujasti töitä, kun nopeisiin luotijuniinkin pitäisi saada yhteys. Jos matkapuhelin piippaa lentopinnalla 400 Afganistanin päällä, on se teoreettisesti ja myös näköjään käytännössä mahdollista. Jos se kännykkä on lukittunut johonkin alla oleviin  todennäköisesti GSM tukiasemiin, niin ei tuo suhteellinen nopeus tuolla etäisyydellä ole iso, katsokaa vaikka taivaalla lentävää tiivistysjuovaa vetävää konetta.

 

Korkealla taivaalla "hitaasti liikkuvan" koneen tapauksessa on kyse pienestä kulmanopeudesta havaitsijaan nähden, eikä asia ole varsinaisesti sidoksissa siihen, millä nopeudella lentokone loittonee tai lähenee havaitsijaan nähden. Toki pieni kulmanopeus voi olla hyödyllinen siltä kannalta, että matkapuhelin pysyy edes jonkin aikaa tukiaseman saman sektorin tai solun alueella.

[Niko Leppänen 0]

Korkealla taivaalla "hitaasti liikkuvan" koneen tapauksessa on kyse pienestä kulmanopeudesta havaitsijaan nähden, eikä asia ole varsinaisesti sidoksissa siihen, millä nopeudella lentokone loittonee tai lähenee havaitsijaan nähden. Toki pieni kulmanopeus voi olla hyödyllinen siltä kannalta, että matkapuhelin pysyy edes jonkin aikaa tukiaseman saman sektorin tai solun alueella.

Eihän tätä foorumia kehtaa kohta enää lukea, kun on niin paljon virheitä joka viesti täynnä!

[Tero Koivisto 0]

Eihän tätä foorumia kehtaa kohta enää lukea, kun on niin paljon virheitä joka viesti täynnä!

 

Ehkä sun kannattaisi sitten lopettaa täällä käyminen?

[Juha-Pekka Palmulaakso 0]

.. Eli eiköhän se hoidettaisi jos se olisi teknisesti mahdollista ainakaan järkevillä kustannuksilla. Ei nyt valuta ihan Iltasanomat-tason kommentointiin.

 

Ihan tavistallaajana vaan ihmetyttää vaikka näiden parin uutisen jälkeen, että mikä siitä tiedonsiirrosta tekee ylitsepääsemättömän vaikeaa ja kallista:

 

Norskin sivuilta:

...

Norwegian on ylpeä ollessaan ensimmäinen lentoyhtiö Euroopassa, joka tarjoaa

nopean langattoman nettiyhteyden lennon aikana. Kesäkuusta 2012 lähtien,

yhteensä 46:ssa Norwegianin koneessa on langaton nettiyhteys. Maaliskusta 2014 lähtien, 74 Norwegianin 76:sta 737-800 lentokoneesta, on varustettu ilmaisella WiFi-yhteydellä.

...

 

ja Finski perässä:

...

Finnairin hallitus on hyväksynyt investointiohjelman, jolla yhtiö tuo langattoman yhteyden valtaosaan laaja- ja kapearunkokoneitansa. Investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa.

Ensimmäiset langattomat palvelut Finnairin koneissa nähdään syksyllä 2015 uusien Airbus A350 XWB - koneiden liittyessä laivastoon. Vuonna 2016 yhtiö aloittaa Wi-Fi-yhteyden asentamisen kaukoliikenteessä käytettäviin Airbus A330 -koneisiinsa, sekä Euroopan liikenteessä käytettäviin Airbus-kapearunkokoneisiinsa. Asennukset arvioidaan saatavan päätökseen vuonna 2018.

...

 

Eihän siellä nyt varmaan ihan tolkuttomasti kaistaa ole käytössä, eikä varmastikaan koko lennon aikana, mutta luulisi tuollaista suhteellisen alkeellista lennonvalvontadataa saavan siirrettyä siinä missä yksikin matkustaja striimaa pornoa audiovisuaalista materiaalia netistä...  ???

 

[Matti Ollikainen 0]

Ei nyt valuta ihan Iltasanomat-tason kommentointiin.

Anteeksi, en ole kaikki tietävä ekspertti, kuten täällä ilm. pitää olla.

[Hannu J Mäkelä 2]

Ehkä sun kannattaisi sitten lopettaa täällä käyminen?

 

Ei missään tapauksessa, vaan antaa se oikea asiantuntija lausunto a: miksi kone putosi ja b: miten se kännykkä nyt toimiikaan, etenkin nykyisissä laajakaistamoduloiduissa verkoissa ja mielellään tyhjentävä selostus konekohtaisen tukiaseman toiminnasta,.

kiitos.

[Eerik Kiskonen 5]

Eihän siellä nyt varmaan ihan tolkuttomasti kaistaa ole käytössä, eikä varmastikaan koko lennon aikana, mutta luulisi tuollaista suhteellisen alkeellista lennonvalvontadataa saavan siirrettyä siinä missä yksikin matkustaja striimaa pornoa audiovisuaalista materiaalia netistä...  ???

 

Kokeiles huvikseen joskus miten se Norwegianin "nopea WiFi" toimii käytännössä..

 

Tasan yhdellä lennolla on tainnut mulla toimia semihyvin suurimman osan lentoa, lopuilla toiminut joko hetken jotenkin, pidemmän hetken tolkuttoman hitaasti tai ei lainkaan. Jenkkiyhtiöiden in-flight WiFi oli kyllä todella hyvin toimiva, useampi mega nopeutta ja mantereen päällä yhteys pysyi hienosti tasanopeuksisena päälläkin. Jenkit vain tekevät sen maa-asemia käyttäen eikä satelliittiyhteyksin.

[Eerik Kiskonen 5]

Anteeksi, en ole kaikki tietävä ekspertti, kuten täällä ilm. pitää olla.

 

Ei tarvitse olla, en mä pahalla. Mutta minuutin "mites tämä nyt meneekään" ajattelu ennen kommentointia on aina tervettä.

[Harri Mattila 131]

Kokeiles huvikseen joskus miten se Norwegianin "nopea WiFi" toimii käytännössä..

 

Tasan yhdellä lennolla on tainnut mulla toimia semihyvin suurimman osan lentoa, lopuilla toiminut joko hetken jotenkin, pidemmän hetken tolkuttoman hitaasti tai ei lainkaan. Jenkkiyhtiöiden in-flight WiFi oli kyllä todella hyvin toimiva, useampi mega nopeutta ja mantereen päällä yhteys pysyi hienosti tasanopeuksisena päälläkin. Jenkit vain tekevät sen maa-asemia käyttäen eikä satelliittiyhteyksin.

 

Tuota lennon aikaista WiFi:ä on tullut kokeiltua sekä Lufthansalla että SAS:lla ja niillä kerroilla toimi ihan OK. En toki odottanutkaan mitään huippunopea, mutta kyllä niillä työpostit luki ja vastaili.

[Jari Kaskelin 229]

GSM on aikajakoinen järjestelmä. Samalla kavalla voi olla 8 puhelinta äänessä saman aikaisesti ja kukin niistä saa lähetysaikaa 20 ms välein. Ajoitus on niin tarkkaa, että tukiaseman pitää säättää sekä puhelimien lähetysennakkoa että lähetystehoa. Muutoin puhelimen lähettämä purske saapuisi tukiasemalle väärän aikälin kohdalla. Säätöpykälän aikayksikössä radioaalto etenee noin puoli kilometriä. Maksimi säätöennakko vastaa noin 32 km etäisyyttä. Tätä pidemmälle ei säätövara riitä. Säätötoimenpiteessä on sen verran hitautta, että yli 250 km/h suhteellinen nopeus tukiasemaan nähden alkaa olla liikaa. Jos tukiasema on liikesuuntaan nähden suoraan sivulla (tai alapuolella), on suhteellinen nopeus tukiasemaan nähden hetken aikaa hyvin pieni vaikka puhelin liikkuisi 1000 km/h. Tarvitaan tosin runsaasti tuuria, etä roamaus onnistuu ennen kuin yhteys katkeaa.

 

Toinen GSM rajoite liittyy solujen kanavataajuuksien rajallisuudesta. Kanava toistuu tietyin välein. Tästä ei normaalisti synny ongelmaa, mutta korkealla sijaitsevan ja suurella teholla lähettävän puhelimen signaali vastaanotetaan useammalla tukiasemalla samanaikaisesti. Tämä vaikeuttaa yhteyden muodostumista ja puhelin sotkee muiden samaa kanavaa käyttävien puhelimien signaalin laatua.

 

Aikavälien käyttö liittyy vain puheen tai datan siirtoon. Tekstiviestit kulkeva signaloinnin mukana. Siksi tekstiviesti voi mennä perille vaikka tukiasemaan olisi etäisyyttä yli 32 km tai olosuhteet ovat muutoin liian huonot puhelun pystyttämiselle.

 

Ainakin Austraalian sisämaassa käytetään karkeampaa säätöaikavakiota ja siellä tukiasema voi sijaita jopa 64 km etäisyydellä. Ehkä Afganistan käyttää samaa kikkaa.