Spearair tietoa kenelläkään?

[Tauno Hermola 111]

Atso Haapasen kirjan "Helikopterit Suomessa 1953-2003" mukaan OH-HIO myytiin Ruotsiin; Haapasen kirjassa kerrottu rekisteristä poistopäivä on sama 11.7.1974.

Lopullinen tuho näyttää tulleen jo 25.9.1974 http://www.nordicrotors.com/SE-HER (Aviation Safety Network:in mukaan vuosi olisi kuitenkin ollut 1979, mutta tämä näyttäisi olevan väärin ASN:n omienkin läheiden mukaan).

[Pekka Suuronen 120]

Löytyi varastosta valokuva itse maestrosta eli Kale Keihäsestä. Voisin ajatella, että  tämä olisi Miamissa v. 1972 Härmän Jätkän luovutuksen yhteydessä otettu.

Ja sitten on kuva Keihäsyhtiöiden muistilehtiöstä. Tämä kertoo jotain Kalevin ajattelusta. Tekstiä oli monella kielellä, eli internatsionaalia ajattelua siis.

Muokattu: Marraskuu 9, 2017, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Tuomo Laamanen 28]

Muistilehtiön piirros suomenkielisine kehoituksineen oli levityksessä vielä kopiokonevitsiaikaan 90- luvun alkupuolella. Ei ollut aavistustakaan Keihäsmatkat- kytköksestä.

[Juha Ritaranta 930]

22 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Etsiessäni ilmailukirjastoni duplikaatteja myyntiin ensi lauantain kirjallisuuspäiville Ilmailumuseolle sattui käsiini Ahti Saarisen tekemä Helikopterikirja vuodelta 1999. Kirjan osiossa "Helikopterivauriot ja onnettomuudet" on tapaus "OH-HIO Agusta-Bell 206A Jet Ranger, 24.7.1973 Ikaalinen" (sivu 309).

"Helikopteri oli laskeutumassa rannan suuntaisesti laiturille heikossa vastatuulesa. ... Käännyttyään noin 90 astetta se pysähtyi hetkeksi, mutta jatkoi sitten pyörimistä oikealle lisääntyvällä nopeudella kunnes ohjaaja laski sen veteen. ... Ohjaaja ei loukkaantunut, matkustaja sai vammoja. Helikopterin vauriot huomattavat."

OH-HIO poistettiin rekisteristä 1974-07-11.

OH-HIF tuli rekisteriin vasta 1974-01-28 ja sen ensimmäinen (ja ainoa) incidentti ko. kirjassa on vasta 1981-04-29 Malmilla. Spearair haettiin konkurssiin toukokuun alkupuolella 1974.

Rodney

 

Näin se varmaan menikin. Myöhemmin OH-HIO putosi mereen Gotlannin lähellä 25.5.74, ja poistettiin rekisteristä tuhoutuneena 11.7.74. Se myytiin Ruotsiin ja rakenneltiin siellä kuntoon ja rekisteröitiin tunnuksella SE-HER. Tuntuu hiukan kummalliselta, jos se olisi sitten tuhoutunut uudestaan jo 25.9.74, mutta se onkin jo eri tarina...

[Juha Ritaranta 930]

Tässä muuten luotettavan tuntuinen linkki, joka vahvistaisi tuon lopullisen tuhon päivämäärän: http://forum.flyghistoria.org/viewtopic.php?f=19&t=14942

[Esa Muikku 118]

Anna-lehden numerossa 49 (7.12.2017) on juttu Pirkko Lönnqvist -nimisestä henkilöstä, joka oli mm. päälentoemäntänä Spearairilla. Mielenkiintoisia ja hauskoja yksityiskohtia tuolta ajalta.

[Pekka Suuronen 120]

Kiitos Esa vinkistä. Täytyypi ostaa Anna. Pirkko oli myös vähemmistöosakkaana Seiväsmatkoilla, mutta hän oli todella kokenut lentoemäntäkonkari (stewardess). Tässä eräs anekdootti.

 

Muokattu: Joulukuu 10, 2017, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Jorma Kosonen 1 679]

Komppaan Pekkaa. Ostin Annan pari tuntia sitten ja ainakin näin entisenä Spearairin kesäpoikana sijoitus kannatti. Kiitos Esalle!

Rodney

[Esa Muikku 118]

Jorma: Ole hyvä vaan!

 

[Pekka Suuronen 120]

llta-Sanomat 9.2.2018, "40 vuotta sitten"

Lennä, Keihäsen Kalevi, lennä!

Keihänen perusti matkailuyhdistyksen

Ahmimallahan tämä tarina luetaan - eikä kukaan ole kiinnostunut siitä, miten uusi yhdistys parantaisi matkailualaa. Kansa janoaa tietoa siitä, milloin Keihäs-Seiväs tai vastaava vauhtifirma meidät taas etelään lennättää:

"Kalevi Keihänen ja neljä muuta henkilöä ovat perustaneet matkailualan yhdistyksen, jonka tarkoituksena on lisätä kuluttajavalistusta ja puuttua alalla vallitseviin epäkohtiin".

"Monen kolhun matkailumies Kalevi Keihänen on optimistinen uuden yhdistyksen tulevaisuudesta.

"- Tällä hetkellä päällimmäisenä näkyvän protestimielialan ei tarvitse jäädä pysyväksi, sanoo yhtiön puuhamies."

"Keihänen korostaa, ettei uusi matkailuyhdistys Spear Club ainakaan tässä vaiheessa järjestä mitään matkoja."

 

 

[Pekka Suuronen 120]

llta-Sanomat 4.7.2018, "40 vuotta sitten"

"Muutetaanko Keihäsen hulppeaan tupaseen?"

TAITAA lehden kansaa kiinnostavin kirjoitus löytyä tänään sisäsivuilta:

"Jos haluat itsellesi luksustalon, 5000 neliön tontin ja mahdollsimman lähellä Helsinkiä sijaitsevan savusaunan, suunnista tänään Espoon Mankkaalle.

Tuovi Keihäsen Korpilinna myydään julkisella pakkohuutokaupalla kello 13. Talossa on neliöitä 390, mm. kuusi makuuhuonetta ja uima-allas sekä sisällä että ulkona."

Uutisessa ei mainita Kalevin bravuuria eli tontilla sijainnutta lohiallasta, mistä hän kalasteli istutettuja kirjolohia. Keihäsmatkojen ja Spearairin konkurssista oli kulunut jo neljä vuotta. Pesien selvitykset olivat sotkuisia ja aikaa viepiä. Myös herättää huomiota että myytiin "Tuovi Keihäsen Korpilinnaa".

Tästä näet aiemmin kirjoittamani (v. 2015) palasen Korpilinnan historiasta. Kauko Tyllilä perusti Juhanilan Linja Oy:n josta tuli myöhemmin Espoon Auto Oy, jonka Espoon kaupunki osti. Espoossa vaikuttaa vielä liikennöitsijä P. Tyllilä Linja Oy, joka ajaa tilausajoja. Se ei ole mukana HSL:n paikallisliikenteessä.

Muokattu: Heinäkuu 5, 2018, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Tauno Hermola 111]

Vähän tuossa Pekka laittoi mutkat suoriksi Espoon Auton historiasta kirjoittaessaan. Ei nämäkään mitään virallista historiaa ole, mutta suunnilleen noin se minustakin, melko pitkään Olarissa asuneena, meni:

http://www.saunalahti.fi/sisaarim/espoonauto.htm

http://www.saunalahti.fi/sisaarim/juhanilanlinja.htm

Tarkkoja päivämääriä en tiedä, mutta 1978 Kauko Tyllilällä lienee ollut runsaasti löysää rahaa, kun oli samana vuonna myynyt Juhanilan Linjan Tarmo Laineelle. Tarmo Laineen seuraava ostos oli Juhanilan Linjaa paljon suurempi, ja myös vanhempi, Espoon Auto Oy. Vasta Espoon kaupunki aikanaan yhdisti Juhanilan Linjan Espoon Autoon.

 

 

Muokattu: Heinäkuu 9, 2018, käyttäjä: Tauno Hermola

[Simo Lallukka 198]

Helsingin Sanomissa 5.7.1978 oli juttua huutokaupasta. Lehdessä oli kuva talon isolta parvekkeelta lohi-altaalle. Pihalla mainittiin myös olevan savusauna, jossa oli   puhvelinpää -koristelu. Lehdessä sanottiin kiinteistöä yritetyn myydä vuotta aiemmin, mutta hankaluutta aiheutti se, että siitä oli puolet Tuovi Keihäsen nimissä.  Nyt oli saatu korkeimman oikeuden päätös, että kiinteistö kuului Kalevi Keihäsen henkilökohtaiseen konkurssipesään.  Tilaisuus muistutti kansanjuhlaa ja parkkipaikoista oli pulaa. Ostajan esittämä shekki ei ollut pankin varmentama ja asia selvitettiin puhelinsoitolla pankkiin.   Kauppahinta oli 661 000 mk, rahanarvolaskurilla se on nykyrahassa 396 000 eur.

Muokattu: Heinäkuu 30, 2018, käyttäjä: Simo Lallukka

[Pekka Suuronen 120]

Maj Kuhlefelt (1931-2018)

Muotitaiteilija Maj Kuhlefelt on kuollut 87-vuotiaana. Hän oli yrittäjä P&M Designissa Pi Sarpanevan kanssa. Kuhlefelt oli Tuovi Keihäsen tuttu, jonka kautta Kuhlefelt suunnitteli mm. Spearairin lentävän henkilökunnan asut ja joitain koneissa käytettyjä ja myytyjä tekstiilejä. Kuhlefelt suunnitteli tekstiilejä mm. Finnairin lentokoneisiin, Suomen Trikoolle, FinnFlarelle, hotelli Hesperialle ja hotelli Kämpille.

Kuhlefelt oli myös kirjoittaja ja pakinoitsija. Hän piti saaristolaiselämästä.

[Pekka Suuronen 120]

Passaako vielä...

...tarjoilla yli 44 vuotta vanhoja lehtitietoja Keihäsen loppuvaiheista? Kompastuin julkaisemattoman kirjani kässäriin. Kapittelin otsikkona oli Mudanheittoa. Siltä se tuntuikin. Kyllä silloin riitti besserwissereitä ja jälkiviisaita. Esimerkiksi wikipedia puhuu ihan huuhaata Spearairista. Spearairin koneet eivät ikinä olleet Eastern Airlinesilla. Taisi olla Kar-Airin viirupyrstö DC8-51 OH-KDM Easternin peruja.

Iltaset 4.5.1974: "Tuovi Keihänen ja Kalevin velipuoli myyntipäällikkö Pentti Sivula eivät pitäneet toisistaan."  "Käytännössä tilanne ajautui siihen, että Tuovi poltti välinsä melkein koko yhtiön henkilökunnan kanssa."  " Keihäsmatkat syyttää Helsingin Osakepankkia."  "Nyt pestään Suomen mahtavin matkapyykki."

Ilta-Sanomat 4.5.1974:  "Veikko Pajunen: Pankkimiesten (HOP:n Toivo Sarvilinna ja Filip Pettersson) piiloilu makuuttaa matkustajia."  "Dan Rubinstein, Tjäreborg: Siltä Keihäsen meno on näyttänyt jo pitkään, myy alihintaan, ei pidä huolta tasosta."  "Herra Hämeenlinnasta: Jos saisin sen Keihäsen nyt käsiini..."  "Tuula Helanto, Spies-matkat: Viikon ajan olemme tietäneet tarkan päivämäärän, jolloin se [konkurssi] tapahtuu."  "Pertti Purhonen, Ihannematkat: Ihannematkoissa on oltu tietoisia Keihäsmatkojen tilasta jo pitemmän aikaa."  "Leena Larjanko, toimittaja:  Veikko Pajunen sai vasemmiston nauramaan vääränä ottaessaan Keihäsyhtiöiden pääjohtajan homman."

Uusi Suomi, 5.5.1974: "Mikko Westerberg, mailatehtaan omistaja, Keihäsmatkojen hallituksen jäsen ja vähemmistöomistaja: "Kalevi piti tässä kysymyksessä liikaa oman päänsä."

Aamulehti, 6.5.1974: "Urpo Lahtinen, Lehtimiehet: Matkatoimisto on ollut viime aikoina rahansyöjä."  "Tuula Helanto, Spies-matkat: Kuljetustarjous oli ehkä myös näpsäys valtiolle, joka mahtavista resursseistaan huolimatta ei kyennyt nopeaan toimintaan tässä asiassa [Spearairin ulkomaille jääneet matkustajat].)

Iltaset, 6.5.1974: "Matti Lahtinen, Lehtimiehet: Päätökset tehtiin nopeasti, miehiä oli vähän ja asia pieni. Mitä nyt Tuovi Keihänen asioita sotki."  " Eilif Krogager, Tjäreborg: Virhe oli yhtiön hankkimat vanhat koneet..."

Helsingin Sanomat, 8.5.1974: "Kalevi Keihänen: Lahtisen tarjous oli pelkkä bluffi. Hoh hoijaa, vai tämmöisiä ne tekivät."

Ilta-Sanomat 8.5.1974: "Kalevi Keihänen: Minut kaatoi sosialismi. Tämä on poliittisen juonimisen tulos."  "Martti Huhtamäki, toimittaja: Sosiaalidemokraatti Veikko Pajusen rooli on hämmentävä. Oliko hän sittenkään sosialismin asialla?"  "Kalevi Keihänen: ...muuan ystävän käden ojentanut Lehtimiesten toimitusjohtaja kävi jälleen Keihästen Korpilinnassa Mankkaalla. Ja kuinka ollakaan,.. välähtelivät taas salamavalot... Mainoskierros oli meneillään."

Kovat olivat ajat ja kovat olivat puheet. Jatkuu vielä. Tulen vielä käymään Kalevin haudalla Turkkusessa. With mixed feelings.

Muokattu: Syyskuu 20, 2018, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Pekka Suuronen 120]

Vielä kerran Mudanheittoa...

Iltaset, 9.5.1974: "Kalevi Keihänen: Urpo hämäsi. Lehtimiehet Oy:n käymät kauppaneuvottelut olivat suurta hämäystä alusta lähtien."

Viikko-Sanomat, 9.5.1974: "Veikko Pajunen: ...hyvien miesten ulosmarssi. Tällaiseen ulosmarssiin on syynä yhden tai useamman johtavassa asemassa olevan henkilön ammatillinen kyvyttömyys."

Suomen Kuvalehti, 10.5.1974: "Veikko Pajunen: Minä ja pankki varoitimme Keihästä."

Seura, 10.5.1974: " Mauno Saari, toimittaja: Koulutuksen puute ja härmäläisyys on muuttunut neuvotteluissa tyrmääväksi aseeksi."

Iltaset, 16.5.1974: "Tuovi Keihänen: Pajunen ei edes yrittänyt."  "...miksei Pajunen ollut enemmän yhteydessä meidän palkkaamiin tuomareihin ja ottanut meitä mukaansa."

Viikko-Sanomat, 16.5.1974: "Gunnar Korhonen, Finnairin pääjohtaja: Jokaiseen näytelmään liittyy konnan rooli. Heti alunperin tätä osaa on yritetty tyrkyttää meille."

Iltaset, 17.5.1974: "Kalevi Keihänen: Pajunen oli lopun alku."

Seura, 17.5.1974: " Kalevi Keihänen: Jumalauta... Pajunen on kylmä mies... On siinä mulla sosialisti... kansanedustaja... mua naurattaa tää."  "Niin kuin Urpo Lahtinen olisi silloin ollut tosissaan ostamassa yhtiötä... Kyllä Urpo oli silloin kevyt mies... Että siinä alkussa olisi muka ollut kaksi miljoonaa markkaa... Siinä mitään ollut... vanha Hymy-lehti varmaan."  "Mauno Saari, toimittaja: Toinen matkailumies Lasse Grönlund kertoi jo vuoden alussa hyvänä uutisena, että Keihänen on justiinsa menossa konkkaan."

Helsingin Sanomat, 18.5.1974: "nimimerkki Turisti II: Ensin syötettiin pajunköyttä, sitten pajusenköyttä..."

Ilta-Sanomat, 21.5.1974: "nimimerkki Kerran äänestänyt: Pääjohtaja... Pajunen... on kertonut laihtuneensa... peräti 10 kiloa... Punnitseeko monitoiminen Pajunen itsensä aina alkaessaan kunkin tehtävän ja laskuttaako hän sen mukaan kilohintaan?"

Hymy 6/1974: "Urpo Lahtinen: Sattumalta tapasin Zürichin lentokentällä meidän kummankin hyvän ystävän Jörn Donnerin. Hän muisteli, että olimme yhteisillä reissuillamme... varoittaneet Sinua liiallisista investoinneista... rohkeutesi koitui Sinulle tappioksi."

Iltaset, 28.7.1974: Kalevi Keihänen: Konkurssi oli ajojahdin tulos... Yhtiön johdossa tehtiin suuria möhläyksiä. Ehkä näihin syyllistyivät herrat johtajat vähäisen kokemuksen myötä."

Viikko-Sanomat, 5.9.1974: "Lumikki Tammi, toimittaja: Kalevin suhteet Pajuseen näyttävät vieläkin okaisilta kuin piikkilanka-aita."

Helsingin Sanomat 7.9.1974: "Keihäsen lakimies Karl-Henrik Itäinen on tehnyt kaksi rikosilmoitusta. Väitetään Iltaset-lehden ja erään matkalaisen asiamiehenä toimivan juristin syyllistyneen kunnianloukkaukseen." (Väite konkurssirikoksesta.)

Helsingin Sanomat, 12.9.1974: "Outi Siirala: Tulkoonpa vain mokomakin (Keihänen) vastaan Tapiolassa, niin kuulee pari valittua sanaa."

[Pekka Suuronen 120]

Vielä näitä vuodatuksia, Mudanheittoa, ajan lehdistä taltioituja:

Apu, 20.9.1974: "Kalevi Keihänen: Minä en ymmärrä mitkä liikeperiaatteet Pajusella oli... Kyllä kai tuolla periaatteella saa kumoon firman kuin firman."   "Yritystä johdettiin huonosti..."   "Meillä oli selvä sopimus työnjaosta: Pajunen hoitaa yhtiöitten muut asiat ja minä hoidan vain suhteita ja pidän firman nimen esillä."  "Kyllä Pajusella näytti olevan aikaa liikennejuttujen kirjoittamiseen Hymy-lehteen, mutta ei esitteiden hankkimiseen johtamalleen firmalle."

Hymy 10/74: "Kalevi Keihänen: Kuka kampitti? Finnairin pääjohtaja, Gunnar Korhonen. Siis Finnair. Siis Suomen valtio."

Me Naiset, 18.10.1974: "Tuovi Keihänen: Minä hoidin alakerran, Pajunen yläkerran. Henkilökunta sanoikin, että Pajunen oli ehtinyt käydä alakerrassa vain kerran, sanomassa heidät irti."

Helsingin Sanomat, 24.10.1974: "Helsingin raastuvanoikeus vapautti Keihäsmatkat Oy:n toimitsijamiehen, asianajaja Karl-Henrik Itäisen tämän omasta pyynnöstä toimitsijamiehen tehtävistä. Sitä ennen Itäinen ja pesän toinen toimitsijamies, varat. Tapio Haahti olivat vaatineet kolmannen toimitsijamiehen eli asianajaja Timo Riskalan erottamista.

Iltaset, 26.10.1972: "Dan Rubinstein, Tjäreborg: Keihänen ei nouse."

K. J. Temmes, Ilmailuhallituksen pääjohtaja: "Nämä puheet sosialisoimisesta voi jättää omaan arvoonsa. Enemmänkin on kyse yhteen- ja vähennyslaskutaidon puutteesta."

Helsingin Sanomat, 24.10.1974: "Suomen Pankki epäilee Keihäsen salakuljettaneen rahaa Espanjaan."

Hymy 11/1974: "Äskettäin  Kalevi Keihänen kertoi myyneensä kaikki pontikat Finnairille. Kauppasumma oli 60.000 markkaa ja pontikkaa tuhansia pulloja..."  "Finnair puolestaan kaatoi tiettävästi kaiken pontikan suoraan viemäriin."  "Keihänen arvelikin, että vihan valtiojohtoisen Finnairin ja hänen ideoitaan kohtaan täytyy olla tosi kovan."

Seura, 1.11.1974: "Kalevi Keihänen: Katos, kansa näki ensin kuinka valtiovalta neljässä minuutissa tuhosi suuren yrityksen ilman todellista syytä. Kansa näki, kuinka 1.500 ihmistä jäi neljässä minuutissa työttömäksi."  "Täällä istuu muutama mimmi pyörittämässä KYMMENIEN MILJOONIEN LIIKEVAIHTOA. Kaikki menee ulkomaille... Voi perkele...!"

Pääkaupunki, 6.11.1974: "Kalevi Keihänen: Tällä hetkellä ei ole eduskunnassa yhtään matkailuasioista tietävää."  "Spies ja Tjäreborg. Mitä pirua. Tuovatko ne tänne koskaan matkustajia? jylisee rohdinpaitainen Keihänen."

Helsingin Sanomat, 8.11.1974: "Kalevi Keihänen: Tässä voi vielä käydä niin, että kansa näyttää, ettei monopolimatkailu ole ainoa oikea tapa matkustaa."

Seura, 8.11.1974: "Kalevi Keihänen: Simon Spies, missä on hotelli Annex?"  "Mutta missä on semmoinen Annex? Sitä ei ole esitelty kuvin eikä sanoin missään... Tämä on melkoista peliä kun myydään hotellia, jota ei ole."  "Tässä maassa ei tajuta matkailun merkitystä, karjaisee Keihänen."  "Olisi kyllä jo korkea aika ymmärtää se."

[Pekka Suuronen 120]

Spearair ja wikipedia:

Joku on ilmeisesti käynyt korjaamassa wikipediassa Spearairin tietoja. "Keep up the good work!"

• Spearair Oy kirjoitetaan yhteen. Eli otsikkokin pitäisi korjata.
• Spearairin toimitusjohtaja oli lentokonesuunnan DI Tuomo Tervo. Hänelle annetaan kredittiä PIK-16 ja PIK-20-purjekoneiden suunnittelusta.
• Veikko Pajunen (lakimies) oli Keihäsyhtiöiden pääjohtaja, ei Spearairin toimitusjohtaja.
• Kapteeneihin pitäisi lisätä ainakin Hemmo Leino ja ???
• Perämiehetkin voisi nimetä. Ainakin Risto Leka, Kari Kelonen, Aimo Ahjolinna, Raimo Komi, Kalevi Kesti, Timo Koskenkari ja ???
• Flight Engineeritkin voisi nimetä. Ainakin Jorma Jokinen, Matti Kopra, Esko Luoma, Olavi Martikainen, Erkki Tirkkonen ja ???
• Mitä jos muistelisi wikissä Spearairin positiivisiakin asioita eikä vain negatiivisia? Kuten Spearairin suorite (tästä ketjusta poimittu). Spearairin suoritetta sen lentotoiminnan ajalta (25.9.1972 - 6.5.1974):
• - 274 743 kuljetettua matkustajaa (roundtrip passengers)
• - 8113 lentotuntia (block hours)
• - 85,6 % keskimääräinen kuormitusaste (avg revenue load factor)
• - 9 hrs 10 min koneiden keskimääräinen käyttöaste (avg daily utilization)
• Noin 122 työntekijää

[Lassi Vakkilainen 2]

Keihäsen ylläpitämä mielikuva halvoista matkoista varmaankin piti jossakin määrin paikkansa, mutta halvimpia hänen matkatoimistonsa matkat eivät olleet. Kävin vuosina 1968-73 kolme kertaa Las Palmasissa, mutta en kertaakaan keihäsmatkalla, koska ne maksoivat enemmän kuin Spiesin matkat, ja nuorella miehellä ei ollut rahaa tuhlattavaksi. Ensimmäisen kahden viikon reissuni erään ystäväni kanssa tein Y-matkoilla hintaan 425 markkaa per nuppi, mutta matka oli liiankin halpa, sillä Y-matkat meni konkurssiin muutama viikko paluumme jälkeen. Lennoista huolehti Spantax.

Viimeisellä noista kolmesta kahden viikon reissusta majoituin hotelli Ansiteen, ja matka maksoi 725 markkaa per henkilö. Se oli Spies-matka, eikä hintaan enää sisältynyt ruokakuponkeja, joita Y-matkat oli vielä antanut matkalaisille. Spantax hoiti nämäkin lennot.

Keihäsen palveluita en käyttänyt kertaakaan, mikä näin jälkikäteen hieman harmittaa.

[Tauno Hermola 111]

9/20/2018 at 19.38, Pekka Suuronen kirjoitti:

Spearair ja wikipedia:

• Kapteeneihin pitäisi lisätä ainakin Hemmo Leino ja ???
• Perämiehetkin voisi nimetä. Ainakin Risto Leka, Kari Kelonen, Aimo Ahjolinna, Raimo Komi, Kalevi Kesti, Timo Koskenkari ja ???
• Flight Engineeritkin voisi nimetä. Ainakin Jorma Jokinen, Matti Kopra, Esko Luoma, Olavi Martikainen, Erkki Tirkkonen ja ???
• Mitä jos muistelisi wikissä Spearairin positiivisiakin asioita eikä vain negatiivisia? Kuten Spearairin suorite (tästä ketjusta poimittu). Spearairin suoritetta sen lentotoiminnan ajalta (25.9.1972 - 6.5.1974):
• - 274 743 kuljetettua matkustajaa (roundtrip passengers)
• - 8113 lentotuntia (block hours)
• - 85,6 % keskimääräinen kuormitusaste (avg revenue load factor)
• - 9 hrs 10 min koneiden keskimääräinen käyttöaste (avg daily utilization)
• Noin 122 työntekijää

Ismo Tervosen kirjassa "KAR-AIR Tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957–1980" (joka on Wikipedian artikkelin lähdeluettelossakin mainittu) kapteenit, perämiehet, lentomekaanikot, huoltomekaanikot ja kabiinihenkilökunta on listattu. Puutteita voi tietysti siinäkin olla. Mitä noihin suoritteisiin tulee, nettikeskustelu tai julkaisematon kirja ei taida kelvata Wikipedian lähteeksi

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Kävin katsomassa Pekan mainitseman Wikipedian sivun "Spear Air Oy". Olisiko liikaa toivottu, että sieltä löytyisi myös jotain positiivista. Olkoonkin, että Keihäsen liiketoiminnat menivät konkurssiin, mutta olihan mies mahtava edelläkävijä ja merkittävä suunnan näyttäjä suomalaiselle matkailulle. Kalevi Keihänen ansaitsee paljon tunnustusta rohkeista ja ennenkuulumattomista oivalluksistaan. Vaikka loppupuolella hänen toimenpiteensä menivätkin hieman överiksi, ei se poista hänen aiempia positiivisia aikaansaannoksiaan. Kuka muu Suomessa on rohjennut hankkia kaksi nelimoottorista suihkukonetta (tietenkin huomioiden Kahumäen veljesten viirupyrstö), kuka muu on aloittanut massaturismin Kanarialle, kuka muu on tehnyt yhtä ja toista muuta mitä Kalevi Keihänen teki? Hän oli sosiaalisen median johtohahmo ennenkuin koko some nykymuodossa edes keksittiin. Ihmettelen sitäkin, mikä saa meidät vähättelemään Finnairin ja ilmailuviranomaisen roolia Keihäsen selkäänpuukotuksessa? Keihänen jatkoi Karhumäen veljesten viitoittamalla tiellä ja kärsi saman kohtalon osittain samoista syistä, eivätkä ne kaikki syyt liittyneet rahaan tai taloudenpitoon.

Seppo    

[Tauno Hermola 111]

Kai huomasit, että Kalevi Keihäsestä ja Keihäsmatkoista on omat Wikipedia sivut. Tosin myös samoja virheitä ja puutteita niissäkin näytti olevan, kuin "Spear Air Oy" sivulla. Mutta ei hätää, kuka tahansa saa korjata Wikipedian artikkeleita, ei tarvitse edes rekisteröityä! Luotettavat lähteet kontribuutioilleen on kyllä syytä olla ja myös merkitä ne lähdeluetteloon; niitä aletaan melko varmasti peräämään ainakin jos esittää jotain numerotietoa tai kovin spekulatiivisia väitteitä.

[Pekka Suuronen 120]

22.9.2018 at 08.08, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Kävin katsomassa Pekan mainitseman Wikipedian sivun "Spear Air Oy". Olisiko liikaa toivottu, että sieltä löytyisi myös jotain positiivista. Olkoonkin, että Keihäsen liiketoiminnat menivät konkurssiin, mutta olihan mies mahtava edelläkävijä ja merkittävä suunnan näyttäjä suomalaiselle matkailulle. Kalevi Keihänen ansaitsee paljon tunnustusta rohkeista ja ennenkuulumattomista oivalluksistaan. Vaikka loppupuolella hänen toimenpiteensä menivätkin hieman överiksi, ei se poista hänen aiempia positiivisia aikaansaannoksiaan. Kuka muu Suomessa on rohjennut hankkia kaksi nelimoottorista suihkukonetta (tietenkin huomioiden Kahumäen veljesten viirupyrstö), kuka muu on aloittanut massaturismin Kanarialle, kuka muu on tehnyt yhtä ja toista muuta mitä Kalevi Keihänen teki? Hän oli sosiaalisen median johtohahmo ennenkuin koko some nykymuodossa edes keksittiin. Ihmettelen sitäkin, mikä saa meidät vähättelemään Finnairin ja ilmailuviranomaisen roolia Keihäsen selkäänpuukotuksessa? Keihänen jatkoi Karhumäen veljesten viitoittamalla tiellä ja kärsi saman kohtalon osittain samoista syistä, eivätkä ne kaikki syyt liittyneet rahaan tai taloudenpitoon.

Seppo    

Seppo: Komppaan sua ihan täysillä. Katselin Spearairin nousua ja laskua aitiopaikoilla, mutta kyllä hän jotain suurta teki Suomen matkailulle. Meiner Meinung nach. Ei pitäisi dissata Kalevia, vaan ehkä ymmärtää paremminkin. Homma vain lähti hänellä lapasesta. Ja jos ollaan rehellisiä, Kuningas Alkoholilla saattoi olla osansa, mutta ei pääosaa. Ehkä.

Spearairin dissaukseen wikissä otan kantaa myöhemmin.

Muokattu: Syyskuu 24, 2018, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Pekka Suuronen 120]

21.9.2018 at 22.42, Tauno Hermola kirjoitti:

Ismo Tervosen kirjassa "KAR-AIR Tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957–1980" (joka on Wikipedian artikkelin lähdeluettelossakin mainittu) kapteenit, perämiehet, lentomekaanikot, huoltomekaanikot ja kabiinihenkilökunta on listattu. Puutteita voi tietysti siinäkin olla. Mitä noihin suoritteisiin tulee, nettikeskustelu tai julkaisematon kirja ei taida kelvata Wikipedian lähteeksi

Olin Spearairissa töissä jo ennen kuin lentotoiminta alkoi ja konkurssin jälkeen vielä pesänselvittäjien palveluksessa. Väittäisin että wikipediassa on (yleisesti ottaen) enemmän huuhaata kuin tässä postauksessani. En nyt enää muista. mitä tarkoitusta varten olin numeroita kerännyt kasaan, ellei sitten pesänselvittäjien pyynnöstä velkojia varten.

Seuraava lausahdus osoittaa Spearairista wikipediaan kirjoittaneen asiantuntemattomuutta:

Lainaa

"...tunnuksiltaan OH-SOA ja OH-SOB, lempinimeltään Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi.^[2]Ne jäivät lopultakin maksamatta..."

Ovatko Finnairin koneet "maksetut"? Onkohan kirjoittaja kuullut leasing-sopimuksista? Esimerkiksi N345HC, jolla matkustin muutaman kerran Atlantin yli. Se ei edes koskaan ollut Suomen rekisterissä, vaikka oli Finnairin väreissä 1981-1994. Liisaaja taisi olla Wells Fargo ("postivaunut vierivät länteen").

Muokattu: Syyskuu 24, 2018, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Olavi Uotila 184]

N345HC oli hetken aikaa OH-LHC, ja lensikin Long Beachissa koelennon tai pari tuossa rekisterissä. Mutta, koneen rahoitukseen osallistui tosiaan Wells Fargo Bank, ja pidättääkseen oikeuden saada koneen takaisin USAan syystä tai toisesta, vaatimuksena oli "jenkkirekkari". Kirjain N on USAn rekisterin tunnus (kuten Suomessa OH), 345 taas oli kyseisen DC-10:n runkonumero, ja HC taas tulee LHC:stä. Tästä jenkkirekisteristä aiheutui monenlaista lisätyötä; esim. lentäjillä piti olla FAA:n lupakirjat, kuin myös mekaanikoilla. Huoltotoimenpiteisiin piti olla FAA-kelpuutus, ja konetta piti lentää ja huoltaa FAA:n ohjeistuksen mukaisesti. Melkoinen rumba siis.