Spearair tietoa kenelläkään?

[Simo Lallukka 198]

Uusinta-kuvassa   oikealla kohti tuleva maastoauto näyttää aiemmin mainitulta Spearairin Jeep Commandolta. Kuva otettu uudemmalta "Seutulan" terminaalilta vanhan puuterminaalin suuntaan 29.12.1972. Vasemmalla taustalla DC-3. Tämä kuva oli jo joskus aikoja sitten esillä.

 

 

Muokattu: Huhtikuu 3, 2019, käyttäjä: Simo Lallukka

[Jorma Kosonen 1 679]

Taloussanomissa oli tänään juttu liehutukasta, Keihäsmatkoista ja Spearairista. Hienoa!

”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

Rodney 

https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000006174418.html

[Pekka Suuronen 120]

Tämä oli hieno muisto. Kukahan tarmokas, pätevä, kaunis ja rohkea se korjaisi wikipedian tiedot? Mm. ICAO-koodi ("SOA") ja toimitusjohtaja (p.o. DI Tuomo Tervo) ovat pielessä. ICAO-koodi annetaan etupäässä lentokentille (esim. EFHK = Europe Finland Helsinki "jotain"). Kolmekirjaimisia ICAO airline designatoreita on wikin mukaan ollut vasta vuodesta 1982 (esim. AAL = American Air Lines, DLH = Deutsche Luft Hansa. FIN = Finnair). 

IATA airline coden olisi voinut mainita. Se oli Spearairin aikaan KX. Se on pantu kierrätykseen ja on nyt Cayman Airwaysilla.

Wikin sisällössä keskitytään konkurssiin ja positiivinen sekä oleellinen asia eli mitä Spearair sai aikaan, loistaa täysin poissaolollaan. 

[Pekka Suuronen 120]

Keihäsmatkoista TV-sarja...

...kertoo Ilta-Sanomat nettilehdessä https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006195133.html ja printtilehdessä 6.8.2019. Kerrotaan että sarja on sekoitus faktaa ja fiktiota. Sävy tulee ilmeisesti olemaan komediallinen.

Keihäsenä toimii Janne Kataja ja on jopa näköinen. Ile Vainio näyttelee isäänsä Junnu Vainiota. Sen verran huolellista lavastusta on tehty että galleyn kaapeissa on Spearairin logot. Valmista nähdään keväällä 2020 ja ilmeisesti ainakin alkuun vain Ruutu-kanavalla. Muuten, IS:n jutussa ollut Keihäsen valokuva on työn alla olleen lentokonehallin edessä otettu.

https://www.is.fi/viihde/art-2000006196332.html

https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000006174418.html

Muokattu: Elokuu 6, 2019, käyttäjä: Pekka Suuronen

[Tauno Hermola 111]

7/16/2019 at 12.52, Pekka Suuronen kirjoitti:

Tämä oli hieno muisto. Kukahan tarmokas, pätevä, kaunis ja rohkea se korjaisi wikipedian tiedot? Mm. ICAO-koodi ("SOA") ja toimitusjohtaja (p.o. DI Tuomo Tervo) ovat pielessä. ICAO-koodi annetaan etupäässä lentokentille (esim. EFHK = Europe Finland Helsinki "jotain"). Kolmekirjaimisia ICAO airline designatoreita on wikin mukaan ollut vasta vuodesta 1982 (esim. AAL = American Air Lines, DLH = Deutsche Luft Hansa. FIN = Finnair). 

IATA airline coden olisi voinut mainita. Se oli Spearairin aikaan KX. Se on pantu kierrätykseen ja on nyt Cayman Airwaysilla.

Wikin sisällössä keskitytään konkurssiin ja positiivinen sekä oleellinen asia eli mitä Spearair sai aikaan, loistaa täysin poissaolollaan. 

Miten minusta tuntuu, että Sinä ole vaatimukset parhaiten täyttävä henkilö! Wikipedian tekstin editointihan ei edes edellytä rekisteröitymistä tai käyttäjätunnusta (tosin IP-osoite taitaa jäädä siinä tapauksessa muokkaushistoriaan), mutta lähteet on syytä olla ja viitata niihin asianmukaisesti.

Totta, nykyinen teksti keskittyy aika paljon konkurssiin ja tällä ketkellä se kappale on vieläpä artikkelin alussa. Ilmeisesti osittain myös sotketaan keskenään Spearair ja Keihäsmatkat, esim. viittaukset leväperäiseen johtamiseen ja kirjanpidon puutteisiin. Ymmärtäisin, että Spearairin johto oli hyvinkin pätevää ja motivoitunutta, ilman sitä yhtiö tuskin olisi lentänyt ainuttakaan lentoa. Pieni detalji, olin tuohon aikaan töissä PLH:n Radiolaboratoriossa ja joskus kahvipöytäkeskusteluissa kuuli lentokoneradioiden katsaltajilta kommentteja, että "paremmin asiat Spearairilla on hoidettu, kuin Finnairilla". 

[Pekka Suuronen 120]

Iltalehti ke 7.8.2019 ss. 28-29: Tämäkin lehti kertoo nyt tulevasta TV-sarjasta työnimeltään "Markalla Mallorcalle, Kahdella Kanarialle". Tässä on eräs historiallinen valokuva (kredit: IL-arkisto). Kuvassa on DC-8:n nokkaradome, taustalla halli jo valmiin näköisenä (mutta autoja parkissa vielä sen edessä platalla), Keihäsyhtiöiden pääjohtaja Veikko Pajunen, pääomistaja Kalevi Keihänen (chinchilla-turkki ja hattu, mahdolliset chinchilla-säärystimet eivät kuvassa näy) ja Spearairin toimitusjohtaja Tuomo Tervo. "Penna" Tervosta on muuten hyvin vähän kuvia olemassa.

Lehdessä Hannele Lauri kertoo ensilennostaan Spearairilla. Kokemus sai hänet tekstin mukaan "näppylöille". Hän oli kertomansa mukaan silloin 17-vuotias. Wikipedian mukaan Hannele Markkula on syntynyt 21.7.1952. Spearair toimi (kaupalliset lennot) 9/1972-5/1974. Jokin yhtälössä ei täsmää.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/b9ebe23c-f36e-47b5-84de-533874412183

 

Muokattu: Elokuu 12, 2019, käyttäjä: Pekka Suuronen
Tarkennettu kaupalliset lennot, chinchilla typo

[Pekka Suuronen 120]

"Viikossa kuoli neljä lomalaista - Sanoin että älä dokaa, ei uskonut, henki lähti"

Ilta-Sanomissa jatkuu tulevan Keihäs-TV-sarjan puffaus. Nyt on haastateltavana Keihäsmatkojen pääopas Tuire Lamberg. Hän on ilmeisesti ollut esikuvana Hannele Laurin esittämälle "Keihäsen oikealle kädelle."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006201657.html

IS:n artkelissa on pari vanhaa valokuvaa. Esillä on taas Hannu Lindroosin (HS) kuva Keihäsestä chinchilloineen, nyt säärystimetkin esillä, ja taustalla Jätkä ja Mimmi. Etualalla on Spearairin lentokerhon Rally OH-SCS (R.I.P.).

[Raimo Heikkinen 2 474]

Hienoa kun Tuire mainitaan, olenkin jo vähän odotellut. Muistuu monet mukavat juttutuokiot joita olemme lähikaupan käytävillä käyneet asuessani aikoinaan samoilla kulmilla.

Muokattu: Elokuu 13, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Simo Lallukka 198]

7.8.2019 at 17.54, Pekka Suuronen kirjoitti:

"Lehdessä Hannele Lauri kertoo ensilennostaan Spearairilla. Kokemus sai hänet tekstin mukaan "näppylöille". Hän oli kertomansa mukaan silloin 17-vuotias. Wikipedian mukaan Hannele Markkula on syntynyt 21.7.1952."

 

 

Kiinnostavaa seuramatkahistoriaa. Keihäsmatkat järjesti tosiaankin etelänmatkoja jo ennen Spearairin aloitusta 1972. Jos Hannele Lauri oli 17-vuotias, vuosi oli silloin noin 1969.  Esim. Helsingin Sanomista 16.11.1969 löytyy Keihäsmatkojen mainos, jossa koneiksi sanotaan Finnairin DC-8/62-JET tai Super Caravelle-JET.      

Edellisenä vuotena 1968 Keihäsmatkat mainosti koneeksi "Tuliterä huipputurvallinen Super DC-8 63 suihkujetti, maailman suurin matkustajakone". Lentoyhtiötä ei tuossa mainittu. 

Muokattu: Elokuu 13, 2019, käyttäjä: Simo Lallukka

[Tauno Hermola 111]

Onkohan mistään saatavissa kattavaa listaa Keihäsmatkojen käyttämistä lentoyhtiöstä ja -koneista? Sehän alkoi kai muutamasta paikasta Finnairin tilauslennoilla ja päättyi tietysti Spearairin kaseihin, mutta väliin mahtuu myös oma tilausliikennelupa Helsinki-Malaga reitille, jonka ruotsalainen yhtiö lensi (Ismo Tervonen: Kar-Air tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957-1980, s. 166). Muutenhan lentoyhtiöiden tuohon aikaan piti kai olla Suomen tai kohdemaan, tässä tapauksessa lähinnä siis Espanjan, lentoyhtiöitä.

[Pekka Suuronen 120]

13 tuntia sitten, Simo Lallukka kirjoitti:

 Jos Hannele Lauri oli 17-vuotias, vuosi oli silloin noin 1969.  Esim. Helsingin Sanomista 16.11.1969 löytyy Keihäsmatkojen mainos, jossa koneiksi sanotaan Finnairin DC-8/62-JET tai Super Caravelle-JET.      

Edellisenä vuotena 1968 Keihäsmatkat mainosti koneeksi "Tuliterä huipputurvallinen Super DC-8 63 suihkujetti, maailman suurin matkustajakone". Lentoyhtiötä ei tuossa mainittu. 

Noin minäkin sen järkeilin, ettei olisi ollut Spearair vaan jokin muu yhtiö.Mutta mikä? Spantaxilla oli mielestäni DC8-61-koneita, Aviacolla DC8-50's ja Air Spainilla DC8-21's. Iberialla oli DC8-50's, DC8-62- ja DC8-63-koneita.Jos kerran oli niin ettei Espanjaan saanut lentää kuin Suomen tai Espanjan rekisterissä olevat yhtiöt. Voihan ilmoituksissa helposti olla epätarkkuuksiakin.

Keihänen itse kertoi olevansa Finnairin suurin asiakas.

[Tauno Hermola 111]

43 minuuttia sitten, Pekka Suuronen kirjoitti:

Noin minäkin sen järkeilin, ettei olisi ollut Spearair vaan jokin muu yhtiö.Mutta mikä? Spantaxilla oli mielestäni DC8-61-koneita, Aviacolla DC8-50's ja Air Spainilla DC8-21's. Iberialla oli DC8-50's, DC8-62- ja DC8-63-koneita.Jos kerran oli niin ettei Espanjaan saanut lentää kuin Suomen tai Espanjan rekisterissä olevat yhtiöt. Voihan ilmoituksissa helposti olla epätarkkuuksiakin.

Keihänen itse kertoi olevansa Finnairin suurin asiakas.

Jos wikiä uskoisimme, Spantax lensi tuohon aikaan Convair 990 koneilla ja sai ensimmäisen kasinsa vasta 1973.

Iberia on saanut ensimmäisen DC8:n jo 1961, mutta milloin DC8-63 -koneet tulivat yhtiölle?

 

[Simo Lallukka 198]

DC-8 tuotantolistalla löytyy ainakin DC-8-63 tunnus EC-BMX, toimitettu Iberialle 6.8.1968. Sitten on  lisäksi 2 vastaavaa konetta toimitettu Iberialle loppuvuonna 1968. Mahdollisesti Keihäsmatkat käytti Iberian konetta.

 Iberia DC-8-63 EC-BMX:

https://aviation-safety.net/photos/displayphoto.php?id=19780303-0&vnr=1&kind=PC

Muokattu: Elokuu 14, 2019, käyttäjä: Simo Lallukka

[Pekka Suuronen 120]

Myös Planespotters toteaa, että ensimmäinen DC8-61 tuli Spantaxille tammikuussa 1973.

En muista nähneeni Iberian koneita EFHK:lla noina aikoina, mutta toisaalta, se oli 45 vuotta sitten. Ehkä Reijo Puumalaisen arkistoista löytyisi ratkaisu,jos hän sattuisi olemaan jaksolla.

[Jukka Nisula 2 235]

Laitetaan hieno kuvakavalkadi välillä tänne tekstien joukkoon. Kuvat ovat Mikko Jaakkolan ottamia ja ne puhukoot puolestaan. "Kasit" olivat hienoja vehkeitä. Laitan kuvat tänne hänen luvallaan eli kuvat by Mikko Jaakkola.

Jukka

[Pekka Suuronen 120]

Todella hieno kuvakavalkadi, josta kiitos Jukalle ja Mikolle. Lentoonlähtökuvissa näkyy myös JT4-turbojetin eräs nykymittapuun mukainen ongelma, savutus. Toinen oli ääni. B-52-pommarissa on J57-moottorit, JT4:n edeltäjät tai pikkuveljet, ja 8 kappaletta niitä. Tällöin riittää sekä savua että ääntä.

Mielestäni olen kuullut, että Kaivokselassa/Louhelassa/Myyrmäessä olisi ollut asukkaita desibelimittarin kanssa, kun Spearair nousi kiitotieltä 22. Muistaako kukaan muu?

[Heikki Pullinen 134]

Ainakin tornin ikkunatkin tärisivät. 

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitokset Mikolle minunkin puolesta vielä. Ensimmäinen talvinen kuva on Oulunsalosta. 

Jukka

[Jorma Kosonen 1 679]

4 tuntia sitten, Pekka Suuronen kirjoitti:

Mielestäni olen kuullut, että Kaivokselassa/Louhelassa/Myyrmäessä olisi ollut asukkaita desibelimittarin kanssa, kun Spearair nousi kiitotieltä 22. Muistaako kukaan muu?

Sen muistan, että jos valitussoitto tuli yhtiöön ja eräs teniikan tarkastaja vastasi, niin hän kysyi milloin olette muuttaneet alueelle. Jos vastaus oli, että ennen vuotta 1952, niin tarkastaja pahoitteli melua. Jos oli muuttanut vuonna 1952 tai sen jälkeen, niin pahoittelua ei esitetty, sillä kenttä oli ollut jo ennen muuttoa.

Rodney 

P.S. Mahtava kuvasarja!

Muokattu: Elokuu 14, 2019, käyttäjä: Jorma Kosonen
ollut

[Jukka Nisula 2 235]

Kuvista vielä sen verran, että talviset kuvat ovat Oulunsalosta, myös alta päin otettu mahakuva kiitotien päästä. Loput kuvat ovat Helsinki-Vantaalta.

Jukka

Muokattu: Elokuu 14, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Seppo Kohonen 311]

Ovatkos nuo suihkuputkien ympärillä olevat renkaat jotain äänenvaimennukseen liittyviä?

Noita JT4:n kaasuturbiiniversioita taisi olla myös toisessa aikalaisessa eli Finnjetissä? P&W muistaakseni osti turbiinit takaisin, peruskorjattavaksi tai varaosiksi.

 

 

 

 

[Pekka Suuronen 120]

Moottorin takapäässä oleva rengas on reverssi eli suihkunkääntölaite. Minunkin mielestäni Finnjetissä oli sama perusmoottori eli JT4:t. 

[Pekka Suuronen 120]

Wikin mukaan suihkumoottorit pyörivät 63,3 rps mikä vastaisi autonmoottoritermein 3798 rpm. Potkurit pyörivät 2,85 rps eli 171 rpm. Välissä on ollut melkomoinen alennusvaihde.

[Antti Hyvärinen 66]

Kyllä se ”rengas” on yhdistetty reverssi ja äänenvaimennin. Sitä pidettiin taka-asennossa lähdön ja laskun aikana. Heepelissä oli oma vipstaaki sitä varten. 

Lisää tietoa löytyy esim googlaamalla:

”jt3 engine ejector ring”

Kuva kertonee enemmän. 

[Pekka Suuronen 120]

Etsiessäni Antin mainitsemalla hakusanalla satuin törmäämään tähän kuvaan Härmän Mimmistä uudessa asussaan (N1776R). Kone on tulossa laskuun KCLE:lle ja nuo mainitut ejector ringit ovat ulkona valmiina reverssin käyttöä varten.

BTW: Spearairin alkuaikoina lentäjät ohjeistettiin jarruttamaan mieluummin reverssillä kuin pyöräjarruilla. Pyrittiin nopeaan kääntymiseen ja  haluttiin, että pyörät, renkaat ja jarrut eivät olisi tulikuumia mekaanikkojen tarkastusta varten. Oh, well, silloin jet fuel oli "halpaa" ja maailmaan mahtui ääntä. "Siellä missä on ääntä, siellä on voimaa."