Guest mcola727

Spearair tietoa kenelläkään?

463 viestiä aiheessa

Ei ole etiketissä mitään merkintää prosenteista, eikä takana ole etikettiä ollenkaan. Pullon pohjassa kohokirjaimilla merkintä 71 M 58.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

,jos vielä hyppää takaisin ns.ilmailukeskusteluun,olisipa mukava kuulla muutamia kertomuksia niiltä jotka olivat mukana alussa...Lekan Ristolla voisi olla paljonkin kerrottavaa,niin Spearairista kuin Kone Oy,n alkutaipaleesta oman lentokoneen operoinnista.  ja heitänpä tässä vaatimuksenkin Ristolle,kertoa jotain. Noblesse,oblige...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niinhän se on, että jos ei pikapuoliin ruveta puhumaan, niin mahti menee maan rakoon. Spearairilaisista on vielä moni keskuudessamme, johtuen siitä että henkilökunta oli hyvin nuorta. Muistan kuinka National Airlinesilta tuli pari vanhaa herraa antamaan teknistä tukea ja he katselivat toimintaa Helsinki-Vantaalla silmät teevateina: "WTF! Kakarat pyörittää lentoyhtiötä!" USA:ssa ei ollut silloin(kaan) ikärasismia, vaan päinvastoin, ikää ja senioriteettia arvostettiin kokemuksena. Toisin kuin Suomessa.

 

Mutta aloitetaan muisteloita antamalla lupaamani vastaus ketjun vientiin # 121. Miten selvittiin Jorge Perello Serran viinojen kanssa Suomeen? Kävin kertomassa koneen terävään päähän, että meillä olisi nyt tuliaisina enemmän viinaksia kuin laki sallii. Seurauksena oli kova pulina ja ehkä minuakin jo vähän syyllistettiin että miten olin antanut lennon tällaiseen tilanteeseen joutua. Mistäs minä olisin tiennyt, mitä Señor Serran naruilla köytetyissä pahvilaatikoissa oli?

 

Seniorikapteeni ratkaisi dilemman autoritäärisellä rintaäänellä ja komensi minua: "Laita viiteen Spearairin muovikassiin kaksi pulloa viinaa kuhunkin. Minä menen edeltä tulliin. Te muut odotatte viisi minuuttia ja tulette sitten kaikki perässä."

 

Näin toimittiin. Laskeuduimme EFHK:lle. Tullissa ei ollut ristin sielua kun kävelimme läpi. Ja Kalevi Keihänen sai tuliaisensa.

 

Mitään laitonta ei ole todistettavasti tapahtunut. Ja jos olisikin, rikokset ovat vanhentuneet.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...ja jos vielä lavennetaan niin olisi kiva lukea myös lomalaisten muistoja keihäsmatkoilta.

 

No, matkustajien lasten näkökulmat reissuihin lienee aivan oma historiikkinsä aihe... muutama mieleen painunut muistikuva kun vanhemmat palasivat lennoilta...

Faija: " Kuulesh poika, oon khäyny ilmavoimien kholmosella aina Pariisissa saakka mut näitä kheikhoja ei khestä shelvinpäin..."

 

Ja mutsi oli tavallisuudesta poiketen aivan hiljaa.

 

Kyllä Spearairin lennot lopputulokseltaan perheenjäsenten kannalta viihdearvoltaan Rovajärven ampumaleirin voitti!

 

(Hymiö!)

 

-P-

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistaakseni Hirvosen Lörssi päästi nuoren miehen ohjaamoon. Tämä aikansa ihmetteli ja löysi tehovivut. Mitä noi on ? Niillä säädetään moottoritehoja.

Sittenhän tällä voi ajaa invaliditkin, oli kaverin kommentti.

 

Heikki

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Helsingin Sanomat 14.9.1974  (synopsis uutisesta)

 

Spearairin tuomio ensin, Keihäsmatkojen joulukuussa

 

Keihäs-konkurssien tuomiot saadaan toimitusjohtaja Kalevi Keihäsen henkilökohtaista konkursia lukuunottamatta vielä tämän vuoden aikana. Ensimmäisenä on vuorossa Keihäsen suurin yhtiö, Spearair Oy 12. marraskuuta.

 

- - - (väliotsikko) Pajusen palkat eivät kuulu Spearairille

 

- - - Saatavien riitauttamisesta jätti pesän toimitsijamies, asianajaja Timo Silkko suurimman velkojan nimissä laatimansa luettelon. - - - Joissain tapauksissa katsottiin, että velkominen oli kohdistettu väärään velalliseen. Tällainen oli mm. Keihäsmatkojen entisen toimitusjohtajan, kansanedustaja Veikko Pajusen 13795 markan palkkavaatimus. Silkon mukaan Pajusen palkkojen maksaminen ei kuulu Spearairille vaan Keihäsmatkoille.

 

- - - Henkilökunnan palkkasaatavat ovat kaikkiaan noin miljoona markkaa. Lentoyhtiön palveluksessa on ollut 100 lentoemäntää (sic!) ja 20 lentokapteenia, lentoperämisetä, mekaanikkoa ja muuta lentohenkilöstöön kuuluvaa (sic!)

 

- - - Riitautettavia saatavia lukuunottamatta konkurssipesä on kesän mittaan maksanut palkat yhtiön entisille työntekijöille.

 

- - - Spearairin konkurssissa on kaikkiaan parisataa velkojaa. Pesän velat olivat alunperin lähes 20 miljoonaa markkaa eli noin kuusi miljoonaa markkaa varoja suuremmat. Suurimman velkojan, Spearairille lentokoneet myyneen Boreas Corporationin vaatimukset ovat enää vajaa 1,5 miljoonaa markkaa yhtiön saatua koneet takaisin noin 10,5 miljoonan markan kauppahinnasta. Konkurssipesä on lisäksi maksanut noin miljoonan markan palkkasaatavat. Ulkomaiset velat olivat alunperin 13,7 miljoonaa markkaa ja kotimaiset velat 5,9 miljoonaa markkaa.

 

Suurimpia kotimaisia velkojia ovat mm. luotonannon katkaissut Helsingin Osakepankki, öljy-yhtiöt ja muonittajana toiminut Matkaravinto.

 

Spearairin toiminnalle konkurssioikeus panee pisteen eli antaa konkurssituomion 12. marraskuuta.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Keihäsyhtiöiden konkurssin jälkeen

 

(Apu-lehti 20.9.1974) Kalevi Keihänen nousi jälleen julkisuuteen ja näytettiin lehtikuvissa kalastamassa omalla lohilammellaan Espoon Mankkaalla. ”20 vauhdikkaan matkatoimistovuoden jälkeen kaikki hiljeni kerralla. Hän on laihtunut monta kiloa ja sanoi laihduttavansa edelleen. Veritulppa näet hätyytteli konkurssin jälkeen. Konkurssi mursi myös kolme vuotta kestäneen tupakkalakon.”

”Mikä sinun mielestäsi oli syynä konkurssiin?” - Huonosti johdettu yritys. Minä en hoitanut firmaa viimeisten yhdeksän kuukauden aikana. Varatuomari Veikko Pajunen tuli yhtiön pääjohtajaksi viime vuoden heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Sen jälkeen minulla ei ollut edes työpöytää firmassa. Minä siirryin johtokunnan puheenjohtajaksi ja meillä oli selvä sopimus työnjaosta: Pajunen hoitaa yhtiöitten muut asiat ja minä hoidan vain suhteita ja pidän firman nimen esillä.”

”- Kun Pajunen tuli taloon hän sanoi minulle, että kun hän saa näin suuren omaisuuden käyttöönsä sitä pitää huolella hoitaa. - Yhdeksän kuukautta hän ehti sitä huolella hoitaa ja tuloksen kaikki tietävät.”

 

Kalevi Keihänen pesi näin julkisesti omat kätensä. Mutta jo muutaman päivän kuluttua Helsingin Sanomat uutisoi (26.9.2014) että ”Keihäsellä on uusi matkatoimistohanke”.

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hymy-lehti 10/1974: ”Keihäsen katkerat Kalevinpäivät”

Teksti Erkki Wessman, Kuvat Jukka Kuusisto

 

Eräs ensimmäisiä Kalevi Keihäsen esiintuloja julkisuuteen konkurssin jälkeen. Vieraana ”kolme henkilöä”, joista eräänä Urpo Lahtinen. Tämä hoiti aiheesta jutun kotiin eli omaan lehteensä (Hymy). Konkurssissa syntynyt Kalevin ja Urpon välinen ryppy rakkauteen näyttää olleen siliämässä.

”Kalevin katkeruuden ymmärtää. Hän on mies, jonka kilpailijat kaatoivat tavalla, joka etsii vertaistaan nykysuomalaisessa liike-elämässä. Mutta hän on myös mies, joka on vielä ponnistava jaloilleen, josta vielä puhutaan, jolla vielä on oleva ystäviäkin.”

 

”Kalevi Keihänen opetti suomalaiset matkustamaan. Hänen ansiostaan eteläiset aurinkorannat tulivat suomalaisten ulottuville. Eikä vain niiden ulottuville, joilla on hyvät tulot. Keihäsmatkat kykeni viemään melko kohtuullisella hinnalla etelään myös sellaiset ihmiset, joilla on pieni palkka ja vain vähän rahaa matkustamiseen.”

 

”Keihäsmatkojen ja lentoyhtiö Spearairin konkurssista on puhuttu paljon. Vain Kalevi Keihänen on ollut melko hiljainen. Se toki jo tiedettiin varmasti, ettei tosiasiallista syytä konkurssiin olisi ollut, koska Keihäselle jäi vielä konkurssin jälkeenkin omaisuutta kaksi nykymiljoonaa markkaa.  Herää kysymys, kenen etujen mukainen Keihäsen konkurssi oli. Kuka oli tuon operaation takana. Kuka sinut kampitti, Kalevi?”

”Kalevi selittää: - Finnairin pääjohtaja Gunnar Korhonen. Siis Finnair. Siis Suomen valtio. Se on selvästi sanottu.”

 

Salaliittoteoria eli voimakkaana Kalevi Keihäsen ajatuksissa. Mutta hän ei ollut kokonaan lyöty mies. Ehkä hän jo mietti uusia kuvioita.

 

”- Pane kuule sinne lehteen minun salainen numeroni. Minulla on nyt hyvää aikaa mitata ystävyyttä, hän kehottaa erotessamme. - Se numero on 90-425213!”

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Iltaset 26.10.1974: ”Mies kuin pötkö dynamiittia”

 

Iltaset oli lyhytikäinen (1973-1975) iltapäivälehti. Artikkeli Kalevi Keihäsestä kuului Iltaset-lehden ”Kasvot”-sarjaan. Kirjoittajaa ei mainittu. Keihänen esiintyy kuvissa Mankkaan talon baarihuoneessa chinchilla-turkki päällä. Hän on jutun mukaan hyvässä kunnossa, laihtunut 15 kiloa eikä ole ”ottanut ryypyn ryyppyä enää pitkiin aikoihin”. Saunassa juodaan ykköskaljaa.

 

”Mies kuin kuin aurinko. Mies kuin pötkö dynamiittia. Mies kuin riemusta revennyt vuorenpeikko. Mies täynnä tulta ja tappuraa.”

 

Keihänen vastaa puheluihin ja ottaa vastaan osakemerkintöjä ”koko kansan matkailuyhtiöön”. Keihäsellä on myös mielessä uusi lentoyhtiö, joka käyttäisi DC-8-61-kalustoa.

 

”- DC-8-61 kone on maailman taloudellisin vehje paikkalukuun nähden. Sitä käyttäen tulee Mallorcan lennon osuus paikkaa kohden maksamaan vain 310 markkaa. Näillä omilla koneilla pystymme lentämään noin 25 prosenttia halvemmalla kuin neljän ulkomaisen yhtiön lentotarjoukset ovat olleet.”

”- Viranomaisiin ei konehankinnoissa ole otettu vielä minkäänlaista yhteyttä. Koneet odottavat USA:ssa, mutta kaikki on tietysti vielä suunnitteluasteella.”

”Keihänen esittelee luonnoksia joihin on piirretty uudet keihäskoneet. Kyljessä lukee ”SEXAVION”, väri on punamustavalkoinen, pyrstössä on kaksi punaista sydämenkuvaa, ne ikään kuin halaavat toisiaan...”

”- Tapsa Rautavaara soitti ja sanoi: - Pane kuule ensimmäisen koneen nimeksi Reissumies!”

”Kallu vakavoituu. - Asioiden hoitaminen ei ole helppoa, kun eduskunnassa ei nyt ole yhtään ainuttakaan matkailun asiantuntijaa. Matkailuasioissa tunnen olevani yhä päätäni pitempi kaikkia muita tässä maassa. Se on fakta.”

 

Samassa lehdessä haastateltiin kolmea matkatoimistoa Keihäsen uusista hankkeista.

 

Dan Rubinstein, Tjäreborg: ”- Keihänen ei nouse. En usko Keihäsen matkatoimiston pääsevän kunnolla vauhtiin.”

 

Spies-matkat (ääni puhelimessa): ”- Toimitusjohtaja Tuula Helanto on nyt matkoilla eikä meistä kukaan täällä halua ottaa kantaa tähän asiaan. Kysykää Helannolta.”

 

Aurinkomatkat, Rauno Kivinen: ”- Kyllä markkinoillemme mahtuu tämän tyyppisiä yrittäjiä. Minusta ei ole kuitenkaan tarpeen lähteä liikkeelle matkustajan kustannuksella, kuten Keihänen tekee.”

 

- - -

 

Spantax lensi 1970-luvun lopulla DC-8-61-koneilla Suomesta etelän kohteisiin. Muistini mukaan matkustajakapasiteetti on Spantaxin config’issa 254. Kone oli sisältä katsojan näkökannasta riippuen joko seksikkään tai lohduttoman näköinen, hirmuisen pitkä putki ilman mitään väliverhoja. 42 istuinriviä!

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_DC-8

http://en.wikipedia.org/wiki/Spantax

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hymy 11/1974: "Keihäsen pontikat kaadettiin maahan"

Kalevi Keihänen toi suomalaisten ulottuville pontikan - mainetta saaneen Kihniön Kipakan. Sitä valmistettiin Espanjassa ja myytiin Spearairin lentokoneissa. Keihänen toi pontikkaa Alkon luvalla tuhansia pulloja myös yhtiönsä edustustarkoituksiin.

 

Äskettäin Kalevi Keihänen kertoi Hymylle myyneensä kaikki pontikat Finnairille. Kauppasumma oli 60 000 markkaa ja pontikkaa tuhansia pulloja, kertoi Keihänen. Kaupan hoiti Keihäsen puolesta pääkaupunkilainen varatuomari Lauri Terho.

 

Finnair puolestaan kaatoi tiettävästi kaiken pontikan suoraan viemäriin. Varmaankin hyvin kannattava toimenpide! Keihänen arvelikin, että valtiojohtoisen Finnairin vihan häntä ja hänen ideoitaan kohtaan täytyy olla tosi kovan.

 

Niin että jos jollakulla keihäsmatkaajalla vielä on tallessa pontikkapullo - tyhjä tai täysi - alkaa se pian olla harvinaisuus.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Marraskuussa 1974 matkailukeisari Kalevi Keihänen oli toipunut Keihäsyhtiöiden konkurssin aiheuttamasta masennuksesta ja häpeästä. Hän oli julkistanut Mankkaan Korpilinnansa kotipuhelinnumeron ja rupesi keräämään kannattajia uuden matkatoimiston perustamiseen. Toiminnasta käytettiin nimikettä "osakemerkintä", vaikka tämä ei todennäköisesti lain silmissä ihan sellaista ollutkaan. Puhuttiin sadan markan "osakemerkinnästä". Matkatoimiston nimikin julkistettiin, se olisi Seiväsmatkat Oy.

 

Kaavailtu konetyyppi oli DC-8-61, "maailman taloudellisin konehankinta", jonka pax-luvuksi ilmoitettiin 254. Suuremmista koneista kuten B747, DC-10 tai L-1011 edes Kalevi ei uskaltanut unelmoida. Hän visioi lentoyhtiön nimeksi "Sexavion". Taiteilija oli jo luonnostellut koneen grafiikan, joka näytettiin lehdessä. "Lentoemännillä pitää olla niin lyhyet hameet että pitsi näkyy", oli Kalevi sen suunnitellut.

 

Kotiposti 11/1974 ja Seura 1974-11-01 kirjoittivat Kalevi Keihäsen (silloin 50 vee) suunnitelmista ja unelmista laveasti. Muutamia poimintoja:

 

- Pian tullaan, sanoo Keihänen. Siitä tulee rautainen yritys, jonka osakepääoma tulee olemaan 5 miljoonaa markkaa. Yhtiöllä on asiamiesverkosto joka puolella maata. Tämä on heidän yhtiönsä.

- Se lentokone on talousihme. Se putki, kuule, on 10 metriä pitempi kuin Finski Aeroflotin deeseekasi. Mutta sillä voi lennättää 60 ihmistä enemmän ja se merkitsee heti 25 prosentin alennusta lentomatkojen hintoihin.

 

- Keihänen jaksaa pauhata. Hänen mielestään on älytöntä syytää rahaa Tanskaan. - Mitä tekemistä tanskalaisilla on tässä maassa? Pysyisivät Tanskassa, piru vie. [silloin Tjäreborg ja Spies olivat merkittäviä tekijöitä seuramatkoissa.] - Mutta ne kaksi ulkomaalaista yhtiötä ja valtio pelkäävät minua kuin helvettiä...

 

- Minua ei kai voida toimitusjohtajaksi valita ennen kuin pääsen pikapuoliin eroon niistä vanhoista asioista. Mutta takapiruna voin kyllä olla. - Takapiruksi mies onkin mitä mainioin.

 

- Ensi syksynä Sexavion on Euroopan suurin lentoyhtiö. Tästä tulee, kuule, semmoinen yhtiö ettei sitä kaada edes valtio!

 

 

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Loppusyksystä 1974 pidettiin Hotelli Haagassa palaveri, jossa pohdittiin mahdollisuuksia uuden lentoyhtiön luomiseksi Kalevi Keihäsen kaavailemien matkustajien tarpeisiin (= Seiväsmatkat). Kokouksessa oli mukana entisiä spearairilaisia. Tästä on kulunut  jo 40 vuotta joten muisti rupeaa prakaamaan. Varmoiksi mukana olijoiksi voin itseni lisäksi lisäksi mainita vain evltn evp Onni Olavi "Penni" Pesolan, mutta kokouksessa oli toistakymmentä henkeä. Kalevi tai Tuovi Keihänen eivät olleet kokouksessa. "Penni" Pesola oli kokouksen kokoonkutsuja, vetäjä ja primus motor.

 

Kokouksessa todettiin että lentokoneista ei ole maailmalla pulaa, ei edes kaavaillusta DC-8-61:stä, joita oli valmistettu kaikkiaan 78 kappaletta. V. 1974 moni lentoyhtiö meni konkkaan öljykriisin seurauksena. Jäljelle jääneet yhtiöt olivat laittaneet koneita seisomaan kun lentotoiminta oli rajusti kallistunut ja matkustuksen kysyntä laantunut. Arizonan autiokentät ja Las Vegasin McCarranin reunat olivat pullollaan seisovia lentokoneita.

 

Leasing-rahoituksen löytäminen ei olisi ongelma. Innokasta henkilökuntaa olisi saatavilla yllin kyllin. Epäilyksiä herätti mahdollisuus saada liikennelupaa Ilmailuhallitukselta, jonka pääjohtaja oli Kaarlo J. Temmes (virassa 1972-1983). Spearairin konkurssipäätös oli juuri julistettu (marraskuussa 1974). Finnairin pääjohtaja Gunnar Korhonen (virassa 1960-1987) oli epäsuorasti ilmaissut kantanaan, että Suomeen riittää hyvin yksi lentoyhtiö ja sen yhden ainoan olisi parasta olla vakavarainen [= valtionyhtiö].

 

Muistaakseni kokouksen lopputulema jäi pessimistiseksi, mutta "Penni" Pesola uskoi edelleen asiaan. Mahdollisesti tämän kokouksen seurauksena saatiin Iltaset-lehdestä 23.11.1974 lukea yllättävä uutinen:

 

Haukkujen jälkeen: Keihänen turvaa sittenkin Finnairiin

Kalevi Keihäsen uusi Seiväsmatkayhtiö aikoo sittenkin ostaa Finnairilta palveluja itselleen. Keihäsen vaimo Tuovi Keihänen on käynyt neuvotteluja lentojen aloittamisesta Seiväsmatkojen laskuun jo helmikuusta [1975] alkaen.

 

Samaan aikaan yhtiö hyökkää voimakkaasti tuleville asiakkailleen ja osakkailleen postittamissa esitteissään Finnairia vastaan. Keihäsen uusin veto on yllättänyt matkailupiirit täysin. Mieshän on puhunut viime aikoina omien koneiden hankkimisesta yhtiölleen ja hyökännyt voimakkaasti Finnairia vastaan. Tilauslentopäällikkö Leif Lundström vahvistaa Iltasten tiedot Keihäsen hankkeista oikeiksi.

 

- Emme ole vielä vastanneet Keihäsen tekemään tarjoukseen. Tarjouspyyntö on tullut varsin myöhään ja meillä on melkoisia vaikeuksia löytää kapasiteettia Keihästä varten.

 

Lundström sanoo hämmästyneensä siitä, että Seiväsmatkojen taholta on otettu Finairiin yhteyttä. - Onhan yhtiö hyökännyt vahvoin sanoin viimeisissä mainoksissaan valtiojohtoisia ja Finnair-johtoisia yhtiöitä vastaan. Ellei sitten taas ole kyseessä mainostemppu.

 

Rouva Tuovi Keihänen ei suostunut aluksi kommentoimaan asiaa lainkaan. Kuultuaan kuitenkin Iltasten olevan tietoinen asiasta  ja saaneensa siihen Finnairin vahvistuksen hän totesi: - Finnair on vain yksi mahdollisuus monien joukosta. Ei sen tarjouksen pyytäminen merkitse sitä että olisimme luopuneet suunnitelmista omien koneiden hankkimiseksi. Tällä hetkellä haluamme vain tarkistaa kaikki mahdollisuudet. Löytää edullisimman vaihtoehdon.

 

- Kumma on se, että Finnairilta saa aina kinua tarjousta kun taas muiden yhtiöiden myyntimiehet juoksevat täällä solkenaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 19.12.2014, "40 vuotta sitten"

 

"Nämä saavat Keihäseltä rahaa, täydellinen nimilista"

Konkurssin jälkipyykkiä

 

Kalevi Keihäsen perustama matkatoimisto Keihäsmatkat meni konkurssiin keväällä 1974. Ilta-Sanomat julkaisi noin 2500 nimen listan yhtiön virallisista saamamiehistä.

 

Keihäsen konkurssipesän tuomio annettiin eilen Helsingin raastuvanoikeudessa. Se on laajuudeltaan eräs maamme suurimpia konkursseja, tuskin missään on ollut niin paljon velkojia. Tällaista ei ole tapahtunut ennen.

 

Luettelon mukaan pesän velat ovat 8,4 miljoonaa markkaa eli lähes 6,2 miljoonaa markkaa varoja suuremmat. Kahdesta miljoonasta ei tässä konkurssissa pitkälle jaeta.

 

Omaisuuden realisoiminen ja maksut velkojille tapahtuvat vasta ensi vuoden puolella.

 

Keihäsmatkojen velat ovat kuusi miljoonaa markkaa pesän varoja suuremmat. Se merkitsee sitä, että suurin osa velkojista, tavallisista kansalaisista jäänee nuolemaan näppejään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Seiväsmatkojen perustava yhtiökokous 7.12.1974 Espoon Dipolissa

 

Kalevi Keihäsen ideoima "koko kansan matkatoimisto" oli kerännyt osakkeenmerkitsijöitä syksyn 1974 mittaan. Toiminta pyöräytettiin käyntiin näyttävästi yhtiökokouksessa, jossa oli 800-1000 osallistujaa. Todettiin että KTM on hyväksynyt Seiväsmatkat Oy:n yhtiöjärjestyksen ja koossa on 700.000 mk osakepääomaksi.

 

Rekisteröintiä varten oli kerätty 3.000 mk:n merkintäpääoma, 30 osaketta á 100 mk. 28 osaketta oli merkinnyt fil. lis. Seija Sinikka Nieminen Helsingistä, yhden osakkeen rouva Tuovi Keihänen Espoosta ja yhden osakkeen lentoemäntä Pirkko Lönnqvist Espoosta. Tarkoituksena oli saada perustavan yhtiökokouksen jälkeen Seiväsmatkat Oy merkityksi yhtiörekisteriin ja korottaa osakepääoma yhtiöjärjestyksen mukaisesti 1.850.000 markkaan. Tämä tarkoittaisi 18.500 osakasta 100 mk:n pääomasijoituksella kukin.

 

Kokouksen puheenjohtajana toimi Jarmo Rinne. Taloustilannetta valotti ekonomi, KHT-tilintarkastaja Kari Manner. Kalevi Keihänen toimi puhujana ja "akitaattorina" saaden valtavat aplodit. Lehdet kirjoittivat "hurmoshenkisestä yleisötapahtumasta" ja vertasivat sitä herätysliikkeen kokouksiin.

 

Helsingin Sanomat 8.12.1974: Seiväsmatkat Oy:lle kertynyt 700.000 mk

 

"Eräässä vaiheessa kokousta marssi kaksi miestä yleisön joukosta lavalle ja sanoi, että on aika päästä puheista tekoihin: Ilmoittautukoot ne jotka haluavat vapaaehtoisesti ja ilman korvausta ryhtyä myymään uuden yhtiön osakkeita omilla paikkakunnillaan."

 

"Lavalle ryntäsi noin 250 henkeä ja kokous oli keskeytettävä puoleksi tunniksi uusien asiamiesten rekisteröimiseksi. Kahdesta aloitteentekijästä kumpikin ilmoitti olevansa mukana ja asettavansa omaa liiketilaansa - toinen Heinolassa, toinen Helsingissä - korvauksetta käyttöön siihen asti, kunnes toiminta pääsee vauhtiin ja Keihänen on jälleen toiminnassa mukana."

 

"Matkatoimiston perustamista koskeneen lähes kolmituntisen kokouksen päälle pidettiin toinen kokous, jossa keskusteltiin oman lentoyhtiön perustamismahdollisuuksista."

 

Iltaset 9.12.1974: Keihänen kokosi armeijansa. Kapinakenraali Keihänen: 800.000 markkaa (sic!) jo koossa

 

"Ylentäminen Härmän armeijan kapinakenraaliksi tapahtui Otaniemen Dipolin yleisöjuhlassa, jossa kerran kuvasta pudotettu kansallissankari otti vastaan alaistensa paraatin. 1000 osoitti suosiotaan halauksin, huudoin ja taputuksin."

 

"- Nousemme ilmaan kansan siivin, sanoo Kalevi Keihänen jota kuunneltiin hartaasti kuin matkasaarnaajaa Dipolissa. Se oli kansanliikettä."

 

"- Sitten oma lentoyhtiö, joka hankkii omat koneet. Siiten noustaan siiville ja haistatetaan halivilivoot pankeille ja Finnairille. - Kiikarissamme on DC-8-61-tyyppi, joka soveltuu mainiosti Euroopan lentoihin. Se maksaa saman verran kuin Finnairin tilaamien DC-10:n velkojen vuoden korot."

 

"Keihänen lupaa lentoja 30 pros. halvemmalla - jos saa koneet ja liikennöimisluvan: - Minä tunnen sekä lentoyhtiö- että matkatoimistopuolen. Minä lupaan ensimmäiselle etelänryhmälle ilmaisen viikon perillä!"

 

"Kynät savusivat Dipolissa neljän tunnin herätyskokouksen jälkeen. Pelin henkenä oli selvästi: omilla koneilla etelään seivästelemään. - Järjestän uuden kokouksen heti ensi vuoden alussa joulukiireiden mentyä, Kalevi Keihänen lupaa ja sukii otsa hikisenä kutrejaan."

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä pari kuvaa Spearairin  DC-8 koneista EFHK:lla keväällä 1973. OH-SOA hallin edustalla ja OH-SOB tekemässä lähtöä etelään

 

pict0404.jpg.caa7f6a5d3961a9c67d26d5c1b23a6d0.jpg

 

 

 

 

pict0402_1.jpg.279136d020d5e0d9696dd314be28ad9c.jpg

>pict0401_2.jpg.dfc6227b7292334357bca44ff4d0b6ba.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Iltaset 30.12.1974: Finnair ja matkailu

 

iltaset_kuva.jpg.ba2fd3b04a296b02972da94e58cd2b69.jpg

• Valtiojohtoisen lentoyhtiömme pääjohtaja Gunnar Korhonen on todennut, että Suomessa ei tarvita toista lentoyhtiötä kilpailemaan Finnairin kanssa charterlennoista. Uusi yhtiö olisi jopa haitaksi.

• Pääjohtaja Korhosen lausunnon takaa paistaa paitsi huoli Finnairin tulevaisuudesta myös matkatoimistoalan tämänhetkinen sekava tilanne.

 

Finnairin tilatessa DC-kymppinsä tulevaisuus näytti lupaavalta. Matkailun ja matkustamisen tasainen kasvuvauhti oli hyvä perustelu uusien toisen polven jumbojen ostoon.

 

Nyt jumbot eivät näytäkään hyvältä ostokselta. Finnair ei ole varma tuleeko niiden kapasiteetti käytetyksi taloudellisesti hyödyksi. Epäilyksille on aihetta, sillä suuremmatkin yhtiöt ovat vaikeuksissa jumbojensa kanssa. Pääjohtaja Korhosen sanat on asetettava tätä taustaa vasten.

 

Finnair ei ole pelkkä lentoyhtiö, vaan vaikuttaa matkailualalla omistaen kokonaan yhden matkatoimiston ja osuuksia muista.

 

Kalevi Keihäsen masinoima uusi matkatoimisto on tiettävästi harkinnut myös lentoyhtiön perustamista, vaikka pohjoismaissa on viime vuosina kaatunut tukuttain charteryhtiöitä. Tarvitaanko uutta charteryhtiötä todella, vai puhuuko Korhonen Finnairin pussiin?

 

Ison firman johtajan tavoin hän pitää omiensa puolta, mutta on silti realisti epäillessään uuden lentoyhtiön mahdollisuuksia. Keihäsen Spearair oli jo syntyessään tuomittu, kuten monet muutkin vastaavat yhtiöt, ja tuskinpa Korhosella on syytä pelätä vakavasti otettavan kilpailijan ilmestymistä markkinoille.

 

Sekava matkailutilanteemme on silti todennäköisesti eräs syy Korhosen lausuntoon. Sekava tilanne ei näet voi syntyä realistiselta pohjalta, ja juuri realismia tarvitaan nyt matkailualalla.

 

Puheet Finnairin pyrkimisestä monopoliasemaan myös matkailurintamalla ovat turhia niin kauan kuin alalla kiehuu vennamolainen henki. Aitoa asialinjaa etsittäessä olisi ensin odotettava tuloksia ja vasta sitten arvioitava niin Finnairin kuin muidenkin asema matkailussa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tekniikan Maailma 18/1972 ss. 36-40: Härmän Jätkä ryyppää kerosiinia

 

Urpo Lahtinen omisti Tekniikan Maailma-lehden v. 1972. Hän omisti myös 2,5 % Spearairista, joten Urpo järjesti viiden sivun mittaisen jutun yllä olevaan numeroon. Toimittaja Matti Murto ja valokuvaaja Franco Rossi lähtivät kesällä 1972 Miamiin National Airlinesin tukikohtaan tekemään juttua ja kuvaamaan. Koneelle tehtiin kesällä suuria huoltoja, se maalattiin Spearairin väreihin ja sekä lentävä miehistö että tekniikka saivat tyyppikoulutusta.

 

Lehden löytäminen ei ollut enää ihan helppoa (kiitos uurastamisesta Otavamedian Jouko Poutaselle) eikä näin vanhoja lehtiä juuri enää kirjastoistakaan löydy. Kirjataan siis historiaan TM 18/1972 sivulta 40 lehdessä olleita ”Härmän Jätkän teknillisiä tietoja”:

 

Tyyppi: DC-8-32

Suurin pituus: 45,88 m

Jänneväli: 43,39 m

Siiven nuolimuoto (25 % jänteen kodalla): 30°

Siiven pinta-ala: 257,57 m²

Päälaskutelineiden raideväli: 6,35 m

Akseliväli: 17,52 m

Lakikorkeus: 12800 m

Tyhjäpaino: 60780 kg

Hyötykuorma: 19275 kg

Suurin starttipaino: 140613 kg

Suurin laskeutumispaino: 91625 kg

Polttoaineen suurin määrä: 75140 kg

Moottorit: 4 kpl Pratt & Whitney JT4A-9

Työntövoima: 7600 kp/kpl, yht. 30400 kp

Polttoaineen kulutus matkateholla matkakorkeudessa n. 7250 kg/h (n. 1815 kg per moottori)

Nousuaika 10000 m:iin: 25’ - 30’

Suurin sallittu nopeus: 0,88 Mach (945 km/h 10000 m:ssä)

Matkanopeus: 0,82 Mach (n. 880 km/h 10000 m:ssä)

Säästöteholla: 0,80 Mach (n. 860 km/h 10000 m:ssä)

Lentokone on varustettu valtameren ylityksiin.

 

Härmän Jätkä oli rekisteriltään OH-SOA, c/n 45606, f/n 60. Ensirekisteröinti tapahtui 4.1.1961 (N805US). Kone saapui Suomeen 25.9.1972 ja lähti Suomesta 24.8.1974. Kone romutettiin Guayaquilissa DC-8-33F-rahtikoneena (HC-BEI) tammikuussa 2005.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kunnon meiningillä alkanut Keihäsmatkojen ja Spearairin jatkumo osoitti kesällä 1975 eripuran merkkejä. Kone yskähteli. Laitan päiväämättömän Seiväsmatkat Oy - Pole Tours Ltd:n Seivästiedotteen tähän sanasta sanaan:

 

Arvoisat Seiväsmatkat Oy:n osakkeenomistajat. Kesä on kohta ohi ja yhtiöstämme ei ole kuulunut minkäänlaisia elonmerkkejä. Syy siihen on hyvin yksinkertainen: Yhtiömme ei ole vielä saanut matkatoimilupaa, joten toimintaa ei ole voitu käynnistää.

 

Tällä hetkellä yhtiön kaupparekisteröintiasiat ovat ajautuneet pisteeseen, josta selviämiseksi on välttämätöntä pitää ylimääräinen yhtiökokous, joka erillisen kokouskutsun mukaan pidetään 17.8.1975 Dipolissa.

 

Pyrimme tässä lyhykäisyydessään käsittelemään syitä, jotka ovat johtaneet tämän kokouksen tarpeellisuuteen:

 

1. Ns. Dipolin matkailuhistoriallisessa kokouksessa 1.3.1975, johon osallistui n. 2000 innokasta osakkeenomistajaamme, päätettiin yhtiön tulevaisuudensuunnitemista

 

2. Osakepääomaksi vahvistettiin tuolloin 1.850.000,- markkaa ja todettiin lisäksi, että osakepääomasta oli maksettuna 900.000,- markkaa

 

3. Lisäksi osakkeenomistajille esiteltiin samassa yhteydessä yhtiön toimitusjohtaja, dipl. ekonomi Kuno Eklund, joka on toiminut matkailualalla yhteensä 28 vuotta, niistä suurimman ajan johtavassa asemassa

 

4. Yhtiölle valittiin myös johtokunta, johon valituiksi tulivat Tuovi Keihänen entisenä jäsenenä, lisäksi johtokuntaa täydennettiin henkilöillä Dinä Ali, Kirsti Palmroos, Eila Rantanen, Kuno Eklund ja Kenneth Lehtinen, joten johtokunnan muodosti kuusi henkilöä

 

5. Pöytäkirjamerkintöjen mukaisesti johtokunnan toimiajaksi vahvistettiin 1-1,5 kuukautta

 

6. Kun nyt kuitenkin erinäisten vaikeuksien vuoksi ei yhtiön toimintaa saatu käyntiin mainitussa määräajassa jättivät yhtiön naisedustajat omien henkilökohtaisten asioidensa vuoksi paikkansa hallituksessa ja täten johtokunnan muodostavat tällä hetkellä vain Kuno Eklund ja Kenneth Lehtinen

 

7. Kun kuitenkin 1.3.1975 kokouksessa tehtiin osakepääoman korottamista koskeva päätös, tulisi kaupparekisteri-ilmoitukseen, jossa hallitus tekee ilmoituksen maksetusta osakepääomasta, allekirjoittaa koko yhtiöhallituksen, eli siis kuuden 1.3.1975 kokouksessa valitun henkilön

 

8. huomioiden, että naisedustajat ovat 13.5.1975 jättäneet paikkansa johtokunnassa, eivät he voi allekirjoittaa kaupparekisteri-ilmoitusta ja kun toisaalta kaupparekisteri-ilmoitusta ei tässä tapauksessa hyväksytä kahden henkilön allekirjoittamana ovat asiat umpikujassa ja täten kokous on välttämätön hallituksen saattamiseksi täysilukuiseksi

 

9. kun yhtiön kaupparekisteripaperit on saatu kuntoon, voidaan ne toimittaa Elinkeinohallitukselle ja tämän jälkeen Elinkeinohallitus käsittelee yhtiömme matkatoimistolupahakemusta ja antanee myöntävän päätöksen, jonka jälkeen toiminta voidaan välittömästi aloittaa (sopivasti juuri syksyllä!)

 

10. lisäksi mainittakoon, että yhtiömme osakemerkinnän tuloksena on yhtiön tileille kertynyt noin 1,5 milj. markkaa 14 000 osakkeenomistajan toimesta

 

11. Seiväsmatkat Oy:n osakemerkintä jatkuu edelleen, esittelymateriaalia, samoinkuin osakemerkintäkuponkeja saatte toimistostamme, osoite Kaisaniemenkatu 1 A II kerros, Helsinki 10, tai puhelin 90-174 366

 

Tapaamme yhtiökokouksessa, tervetuloa.

 

JOHTOKUNTA

 

KOKOUSKUTSU

 

Seiväsmatkat Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan täten ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään Dipolissa Otaniemessä sunnuntaina 17. päivänä elokuuta 1975 alkaen kello 12.00.

 

Käsitellään yhtiöjärjestyksen, joka perustuu ylimääräisen yhtiökokouksen 1.3.1975 mukaiseen päätökseen,, vahvistettu kauppa- ja teollisuusministeriössä 25.4.1975 sekä erillisen osakepääoman korotusta koskevan päätöksen kumoamiset, lisäksi uusi osakepääoman korotus, johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien sekä hallintoneuvoston jäsenten valinnat ja lopuksi voimassaolevan yhtiöjärjestyksen muuttaminen. Valtakirjojen tarkastus ja äänestyslippujen jako aloitetaan kokouspaikalla 17.8.1975 kello 9.30.

 

Osakkaan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä.

 

JOHTOKUNTA

 

psta Kuno Eklund Kenneth Lehtinen

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mukavaa on ollut seurata keskustelua Spearairista.

Ryhdyin oikein kaivelemaan vanhoja muistoja eli valokuvia esiin.

Parhaimmat (joita valitettavan vähän) laitan ilmailumuseolle.

 

Terveisin Liisa Rainio (os. Väisänen)

-emona koko yhtiön ajan :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olis todella kiinnostavaa katseltavaa, olisko mahdollista saada kuvia myös tänne foorumille? :thmbup:

 

Valitan, laitan kuvat vain Ilmailumuseolle.

Terveisin Liisa Rainio/os. Väisänen

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään