Guest mcola727

Spearair tietoa kenelläkään?

463 viestiä aiheessa

Liisa:

 

(1) Mikä oli nimesi emäntänä?

 

(2) Laitapa siihen pitempään Spearair-ketjuun jokin makea muistelo. Emoilla niitä riittäisi!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Spearair voisi nykymaailmaankin olla esimerkki siitä miten ihmiset innostuvat ja omistautuvat ajatukselle yhteisestä yrityksestä. Finnaviation taisi olla viimeisiä jäänteitä sellaisesta ajattelusta...  Hienoa ajattelua lienee myös,miten nopeasti sellaisesta päästään eroon.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Spearair voisi nykymaailmaankin olla esimerkki siitä miten ihmiset innostuvat ja omistautuvat ajatukselle yhteisestä yrityksestä.

 

Kommentti Hannu Kultalahden viittaukseen yhteisesti omistetusta lentoyhtiöstä: Spearair oli melko yksiselitteisesti Kalevi Keihäsen omistama yhtiö. Lainaus aikaisemmasta viestistäni tässä säikeessä:

 

(1) Osakepääoma oli alkuun 2000 markkaa (200 osaketta), joista Åke Kalevi Keihänen oli merkinnyt 194 osaketta, Urpo Lahtinen 5 osaketta ja Tuovi Keihänen yhden osakkeen. Nämä kolme muodostivat hallituksen. Toimitusjohtajaksi merkittiin Kalevi Keihänen.

 

Eli Kalevilla oli 97 %, Urpo Lahtisella 2,5 % ja Tuovi Keihäsellä 0,5 %. Siihen aikaan oli muistaakseni voimassa oy-laki jonka mukaan osakeyhtiössä piti olla vähintään 3 osakasta. Seiväsmatkojen myöhemmin kaavailema lentoyhtiö olisi ollut tuollainen Hannun viittaama "VEB" (Volkseigener Betrieb) kunnon DDR:n malliin. Työnimenä Kalevi käytti sellaista kuin Sexavion. Sehän ei koskaan materialisoitunut, vaan seiväsmatkalaisia lennätettiin mm. TAE:n kahdeksikoilla.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/TAE_%E2%80%93_Trabajos_A%C3%A9reos_y_Enlaces

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olikohan sitten oikeat hinnastot päässeet loppumaan vai olisiko tuo aa-nelonen ollut sittenkin ihan alkuajoilta, vuodelta 1972? Kyllä "oikeakin" hinnasto oli olemassa. Näytiksi kansi ja sivu 5. Tässä hinnastossa oli myös reittikartta, johon oli kohteiksi merkitty Hampuri, Lontoo, Pariisi, Lissabon, Kanariat, Malaga, Mallorca, Rimini, Istanbul, Rhodos, Kypros, Beirut, Nairobi ja Mombasa. Lähtöpaikoiksi Helsinki, Oulu ja Rovaniemi. Koneen matkanopeudeksi oli ilmoitettu 860 km/h.

 

price-list-cover.jpg.4c25aaba9398359237c4fecef2dabd16.jpg

 

[attachment]400660_price-list-side.jpg[/attachm>price-list-side.jpg.67b8bef47f5ef64d8e8f8dca32b11214.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen kopioinut tähän tarkasti Kalevi Keihäsen päiväämättömän kirjeen Seiväsmatkat Oy:n osakkaille noin syyskuulta 1975. Se on pitkähkö mutta se on tärkeä osa suomalaista matkailuhistoriaa. Lisäksi ymmärtääkseni melko vähän tunnettu osa.

 

TOTUUS ESIIN!

 

Tämä on Kalevi Keihäsen kirje Seiväsmatkat Oy:n osakkeenomistajille. Sinä, joka olet sitä mieltä, että Kalevi Keihänen on jo tarpeeksi tehnyt yhtiön hyväksi työtä, heitä tämä kirje heti roskalaatikkoon.

Kuten julkinenkin sana on kertonut, on Tuovi ja Kalevi Keihänen irtisanottu Seiväsmatkat Oy:n palveluksesta, tarkennettuna 28.8.1975.

Koska allekirjoittanut ei luonnollisestikaan ymmärrä syntynyttä tilannetta, haluan vielä kertaalleen lähestyä osakaskuntaa ja varsinkin niitä henkilöitä, jotka ovat yhtiöön sijoittaneet allekirjoittaneen ideoiman yksityisen suurmatkatoimiston tähden.

Syksyllä 1974 suurin osa Teistä, hyvät ystävät, soitti allekirjoittaneelle valaen minuun uutta uskoa koko kansan matkatoimiston perustamiseksi.

Syksyn 1974 työskentelin käytännöllisesti katsoen pyhät arjet pyöreitä päiviä ja koko kansan Seiväsmatkat Oy:n osakepääomatilille kertyi rahaa innokkaiden kansalaisten myötävaikutuksella. Joulukuussa 1974 meillä oli kasassa 900.000,- markkaa joka nykyisellään on yhtiön virallinen osakepääoma. Tosin osakemerkintöjä yhtiössä on 1,5 milj. markan arvosta.

Yhtiön johdossa toimi sen perustamisesta alkaen aina maaliskuuhun asti rva Tuovi Keihänen ja hänen apunaan Kalevi Keihänen.

Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin 17.3.1975 alkaen dipl. ekon. Kuno Eklund, jonka hakemuspaperit olivat kerrassaan loistavat.

Dipolissa pidettiin 1.3.1975 ylimääräinen yhtiökokous, jossa yksimielisyyden vallitessa kaavailtiin yhtiön tulevaisuuden linjoja. Valittiin niinikään johtokunta ja hallintoneuvosto.

   Tuo hallintoneuvosto ryhtyikin sittemmin toimimaan, vaikka se oli epävirallinen (koska sitä ei saatu merkittyä kaupparekisteriin, kun osakepääoma 1.850.000 ei tullut täyteen) pitäen laittomia kokouksia, näin aiheuttaen yhtiölle ylimääräisiä kuluja sekä jarruttaen yhtiön toimintaa. Hallintoneuvostoon tuli matkailualaa tuntematonta ainesta, joille ensisijainen päämäärä oli omien etujen tavoittelu ja vasta toissijainen päämäärä yhtiön kehittäminen.

Julkisen sanan esiintuoma Marle (entinen Minkkinen) hallintoneuvostossa oli aktiivisin näistä oman edun tavoittelijoista, jolla on runsaasti aikaa sotkea yhtiön ja lisäksi allekirjoittaneen asioita. Jo aikaisemmin hän on aiheuttanut sotkuja sotaveteraaneissa, joista julkisestikin on kirjoitettu aikakauslehdissä. Marle sai talutusnuoraansa yhtiön toimitusjohtajan (Eklund) pitäen tätä juoksupoikanaan ja lisäksi arvostellen Eklundin pätevyyttä negatiivisesti Eklundin  "selän takana" mm. elinkeinohallituksessa. Kun nyt on hallintoneuvostossa tällainen henkilö, jolla päämääränään oli vallata yhtiö ja lisäksi kun hän sai puhuttua puolelleen asioita vääristellen suuren osan hallintoneuvoston jäsenistä, olikin selvää, että yhtiön toiminta alkoi siirtyä kauas alkuperäisestä toimintaideastaan ja ns. juntta alkoi yhä voimakkaammin hallita yhtiötä toimitusjohtajan kautta, hänen myötävaikutuksellaan.

Lopullinen isku tapahtui ylimääräisessä kokouksessa 17.8.1975, jossa juntta kaappasi yhtiön savustaen Keihäset ulos. Totean tässä vaiheessa, että yhtiössä on tällä hetkellä perustamiskustannusten jälkeen, käytettävissä rahaa yksi miljoona. Mainittu rahamäärä on niin iso, että se houkuttelee suunnittelemaan vaikka mitä ja kuten on jo havaittu toteuttamiskeinoja ei tämän juntan taholta kaihdeta.

Mihin joutuvat nyt kansan rahat? Tämä kysymys lienee aiheellinen. Leikitäänpä hiukan ajatusleikkiä johtokunnan jäsenillä. Osakeyhtiössähän johtokunta valitsee toimihenkilöt ja samoin määrää näiden palkkaedut. Mitäs jos johtokunta valitsee yhtiölle toimihenkilöitä keskuudestaan esim. Kuno Eklund, toimitusjohtaja, palkka 5.500,-/kk, talousjohtaja, suunnittelujohtaja, markkinointijohtaja, hallintojohtaja ja lakimies. Mitä mahtaa näiden palkat ollakaan kun jo pätevien matkatoimistoalan osastopäälliköiden palkat lähentelivät 4000 markkaa. Poikkeuksen nykyisessä johtokunnassa tekee Kenneth Lehtinen, joka ei ole palkkoja nostanut, vaan on ollut innokkaasti tätä yritystä luomassa. Nämä johtokunnan herrat voivat todellakin nostaa palkkoja noin kahden vuoden ajan, ennenkuin nyt oleva miljoona on kulutettu loppuun. Ja palkan voi nostaa, vaikka toimintaa yhtiössä ei ole lainkaan...

   Mainitsen nyt tässä yhteydessä, että allekirjoittanut on nostanut yhtiöstä palkkaa 1.9.74-17.8.75 vain 21.280,-. Tämä summa kattaa myös kyseisen ajan toimistotilojen vuokran, siivouksen, ruuanlaiton ym. pientä postitusapulaista. Onko tämä lukijasta suuri korvaus yhtiön hyväksi tehdystä työstä? (Nykyisistä toimitiloista maksetaan vuokraa n. 6.000,-/kk vaikka toimintaa ei olekaan.)

 

Yhtiön tämän hetken johtohenkilöiden asiantuntemus.

 

   Lukiessani Ilta-Sanomat lehteä totesin erottamistamme koskevan jutun yhteydessä, kuinka johtokunnan jäsen merkonomi Ilpo Luoto, joka myös on yhtiön suurin osakas 270 osakkeellaan, toteaa että matkoja tullaan järjestämään aikaisintaan ensi keväänä. Mitä ihmettä kannattaa matkoja vasta tuolloin järjestää? Jos ei talven markkinoille päästä, on turha enää ensi kesää varten matkailutoimintaa aloittaa, koska kesän ajan toiminta matkatoimistoalalla on heikkotuottoisinta, jopa tappiollista, kuten tänä kuluneena kesäkautena. Vetoankin nyt Teihin, hyvät osakkeenomistajat, Seiväsmatkat Oy on mielestäni luisumassa aivan väärille urille. Yhtiö lähti liikkeelle aivan hurmiotilassa, osakepääoma karttui ja yhtiön tulevaisuutta suunniteltiin yhtenä maamme johtavana yksityisenä matkatoimistona. Nousu jatkui 1.3.75 saakka, jonka jälkeen on alkanut tasainen lasku ja tämän hetken tilanne lienee aivan nolla, koska matkoja lupaillaan vasta aikaisintaan ensi keväänä. Kuka Teistä enää uskoo koko yhtiön toimintaan, huomioiden vielä sen, että yhtiön johto ei hallitse matkailualaa lainkaan, seuramatkailun alaa nimeksikään.

 

LAITON KOKOUS 17.8.75

 

   Ne yli 400 osakkeenomistajaa, jotka olivat läsnä ylimääräisessä yhtiökokouksessa 17.8.75 Dipolissa, saattoivat omakohtaisesti todeta, kuinka meidät savustettiin ulos yhtiöstä. Tuo aikaisemmin mainitsemani juntta oli valmistautunut kokoukseen valtakirjoin, edustaen näin enemmistöäänimäärää läsnäolijoista. Ne, jotka eivät kokouksessa olleet, ovat lehdistä lukeneet kokouksesta, mutta kerrottakoon tässä vielä lyhyesti kokouksen kulusta. Kokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Reino Lunden, jonka tehtävään oli pyytänyt toimitusjohtaja Kuno Eklund! Puheenjohtaja menetteli kokouksessa suurimman osan käsityksen mukaan aivan sotilasjuntan tyyliin. Pyydettyjä puheenvuoroja ei osakkaille annettu, kirjallisesti esitettyä vastalausetta ei kokoukselle esitetty, kokoukselle hyväksyttyä työjärjestystä ei noudatettu jne. jne. Kokousta valmistellessaan juntta oli tehnyt järjestelmällistä työtä, mutta jälkeenpäin on ilmennyt, että juntta teki virheen hyvin ratkaisevassa kohdassa, kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin henkilö, joka ei ollut kokouksessa läsnä! Nyt on mitä todennäköisintä, että yhtiön on pidettävä vielä uusi kokous saadakseen asiapaperinsa kuntoon. 17.8. kokouksesta on lisäksi tehty johtokunnalle virallinen valitus ja pyyntö asianmukaisen uuden yhtiökokouksen koollekutsumisesta. On ymmärrettävääkin, että tämä johtokunta ei pidä kiirettä asian käsittelyllä, koska luonnollisestikin uudessa kokouksessa koko johtokunta saattaa muuttua. Kun nyt on mitä todennäköisintä, että vielä kertaalleen joudumme yhtiökokoukseen, esitänkin, että kaikki osakkaat osallistuisivat siihen mahdollisimman monilukuisesti, joko henkilökohtaisesti tai valtakirjoin. Laitankin tähän mallin valtakirjasta, joka tulee osakkaan allekirjoittaa ja toimittaa määräämälleen henkilölle mahdollisimman nopeasti.

Abraham Lincoln on sanonut: "mikään asia ei ole lopullisesti ratkaistu, ennenkuin se on ratkaistu oikein".

Totean vielä, että matkatoimistoasetuksen mukaan matkatoimistolupa on myönnettävä, jos yhtiö on vakavarainen ja jos yhtiön toimitusjohtaja on vakavarainen ja omaa tarvittavan pätevyyden alalla.

Kun tiedetään, että yhtiömme on todistettavasti vakavarainen (tässä vertailutietoja muista matkatoimistoista: Aurinkomatkat, osakepääoma 300.000,-, Lomamatkat 486.000,-, Matkapiste Oy 30.000,-, Suomen Matkatoimisto 324.000,-, Area 270.000,-, Kaleva 150.000,-) on hyvinkin yksinkertaista havaita mistä syystä yhtiö ei ole saanut toimilupaa...

Tässä olen pyrkinyt julkituomaan erinäisiä ajatuksiani ja syvän huolestumiseni siitä, että Seiväsmatkat Oy:n asiat eivät mielestäni ole lainkaan kohdallaan ja toivonkin, että osakaskunta ottaa tähän kirjeeseeni kantaa esim. soittelemalla allekirjoittaneelle, kertomalla osakaskunnan mielipiteitä tapahtuneista vallansiirroista.

Huomautettakoon vielä lopuksi, että osakeyhtiölain mukaan 1/10 osakepääomasta voi kutsua kokoon ylimääräisen yhtiökokouksen jotain määrättyä asiaa varten. Tässäkin olisi eräs vakavasti harkittava keino edellisen kokouksen asialistan uudelleen käsittelemiseksi (tämänkin voi hoitaa valtakirjalla).

Kamppailen edelleenkin, oikeus voittaa.

 

(allekirjoitus)

Terveisin Kalevi Keihänen

Pengertie 19, 02180 Espoo 18

Puhelin 425 213 tai 423 242

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ote julkaisemattomasta kirjastani. Se valottaa hieman Kalevi Keihäsen henkilökuvaa.

 

Alussa oli suo, kuokka ja Kalevi

 

Åke Kalevi Keihänen syntyi 28.06.1924 Vahdossa Varsinais-Suomessa Keihäsen perheeseen. Isä oli paikkakunnan lähikauppias. Isoisä oli rovasti Turussa nimeltään Liljenfors. Perhe muutti Kihniöön Kalevin ollessa vielä nuori. Kihniö sijaitsee Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajamailla valtatie 3:n (Helsinki-Vaasa) itäpuolella, parikymmentä kilometriä Parkanosta pohjoiseen. Pitäjässä on vajaat 3 000 asukasta.

 

Kalevi kävi kansakoulun. Hän toimi nuoruudessaan sekatyömiehenä ja kirvesmiehenä sekä puuhasteli suotutkijana. Hän oli erittäin innokas penkkiurheilija, joka ei kuitenkaan varreltaan lyhyenä itse saavuttanut mitään urheilullisia meriittejä.

 

Matkailu-ura alkoi 27.08.1954, jolloin Kalevi Keihänen keräsi Tampereelta bussilastillisen muita urheilusta kiinnostuneita ja vei heidät Bernin yleisurheilun EM-kilpailuihin Sveitsiin. Matkalla asuttiin teltoissa. Bussiemäntä kokkasi leirintäalueilla urheiluväelle sapuskat. Tästä voi laskea myös matkailuyrittäjyyden alkaneen, sillä Kalevi otti itselleen taloudellisen riskin. Kalevi ei puhunut kieliä, ei ollut koskaan käynyt Sveitsissä, ei koskaan ollut vienyt bussilastillista väkeä mihinkään. ”Keihäsen merkit” olivat jo näkyvissä.

 

1960-luvun alussa Kalevi muutti Tampereelle. Hän perusti sinne matkatoimiston T:mi Turistimatkat ja myöhemmin autovuokraamon. Hän otti myös ilmaislehti Tamperelaisen jakelutehtäviä. Täten hän tutustui lehdentekijä Urpo Lahtiseen, josta oli sittemmin tuleva pitkäaikainen ystävyyssuhde.

 

Vuonna 1966 perustettiin Keihäsmatkat Helsinkiin. Yhtiömuoto oli aluksi kommandiittiyhtiö (Ky), joka muutettiin 31.07.1972 osakeyhtiöksi (Oy). Osakkaina olivat espoolainen Kalevi Keihänen, espoolainen Tuovi Keihänen, tamperelainen mailatehtailija Mikko Westerberg ja Kalevin velipuoli, helsinkiläinen matkailuyrittäjä Pentti Sivula.

 

Keihäsmatkat rupesi ilmoittelemaan näyttävästi edullisia etelänmatkoja mm. Helsingin Sanomissa. Ilmoitukset olivat räväköitä kieliasultaan, ja niissä esiintyi hullunhalpoja matkoja, n.s. ”loss leadereita”. Idea oli tuttu USA:n päivittäistavarakaupasta. Keihäsmatkat painoi matkojen hintatasoa pysyvämmin alas. Matkailun imagoa popularisoitiin. Keihäsmatkat halusi uudenlaista, leveämpää asiakaspohjaa. Kilpailijat eivät ymmärrettävästi pitäneet tulokkaasta. Keihäsmatkoille yritettiin sälyttää puolivillaista mainetta, mutta kansa äänesti lompakollaan. Keihäsmatkat menestyi.

 

Kalevi Keihänen rupesi yhtiönsä näkyväksi keulakuvaksi. Tavaramerkeiksi muodostuivat pitkä liehutukka, chinchilla-turkki ja samaa materiaalia olevat säärystimet ja karvalakki. Kesäaikaan turkin alla olivat shortsit. Näyttävä esiintyminen ja reteät puheet kuuluivat kuvioihin. Keihäsen väitettiin kopioivan tanskalaista matkailumogulia ja iloittelijaa Simon Spiesia. Kalevi itse kielsi tämän jyrkästi.

 

Lehti Panoraama 12/73 listasi kymmenen huonoiten pukeutuvaa miestä Suomessa. Kalevi Keihänen sai numeron yksi. Jos se yhtään lohduttaa, niin helsinkiläinen artisti Danny eli Ilkka Lipsanen sai tuolloin arvosteluksi numeron kaksi.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ote julkaisemattomasta kirjastani. Se valottaa hieman Kalevi Keihäsen henkilökuvaa.

 

Olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä Kalevi Keihänen yhden kirjan arvoinen on; hyvä, että se on jo kirjoitettu! :thmbup:

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä Kalevi Keihänen yhden kirjan arvoinen on; hyvä, että se on jo kirjoitettu! :thmbup:

 

 

Komppaan Taunoa, nyt hihat heilumaan  ;D Pekka! Ja sitten vielä myyt teoksen leffaoikeudet oikealle tuottajalle, niin asia alkaa olla pulkassa ::) matkakeisarin elämäntyön osalta. Aikoinaan mm. Juha Muje on ollut ehdolla Kaleviksi, mutta homma kaatui sitten johonkin.. ehkäpä saatavilla olleen rahan rajallisuuteen?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä Kalevi Keihänen yhden kirjan arvoinen on; hyvä, että se on jo kirjoitettu! :thmbup:

Tauno ja Topi Ehdottomasti, kirja Kalevista! Ja elokuvakin! On tehty turhemmistakin miehistä. On vain niin, että minä en ole hommaan kvalifioitu. Olin yhteydessä Kalevi Keihäseen vain kahden vuoden ajan eli Spearairin elinkaaren. Tietysti on kolme Keihänen junioria, joista Kalle Keihäsen nimi on nähty tällä palstalla. Pallo siihen suuntaan. Ex-vaimo Tuovi Keihänen on erittäin hyvässä hapessa ("she looks like a million bucks"), mutta en minäkään rupeaisi kirjoittamaan kirjaa ex-puolisostani.

 

Taunolle: Julkaisematon kirja käsitteli vain Spearairin aikakautta, ei Kalevin henkilöä. Tätä kirjaa ei kannata julkaistakaan.  Yhden eksemplaarin Kalevista laitan kuitenkin kohta tämän ketjun jatkoksi kunhan pääsen kotiin HDD:n pariin.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen kopioinut tähän tarkasti Kalevi Keihäsen päiväämättömän kirjeen Seiväsmatkat Oy:n osakkaille noin syyskuulta 1975. Se on pitkähkö mutta se on tärkeä osa suomalaista matkailuhistoriaa. Lisäksi ymmärtääkseni melko vähän tunnettu osa.

 

 

Missähän tuo kirjeen mainitsema osoite, Pengertie 19 on? Ilmeisesti kuitenkin Mankaalla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Keihäsen talo oli muistaakseni lähellä Pohjois-Tapiolan koulua. Koululle nykyään johtava Sepontie päättyy kääntöpaikkaan, talo oli keskellä metsää sen kääntöpaikan takana.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Keihästen Korpilinna on bulldoseerattu. Mielestäni nykyinen Visakoivuntie on melko lailla entisen Pengertien paikalla. Eli Sepontiestä tilkkasen koilliseen. Puhelinluettelon kartan mukaan alakaupunginosa olisi nimeltään Kiiltokallio tai Visamäki. Kalevi itse puhui aina "Mankkaasta".

 

Ei-espoolaisille tiedoksi, että kyseessä on Etelä-Espoo. Lähin yleisesti tunnettu paikka on Tapiola.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä luvattu anekdootti, joka antaa lisävalaistusta elämään Spearairissa. Ja on muuten totta. Edelleen julkaisemattomasta Spearair-kirjastani.

 

Eräänä aamuna Kalevi Keihänen tuli hyvässä vauhdissa lentokentälle. "Kuule, Pekka, nyt ruvetaan tarjoamaan jokaiselle matkustajalle ilmaiseksi kondomi. Nämä ovat sentään seksimatkoja, ja se on hyvä PR-ele."

Rohkenin epäillä idean hyvyyttä. Matkoilla oli sentään paljon vanhempia ja konservatiivisempia matkustajia, jotka saattaisivat pahoittaa mielensä moisesta. Esitin ääneen epäilyni tempauksen hyvän maun mukaisuudesta: Kondomi aamiaistarjottimella.

Kalevi suuttui kuin tappura. "Mitä siinä pullikoit. Nyt menet siivoamaan työpöytäsi ja tunnin kuluttua olet pihalla. Olet erotettu!"

Ajattelin käydä henkilökunnan kanttiinissa ennen pöydän siivoamista juomassa kupin kahvia. Ollessani siinä siipi maassa tuli Kalevin helikopteriohjaaja Raimo Kunttu ihmettelemään mitä mies murehtii. Kerroin syyn. "Älä välitä, Kalevi erottaa minut kerta viikkoon. Mutta sitten se aina palkkaa minut uudelleen kun teen kuulemma niin hyviä cocktaileja."

Seuraavaksi sisään käveli toimitusjohtaja Tuomo Tervo. Kuntun Rami oli vienyt hänelle uutiset. "Olet palkattu Spearairiin vanhana työntekijänä. Mars töihin siitä", ärähti Tuomo Tervo.

Potkut kestivät noin 20 minuuttia. Ja kondomeita ei Spearairin koneissa koskaan nähty.

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo alue Mankkaasta on pantu tuon puhelinluettelokartan jälkeen tosiaan täysin uuteen uskoon.

 

"Kansakoulu" on nykynimeltään Mankkaanpuron Koulu. Nuo "pikkutiet" kuten Pengertie on konsolidoitu muutamaksi isommaksi tieksi, ja alueelle on rakennettu paljon uusia omakotitaloja.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse asiassa Pengertie on 'dekonsolidoitu' Visakoivuntieksi (joka sisältää myös loppuosan vanhasta Terijoentiestä) ja siitä erkanevaksi Visakoivunkujaksi ::) 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 3.6.2015 ("40 vuotta sitten")

 

3.6.1975 lehden etusivulla oli Kalevi Keihäsen kuva ja kuvateksti: "Ilman ulkomaanpassia oleva Kalevi Keihänen toivoo, että uuden yhtiön osakkaat ostaisivat lisää Seiväsmatkojen osakkeita." Ja teksti:

 

Keihäsen uusi hanke

 

Kesällä 1974 konkurssiin ajautuneen matkatoimisto Keihäsmatkojen perustaja Kalevi Keihänen haaveli matkatoimistobisneksen jatkamisesta ryhtymällä keräämään osakepääomaa matkatoimisto Seiväsmatkojen toimintaa varten.

Kohulla synnytetyn Seiväsmatkat Oy:n osakepääomasta puuttuu edelleen 350.000 markkaa.

Yhtiön johto kehottaa niitä uskollisia, jotka ovat jo tähän mennessä hankkineet yrityksen osakkeita, ostamaan niitä lisää.

Matkatoimistoalan neuvottelukunta ei ole katsonut voivansa käsitellä Seiväsmatkojen toimilupa-anomusta ennen kuin yhtiön hallinnon johto on järjestetty.

Seiväsmatkat pääsi aloittamaan varsinaisen toimintansa vuonna 1976, mutta liikeidea ei enää ottanut tuulta alleen ja sisäisiin riitoihin ajautuneen Seiväsmatkojen taru päättyi vuonna 1977.

 

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 14.8.2015 ("40 vuotta sitten")

 

14.8.1975 etusivulla oli otsikko:

Holtiton rahankäyttö Seiväsmatkojen tuho?

KEIHÄSELLE PAKKOLOMA

 

Räiskeellä ja ryminällä aloittanut "koko kansan matkatoimisto" on vaikeuksissa. Viime syksynä perustetulle Seiväsmatkat Oy:lle ei ole myönnetty toimilupaa, eikä luvattuja matkoja ole pystytty järjestämään. Sisäiset riitaisuudet ja holtiton rahankäyttö ovat nakertaneet yhtiön pääomaa.

 

Yksi rahareikä oli hetken ajan PR-päällikkö Kalevi Keihäsen palkkasaatavat, parhaimmillaan 8800 markkaa kuukaudessa. Nyt Keihänen on lomautettu - ainakin toistaiseksi -

 

Yritys olisi todennäköisesti jo konkurssissa, ellei hallintoneuvosto olisi pannut sulkua mielettömälle tuhlaavaisuudelle ja suuruudenhulluudelle."

 

- - -

 

IS:n kommenttia 2015: "

Turkki ei kestä kylmää kyytiä

EI TARJOA chinchillaturkki enää turvaa legendaariselle matkatoimistokeisarille.

 

Menot ovat olleet hurjat.

 

Keihäsen Keihäsmatkat kaatui 1974, ja Seiväsmatkoja odotti sama kohtalo. Kalevi Keihänen kuoli 1995."

 

- - -

 

Oma arvioni tuon ajan palkoista: 8800 mk/kk oli reippaasti yli päällikkötason palkan. Se oli mieluummin toimitusjohtajatason palkka. V. 1975 ei ökypalkkoja vielä ollutkaan niin kuin nykymaailman aikaan. 8800 mk/kk vastaa v. 2014 rahanarvokertoimella 7202 euroa/kk. Tukeva mutta ei öky.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilta-Sanomat 14.8.2015 ("40 vuotta sitten")

 

14.8.1975 etusivulla oli otsikko:

Holtiton rahankäyttö Seiväsmatkojen tuho?

KEIHÄSELLE PAKKOLOMA

 

Räiskeellä ja ryminällä aloittanut "koko kansan matkatoimisto" on vaikeuksissa. Viime syksynä perustetulle Seiväsmatkat Oy:lle ei ole myönnetty toimilupaa, eikä luvattuja matkoja ole pystytty järjestämään. Sisäiset riitaisuudet ja holtiton rahankäyttö ovat nakertaneet yhtiön pääomaa.

 

Yksi rahareikä oli hetken ajan PR-päällikkö Kalevi Keihäsen palkkasaatavat, parhaimmillaan 8800 markkaa kuukaudessa. Nyt Keihänen on lomautettu - ainakin toistaiseksi -

 

Yritys olisi todennäköisesti jo konkurssissa, ellei hallintoneuvosto olisi pannut sulkua mielettömälle tuhlaavaisuudelle ja suuruudenhulluudelle."

 

- - -

 

Oma arvioni tuon ajan palkoista: 8800 mk/kk oli reippaasti yli päällikkötason palkan. Se oli mieluummin toimitusjohtajatason palkka. V. 1975 ei ökypalkkoja vielä ollutkaan niin kuin nykymaailman aikaan. 8800 mk/kk vastaa v. 2014 rahanarvokertoimella 7202 euroa/kk. Tukeva mutta ei öky.

 

 

Edellisellä sivullahan lainasit Kalevi Keihäsen kirjettä Seiväsmatkat Oy:n osakkaille, jossa oli mm. seuraava kohta:

 

Mainitsen nyt tässä yhteydessä, että allekirjoittanut on nostanut yhtiöstä palkkaa 1.9.74-17.8.75 vain 21.280,-. Tämä summa kattaa myös kyseisen ajan toimistotilojen vuokran, siivouksen, ruuanlaiton ym. pientä postitusapulaista. Onko tämä lukijasta suuri korvaus yhtiön hyväksi tehdystä työstä? (Nykyisistä toimitiloista maksetaan vuokraa n. 6.000,-/kk vaikka toimintaa ei olekaan.)

 

Jonkinlaista ristiriitaa havaittavissa tai jos molemmat ovat tosia, Keihäsen palkka on ainakin vaihdellut todella paljon tuon vajaan vuoden mittaisen ajanjakson aikana.

 

p.s.

Jokohan kohta päästään Keihäsmatkojen konkurssioikeudenkäynnin päätökseen ja lopputilitykseen, odotan mielenkiinnolla.. :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tauno: Ajattelin itse ihan samaa. "Takapirun" status näyttää muuttuneen jossain vaiheessa, tai ainakin palkkaluokkaa on nostettu.

 

En ota kantaa. En myöskään tiedä Keihäsmatkojen konkurssista. Kyllähän tieto jostain löytyy jos kaivetaan. Olen serveerannut tähän ketjuun vain Ilta-Sanomien flash-backeja sitä mukaa kuin niitä on silmiin sattunut.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja jatka Pekka vaan "serveeraamista" ja muunkin Keihäsmatkat/Spearair asioiden jakamista täällä. On ollut tosi mielenkiintoista lukea tätä forumin "osiota".

 

Todennäköisesti seuraava "juttu" ei kiinnosta ketään, mutta kirjoitanpahan kumminkin meikäläisen ensimmäisestä "live"-muistosta Kalevi Keihäsestä. Itse asiassa en ole enää varma oliko vuosi 1969 (Kanarian matka) vai 1971 (Torremolinoksen matka), mutta olin joko 11v ja 13v.

KK käppäili vastaan Hki-Vantaan lentoaseman käytävällä, turkki levällään, uikkarit jalassa, "karvareuhka" päässä ja "hieman" laitapuolen kulkijan oloisena, pelottava virne kasvoillaan. Silloinen maalaispoika muistaa vieläkin oman hämmennyksensä, ihmettelynsä ja jopa pienen pelon sekaisen tunteen. Mikä mikä kumma on tuo "ilmestys"...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuosta Keihäsen Korpilinnasta Mankkaalla on minullakin monet muistot. Muutimme vuodenvaihteessa 63/64 Sepontielle ja kun Sepon koulua vasta rakennettiin, sain kipitellä puoli vuotta Mankkaan kansakouluun. Vanhempani pyysivät minulle erityisluvan kulkea Korpilinnan hiljaisen ja vähän aavemaisen pihan poikki kahdesta korkeasta rautaportista. Myöhempinä vuosina tulivat tutuksi tontin turvekattoinen sauna ja ruohonleikkurin virkaa hoitava pukki.

 

Myöhemmässä aikuiselämässä oma perheeni muutti Visamäkeen ja noihin vuosiin liittyi myös sittemmin kokoustilanakin palvelleen Korpilinnan purku. Kouluvuosieni rautaportti lojui pitkät ajat metsikössä ja vähän kutkutti ajatus poimia se keihäsmatkamuistoksi :)

 

Sinne se kumminkin jäi. Sepontien "sukutilaa" isännöin nyt puolestani wanhana patruunana ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään