Artukaisten kiitotiet

[Hannu Siivonen 1]

Katselin Hyvösen Kohtalokkaat lennot, 1939-1944 kirjaa, tapaus 58, jossa vänrikki Pinomaa sai surmansa ensimmäisellä tyyppilennollaan Hurricanella 3.6.1940.  Pinomaa oli lähestymässä kakkosrataa selvällä alinopeudella kenttää. Kone iskeytyi maahan tiukan kaarron päätteeksi n. 700 metrin päähän kentästä.

 

Onnettomuuden arvellaan johtuneen tehokkaista laskusiivekkeistä ja potkurin unohtamisesta suurille lapakulmille. Kuten Hyvönen mainitsee, maahan hankituissa konetyypeissä oli kosolti uutuuksia, säädettävät potkurit, sisäänvedettäviä laskutelineitä ja laskusiivekkeitä joiden käyttö vaati ohjaajalta totuttautumista ja lukuisampia toimenpiteitä entiseen verraten, mm juuri lentoonlähtö- ja lähestymisvaiheissa.

 

Mikä rata tämä mainittu kakkosrata mahtoi olla?   Samalla ehkä saan muidenkin ratojen suunnat Artukaisten historiaa tuntevalta?

[Pekka Suuronen 120]

Joku minua viisampi ilmailun ammattilainen on sanonut, että on kiitotiet (ja laskeutumis-) eikä ratoja.

 

Radat ovat kuulemma rautatiejuttuja.

 

 

[Juha Lampi 275]

Niinku moottoriurheilussa käytetyt kilpatiet... ?

[Raimo Heikkinen 2 501]

Pinomaan Hurricane törmäsi radan viereen, siis rautatieradan viereen (Turku-Naantali). Kiitotienhän me tiedämme kuuluvan lentokentille.

[Tauno Hermola 113]

Joku minua viisampi ilmailun ammattilainen on sanonut, että on kiitotiet (ja laskeutumis-) eikä ratoja.

 

Radat ovat kuulemma rautatiejuttuja.

 

Kiitotie=kiitorata, kertoo Kielitoimiston sanakirja . Pykäläkielessä toki on vakiintunut kiitotie. Väite, että ratoja olisi vain rautateillä, on täysin kestämätön (kiertorata, ravirata, pururata, hermorata, jne. loputtomiin).

 

Ja jos aiheeseen palataan, aikaisemmassa keskustelussa on joskus postattu Artukaisten kentän kartta, ehkä se on Jukalla yhä tallessa:

 

Tuo kiitoteiden numerointijärjestys on aivan sama Turun Artukaisten kentällä, jos vertaa sitä Malmiin. Kiitotie 1 on lennonjohdon oikealla puolella oleva ensimmäinen rata, sitten vastapäivään 2, 3 jne. Aivan kuten Malmillakin. Eli tuo logiikka, jota arvelin käytettävän, täsmää myös Artukaisten kohdalla. Vielä kun joku voisi vahvistaa sen jostain vanhasta määräyksestä, joka koskee ratojen merkintöjä. Joka tapauksessa kaksi suomalaista kenttää, ja samalla tavalla merkittyjä samalta aikakaudelta. Ratojen numeroinnilla ei ole siis mitään tekemistä kompassisuuntien kanssa.

 

Vertailun vuoksi laitan Turun kentän kartan. Huomatkaa, että valokuva on eri asennossa karttaan verrattuna. (kuva: P.Paajasen arkisto)

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

[Jouni Laukkanen 55]

En ehdi paneutumaan enempää aiheeseen, mutta jos näistä olis apua edellisten tietojen lisäksi.

 

 

 

>

[Jouni Laukkanen 55]

No jaa, näkyyhän tuossa kartassa tuo kiitotie 2 eli suurinpiirtein kiitotie 27 (suunta länteen) eli kiitotie, joka kuvassa kulkee vasemmasta ylänurkasta oikeaan alanurkkaan kohti (Pyryn?) siiven kärkeä.

[Tauno Hermola 113]

Koneen siivestä lähtevä kiitotie on kartassa kuitenkin 6 eli vastakkaisilla suunnilla näyttäisi tässäkin olevan oma numeronsa, vaikka logiikka onkin hiukan heikko nykyiseen kompassisuuntien mukaiseen numerointiin verrattuna ???

[Hannu Siivonen 1]

En ehdi paneutumaan enempää aiheeseen, mutta jos näistä olis apua edellisten tietojen lisäksi.

 

Kiitos vastauksista ja erityisesti tuosta lentopaikka-kartasta - Rata ja tie- viisasteluista välittämättä asia selkeni. Onkohan tuosta Pinomaan HC - tapauksesta kenelläkään tietoa tarkasta paikasta?

 

Edit: Kuvalainaus pois / IP

[Jukka Nisula 2 280]

Ainakin Keskinen-Stenman SIH-kirjasarjan Hurricane ja Gladiator- kirjassa (SIH 25) on kuva koneesta onnettomuuspaikalta. Taustalla näkyy metsää ja kone on aukiolla, todennäköisesti siis kiitotien 2 jatkeella. Ehkä joku paikallistuntemuksen omaava voisi saada jonkinlaisen käsityksen paikasta kuvan perusteella.

 

Edit: Antti Tani kertoo kirjassa Jatkosodan ässä, että kone oli osunut rautatien leikkaukseen, jonka reunalle oli laskutelineet ja muitakin osia irronnut. Sen jälkeen se oli jatkanut kiskojen yli ilmassa ja törmännyt lopuksi vastakkaiseen leikkaukseen jatkaen vielä pätkän matkaa ruhjoutuen pahoin. Tani kertoo, että he menivät kentältä kuorma-autolla paikalle, joka sijaitsi Raisionjoen takana ja matkaa oli kentältä kilometri. Kone oli lähestynyt itä-länsisuuntaista kakkoskiitotietä kaupungin suunnasta. Antti Tani oli ensimmäinen joukossa onnettomuuspaikalla.

 

Jukka

[Timo Koski 142]

http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Peruskartat,%20ym./Topografinen%20kartta%5CPeruskartta%201:20.000%20Turku%201947-1948%20%282+0%29.jpgTuossa on sen ajan peruskarttaa. Sopisi kuvaukset ja etäisyydet aika hyvin siihen kohtaan, kun rautatie menee kahden kallion solasta läpi, sen länsipää on "kakkosen" jatkeella melko suoraan.

[Jouni Laukkanen 55]

Koneen siivestä lähtevä kiitotie on kartassa kuitenkin 6 eli vastakkaisilla suunnilla näyttäisi tässäkin olevan oma numeronsa, vaikka logiikka onkin hiukan heikko nykyiseen kompassisuuntien mukaiseen numerointiin verrattuna ???

 

Näinhän se näyttää olevan kartan mukaan. Ja kuten sanoin edellä, kiitotie 2 kulkee kuvan vasemmasta ylänurkasta kohti siiven kärkeä.

[Klaus Wesa 4]

Kiitoteiden numerojärjestys lähtee hallintorakennuksesta vastapäivään 1 -> 8.

 

Malmilla oli kiitotiet numeroitu aivan samoin,  hallintorakennuksesta vastapäivään 1 -> 8.

 

 

Liekö ollut silloin kansainvälinen tapa?

Mutta missä on turkulaisten TURKU -teksti?

 

 

 

[Jukka Nisula 2 280]

Tässä vielä Artukaisten kartta ja ilmakuva kesältä 1937. Kuva: Pekka Paajasen arkisto. Itäpuolella näkyy hyvin rautatie jonka kohdalla onnettomuus sattui. Kiitotie 2 on merkitty myös hyvin, kuten muutkin kiitotiet. Palaan vielä tuohon Antti Tanin kertomukseen ja kirjaan Jatkosodan ässä. Hän (tai sitten kirjailija Jukka Piipponen) esittää mielenkiintoisen näkökannan onnettomuuden mahdolliseen syyhyn. Moranessa, jolla vänrikki Pinomaa oli lentänyt ennen Hurricanen tyyppilentoa, kaasuvipu toimi juuri toisin päin kuin Hurricanessa. On mahdollista, että pilotti veti vahingossa kaasun kiinni, kun oli huomannut tulevansa liian matalalla laskuun. Tanin mukaan hänen vielä kentällä ollessaan moottorin ääni hiljeni koneen kadotessa puiden taakse. Lisäksi, kuten aiemmin on mainittu, tehokkaat laskutelineet ja väärät lapakulmat ovat voineet aiheuttaa tuon korkeuden liiallisen menetyksen matalalla ja alinopeuden. Pinomaa oli siis ensimmäisellä lennollaan eli tyyppilennolla HC:lla.

 

Huom! TURKU -teksti on kyllä keskellä kenttää, ja "suorassa" etelään eli hallintorakennukseen päin.

 

p> 

Jukka

 

 

p>

[Klaus Wesa 4]

TURKU on siis ollut merkittynä kansainvälisellä tavalla ja teksti suoraan kohti hallintorakennusta

Tosin tekstin sijainti on ollut hankalasti keskellä kiitotietä (kiitonurmikkoa) ja jäänyt jo aikoinaan kiitoteiden päällysteiden alle.

 

PS. Malmilla olisi vielä yli 15 tn kalkkikiveä.

Kukahan kirjoittaisi TURKU Artukaisiin? Arvaten kirjainten koko 6m x 4.8m, viivaleveys 0,9m ja kirjainten väli 4,8m. Koko sana yhteensä 43,2m x 6m.

 

Tässä olisi suurinpiirtein alkuperäinen paikka.

http://opaskartta.turku.fi/IMS/?mid=bbk3c

 

[Vesa Laine 0]

Joku minua viisampi ilmailun ammattilainen on sanonut, että on kiitotiet (ja laskeutumis-) eikä ratoja.

 

Radat ovat kuulemma rautatiejuttuja.

 

 

Ollaan sitä nyt niin tärpästikkeliä. Miten mahtaisitte pärjätä Espanjassa. Siellä on käytössä Pistat. Pista= nopea moottoritie. Siellä sain oikein ohjeen laskeutua pistalle 32. Löysin ihan oikeaan paikkaan.

[Tauno Hermola 113]

PS. Malmilla olisi vielä yli 15 tn kalkkikiveä.

Kukahan kirjoittaisi TURKU Artukaisiin? Arvaten kirjainten koko 6m x 4.8m, viivaleveys 0,9m ja kirjainten väli 4,8m. Koko sana yhteensä 43,2m x 6m.

 

Tässä olisi suurinpiirtein alkuperäinen paikka.

http://opaskartta.turku.fi/IMS/?mid=bbk3c

 

Tekstin sijoittaminen johonkin puistoon voisi mennä läpikin, ainakin helpommin kuin kivien vieminen parkkipaikalle ; kaavassa ei vaan näytä olevan puistoksi merkittyä aluetta kovin lähellä alkuperäistä paikkaa.

[Raimo Heikkinen 2 501]

Aero -lehti 3-4/1934 kertoo Artukaisten lentokentästä, että se täyttää nykyaikaisen I-luokan liikennelentokentän vaatimukset mm. "1) Kiitoradat kaikkiin suuntiin, pituus vähintään 800 metriä". Artikkelista selviää myös kiitoratojen päissä olevien kiviaineksesta rakennettujen laattojen mitat; 150 x 30 metriä. Oli valmistuessaan muuten ainoa eurooppalainen 4-ratainen liikennelentokenttä.

[Klaus Wesa 4]

Tekstin sijoittaminen johonkin puistoon voisi mennä läpikin, ainakin helpommin kuin kivien vieminen parkkipaikalle ; kaavassa ei vaan näytä olevan puistoksi merkittyä aluetta kovin lähellä alkuperäistä paikkaa.

Museovirastosta sanottiin HELSINKI-tekstistä, että tärkeintä on oikea paikka ja oikea väri. TURKU-teksti voitaisiin tehdä parkkialueelle esim. valkoisella maalilla tai suojatiemassalla.

[Jussi Lempiäinen 10]

Ainakin Keskinen-Stenman SIH-kirjasarjan Hurricane ja Gladiator- kirjassa (SIH 25) on kuva koneesta onnettomuuspaikalta. Taustalla näkyy metsää ja kone on aukiolla, todennäköisesti siis kiitotien 2 jatkeella. Ehkä joku paikallistuntemuksen omaava voisi saada jonkinlaisen käsityksen paikasta kuvan perusteella.

 

Edit: Antti Tani kertoo kirjassa Jatkosodan ässä, että kone oli osunut rautatien leikkaukseen, jonka reunalle oli laskutelineet ja muitakin osia irronnut. Sen jälkeen se oli jatkanut kiskojen yli ilmassa ja törmännyt lopuksi vastakkaiseen leikkaukseen jatkaen vielä pätkän matkaa ruhjoutuen pahoin. Tani kertoo, että he menivät kentältä kuorma-autolla paikalle, joka sijaitsi Raisionjoen takana ja matkaa oli kentältä kilometri. Kone oli lähestynyt itä-länsisuuntaista kakkoskiitotietä kaupungin suunnasta. Antti Tani oli ensimmäinen joukossa onnettomuuspaikalla.

 

Jukka

 

Mielenkiintoinen aihe. Katsoin heti, että nykyisen Aunelan koulun nurkalla tuo on tapahtunut.

Kiitotien päästä on ollut aika tarkkaan 700 metriä nykyisen koulun tontin itäpäähän ja lennonjohdosta n. 940 m.

Leikkauksessa on ainakin nykyisin kalliota näkyvissä vain itäpäässä.

Leikkauksen sivuilla maasto nousee, joten silloinen peltoalue? on rajattavissa.

 

Tässä oiva ja hahmottamista helpottava työkalu tässäkin "keississä", jolla voit myös mitata matkan. Valittavissa myös ilmakuvasta maastokarttaan.

 

http://opaskartta.turku.fi/ims/

 

Päätin käydä paikalla ottamassa kuvat.

 

1. Aunelan koulun tontin itäpään radankulma, näkymä länteen. seuraavan kuvan ottopaikka häämöttää.

 

2. Laskusuunta. Aunelan kentän itäreunasta kiitotie 2:n suunta, Turkuhallin katto näkyy vasemmassa yläreunassa.

 

3. Laskuun tulosuunta. Vastakkainen suunta (kuva 1-2) itäänpäin liki Raisiojokea, vasemmalla Jyrkkälän taloja.

p> 

4. Laskuun tulosuunta. Vastakkainen suunta (kuva 1-2) itäänpäin liki Raisionjokea, oikealla Pahaniemi.

 

5. Aunelan koulun tontin itäpään radankulman tasa, näkymä länteen.

p> 

6. Aunelan koulun tontin itäpään radankulma, näkymä itään.

 

7. Itäpään näkyvä kallioleikkaus (alkupäässä leikkausta).

p> 

8. Itäpään näkyvä kallioleikkaus (alkupäässä leikkausta).

 

Edit: Lisätty karttapalvelulinkki

p>

p>

>

[Jukka Nisula 2 280]

Aero -lehti 3-4/1934 kertoo Artukaisten lentokentästä, että se täyttää nykyaikaisen I-luokan liikennelentokentän vaatimukset mm. "1) Kiitoradat kaikkiin suuntiin, pituus vähintään 800 metriä". Artikkelista selviää myös kiitoratojen päissä olevien kiviaineksesta rakennettujen laattojen mitat; 150 x 30 metriä. Oli valmistuessaan muuten ainoa eurooppalainen 4-ratainen liikennelentokenttä.

 

Kiva, että laitoit valokuvia paikasta, kiitos Jussi.

 

Ja Raimo on oikeassa, "ennen vanhaan" ja myöhemminkin on käytetty kiitorata-termiä. "Jonkin verran" vanhaa ilmailuaiheista materiaalia on minunkin käsieni läpi vuosikymmenten mittaan mennyt, ja kyllä sitä kiitorata-termiin on törmännyt lukemattomia kertoja. Ilmavoimissakin käytettiin "rata se ja se" - termiä pitkään. Pitää muistaa, että esim. ruotsin kielen "landningsbana" = kiitotie, kiitorata. Bana=rata. Vaikutteita on suomen kieleen tietysti tullut muualtakin. Ja aiheesta käytiin tosiaan hyvin perusteellinen keskustelu foorumilla aikoinaan. Se mitä kielitoimisto nykyään suosittaa, on tietysti aivan eri asia, mikä termistö on ollut käytössä ennen. Minusta historiaa pitää kunnioittaa ja sen aikaisia nimiä.

 

Esimerkiksi lentokoneilla lennetty matkalento on nykyään siis "matkalento", kun ennen puhuttiin ja kirjoitettiin lentopäiväkirjoihin "purjehduslento". Ja kyseessä oli moottorikoneilla lennetty lento.

 

Niin se maailma ja kieli muuttuu. Kiitotie ja kiitorata, sama asia.

 

Jukka

[Lauri Kangas 6]

Autot ajaa ajoradalla, junat rautatiellä.

[Jussi Lempiäinen 10]

Kiva, että laitoit valokuvia paikasta, kiitos Jussi.

 

Ja Raimo on oikeassa, "ennen vanhaan" ja myöhemminkin on käytetty kiitorata-termiä. "Jonkin verran" vanhaa ilmailuaiheista materiaalia on minunkin käsieni läpi vuosikymmenten mittaan mennyt, ja kyllä sitä kiitorata-termiin on törmännyt lukemattomia kertoja. Ilmavoimissakin käytettiin "rata" se ja se" - termiä pitkään. Pitää muistaa, että esim. ruotsin kielen "landningbana" = kiitotie, kiitorata. Bana=rata. Vaikutteita on suomen kieleen tietysti tullut muualtakin. Ja aiheesta käytiin tosiaan hyvin perusteellinen keskustelu foorumilla aikoinaan. Se mitä kielitoimisto nykyään suosittaa, on tietysti aivan eri asia, mikä termistö on ollut käytössä ennen. Minusta historiaa pitää kunnioittaa ja sen aikaisia nimiä.

 

Esimerkiksi lentokoneilla lennetty matkalento on nykyään siis "matkalento", kun ennen puhuttiin ja kirjoitettiin lentopäiväkirjoihin "purjehduslento". Ja kyseessä oli moottorikoneilla lennetty lento.

 

Niin se maailma ja kieli muuttuu. Kiitotie ja kiitorata, sama asia.

 

Jukka

 

Eipä mitään, olkaa hyvät.

 

Tässä oiva ja hahmottamista helpottava työkalu tässäkin "keississä", jolla voit myös mitata matkan. Valittavissa myös ilmakuvasta maastokarttaan.

 

http://opaskartta.turku.fi/ims/

 

Jussi

 

P.S.

Kylllä meikäläisen aikana kymmeniä vuosia puhuttiin vain kiitoradasta ja kiitotie tullut "ihan vasta" käyttöön. Välillä se kiitorata meinaa suusta pukata ulos vieläkin.

 

Lauri: Aikas hyvä...

Pentuna ohjeistettiin ettei saa mennä junaradalle ja kaverin isä oli rautatieläinen....

No Suomen kieli kääntyy ja vääntyy, mutta "selko-Suomeahan" on kun ymmärrämme mistä puhutaan.

[Pekka Suuronen 120]

AIP Finland,  GEN 2.2 LYHENTEITÄ   GEN 2.2 ABBREVIATIONS

 

Kiitotie    RWY    Runway

[Jussi Lempiäinen 10]

No ainakin melkein kaikki ymmärtävät mistä oli näissä sanojen laajemmassa "vääntämisessä" kyse... 

 

Hyvää viikonloppua kaikille ilmailuhenkisille.

 

Rooger and aut,

Jussi