Yleisölennätyksessä koettiin vaaratilanne Kuopiossa – katsojat kauhuissaan

[Niko Leppänen 0]

Maallikkona herää kysymys, että miksi lentoonlähtö olisi tehty täysin virheellisin menetelmin? Mitkä kaikki asiat onnettomuutta koskevassa materiaalissa tukevat sitä? Kuinka konetta olisi kuulunut oikeaoppisesti ohjata?

[Tatu Koiranen 1 876]

Hmm, voisitko kuvata sen vaihtoehtoisen, 'oikean', menettelytavan pelastusliivien käytössä tilanteessa, jossa kone kaatuu nousu- tai laskukiidossa! Vaihtoehto, jonka itse pystyn mielessäni kuvittelemaan, olisi aukikirjoitettuna lähinnä tragikoominen

 

Niitä ei käytetä siinä tilanteessa. Ne voi ottaa mukaan jos tuntuu että siihen on aikaa, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä koneesta poistuva suomalainen henkilö osaa paitsi uida, myös pitää kiinni pinnalla kelluvasta (ylösalaisin olevasta) koneesta tai jopa kiivetä kellukkeen päälle. Onpa jopa tapauksia, jossa liivi on käyty sukeltamassa koneesta käyttöön sen jälkeen kun ensin on pelastauduttu pinnalle. Tottakai koneesta poistumisen edellytykset ovat jossain määrin konetyyppikohtaisia. Esimerkiksi C206:sta on ihan riittävän hankala poistua jo ilman niitä liivejä, koska koneen "matkustamon" varsinaista ovea ei saa avattua lentoonlähtö- tai laskeutumiskonfiguraatiossa kuin muutaman sentin (lentoonlähtö vedestä tehdään laipoilla), vaan ovea on ensin raotettava, jotta saadaan pienempi sivuoven lukko (kampi ovien välissä) auki, tämän jälkeen sivuovea raotetaan, jonka jälkeen se sivuoven lukkokampi käännetään takaisin oven sisään, jotta sivuovi mahtuu aukeamaan pääoven ohi. Helppoa? Bonuksena vielä, että se avattavissa oleva ovi ei ole sen koneen keskimmäisen penkkirivin kohdalla, jossa matkustajat vesitoiminnassa yleensä olisivat. ks. http://www.businessaviation.com/assets/galleries/549/2.jpg . Oli miten oli, minä aion jatkossakin harjoittaa matkustamoakrobatiaa ilman pelkoa siitä, että paukkuliivi vahingossa laukeaa.

 

Jos koneen kaatuessa lähtee taju, liivistä ei ole mitään hyötyä, ja tässä on se suurin ero jos verrataan pelastusliivien veneilykäyttöön, jossa on sentään kohtuullinen mahdollisuus lentää kaatuvasta paatista ulos.

 

Jos vielä palataan tähän kyseiseen tapaukseen, jossa vaatimukset määrittyvät kaupallisen ilmakuljetuksen mukaan: en ole varma, olenko muutenkaan ikinä nähnyt käytettävän ETSO-C13f-vaatimusten mukaisia liivejä vesilentoharrastuksessa, yleensä porukka käyttää normaaleita paukkuliivejä (joista mahdollinen vesikontaktiin perustuva automaattilaukaisu on deaktivoitu). Kulutusta ja käyttöä kestävät veneilyliivit eivät kelpaa kaupallisessa ilmakuljetuksessa, jossa vaaditaan ilmailuliivit (toki jälkimmäistäkin tehdään samalla tavalla "koteloituna" ja niitä käytetään ainakin jonkin verran helikopteritoiminnassa).

 

En ole siis aivan vakuuttunut siitäkään, miksi kaupallisen ilmakuljetuksen ilmailuliivien käyttöä edes verrataan harrastajien käyttämiin jonkinlaisiin satunnaisiin kelluntavälineisiin.

 

 

Maallikkona herää kysymys, että miksi lentoonlähtö olisi tehty täysin virheellisin menetelmin? Mitkä kaikki asiat onnettomuutta koskevassa materiaalissa tukevat sitä? Kuinka konetta olisi kuulunut oikeaoppisesti ohjata?

 

Kysyn tosin päin: miksi sivutuuli aiheuttaisi lähtökohtaisesti koneen pomppimisen keskeytetyssä lentoonlähdössä, jos konetta ohjataan yleisesti tunnettujen soveltuvien menetelmien mukaisesti? Vaikka en ole videon alkuperäisversiota nähnyt (josta kuulemma jossain määrin ohjainpinnat erottuvat), niin pidän aika selvänä, että kone ei ole pomppinut esimerkiksi puuskien tahdissa. Tai miten vasen siipi nousee, jos konetta on ohjattu täydellä siivekepoikkeutuksella vasemmalle, kuten sivutuulilentoonlähtö tuon tyyppisillä vesikoneilla normaalisti tehdään? Eikä tässä ole missään nimessä tarkoitus tyrmätä tai syyttää lentäjää, vaan lähinnä kyseenalaistan sen Otkesin esittämän välittömän syyn onnettomuuteen, koska raportissa julkaistujen säätietojen perusteella keli oli täysin lennettävä ko. koneella vesilentokonfiguraatiossa.

[Tauno Hermola 116]

Vaikka tuttuun tapaasi innokkaasti nussit tutkintaraportin pilkkuja, itse asiassa ohitat kokonaan pelastusliivien käyttöä koskevan oleellisen kohdan (s. 20, "2.1.3 Pelastusliivit ja istuinvyöt") ja siellä olevan tekstin:

 

Lentoyhtiön käsikirjassa (OM-B) ohjeistettiin pukemaan pelastusliivit vesilennoilla. Lentoyhtiö

ei noudattanut käsikirjaansa, kun pelastusliivejä ei puettu. Lentoyhtiön johto ja vesilentämisen

henkilöstö eivät tienneet käsikirjan vaatimuksesta.

 

Vai oletko mahdollisesti sitä mieltä, että OM-B:n noudattaminen on vapaaehtoista?

 

En tiedä, millainen videon alkuperäisversio on, mutta avausviestissä linkitetyllä Iltasanomien sivulla on edelleen .mp4-tiedosto (joka minulla aukeaa Windows Media Player'illa), josta mielestäni ainakin jossain määrin ohjainpinnat erottuvat. Muissa lehdissä olevat upotetut videot lienevät heikkolaatuisempia.

 

 

 

 

[Mikko Sinervä 0]

Niitä ei käytetä siinä tilanteessa. Ne voi ottaa mukaan jos tuntuu että siihen on aikaa, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä koneesta poistuva suomalainen henkilö osaa paitsi uida, myös pitää kiinni pinnalla kelluvasta (ylösalaisin olevasta) koneesta tai jopa kiivetä kellukkeen päälle. Onpa jopa tapauksia, jossa liivi on käyty sukeltamassa koneesta käyttöön sen jälkeen kun ensin on pelastauduttu pinnalle. Tottakai koneesta poistumisen edellytykset ovat jossain määrin konetyyppikohtaisia. ....... Oli miten oli, minä aion jatkossakin harjoittaa matkustamoakrobatiaa ilman pelkoa siitä, että paukkuliivi vahingossa laukeaa.

 

Jos koneen kaatuessa lähtee taju, liivistä ei ole mitään hyötyä, ja tässä on se suurin ero jos verrataan pelastusliivien veneilykäyttöön, jossa on sentään kohtuullinen mahdollisuus lentää kaatuvasta paatista ulos.

 

Jos vielä palataan tähän kyseiseen tapaukseen, jossa vaatimukset määrittyvät kaupallisen ilmakuljetuksen mukaan: en ole varma, olenko muutenkaan ikinä nähnyt käytettävän ETSO-C13f-vaatimusten mukaisia liivejä vesilentoharrastuksessa, yleensä porukka käyttää normaaleita paukkuliivejä (joista mahdollinen vesikontaktiin perustuva automaattilaukaisu on deaktivoitu). Kulutusta ja käyttöä kestävät veneilyliivit eivät kelpaa kaupallisessa ilmakuljetuksessa, jossa vaaditaan ilmailuliivit (toki jälkimmäistäkin tehdään samalla tavalla "koteloituna" ja niitä käytetään ainakin jonkin verran helikopteritoiminnassa).

 

En ole siis aivan vakuuttunut siitäkään, miksi kaupallisen ilmakuljetuksen ilmailuliivien käyttöä edes verrataan harrastajien käyttämiin jonkinlaisiin satunnaisiin kelluntavälineisiin.

 

Pelastusliivien käytöstä ja niiden soveltuvuudesta.

 

ETSOC13f -vaatimukset on luotu a) lähinnä matkustajien käyttöön kaupallisessa liikenteessä olevassa lentokoneessa ja b) ei pidettäväksi jatkuvasti päällä. 'Lentoyhtiöliivit' ovat epämukavat päällä ja ne eivät kestä jatkuvaa käyttöä. Se johtuu siitä, että ne on suunniteltu säilöttäväksi pussissa ja puetaan päälle vain tarvittaessa.

 

'Lentoyhtiöliiveistä' puuttuu paljon sellaisia ominaisuuksia, joita hyvälaatuisissa veneilyliiveissä on valkiona. Tyypillisessä MOB -tilanteessa (mies-yli-laidan) hyvälaatuisissa veneilyliiveissä on varusteita, jotka ovat kriittisiä pelastautumisen kannalta. Näitä ovat esim. haararemmit, pilli, nostolenkki. 'Lentoyhtiöliiveissä on tyypillisesti minimivarustus ja MOB -tilanteissa erittäin tärkeäksi todettu haararemmi puuttuu.

 

Vesilentotoiminta on luonteeltaan toisenlaista verrattuna matkustajakoneen pakkolaskuun. Itse pidän aina liivejä päällä ja edellytän muidenkin samassa koneessa olevien pitävän liivejä päällä. Liivejä pidetään päällä todennäköisemmin, jos ne ovat laadukkaasti tehty hyvistä materiaaleista eli ne ovat mukavat pitää päällä.

 

En ole koskaan kuullut paukkuliivien tahattomasta laukeamisesta aiheutuneesta onnettomuudesta tai edes vaaratilanteesta. En ole koskaan kuullut, että (laukaisematon) pelastusliivi on vaikeuttanut koneesta poistumista. Olen kuullut automaattisesti laukeavien paukkuliivien aiheuttamista hukkumisista ja vielä enemmän pukemattoman liivin aiheuttamista hukkumisista. Kanadassa asiaa on tutkittu ihan huolella ja hyvän otoksen kanssa ja tulos oli: puettu liivi pelastaa varmimmin.

 

Yleisölennätys vesikoneella onkin sitten mutkikkaampi juttu. Pelastusliivin pukeminen ja käyttö vaatii hyvän perehdyttämisen ja ymmärrän oikein hyvin, että yleisölennätyksillä liivejä ei pueta. En ole itseasiassa koskaan lentänyt kaupallisesti vesilentoa liivit päällä matkustajana.

 

Sitten vielä yksi sana paukkuliiveistä. Käyttäkää vain manuaalisia paukkuliivejä tai paukkuliivejä, jotka on _suunniteltu_ käytettäväksi manuaali- tai automaattimoodissa. Selluloosapatruunan poistaminen ei tee automaattisesti automaattiliivistä manuaalista. Se sisältää (laukaisulaitteen mallista riippuen) mahdollisuuden, että manuaaliaktivointi ei toimi. Halpa ratkaisu ei ole aina hyvä ratkaisu.

 

Sopivien liivien hankinnasta annan mielelläni lisätietoa.

 

 

Mikko Sinervä

Jettison Oy

[Tauno Hermola 116]

Kanadan tutkimusta on tuossa OTKES:in tutkintaraportissa kyllä referoitu runsaan sivun verran, vaikkei siihen tässä keskustelussa olekaan viitattu.

[Tatu Koiranen 1 876]

Vaikka tuttuun tapaasi innokkaasti nussit tutkintaraportin pilkkuja, itse asiassa ohitat kokonaan pelastusliivien käyttöä koskevan oleellisen kohdan (s. 20, "2.1.3 Pelastusliivit ja istuinvyöt") ja siellä olevan tekstin:

 

Vai oletko mahdollisesti sitä mieltä, että OM-B:n noudattaminen on vapaaehtoista?

 

En tiedä, millainen videon alkuperäisversio on, mutta avausviestissä linkitetyllä Iltasanomien sivulla on edelleen .mp4-tiedosto (joka minulla aukeaa Windows Media Player'illa), josta mielestäni ainakin jossain määrin ohjainpinnat erottuvat. Muissa lehdissä olevat upotetut videot lienevät heikkolaatuisempia.

 

En tiedä mitä sinä normaalisti nussit, mutta tiedoksesi; en ohita. Jos viitsisit lukea edes viestini, tietäisin, että aloitin sen sanoilla "Vaikka pelastautumisvälineitä koskevat laiminlyönnit ovat vakavia" juuri siitä syystä, että asiassa oli laiminlyönti. Jos asia olisi ollut ok, en olisi ollut samoilla linjoilla Simosen kanssa liivittömyyden silmiinpistävyydestä, enkä olisi muutenkaan puhunut laiminlyönnistä. Jos satuit nussimiseltasi huomaamaan, en referoinut kommentissani kaikkia muitakaan kohtia, joista olen samaa mieltä, enkä kokenut sitä tarkoituksenmukaiseksi myöskään tuon liiviasian kohdalla.

 

Äläkä nyt seuraavaksi kirjoita, miten minä ohitin myös sen, että liiveissä oli niiden käyttöjaksoon, olemassaoloon ja sijoituspaikkaan liittyviä puutteita.

 

IS:n sivuilla oleva video ei ole alkuperäistallenne, eikä sen laatu vastaa alkuperäistallenteen laatua. Minä en sen perusteella pysty omasta mielestäni riittävän luotettavasti näkemään ohjainpintoja niin, että ottaisin esimerkiksi niiden asentoihin yksityiskohtaisesti kantaa.

 

ETSOC13f -vaatimukset on luotu a) lähinnä matkustajien käyttöön kaupallisessa liikenteessä olevassa lentokoneessa ja b) ei pidettäväksi jatkuvasti päällä. 'Lentoyhtiöliivit' ovat epämukavat päällä ja ne eivät kestä jatkuvaa käyttöä. Se johtuu siitä, että ne on suunniteltu säilöttäväksi pussissa ja puetaan päälle vain tarvittaessa.

 

'Lentoyhtiöliiveistä' puuttuu paljon sellaisia ominaisuuksia, joita hyvälaatuisissa veneilyliiveissä on valkiona. Tyypillisessä MOB -tilanteessa (mies-yli-laidan) hyvälaatuisissa veneilyliiveissä on varusteita, jotka ovat kriittisiä pelastautumisen kannalta. Näitä ovat esim. haararemmit, pilli, nostolenkki. 'Lentoyhtiöliiveissä on tyypillisesti minimivarustus ja MOB -tilanteissa erittäin tärkeäksi todettu haararemmi puuttuu.

 

Lentoyhtiöliivit suunnitellaan ja sertifioidaan ilman haararemmiä sen takia, että normaalissa matkustajakoneen istuimessa niiden pukemisesta haararemmien kanssa ei tule yhtään mitään. Kuten totesin, myös ETSO-C13f:n täyttäviä liivejä saa jatkuvasti päällä pidettävänä versiona, mutta vesilentotoiminnassa en ole sellaisia suomessa nähnyt. Helikopterilentotoiminnassa olen, niissä on myös nostolenkki. En tiedä mitä maksaa, mutta luultavasti paljon. Se on toki totta, että spesifikaatio on kirjoitettu liikenneluokan koneita ajatellen, ja vaatimustaso sinällään on kohtuullisen kevyt juuri siitä syystä. Tosiasiallisesti monet veneilyliivit olisivat monta kertaa parempia ja saattaisivat jopa sinänsä täyttää hyväksyntäkriteerit, mutta sertifiointi niistä kuitenkin puuttuu...

 

En ole koskaan kuullut paukkuliivien tahattomasta laukeamisesta aiheutuneesta onnettomuudesta tai edes vaaratilanteesta. En ole koskaan kuullut, että (laukaisematon) pelastusliivi on vaikeuttanut koneesta poistumista.

 

Hyvin vähän on kuulunut mitään kommentteja muutenkaan niiltä, jotka ovat hukkuneet kaatuneen koneen sisälle.

[Tauno Hermola 116]

Vaikka pelastautumisvälineitä koskevat laiminlyönnit ovat vakavia, minun huomioni kiinnittyi tätäkin enemmän siihen, että kaupalliseen ilmakuljetukseen riittää Otkesin mielestä luokan 2 medical. Raportin sivun 8 mukaan lentäjällä oli voimassa luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus, mutta luokan 1 todistuksesta ei ole mitään mainintaa. Kohdassa johtopäätökset todetaan, että vaadittavat kelpuutukset ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus oli voimassa. Mitä ihmettä?

 

Mitä tulee liiveihin, onnettomuuskeskus on kirjannut raporttiin subjektiivisen lausunnon, jolla ei ole mitään arvoa turvallisuustutkinnan kannalta: "Matkustajien mukaan heille olisi tullut turvallisempi olo, jos he olisivat pukeneet pelastusliivit lennolle". En tiedä, mistä lähtien ilmailun turvallisuustoiminta on perustunut matkustajien subjektiivisiin arvioihin turvallisuudentunteen kokemisesta, koskaan aiemmin en tälläisestä lähestymistavasta ollut kuullut. Sitten mainitaan aiemmassa tutkimuksessa annetusta suosituksesta käyttää pelatusliivejä vesilentotoiminnassa, viitaten tutkintaan B2/2003L. Mistään julkaistusta tutkimusmateriaalista ei edelleenkään käy ilmi, millä perusteella on päädytty siihen, että vesilentokoneessa kannattaa pukea liivit valmiiksi päälle, koska ne paitsi haittaavat koneesta poistumista hätätilanteessa, saattavat myös vahingossa laueta ja täyttyä jo koneessa, estäen poistumisen kaatuneesta koneesta kokonaan. Tästä puhutaan myös sivulla 20, mainiten toki myös "tieto" siitä, että "suurin osa vesilentämisen harrastajista Suomessa käyttää pelastusliivejä", ilman lähdeviitettä.

 

En tiedä mitä sinä normaalisti nussit, mutta tiedoksesi; en ohita. Jos viitsisit lukea edes viestini, tietäisin, että aloitin sen sanoilla "Vaikka pelastautumisvälineitä koskevat laiminlyönnit ovat vakavia" juuri siitä syystä, että asiassa oli laiminlyönti. Jos asia olisi ollut ok, en olisi ollut samoilla linjoilla Simosen kanssa liivittömyyden silmiinpistävyydestä, enkä olisi muutenkaan puhunut laiminlyönnistä. Jos satuit nussimiseltasi huomaamaan, en referoinut kommentissani kaikkia muitakaan kohtia, joista olen samaa mieltä, enkä kokenut sitä tarkoituksenmukaiseksi myöskään tuon liiviasian kohdalla.

 

Äläkä nyt seuraavaksi kirjoita, miten minä ohitin myös sen, että liiveissä oli niiden käyttöjaksoon, olemassaoloon ja sijoituspaikkaan liittyviä puutteita.

 

Mainittiinhan ne ikäänkuin ohimennen, ja sitten keskityttiin nussimaan jokseenkin epäoleellisia asioita. Kanadassa tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia käsiteltiin raportissa runsaan sivun verran; en voi ymmärtää kommenttia "Mistään julkaistusta tutkimusmateriaalista ei edelleenkään käy ilmi, millä perusteella on päädytty siihen, että vesilentokoneessa kannattaa pukea liivit valmiiksi päälle, ..", se väite on yksinkertaisesti väärä.

 

Mielestäni liivien käyttämättä jättäminen vastoin lentoyhtiön käsikirjan vaatimusta on oleellinen virhe; jos liivejä olisi käytetty, varmaan ainakin niiden olemattomuus ja väärä sijaintipaikka olisi huomattu

 

[Tatu Koiranen 1 876]

Mainittiinhan ne ikäänkuin ohimennen, ja sitten keskityttiin nussimaan jokseenkin epäoleellisia asioita. Kanadassa tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia käsiteltiin raportissa runsaan sivun verran; en voi ymmärtää kommenttia "Mistään julkaistusta tutkimusmateriaalista ei edelleenkään käy ilmi, millä perusteella on päädytty siihen, että vesilentokoneessa kannattaa pukea liivit valmiiksi päälle, ..", se väite on yksinkertaisesti väärä.

 

Tuo kanadalaisten tutkimus ja siitä tehty johtopäätös "pelastusliivien käyttäminen olisi todennäköisesti pelastanut monet siellä vesilento-onnettomuuksissa hukkuneista" on erikoinen. Kannattaa lukea lähteeksi merkitty tutkimus kertaaleen läpi ja koittaa etsiä sieltä tuota väitettä tukeva tieto. Ei löydy, koska viitattu tutkimus ei oikeastaan käsittele koko asiaa.

 

Toki asiassa pääsee enemmän eteenpäin, jos hieman epäilee Otkesin kykyä laittaa referaatteja kuntoon, ja lukee esimerkiksi tämän tutkimuksen, johon otkes on pari sivua aiemmin viitannut. Tässä maintaan jo hukkuminen, ja käsitellään mm. turvavöiden käyttöä: "The availability and use of personal restraint systems could have facilitated a successful egress for many of these victims."

 

Voi olla huonoa sisälukutaitoa, mutta en todellakaan löydä tuossa raportissa mainituista kanadaisten tutkimuksista tai selvityksistä kohtaa, jossa pelastusliivien käyttäminen olisi yksiselitteisesti kannattavaa. Pienessä päässäni paras teoria on tällä hetkellä se, että joku ei ole osannut englantia riittävästi, ja on kuvitellut personal restraint systemsin tarkoittavan pelastusliivejä, tai sitten kyse on jostain sellaisesta tutkimuksesta, josta ei ole mainintaa lainkaan Otkesin raportissa.

 

Osoita minun olevan väärässä ja kerro, mistä alkuperäistutkimuksesta tämä mainittu tieto liivien käyttöön löytyy (lainaus alkuperäistekstistä ei olisi pahitteeksi).

 

Mielestäni liivien käyttämättä jättäminen vastoin lentoyhtiön käsikirjan vaatimusta on oleellinen virhe; jos liivejä olisi käytetty, varmaan ainakin niiden olemattomuus ja väärä sijaintipaikka olisi huomattu

 

Minun mielestäni se on edelleen vakava laiminlyönti, joka sanana korostaa jossain määrin paremmin sitä, ettei kyse ollut vahingosta vaan tietoisesta piittaamattomuudesta turvavarusteiden käyttöön ja niiden kunnosta huolehtimiseen. Liivien kannalta sinänsä kiinnostavin kysymys on, että miten lentoyhtiö on sittemmin ratkaisut ongelman. Mahdollisia malleja tulee mieleen ainakin pari: OM-B:n muuttaminen niin, ettei liivin päälle pukemista vaadita normaalitoiminnassa, tai jatkuvaa käyttöä kestävien liivien hankinta ja niiden käyttäminen koko lennon ajan. Myös muita ratkaisumalleja olisi löydettävissä.

 

 

[Raine Haikarainen 4]

"Esimerkiksi C206:sta on ihan riittävän hankala poistua jo ilman niitä liivejä, koska koneen "matkustamon" varsinaista ovea ei saa avattua lentoonlähtö- tai laskeutumiskonfiguraatiossa kuin muutaman sentin (lentoonlähtö vedestä tehdään laipoilla), vaan ovea on ensin raotettava, jotta saadaan pienempi sivuoven lukko (kampi ovien välissä) auki, tämän jälkeen sivuovea raotetaan, jonka jälkeen se sivuoven lukkokampi käännetään takaisin oven sisään, jotta sivuovi mahtuu aukeamaan pääoven ohi. Helppoa?"

 

Tatun kuvausta muistan itsekin miettineni, kun aikoinaan tuli lennettyä yleisökeikkaa 206:lla. Vaikka tapana oli briiffata oven kohdalla istunut matkustaja avaustekniikasta, tiukan paikan tullen homma olisi jäänyt kyllä tekemättä. Sen verran monimutkainen homma. Lisäpäänsärkyä aiheuttaa se, että edessäkin on vain yksi ovi kuskin puolella. Joihinkin uudempiin kelluke-206:iin on tosin asennettu jälkeenpäin ovi myös perämiehen puolelle. Pakkolaskutilanteessa veteen 206:sta poistuminen on todella vaativa tehtävä, erityisesti taikimmaiselta penkiltä.

[Jorma Laiho 450]

Tutkimalla tarkkaan OTKESin raportin viitettä 17, löytyi tämä Sivulta 19.

6.0 RECOMMENDATIONS

6.1 Personal Flotation Devices

In view of the continuing vulnerability of the occupants of seaplanes in accidents on the water to drowning, and since nearly four-fifths of fatal seaplane accidents which terminated in the water occurred during the take-off or the approach and landing phase, the Board, having considered advances in permanent wear, damage resistant, inflatable life-jackets, recommends that:

The Department of Transport require that all occupants of seaplanes wear a personal flotation device during the standing, taxiing, take-off, and approach and landing phases of flight.

A94-07

 

[Tatu Koiranen 1 876]

Tutkimalla tarkkaan OTKESin raportin viitettä 17, löytyi tämä Sivulta 19.

6.0 RECOMMENDATIONS

6.1 Personal Flotation Devices

In view of the continuing vulnerability of the occupants of seaplanes in accidents on the water to drowning, and since nearly four-fifths of fatal seaplane accidents which terminated in the water occurred during the take-off or the approach and landing phase, the Board, having considered advances in permanent wear, damage resistant, inflatable life-jackets, recommends that:

The Department of Transport require that all occupants of seaplanes wear a personal flotation device during the standing, taxiing, take-off, and approach and landing phases of flight.

A94-07

 

Jep, tämä suositus siellä on viranomaiselle annettuna, mutta tästä puuttuu kytkös siihen väitteeseen monien pelastumisesta hukkumiselta. TSBC:n alkuperäinen julkaisu on ladattavissa esim. täältä: http://www.vancouversun.com/pdf/SA9401SafetystudySeaplaneaccidentSurvivability.pdf

 

“occupants sometimes drown while attempting to reach life jackets stowed in the rear of the cabin or under seats. Often the aircraft became inverted in the water, suspended by the floats. The occupants then swam to the surface whereupon one would dive back to the aircraft to retrieve the life jackets.”

 

"The majority of those who drowned were trapped in the aircraft. However, drowning was also the most common cause of death (86%) of those who exited the aircraft. Personal flotation devices would probably have saved the lives of many who drowned outside the aircraft."

 

Siis suurin osa hukkuneista oli koneessa. Siitäkin olen aivan samaa mieltä, että pelastusliivit todennäköisesti edistävät pinnalla pysymistä niiden henkilöiden osalta, jotka hukkuivat koneen ulkopuolella. Tästäkö lienee sitten vedetty johtopäätös, että liivien käyttäminen (alkuperäisteksti ei puhu käyttämisestä / pukemisesta) olisi todennäköisesti pelastanut ihmishenkiä? Suomessa on tekstiä referoidessa ja kääntäessä siis päätetty oikaista sinänsä asiallisen kanadaistekstin kohdalla. Kanadalaiset eivät kuitenkaan ole selvittäneet, miten liivien käyttö muilta osin vaikuttaa pelastautumisnäkökohtiin, ja myös paikallinen viranomainen on tämän ansiokkaasti huomioinut, eikä ole toteuttanut mainitsemaasi suositusta Kanadassa.

 

"TCA will not legislate that all occupants of seaplanes wear a personal flotation device during the standing, taxiing, take-off, and approach and landing phases of flight until clear safety benefits can be quantified." ja on muuttanut vaatimuksiaan niin, että liivit pitää olla tosiasiallisesti matkustajien saatavilla (eikä esimerkiksi tavaratilassa): The revised legislation will require the life preservers to be within was reach of each seated passenger. This will increase their availability to all the occupants in the seaplane.

 

Vaikuttaa siltä, että minulla ja TCA:lla on samanlainen väärä suhtautuminen asioihin.

[Mikko Sinervä 0]

Lienee kohtalaisen tarpeetonta väitellä asiasta, jos etsitään absoluuttisia totuuksia ja tulkitaan tutkimustuloksia yksityiskohtaisella tasolla. Mitään tieteellistä tutkimusta ei ole tietääkseni tehty pelastautumisesta vesikoneesta. Eli jokainen voi ihan itsessään miettiä onko esim. Kanadassa tehty tutkielma a) epätäydellistä ja siis arvotonta tai b) tutkielma, josta voi vetää johtopäätöksiä omissa pohdinnoissaan.

 

Jos tutkimustulokset eivät ole tiedettä vaan enemmänkin käytännöllistä 'tarkastelua', niin sitä kokemusperäistä käytäntöä kannattaa tarkastella ihan sinänsä. Käyttääkö meritoimintaan erikoistuneet ammattilaiset pelastusliivejä puettuna vai pitävätkö ne niitä pussukoissa, joita sukellellaan hylystä penkin alta? Miksi ammattilaiset, jotka vuosittain kouluttautuvat HUET -harjoitteissa pitäisivät liivejä päällä, jos se altistaisi ilmiselvälle takertumis- tai laukeamisriskille? Pitää varmaan kysyä joltain, joka näitä harjoitteita tekee. Lohjan allaskoulutukseen osallistuneena voin omalta osaltani todeta, että pidän vesikoneessa (tai maakoneessa) pelastusliivien päällä pitämistä täysin välttämättömänä. Toinen havainto on, että en koskaan käyttäisi liivejä, jotka täyttävät vain ETSOC13f -vaatimuksen, koska ne ovat vesilentotoimintaan soveltumattomat ominaisuuksiensa puolesta.

 

Toisaalta löytyyhän ihmisiä, jotka eivät käytä turvavöitä, koska onnettomuustilanteessa turvavyöt ovat vain tiellä.

 

Lisälukemista: http://publicapps.caa.co.uk/docs/33/20130121SSL21.pdf (disclaimer: tämä ei ole virallinen tutkimus tai siihen verrattava dokumentti, joten sen virheitä tai vääriä johtopäätöksiä ei kannata alkaa ampua kohta kohdalta alas. Ennemminkin se on maalaisjärkeen perustuva hyvin perusteltu näkemys)

 

Mikko

[Tatu Koiranen 1 876]

Lienee kohtalaisen tarpeetonta väitellä asiasta, jos etsitään absoluuttisia totuuksia ja tulkitaan tutkimustuloksia yksityiskohtaisella tasolla. Mitään tieteellistä tutkimusta ei ole tietääkseni tehty pelastautumisesta vesikoneesta. Eli jokainen voi ihan itsessään miettiä onko esim. Kanadassa tehty tutkielma a) epätäydellistä ja siis arvotonta tai b) tutkielma, josta voi vetää johtopäätöksiä omissa pohdinnoissaan.

 

Tottakai tutkielma on epätäydellinen, mutta ei se tee siitä arvotonta, vaikka yrität näitä asioita jotenkin toisiinsa rinnastaa. Johtopäätöksiäkin siitä voi vetää, mutta ei pidä väittää omassa päässä tai työryhmässä syntyneiden johtopäätösten olevan Kanadalaisen tutkielmaryhmän aikaansaannoksia. Normaalissa HUET-harjoittelussa ei muuten tietääkseni (ei omakohtaista kokemusta) mennä cessnan takaikkunan, sivuikkunan tai tuulilasin läpi, tai muutenkaan aukoista, joista juuri ja juuri mahtuu kulkemaan.

 

Kuitenkin pelkästään ne olosuhteet, missä HUET-harjoituksia tekevät lentäjät usein operoivat, ovat aika kaukana suomalaisesta sisävesijärvestä normaalina hyvän kelin päivänä, ja pelastautumisnäkökohdat ovat täysin erilaiset. Avomerellä pelkkä pinnalla pysyminen on kova haaste kun keli on kova, jopa pelastusvälineen kanssa, mutta keskisuomalaisessa järvessä tilanne ei kesäpäivänä ole sama.

 

Miten ETSO-C13f -liivit muuten ovat vesilentotoimintaan soveltumattomat ominaisuuksiensa puolesta?

[Mikko Sinervä 0]

Pelastautuminen vesilentokoneesta muistuttaa hyvin paljon HUET -harjoitetta. Se, että HUET -harjoituksissa ei ole täysin samaa ympäristöä kuin jokin tietyn konevalmistajan tietty malli ei tee siitä mitenkään vähempiarvoista. HUET -harjoituksissa ei ole myöskään helikopteritlyyppejä rivissä vaan käytetään geneeristä 'kopteria'.

 

Sisävesi/Suomenlahti vs. avomeri -vertailu ontuu. Toivottavasti kukaan ei nyt ryhdy  ajattelemaan, että kesäpäivänä järvisuomessa ei kannata varustautua MOB -tilanteeseen, kun on ei olla edes avomerellä ja aurinkokin paistaa. Itseasiassa avomerellä tapahtuu hukkumisia ja hypotermiaan kuolemisia murto-osa 'sisävesiin' verrattuna. Vaikka jättäisi alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuneet menehtymiset täysin huomioimatta. Kokemusperusteisesti voitaneen todeta, että avomerellä ollaan varustauduttu hyvin ja sisävesillä luotettu tuuriin ja siihen, että uidaan lähisaareen (ja hukutaan puolimatkassa). Tästä voisi jopa empiirisesti johtaa, että avomerellä MOB -tilanteissa varusteilla on merkitystä pelastautumisen kannalta kun taas sisävesillä asenne varusteita kohtaan aiheuttaa hukkumisia. Tyypillinen kaunis kesäpäivä järvellä sisältää aina riskin hypotermiaan.

 

ETSO-C13f -liivit voivat olla vaatimusmäärittelynsä mukaan liivejä, jotka eivät ole tarkoitettu pidettäväksi päällä jatkuvasti (eivät kestä kulutusta), niissä ei tarvitse olla pilliä eikä nostolenkkiä tai D -lenkkiä. Pahin puute on haararemmin puuttuminen. MOB -koulutukseen osallistuneena voin esittää valistuneen näkemyksen näiden ominaisuuksien tarpeellisuudesta vesilentotoiminnassa. Toki ETSO-C13f -liiveissä _voi_ olla nämäkin ominaisuudet, mutta niitä ei vaadita. Tästä syystä manuaalitoimiset hyvälaatuiset veneilyliivit pesevät ETSO-C13f -perusliivit mennen tullen vesikonekäytössä. Jatkuvaan käyttöön tarkoitetut ETSO-C13f -liivit voivat olla kelvolliset, mutta sitä kelvollisuutta ei voida ETSO-C13f -määrittelystä johtaa.

 

Mikko

 

 

[Tauno Hermola 116]

Kyseinen organisaatio (Airline Management Technologies ALMT OY, ilmeisesti sivutoiminimet Air Service Flapland ja Vesilentokeskus) näyttää myös menettäneen lentotoimintaluvan ja liikenneluvan; ainakaan Trafin 4.3.2016 päivätty Luettelo lentotoimintaluvan, liikenneluvan ja lentotyöluvan haltijoista Suomessa ei yritystä enää sisällä.