Sääski II:n potkuri

[Jukka Nisula 2 275]

Isonkyrön Kotiseutumuseosta löytyy oheinen potkuri, jonka kerrotaan olleen Sääski II -koneessa. "Määrätty Kauhavan ISK:ssa poistoon toisessa lavassa olevan halkeaman vuoksi 1939". Ihan mielenkiinnosta kysyisin, missähän koneyksilössä tuo on viimeksi ollut kiinni?

Heikkisen Raimo varmaan osaa auttaa. Kuvat kännykällä otettuja.

 

 

edit: vähän tutkin itse: Kauhavalla oli tuolloin 1939 käytössä seuraavat Sääsket:

 

SÄ-120, -126, -128, -129, -130, -132, -133, -134, -143 ja -148.

 

Jukka

>

[Raimo Heikkinen 2 495]

Jukalle kiitos luottamuksesta, mutta vielä ei päästä asiassa eteenpäin, koska potkurin valmistenumeroa ei kuvissa näy. Se välttämätön potkurin yksilötieto olisi tässä tapauksessa kuvattava keskiön yläpuolelta, sillä siellä se luuraa. 

[Jukka Nisula 2 275]

Jukalle kiitos luottamuksesta, mutta vielä ei päästä asiassa eteenpäin, koska potkurin valmistenumeroa ei kuvissa näy. Se välttämätön potkurin yksilötieto olisi tässä tapauksessa kuvattava keskiön yläpuolelta, sillä siellä se luuraa. 

 

Niinpä tietysti... eihän tuo olekaan mikään sarjanumero vaan ilmeisesti joku tyyppinumero potkurille tai keskiölle. Katsotaan jos saataisiin se sarjanumero ongittua joskus. Täytyy kysyä apuja tutuilta, itse en sinne päin nyt ole hetkeen taas menemässä.

 

Jukka

[Marko Rintanen 146]

Hiukan työnnän nyt päätä vieraaseen pöytään,mutta minulla on jo tovi ollut pienoinen potkuriongelma, johon olisi kiva saada vastaus. Seinälläni on puupotkuri, jonka edesmennyt lentäjä on joskus Kauhavalla rikkonut nokilleenajossa ja siitä puuttuu kärjet.

Olisi mahtavaa saada tietää,minkä koneen potkuri on ollut kyseessä, koska tapaus on tapahtunut ja millainen tapaus mahtaa olla. Onkohan mahdollista selvittää jostakin kyseistä asiaa?

 

Potkurissa seuraavat tekstit,

 

LSZ / MSS

LVI / MSS

1954

No 39 / 2 VL

 

ja toisella puolella keskiötä

 

D=2100

GN=1945

Tark. 5.1.1954

[Antti Laukkanen 15]

Minäkin työnnän sen verran päätä vieraaseen pöytään, että kun olen viime aikoina yrittänyt ottaa oppia, niin yritän. Raimo ja muut tietoniekat varmasti kaivavat tarkat tiedot esiin, mutta jos aloitan.

 

Otaksun siis vakaasti, että tämä potkuri on disainattu kahteen konetyyppiin. LSZ: viittaisi Lentokone Stiegliziin ja LVI Lentokone Viimaan. Kun molemmissa oli MSS eli Moottori Siemens (Halske Sh 14A), tämä lienee ollut helposti mahdollista.

 

Rupelli olisi vuodelta 1954 ja Raimon aarrearkun avaava sarjanumero 39. Valtion Lentokonetehdas olisi tämän sitten veistänyt.

 

D kertoo kehän halkaisijan 2100 mm, ja GN geometrisen nousun 1945 mm, eli teoreettisesti huiska poraisi noin pitkän matkan ilmassa kierroksen aikana eteenpäin.

 

Tark. lienee potkurin tarkastuspäivä.

 

-A-

[Raimo Heikkinen 2 495]

Antille kiitos lyhenteen selventämisestä. Nyt sitten tiedän - eikä enää tarvitse aprikoida - mitä lyhenne "GN" tarkoittaa.

 

Markon potkurin tarina alkaa jo ennen vuotta 1954, sillä löysin tärpin potkurista 39/2 VL, sen ollessa SZ-24:n nokalla. Ilmasotakoulu Kauhava luovutti  koneen varikon kautta Veljekset Karhumäki Oy:lle Kuorevedelle peruskorjaukseen 12.5.1953. Samalla myös potkuri otettiin huoltoon; tasapainoitus, liimaukset, uusi lakkaus.. Sai tarkistusmerkinnän 5.1.1954.

 

Kunnostettu potkuri 39/2 VL asennettiin Karhumäellä peruskorjauksesta valmistuneeseen Stiguun SZ-35. Ensimmäinen koelento sotilasmestari Alkion toimesta 15.4.54.

 

Potkurin nykytilaan johtaneet syyt:

Ilmasotakoulussa Kauhavalla sai Lentoupseerikurssi 22:n upseerioppilas lentotehtäväkseen suorittaa maaliinlaskuja pvm:llä 16.11.54. Tutkijalautakunta totesi, että kone oli päässyt sakkaamaan 1-2 metrin korkeudelta ollen oikealle kallistuneena, jonka seurauksena tuli jäätyneeseen maahan mahalleen laskutelineen hajotessa. Lautakunta: "Potkuri: kumpikin lapa n. puolivälistä katkennut".

 

Potkuri 39/ 2VL ehti pyöriä SZ-35:n nokalla 171, 30 tuntia.

[Marko Rintanen 146]

Ohhoh! Isot Kiitokset teille tietäjille. Potkurista tuli kertaheitolla moninkertaisesti kovempi juttu!! 

 

Tässäpä kyseinen kapistus itse.

 

[Osmo Jalovaara 188]

Erään lentoupseerikurssimme oppilaan epävirallisessa ja julkaisemattomassa päiväkirjassa mainitaan tapauksesta näin:

"16.11.(1954) Kurssin ensimmäinen varsinainen konerikko tapahtui oppilaan suorittaessa maaliinlaskuja. Hän pani vielä aivan pinnassa koneen kyljelleen saadakseen sen istumaan haluamaansa paikkaan, jolloin kone tuli kyljittäin maahan. Laskutelineet levisivät ja kone kynti nokallaan maata, muttei kuitenkaan mennyt ympäri vaikka meinasi."

Muistan nähneeni valokuvan mahallaan olevasta koneesta, mutta en löytänyt sitä omista kokoelmistani. Näin kyllä tapauksen varsin läheltä maaliinlaskualueen reunalta.

Kurssijulkaisun matrikkeliosassa tapahtumasta todettiin toverilliseen tapaan:"Yritti antaa vastasiivekettä mahalaskun tehneelle Stigulleen."

Tapaus esiintyy myös Keskinen-Stenmanin Suomen Ilmavoimien Historia 22:ssa (Koulukoneet).

- Niin, ja lentäjä ei ole edesmennyt.

 

OJ

LntUK22

[Antti Laukkanen 15]

Hienoa tietämystä ja kokemusta täältä kyllä löytyy! Raimon kiitokset voi välittää Tekniikan Maailmaan, jossa tämä asia selvitettiin minulle vuonna 1985, kun kyselin ensimmäistä kertaa omasta potkuristani. Ensin tuli vastaus ja numeroa-paria myöhemmin täsmennys. Minä olin näet lukenut stanssauksesta ON, ja tarjottelivat alkuun termiä "Ominaisnousu". Tämän oli sitten nähnyt entinen VL:n potkurinveistäjä, joka oikaisi asian. Mutta jäin lievään epäselvyyteen siitä, oliko tuo ominaisnousu joka tapauksessa vanha termi, jota oli myös joskus käytetty.

 

Markon potkuri on hieno pikku puutteistaan huolimatta. Lakkapinta on - poikkeuksellista kyllä - oikein nättinä säilynyt.

 

-A-