Finnair ylitti odotukset-ennätystulos

[Juhani Hämäläinen 38]

Finnairin toiminnallinen tulos ylsi kolmannella vuosineljänneksellä kaikkien aikojen ennätykseen, 64,2 miljoonaan euroon.

 

www.taloussanomat.fi/porssi/2015/10/30/finnair-ylitti-odotukset-tulos-ennatykseen/201514241/170

[Ilkka Mannikainen 776]

Valonpilkahduksia näkyvissä. Positiivista.

 

Lentokonehörhöjä kiinnostanee tämä lause:

 

Kaukoliikenteen kapasiteetin kasvu edellyttää vaihtomatkustustarpeen tyydyttämiseksi myös

kapearunkokapasiteetin lisäämistä. Tulemmekin jo ensi kesänä lisäämään Euroopan-liikenteen kapasiteettia.

http://mb.cision.com/Main/3718/9857358/437648.pdf

 

Miten kapasitettia lisätään käytännössä?

[Matti Palosuo 380]

Mikäs on tulos jos siitä jätetään pois A350 koneiden myynnin ja takaisinliisauksen erät?

Eli varsinainen toiminta ilman näitä kertaluonteisia kikkailuja.

 

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Mikäs on tulos jos siitä jätetään pois A350 koneiden myynnin ja takaisinliisauksen erät?

 

Se selviää myöhemmin koska 350 -pyörittely tapahtui lokakuussa. Näissä 1-9/2015 luvuissa ne ei ole.

 

Finnair on solminut sopimuksen kahden ensimmäisen Airbus A350 XWB -lentokoneen myynnistä ja

takaisinvuokrauksesta. Järjestely toteutui ensimmäisen koneen osalta koneen toimituspäivänä 7.10., ja toisen

koneen kaupan odotetaan toteutuvan sen toimituksen yhteydessä vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä.

[Timo Kantola 2]

 

Miten kapasitettia lisätään käytännössä?

 

Hong Kongin ja Singaporen laajarunkokoneilla lennetään 3 kertaa viikossa Lontooseen ja kahdesti Brysseliin. Em. kohteiden koneolla olisi jäljellä vielä 23 mahdollisuutta viikossa käydä heittämässä joku Euroopan keikka. Näistä mahdollisuuksista voi käyttää vain osan, koska koneet pitää myös huoltaa, mutta silti Euroopan reissuja voisi olla enemmän kuin viisi viikossa.

 

Delhissä ja Pekingissä koneet seisovat monta tuntia. Jos Delhin ja Pekingin lähtö olisi Helsingistä myöhemmin, ehtisivät koneet tehdä jonkun lyhyen Euroopan keikan (esim. CPH) ennen lähtöä Delhiin tai Pekingiin.

 

Voisiko johonkin Euroopan kohteeseen lentää yöllä? Ainakin joistain kohteista voisi olla yöpaluu Malagan tyyliin (Hesassa 6:30).

 

Osassa lyhyistä Euroopan kohteista kone seisoo tunteja (WAW, TXL, HAM, vkl. CPH, OSL, GOT). Kesällä, kun kapasiteetille olisi käyttöä, voisivat em. kohteiden koneet käydä ylmääräisen reissun Helsingissä. Jos ko. kohteiden kysyntä ei riitä, vaihdetaan pienempi kone ja isompi kone vapautuu pidemmälle reitille, missä on parempi kysyntä.

 

Madridin Airbus321 seisoo Madridissa myös kesällä suuren kysynnän aikaan 14 tuntia. Kone ehtisi käydä toisenkin kerran Suomessa. Jos Madridin kysyntä ei kasva samassa suhteessa, vaihdetaan pienempi kone ja A321 säästyy suuremman kysynnän reitille.

 

Tässä muutamia ajatuksia siitä, miten suurempaan kesäkauden kysyntään saadaan kapasiteettia hankkimatta lisää koneita.

[Tuomas Pirttimäki 0]

 

Voisiko johonkin Euroopan kohteeseen lentää yöllä? Ainakin joistain kohteista voisi olla yöpaluu Malagan tyyliin (Hesassa 6:30).

 

Osassa lyhyistä Euroopan kohteista kone seisoo tunteja (WAW, TXL, HAM, vkl. CPH, OSL, GOT). Kesällä, kun kapasiteetille olisi käyttöä, voisivat em. kohteiden koneet käydä ylmääräisen reissun Helsingissä. Jos ko. kohteiden kysyntä ei riitä, vaihdetaan pienempi kone ja isompi kone vapautuu pidemmälle reitille, missä on parempi kysyntä.

 

 

Nykyisen laivaston tehokkaampi käyttö varmaan olisi mahdollista. Venäjän kohteitahan lennettiin yöaikaan, joka kai perustui lähinnä siihen, että niistä ehti hyvin Euroopan aamulähdöille Helsingistä ja illalla taas päin vastoin. Silloin osa E90-koneista oli hyvin hyödynnettynä, kun kone ehti heittää aamulla ja iltapäivällä Keski-Euroopan lennot ja yöllä sitten vielä Venäjälle.

 

Totta on, että HAM, TXL, DUS, WAW jne. ovat kohteita, joissa ERJ seisoo aamuvuoroilla pitkän aikaa kentällä. Näitäkin asioita varmasti laskettu tarkkaan. En tiedä, onko koneen käytölle parempaa vaihtoehtoa Aasian jatkoja ajatellen. Ilmeisesti seisottaminen tässä tapauksessa "kannattaa".

[Juhani Sarell 118]

Nuo pitkät seisokit Pohjoiseuroopan kentillä johtuvat enimmäkseen siitä, että nyt aamuvuoron kone jääkin "odottamaan" lopetetun aamupäivävuoron paluuaikaan asti. Tulee siten sopivasti syöttämään kaukoliikennettä.

[Teijo Niemelä 21]

Uusimmassa Flight International -lehdessa oli Vauramon lyhyt haastattelu. Yksi paatannan aiheita on, etta pitaytyako nykyisessa lahtoaaltojen maarassa, vaiko lisatako uusi?

 

Talla hetkella todennakoinen skenaario on pitaytya nykyisessa ja suurentaa Euroopan lentojen konekapasiteettia, mutta (mika mielenkiintoista), pudottaa joitakin Euroopan kohteita pois.

[Sami Puro 612]

etta pitaytyako nykyisessa lahtoaaltojen maarassa, vaiko lisatako uusi?

 

Kuinkahan montakin vuotta tuota on jo vatvottu .. Päätöksiä, päätöksiä please.  8)

[Tuomas Pirttimäki 0]

Uusimmassa Flight International -lehdessa oli Vauramon lyhyt haastattelu. Yksi paatannan aiheita on, etta pitaytyako nykyisessa lahtoaaltojen maarassa, vaiko lisatako uusi?

 

Talla hetkella todennakoinen skenaario on pitaytya nykyisessa ja suurentaa Euroopan lentojen konekapasiteettia, mutta (mika mielenkiintoista), pudottaa joitakin Euroopan kohteita pois.

 

Suunnitelmien mukaan ERJ/ATR-koneita on lähdössä Euroopan liikenteestä pois lähikuukausina, joten siinä tapauksessa Airbuseja joko tulee lisää tai hankitaan nykyistä suurempia koneita Euroopan liikenteeseen. Tällä viittaan siis jo viime kuussa tulleeseen uutiseen siitä, että Finnair aikoo pudottaa liikennesuunnitelmansa mukaan viisi konetta pois Norran laivastosta. Samaan aikaan Finnair on ilmoittanut tämän tuloksensa julkaisun yhteydessä lisäävänsä Euroopan liikenteen kapasiteettiä.

 

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/09/30/finnairin-norra-kavi-ytt-finnair-rekrytoi-samalla/201512724/12?pos=related

 

[Timo Kantola 2]

Finnair on aiemmin päättänyt poistaa Airbus 340 -koneet. Ehkäpä pari 340-konetta voisikin sisustaa lyhyille lennoille sopivammalla sisustuksella ja poistamisen sijaan siirtää lentämään kuormitetuimpia Euroopan reittejä (esim. Lontoo ja Pariisi). Mahtuisiko koneisiin noin 350 istuinta?

[Timo Kantola 2]

Totta on, että HAM, TXL, DUS, WAW jne. ovat kohteita, joissa ERJ seisoo aamuvuoroilla pitkän aikaa kentällä. Näitäkin asioita varmasti laskettu tarkkaan. En tiedä, onko koneen käytölle parempaa vaihtoehtoa Aasian jatkoja ajatellen. Ilmeisesti seisottaminen tässä tapauksessa "kannattaa".

 

Kysyntä em. reiteillä ei ole joka päivä samanlaista. Lisäkapasiteettia järjestetään nykyisin vilkkaimpina päivinä vaihtamalla isompi kone tai myymällä "ei oota". Tiedetään myös, että iso osa matkustajista on suomalaisia, joiden ei tarvitse lentää Aasian vaihtoyhteyksiin osuvilla lennoilla. Lisäkapasiteetin voisi hoitaa näinä vilkkaampina päivinä siten, että Euroopan päässä seisomisen sijaan kone käy ylimääräisen keikan Helsingissä. Hinnoittelulla voidaan ohjata suomalaiset ostamaan Aasiaan vaihtoihin sopimaton lento ja Aasiaan/-sta matkustajille jää paremmin tilaa Aasian vaihtoyhteyksiin sopivilla lennoilla.

[Harri Mattila 134]

Kaippa tämäkin jotain vaikuttaa, mutta paljonko sitä on vaikea sanoa. Joka tapauksessa Finnairin koneissa aletaan mussuttamaan Hollannissa tehtyjä ja pakastettuja sämpylöitä.

Lisää täältä: http://www.uusisuomi.fi/raha/141209-finnair-siirtyy-ulkomaisiin-sampyloihin-koko-leipomossa-yt-neuvottelut.

 

[Tuomas Pirttimäki 0]

Kysyntä em. reiteillä ei ole joka päivä samanlaista. Lisäkapasiteettia järjestetään nykyisin vilkkaimpina päivinä vaihtamalla isompi kone tai myymällä "ei oota". Tiedetään myös, että iso osa matkustajista on suomalaisia, joiden ei tarvitse lentää Aasian vaihtoyhteyksiin osuvilla lennoilla. Lisäkapasiteetin voisi hoitaa näinä vilkkaampina päivinä siten, että Euroopan päässä seisomisen sijaan kone käy ylimääräisen keikan Helsingissä. Hinnoittelulla voidaan ohjata suomalaiset ostamaan Aasiaan vaihtoihin sopimaton lento ja Aasiaan/-sta matkustajille jää paremmin tilaa Aasian vaihtoyhteyksiin sopivilla lennoilla.

 

Enpä muista, koska viimeksi ERJ olisi vaihtunut Airbusiin näinä "vilkaampina päivinä". Kyllä varmaan on laskettu, että kannattaako aamun seisottamisen sijaan lähteä heittämään ylimääräistä keikkaa Helsinkiin tämän "ison osan" suomalaismatkustajien vuoksi.

 

Joka tapauksessa Embraereja nyt lähtee, joten odotettavissa on isompia koneita harvemmalla vuorovälillä.

[Pentti Köylijärvi 42]

 

Kysyntä em. reiteillä ei ole joka päivä samanlaista...

 

Siinäpä ongelmaa. Oma kokemus joku vuosi sitten - kuitenkin tällä vuosikymmenellä - oli, että tiistaina Zürichiin pikkuempulla puolillaan n. 40 matkustajaa ja saman vuoroparin paluulennolla lauantaina A321 viimeistä paikkaa myöden täynnä, pelkkiä aaasialaisia enemmän kuin pikkuempussa paikkoja. Kalustosuunnittelulle ja optimoinnille miettimistä. 

 

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Finnairin koneissa aletaan mussuttamaan Hollannissa tehtyjä ja pakastettuja sämpylöitä.

Lisää täältä: http://www.uusisuomi.fi/raha/141209-finnair-siirtyy-ulkomaisiin-sampyloihin-koko-leipomossa-yt-neuvottelut.

 

Jokaisella Suomessa toimivalla yrityksellä pitäisi olla sen verran yhteiskuntavastuuta, että ne ostaisivat käyttämänsä tuotteet ja palvelut Suomesta. Myös Finnair hyötyisi yrityksenä siitä, että ihmisillä on Suomessa työtä, kunnon palkka ja ostovoimaa", harmittelee pääluottamusmies Chau Nguyen.

 

No jo on tarinat tällä luottamusmiehellä. Mainittu yhteiskuntavastuu ei kuitenkaan eikä tietenkään koske kuluttajapuolta eikä siitä keskustella kuluttajapuolella kun haetaan aina vaan halvinta.

 

Niitä ylihinnan maksajia ei vieläkään löydy mistään vaikka miten jeesustellaan "yhteiskuntavastuuta".

[Tatu Koiranen 1 876]

No jo on tarinat tällä luottamusmiehellä. Mainittu yhteiskuntavastuu ei kuitenkaan eikä tietenkään koske kuluttajapuolta eikä siitä keskustella kuluttajapuolella kun haetaan aina vaan halvinta.

 

Niitä ylihinnan maksajia ei vieläkään löydy mistään vaikka miten jeesustellaan "yhteiskuntavastuuta".

 

Höpö höpö. Miten kävi Arlalle ruotsalaisen maidontuonnin kanssa? Yrityksethän ottivat sen kyllä käyttöön, mutta kuluttajapuolen huonoon menekkiin kaatui sekin hanke.

 

Suomessa kotimaisella hintatasolla tuotettu sämpylä ei ole ylihintainen, vaikka se onkin myyntihinnaltaan kalliimpi, kuin jossain muualla tuotettu.

[Harri Mattila 134]

No jo on tarinat tällä luottamusmiehellä. Mainittu yhteiskuntavastuu ei kuitenkaan eikä tietenkään koske kuluttajapuolta eikä siitä keskustella kuluttajapuolella kun haetaan aina vaan halvinta.

 

Niitä ylihinnan maksajia ei vieläkään löydy mistään vaikka miten jeesustellaan "yhteiskuntavastuuta".

 

Avaatko hiukan kommenttiasi. Finnnair on yritys, ei yksittäinen kuluttaja. Ja kaatuuko Finnair, jos se sämpylä businesta varten maksaa muutaman eurosentin enemmän? Eiköhän business jakkaran hinta kestä se eron, vai? Turistissahan ei tarjoilla sämpylöitä vaan myydään ylihintaisia leipiä jne.

[Harri Koskinen 290]

Turistissahan ei tarjoilla sämpylöitä vaan myydään ylihintaisia leipiä jne.

 

Mikä on ylihintainen leipä? Ei kai lentoyhtiö myy leipiä omakustannushintaan, vai myytkö sinä omia tuotteitasi?

[Marko Pajunen 36]

Asiakkaalla on luonnollisesti muitakin motiiveja kuin hinta, Finnairin tapauksessa asiakaskunta on vain aika kirjavaa. Moni suomalainen maksaisi ekstraa suomalaisesta leivästä, minä mukaan lukien kun en hollantilaista leipää syö kotonakaan, mutta kiinalaiselle vaihtomatkustajalle asia on todennäköisemmin yhdentekevä.

 

Hollantilaisen bulkkisämpylän kanssa on vaikea kilpailla hinnalla, mutta ehkä sen rinnalle voisi ottaa suomisämpylän vähän korkeamman hintaluokan tuotteeksi, suomalainen maksaisi hippusen ekstraa jo kotimaisuudesta ja ulkomaalainen hyvin brändätystä "terveyssämpylästä"... Käytännön logistiikka tietysti toinen juttu.

 

 

[Harri Mattila 134]

Mikä on ylihintainen leipä? Ei kai lentoyhtiö myy leipiä omakustannushintaan, vai myytkö sinä omia tuotteitasi?

En kirjoittanut omakustannushinnalla myymisestä, vaan hinnoittelusta. Jos sinusta esim 7€ on passeli hinta kinkku-juustosämpylästä, mitä kotimainen yhtiö myy Euroopan lennoillaan, niin siitä vaan. 4-5 € voisin maksaa.

 

Mutta kukin taaplaa tyylillään, eikös.

[Ilkka Mannikainen 776]

En kirjoittanut omakustannushinnalla myymisestä, vaan hinnoittelusta. Jos sinusta esim 7€ on passeli hinta kinkku-juustosämpylästä, mitä kotimainen yhtiö myy Euroopan lennoillaan, niin siitä vaan. 4-5 € voisin maksaa.

 

Paljonkos olisit valmis maksamaan lisää kotimaisesta pullasta? Jos sulla on ostopäätöksessä hollantilainen pulla ja suomalainen pulla ja molemmat 6€, niin paljonko laitat "gratuitya" kotimaiseen päälle.

[Harri Mattila 134]

Jos hinta on 6 €, niin en osta kumpaakaan. Tästä tuskin enempää tällä kertaa, taidan mennä talven ensimmäiset lumityöt tekemään.

[Tatu Koiranen 1 876]

Paljonkos olisit valmis maksamaan lisää kotimaisesta pullasta? Jos sulla on ostopäätöksessä hollantilainen pulla ja suomalainen pulla ja molemmat 6€, niin paljonko laitat "gratuitya" kotimaiseen päälle.

 

10-30 % sen pullan osalta, kun laatu ja ominaisuudet pysyvät samoina. Rahaksi muutettuna puhutaan muutamasta sentistä (esim. 20 snt sämpylä -> 2-6 snt). Jos sämpylälle halutaan vaikka huima 75 % myyntikate (=ulosmyyntihinta nelinenkertainen sisäänostohintaan), vaikutus ulosmyyntihintaan on korkeintaan reilu parikymmentä senttiä. Jos kyseessä on lentolippuun sisältyvät sämpylät (business), vaikutus jää lipun hinnassa suunnilleen saman suuruiseksi, ja silloin sillä parilla kymmenellä sentillä katetaan useampikin sämpylä ko. lennolle.

 

Finnairin ja monen muunkin suomalaisen toimijan ongelmana on usein heikko tuotteistaminen, ja se näkyy tässäkin. Sen sijaan, että myydään vain "kinkkujuustosämpylä" ja yritetään "kilpailla" vain hinnalla, voitaisiin myydä tuoreutta ja puhtaita raaka-aineita korostavilla ylisanoilla pohjoismaista osaamista edustava terveystuote. Tämä nyt ehkä vähän liioitellusti esitetty, mutta idea varmaan käy ilmi.

 

On aivan selvää, ettei Finnair ole kilpailemassa lentomatkustajista sillä, että yhtiöllä olisi halvimmat hinnat, eikä Finnairin pidä edes yrittää sellaista. Tämä laajenee koskemaan tietysti ihan kaikkea muutakin yhtiön toimintaa; myös näitä sämpylöitä. Pieni lisäpanostus sisäänostohinnassa voidaan moninkertaistaa ulosmyyntihinnassa, kun asiat tehdään oikein. Pitää nyt vielä lisätä, että tietysti laatu on kovin subjektiivinen asia. Euroopan lennoilla oli aikoinaan jonkinlaista lämmintä ruokaa, ja itse pidin käytännössä melkoisena parannuksena ko. lämpimän ruuan vaihtamista hyvänmakuiseen kolmioleipään. Win-win, minä olin tyytyväisempi ja Finnairin kulut pienenivät. Osa tietysti nurisi, olisi pitänyt saada se "lämmin ateria".

[Tuomas Pirttimäki 0]

Sanottakoon vielä, että minusta se 7€ lentokoneessa myytävästä leivästä on ihan kelpo hinta, jos pitää 2-3h lennolla jotain syödä. Lentokone ei ole mikään supermarket, josta edullisesti voi ostaa haluamansa. Kahvilasta ei saa sen paremmalla hinnalla tai laadulla purtavaa.

Ja monet niitä leipiä näyttävät ostavan! Ei se ole tyhmä, joka pyytää.

Ja jos ei kelpaa, niin onneksi omat eväät voi ottaa mukaan!