Tunnistaako kukaan paikkaa, aikaa tai henkilöitä tästä kuvasta

[Raimo Heikkinen 2 474]

Johtaja Gourdou ilmoitti joulukuussa 1923, että tähän uuteen tyyppiin (GL.22/B3) on tehty koko joukko parannuksia. Kantotasoa on "laajennettu" 10 % ja nousee kone nyt noin 8500 metriin!

 

Jokaiselle Suomen G.L:lle ei nousu- ja nopeuskokeita tehty. Tässä ne koneet joille testit Utissa tehtiin (nopeus km/h. / nousu m.):

 

8F.7. (180/5400), 8F.8. (187/5400), 8F.10 (180/5550), 8F.11 (180/4200), 8F.15 (176/4100), 8F.16 (180/4200), 8F.17 (170/5000), 8F.18 (152,64/5150), 8F.19 (?/4400), 8F.20 (154,4/5000), 8F.21 (172/5000), 8F.22 (171,5/5000). Seuraavana päivänä lensi kapitulanttikersantti Kankkunen vielä toisen korkeuslennon koneella 8F.22, merkiten päiväkirjaan lennon jälkeen korkeuslukemaksi 5800 m. Liitteenä olevassa barografi-liuskassa muuttui normaalisti tasapaksu muste 4000 metrin kohdalla huomattavan ohueksi ja katkonaiseksikin. Liekö tällaista käyrää hyväksytty virallisesti?

 

Kaikkein nopein G.L. Suomessa "kautta aikojen" oli kuitenkin se ensimmäinen GL.21/B2, tunnukseltaan 8E.2. Utissa järjestettiin erilaisia lentotestejä 1.6.1923, valittaessa taistelukonetyyppiä Goudou-Leseurren, Martisyden ja Fokker D.10 joukosta. Näiden välinen nopeuskilpailu päättyi niin, että Fokkerin (Hispano-Suiza 300 hv.) nopeus oli 210 km/h, Martisyden (Hispano-Suiza 300 hv.) 205 km/h. ja Gourdoun (Hispano-Suiza 180 hv.) 203 km/h. Korkeuslennolle osallistui vain Martinsyde, koska Fokker ja G.L. eivät korkeuslentoa varten olleet kunnossa. 

 

 

[Pekka Potka 0]

Raimo ja Markku, hienoa informaatiota. Kiitos!

 

Tuo valmistajan antaman informaation ja todellisella tuotantokoneella mitatun datan ero tulee hyvin esiin Lentäjän näkökulma -sarjassakin. Linkkasin ja listasin edellä ranskalaissaitin tietoja osin senkin vuoksi, että luvut vaikuttavat kovin ristiriitaisilta keskenään. Raimon mainitsema 10% kantopinta-alan kasvu on kadonnut jonnekin kärkivälinkin kasvusta huolimatta, ja mistäs koneiden korkeusmittojenkin ero tulisi? "Tieto" lisää tuskaa pätee hyvin kirjoja ja nettiä lukiessa...

 

Kysyin aikanaan Kyösti Karhilalta Mersujen yksilöeroista tyyliin uusi G-2 vs. kunnostettu G-2 vs. G-6. Ei niissä mitään eroa ollut, oli vastaus... Mutta eipä hänen mielestään G-6:n ominaisuudetkaan poikenneet juurikaan siipitykeillä tai ilman. En kritisoi tässä mitenkään Karhilaa, hänellä vain oli oma tapansa suhtautua asioihin, ja me jäljessä tulevat saamme vain yrittää kuvitella miten ne jutut menivät silloin joskus...

[Timo Partanen 204]

Suuret kiitokset kaikille tähän kuva-arvoituksen ratkaisemiseen osallistuneille. Aika hurjaa, millainen tietomäärä majailee tämänkin Foorumin käyttäjäkunnassa!

 

Joskus työtehtävät valitettavasti vaikeuttavat FF:n keskusteluun osallistumista ja aiheuttavat hetkittäistä radiohiljaisuutta, mistä anteeksipyyntö. Jos yrittäisin kuitenkin vetää jollain tavalla yhteen näitä vastauksia (ja korjatkaa ihmeessä jos olen vetänyt liikaa mutkia suoraksi), niin ehkä voitaisiin päätellä seuraavia asioita.

 

1. Näyttää siltä, että noiden 1927 käyttöön otettujen GL-tunnusten myötä koneen siiven alapuolelle alettiin merkitä koneen tunnus. Jos tämä on näin, niin silloin  varmaan päätelmä voisi olla, että kuva on otettu ennen tuota. Tukeeko hakaristin pelikuva myös tätä olettamusta, en tiedä…

2. Käytössä on ollut siis yhteensä 19 GL-konetta. Kyljen nelikulmainen musta luukku tuntuu olevan vain joissain koneissa, Jukan mukaan koneissa 8F.5 ja 8F.8. Sitä ei ole koneissa 8F.8, ja 8H.18, eikä myöskään GL-14, jonka aiempaa 8F. – tunnusta en tiedä. sama pätee siis myös koneisiin GL-21, GL-14. Juhan esittämissä kuvissa ainakin tuossa suksilla olevassa koneessa on tuo musta luukku, mutta en erota siitä koneen tunnusta. Oikealta puolelta otetuissa kuvissa luukkua tietysti ei näy ja siksi ne tässä suhteessa eivät auta asiaa.

3. Juhan kuvassa esiintyvä kone, GL-14 todellakin seisoo kentällä, jonka maisema näyttää aika paljon samanlaiselta kuin tuossa esittämässäni kuvassa. Tietysti tämä on aika lievä todiste, mutta ei välttämättä ihan huono. Kuva on siis otettu Tiuralla 1927. Onko GL-koneet siis olleet sijoitettuna sinne Utin lisäksi, vai onko tämä vain joku tilapäinen vierailu.

4. Pystyykö tuosta esittämästäni kuvasta näkemään noita Raimon kuvaamia eroja GL21 ja GK 22 tyyppien välillä?

 

Timo

 

[Markku Kanninen 447]

Tuota..

1. Minusta kuvasi kone on ilman tunnusraitoja jotka näytetään maalatun koneisiin jo vuosina 1924-25. Joten kone on todennäköisesti kuvattu ennemmin v 1924 kuin 1925.

2. Tuo tunnus on edelleen vaikea arvata...GL-14 oli aiemmin 8F.14.

3. Karin kuvaa ei ole voitu kuvata Tiuralla koska siellä ei ollut maalentoasemaa. Gourdou-Leseurre koneet tukeutuivat Uttiin joten minusta sekä Karin ja sinun postaamasi kuva on kuvattu Utissa. Lentovierailut tehtiin maakoneilla lähinnä talvella koska Suomen muut lentotukikohdat olivat tuolloin vesilentoasemia.

4. Esittämäsi kuva on varmasti Gourdou-Leseurre G.L.-22. eli B.3

Markku

P.s. tästä teoksesta saa parhaan kuvan tuon ajan Ilmailuvoimista ja myös paljon Gurduitten kuvia ja koneinen yksilöhistoriat.

Löytynee lähimmästä kirjastosta.