Fouga-ketju

[Pekka Potka 0]

Niin tarkoitin. Erillaisuuksia oli Suomessakin lentävissä. Mitä Fougan Suomen numeroa aijot mallintaa? Toivottavasti teet uuden säikeen Fougalle, jota voi mielenkiinnolla seurata kuten tätäkin Fokkeri-säiettä.

 

Palaan tähän pitkästä aikaa... Fougakin valmistuu yksityiskohdiltaan pikku hiljaa:

 

 

Onneksi on kesä - pilvet ja aurinko heijastelevat uuden koneen pinnasta. Struktuureja, rakennetta, niittejä ym. puuttuu sitä enemmän mitä lähemmäs mennään, rajana on viitseliäisyyden ja ajan mitta.

 

Jossain kulahtaneessa museokoneessa sama (toiselta puolelta) näyttää alla olevalta  ja jossain toisessa taas ihan toiselta...

 

>

[Pekka Potka 0]

Pari kuvaa koneen peräpäästä:

 

 

ym.

 

Pinnoissa näkyvä röpötys johtuu siitä, että nämä eivät ole varsinaisia renderöintejä vaan alempilaatuisia ruutukaappauksia 3D-ohjelman työskentelyikkunasta. Yksityiskohdat näkynevät silti.  Metallipinta on liian kiiltävä lopulliseksi mutta se on hyvä työskentelyssä, koska se paljastaa virheet, kuten hienoisen aaltoilun peräsinten pinnassa. Rungon takaosaan tulee vielä ainakin nyt puuttuvat ristipääruuvit ja kupukantaniitit ja sitten vakiotekstit sekä lopuksi koneyksilön mukaiset teipit >

[Jussi Seppälä 1]

Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä projekti tämä on?

[Pekka Potka 0]

Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä projekti tämä on?

 

Aiheena tämä ketju on haarautuma tästä: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,111020.0.html

Lyhyesti tässä nähdyn voisi määritellä projektiksi Fougan mallintamiseksi 1:1. Kaikki mitä teen on ideaaliseen/geneeriseen Fougaan nähden niin tarkasti 1:1, kuin "järkevästi" mahdollista. Minulla ei ole aikomustakaan laittaa nyt jokaista tasakantaniittiä paikoilleen, koska se ei palvelisi mitään järkevää päämäärää. Ne voi mallintaa sitten, jos/kun on syytä niin tehdä jotain yksityiskohtaa varten. Olen kuvannut kolme museokonetta hyvin yksityiskohtaisesti, mikä tarkoittaa yllä olevan esimerkin tarkkuudella (osin myös mittanauha kuvassa mukana). Toistaiseksi se tarkoittaa kuitenkin ulos näkyvää rakennetta, joten en osaisi laittaa yllä näkyvää salpaa tässä ja nyt aukiasentoon. Pitää päästä näkemään ja kuvaamaan lisää. Mallinnus on kuitenkin tehty niin, että myöhemmin voisin tehdä salvan vaikkapa aukeamaan animoidusti. Mikään ei estäisi tekemään sellaistakaan filminpätkää, jossa mekaanikko avaa salvat ja nostaa kannen pois paikoiltaan ja sitten laittaa sen takaisin. Paitsi, että estää - aika. En aio käyttää tuhansia tunteja sellaisen tekemiseen, jota haluamllani tasolla tekee käytännössä parinkymmenen ihmisen tiimi.

 

Laajempi määritelmä on "Suomikiinnostavien" lentokoneiden (ja helikoptereiden) mallintaminen 1:1. Kuten huomaat siinä ei ollut sanaa kaikkien. Niinpä en tiedä vielä millainen kokonaisuus joskus tulee syntymään. Ehkäpä jatkossa joku (Pentti Mannnen? museot?) luo tarpeita ja päämäärää puuhastelulleni.

 

Fougan osalta minulla on esimerkiksi Teppo Sarpilan toiveet tietyille yksilöille. Niitä syntyy ajallaan ja muita tarpeen mukaan. Esimerkknä mainittakoon juuri käymäni viestittely Markku Kannisen kanssa. Häneltä löytyy erittäin kiinnostavaa kuvamateriaalia mm. koelentueen koneista.  Se johtanee kysymyksiin Jyrki Laukkaselle ja sitä kautta varmaankin kiinnostavaan nokkaprofiiliin...

[Jussi Seppälä 1]

Kappas vain. En ollut huomannutkaan mokomaa. Kiinnostava juttu, joten pitääpä seurailla.

[Pekka Potka 0]

Runko on nyt "peltivalmis" ja kestää renderoinnin aina 8000 pikselin leveyteen saakka. (8000 pikseliä painettuna/tulostettuna 300 ppi:n tarkkuudella vastaa rungon pituutena n. 67 cm.) Sitä tarkemmissa kuvissa pitäisi joitakin yksityiskohtia parannella. Taustatietona: 3D-mallilla ei ole sinänsä kokoa, jolloin se voitaisiin renderoida (eli tehdä siitä 2-ulotteinen valokuva) mihin kokoon tahansa. Tehdyn työn jäljellä on kuitenkin rajansa, jonka ylittämisen jälkeen yksityiskohdat alkavat paljastaa työn tarkkuuden rajat. Kaikki on edelleen terävää, mutta ei täsmällistä. Yleisimmin liian alhainen työn laatu näkyy viisteinä kohdissa, joissa pitäisi olla siistejä kaaria tai pintoja. Fougan mallissa on tässä vaiheessa lähes 900.000 polygonia.

 

Alla eturunkoa ja hiukan lähempiä yksityiskohtia siitä. Ohjaamon kuomu on toistaiseksi pelkkä ulkopinta, jonka sisäpuolella ei ole mitään lopullista. Kommentit, huomautukset ja kyseenalaistukset ovat toivottuja, koska tekijä on monasti sokea omille virheilleen...

 

 

>

[Tarmo Kallio 240]

Sanon, että näyttää todella hienolta. Onko työaseman "teholla" mitään merkitystä piirtämiseen? Jos saisit maapallon nopeimman supertietokoneen käyttöösi, niin olisiko siitä paljon hyötyä? Kiinnostaa minua teknisesti.

 

 

[Pekka Potka 0]

Sanon, että näyttää todella hienolta. Onko työaseman "teholla" mitään merkitystä piirtämiseen? Jos saisit maapallon nopeimman supertietokoneen käyttöösi, niin olisiko siitä paljon hyötyä? Kiinnostaa minua teknisesti.

 

Kiitos! 3D-malli koostuu polygoneista, mieluiten erimuotoisista nelikulmioista, polygoneista. (Jokunen määrä kolmikulmioita on ok, mutta muita monikulmioita on ehdottomasti vältettävä.) Aiemmin nelikulmiot olivat aina juuri sitä eli neljä pistettä, joita yhdistävät suorat linjat. Malli koostui siis tasopinnoista. Ohjelmat perustuvat edelleen samaan mutta parhaat niistä osaavat nykyisin piirtää pinnan kaarevaksi vaikka pisteitä yhdistäisikin edelleen suorat linjat ja ne osaavat luoda myös kaarevia linjoja pisteiden välillä.

 

 

Tässä kuvassa on Fougan rungon pintaa, jossa näkyy tämä nelikulmioiden verkosto. Rungon pinta on yksi objekti. Malli koostuu monista muistakin objekteista, esimerkiksi ruuvit, pitotputket, kuomu ym., joiden rakenne ei tässä kuvassa näy. Ne ovat kukin eri objekteja. Kuvasta näkyy myös miten verkosto ulottuu vain rungon keskiviivalle. Olen laittanut ohjelman muodostamaan symmetriset osat automaattisesti eli minun tarvitsee rakentaa vain vasenta puolta ja ohjelma kopioi oikean puolen vastaavasti. Epäsymmetriset pinnan osat pitää tehdä erikseen kummallekin puolelle.

 

Työaseman tehoa koetellaan ensinnäkin mallissa olevien polygonien kokonaismäärällä. Mitä enemmän niitä on eli mitä tarkemmin yksityiskohdat muotoillaan, sitä raskaammaksi malli tulee. Seuraavaksi tehoa koetellaan pintojen laadun muodossa. Sileä, yksivärinen mattapinta on kaikkein kevein. Kiiltävä pinta on jo raskaampi, koska pitää laskea kaikki ympäristön heijastukset. Lasissa on kahden pinnan heijastusten lisäksi läpinäkyvyys ja lasin refraktion aiheuttamat vääristymät. Kaikkea pinnan rakennetta ei tehdä mallintamalla vaan pintamateriaaleilla, joilla voi olla hyvin erilaisia ominaisuuksia pintarakenteineen edellä jo mainittujen ominaisuuksien lisäksi. Mitä monimuotoisempi pintarakenne, sitä raskaampi. Seuraavaksi tulee valon/valojen ja varjojen luomiset, siitä eteenpäin ilmakehän vaikutus pilvineen, ilmankosteuksineen, pölyineen...

 

Mallinnan Cinema 4D Studiolla. Se toimii vain Windows ja Mac-tietokoneissa. Maailman tehokkaimmalle supertietokoneelle ei liene olemassa vastaavan tasoista softaa, joten siitä ei olisi hyötyä. Itselläni on tehokas tietokone, joka riittää loistavasti omiin tarpeisiini niin kauan kuin lopputuote on renderoitu valokuva (vaikka julistekoossakin) tai jatkossa myös lyhyet animaatiot. Cinema 4D sisältää ominaisuudet, joita kutsutaan nimillä Team Render ja Render Farm. Ne ovat hiukan erilaiset mutta kummassakin valjastetaan haluttu määrä muita tietokoneita avuksi renderointiin. Sillä on erityistä merkitystä pitkien filmien tekemisessä.

 

Kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta: Teholla on väliä, mutta käyttäjästä riippuu missä kohtaa se muodostuu omia taitoja suuremmaksi tekijäksi.

p>

[Jussi Rantala 1]

Hienolta näyttää!

Cinema 4D studio ei tosin näyttäisi hinnaltaan olevan jokamiehen mallinnustyökalu (USD3695 / lisenssi).

Minkälaisella kokoonpanolla pyörität tuota ohjelmaa?

 

 

 

[Pekka Potka 0]

Hienolta näyttää!

Cinema 4D studio ei tosin näyttäisi hinnaltaan olevan jokamiehen mallinnustyökalu (USD3695 / lisenssi).

Minkälaisella kokoonpanolla pyörität tuota ohjelmaa?

 

 

 

 

Cinema 4D:stä on 4 eri versiota, joista halvin, Prime, maksaa n. 700 euroa. Se sisältyy myös hiukan versioituna Adoben After Effectsiin, jos jollakulla on käytettävissään Adoben Creative Cloud. Mutta nyt ollaan jo aivan liian pitkällä muussa kuin ilmailuhistoriassa. Keskustellaan tässä Fougasta. Jos joku haluaa keskustella enemmän mallinnussoftista ja -tietokoneista, sille voi avata ketjun Ohjelmat ja laitteet -osioon. Vastaan mitä osaan. Oma vuoden takainen tietokonepäivitykseni pohdintoineen löytyy: http://www.pekkapotka.com/journal/2014/10/13/upgrading-my-computer

 

Teidän scenery-projektinne näyttää mielenkiintoiselta. Ehkäpä joskus vielä haluan istuttaa jonkun koneen vaikkapa Malmille...

[Mikko Maliniemi 5]

Teidän scenery-projektinne näyttää mielenkiintoiselta. Ehkäpä joskus vielä haluan istuttaa jonkun koneen vaikkapa Malmille...

 

Simun "maisemakoneiden" polygonimäärät liikkuu sitten pienimmillään sadoissa, max. alemmissa tuhansissa. Fougaasi ei välttämättä kannata yrittää istuttaa

[Pekka Potka 0]

Simun "maisemakoneiden" polygonimäärät liikkuu sitten pienimmillään sadoissa, max. alemmissa tuhansissa. Fougaasi ei välttämättä kannata yrittää istuttaa

 

Ajatus olikin toisin päin. Tulen jossain vaiheessa tarvitsemaan maisemia/miljöitä...  Mutta on tuosta Fougasta tallessa pelkät muodotkin, joiden päälle voi detskut tehdä skineillä, joten kaikenlainen vaihtokauppa on mahdollista. Malmiin sinänsä liittyisi monta herkullista animaatiomahdollisuutta avajaisista alkaen. Sellaisenkin tekeminen olisi järkevää vain tiimityönä.