Finavia "kehittää" hinnoitteluaan

[Seppo Kolehmainen 1 822]

Jatkan vielä hieman piiloverotuksesta. 1970-luvun lopulla silloinen budjettipäällikkö Juhani Korpela sai kuningasidean. Lähtökohta oli se, että kansalta kerättiin veroja, joilla ylläpidettiin erilaisia valtion organisaatioita. Näitä olivat mm. maa-, vesi-, ilma-, raide- ja viestiliikennettä harjoittavat ja vastaavia toimintoja valvovat valtion organisaatiot. Asiakkailta perittiin varsin kohtuulliset suorat maksut. Korpela keksi, että mitä jos pannaankin palvelujen tarvitsijat maksamaan näiden organisaatioiden kustannukset kokonaisuudessaan, ja vähän vielä lisää päälle. Silloin jäisi normaalilla verotuksella kerättäviä varoja enemmän käyttöön "muihin tarpeisiin" jos verotusastetta ei tarvitse laskea. Eikä suunnitelmissa todellakaan ollut veroasteen lasku siksi, että rahaa säästyy kun budettivaroista ei enää tarvitse ylläpitää kyseisiä organisaatioita.  

 

Suunnitelma vaati jatkojalostusta. Korpela "alensi" itsensä Liikenne- ja Viestintäministeriön kansliapäälliköksi, koska yllämainittujen valtion organisaatioiden toiminta kuului kyseisen ministeriön toimialaan. Sitten alkoi tapahtua. Lakimuutoksella organisaatiot liikelaitostettiin omiksi tulosyksiköikseen ja niille asetettiin tulostavoitteet. Tulostavoite tarkoitti juuri sitä, että ne valtuutettiin perimään ylisuuria maksuja asiakkailta että rahaa riitti tuloutettavaksi myös valtion pohjattomaan kirstuun. Talvitie oli hyvin tärkeässä roolissa ministeriössä tässä suunnitteluprosessissa. Liikelaitostaminen päätettiin aloittaa Ilmailulaitoksesta. Siitä tehtiin liikelaitostamisen prototyyppi ja Talvitie asetettiin tämän prototyypin toteuttajaksi. Oli jo etukäteen tiedossa, että ongelmia tulee eikä prosessin tuoksinassa "ruumiilta" voida välttyä. Ajateltiin, että Talvitie päämäärätietoisena ja peräänantamattomana voisi siitä muutostyöstä selvitä. Kukaan ei aavistanut, että monessa asiassa lapsi meni pesuveden mukana juuri Talvitien änkyrämäisen toiminnan takia.  

 

Mainostoimisto lanseerasi kansalle liikelaitostamisesta mielikuvan, että organisaation operointi tehostuu kun mukaan tuodaan businessajattelua. Meille ilmailijoille kerrottiin, että tehostumisen myötä kustannustehokkuus kasvaa. Ja niinhän se kasvoikin, mutta hintoja korotettiinkin laskemisen sijaan ja ylijäämä tuloutettiin piiloveroina valtiolle. Ilmailijoiden toive, että tehokkuuden kasvusta edes osa tuloutuisi ilmailun hyväksi, osoittautui katkeraksi pettymykseksi.  

 

Likelaitostamisen "keksijöiltä" oli jäänyt kaksi isoa asiaa huomioimatta. Ensinnäkin se, että viranomaistoiminta sai suureksi osaksi rahansa Liikelaitokselta. Ongelma tuli siitä, että Liikelaitos oli yksi ilmailuviranomaisen valvottava taho. Rahan antaja eli liikelaitos pystyi rahan myöntämistä säätelemällä vaikuttamaan siihen, kuinka hyvin ilmailuviranomainen pystyi huolehtimaan liikelaitoksen toiminnan valvonnasta. Talvitie käytti tätä peukaloruuvia, kun kyse oli esim. lennonjohtotoiminnan valvonnan vaatimista resursseista. Toisen ongelman muodosti vapautunut kilpailu. Lakiin on kirjattu, että Liikelaitoksella on monopoli lentokenttäalueen infrastruktuurin vuokraamiseen. Laki ei taas salli, että Liikelaitoksella olisi monopoli jo olemassaolevaa ja siltä vuokrattua infrastruktuuria hyödyntävään liiketoimintaan. Talvitie halusi käsitellä tätäkin infraa hyödyntävää liiketoimintaa ikäänkuin se kuuluisi myös monopolin piiriin. Se meidän riitamme, jota Kilpailuvirasto tutki, kosketti juuri tätä asiaa. Seitsemän vuoden tutkinnan jälkeen Kilpailuvirasto päätyi kanssani jotakuinkin samalle kannalle mutta totesi, että Liikelaitos on luvannut parantaa tapansa eikä määrännyt sille sanktioita.          

 

Seppo

[Harri Heikkilä 16]

Asiaan löyhästi liittyen: http://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/kilpailuasiat/kilpailuasiat/1408100777115.html

 

 

Harri

[Timo Hyvönen 208]

No onko se laskeutumismaksu kesnalla nyt vuodenvaihteen jälkeen min. 70e ja millä kentillä?

 

t .Timo

[Reijo Österberg 6]

No onko se laskeutumismaksu kesnalla nyt vuodenvaihteen jälkeen min. 70e ja millä kentillä?

 

t .Timo

http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/PikLbQ/3Iyestpkz08NlEen6qUy8Q/Finavia_Palveluehdot_2016.pdf

 

7.1.1. Laskutumismaksu minimi 55€

 

7.2.1. TN-maksu alle 1000kg koneelle esim. Malmilla (ATS3) 7,95€, AFIS kentällä 4,97€

 

VFR lennolla ei reittimaksua 7.2.3.

 

Lisäksi ALV

[Timo Hyvönen 208]

Eli toi oikeasti koskee esim. Kajaania jos kentällä on AFIS-mies paikalla laskeutuessa.

 

Aiemmin normaalin pikkukoneen kokonaissumma (laskeutuminen + TN + alv) on ollut luokkaa 24e (esim. Malmi, Pori). Mihinkähän tämä korotus perustuu ja vastaakohan se kustannuksia? Käytännössä tuo tarkoittaa että Cessnan laskeutuminen teettää n. tunnin töitä (jyvitys tietenkin infran ylläpitoon yms. mutta kuitenkin).

 

Siinä taisi olla jokin valitusosoitus tämän vuoden loppuun asti, ottaisivatkohan SIL ja SMLL tähän kantaa?

 

t. Timo

[Reijo Österberg 6]

Tämän vuoden maksut

 

https://www.finavia.fi/fi/lentoyhtioille/maksut-ja-palveluehdot/ -> yleiset palveluehtomme ja liikennemaksut vuonna 2015.

 

Ei tuo laskeutumismaksu paljon nouse, alle tonnin koneelle nyt 11,02 + ALV, ensi vuonna 12,13 + ALV.

Mutta on lisätty yksi ruutu "Laskeutumismaksu vähintään" taulukkoon, eli "Muilla lentoasemilla pois lukien helikopterit 55,00€"

[Jouni Laukkanen 55]

Tuota Reijon laittamaa linkkiä lainaten...

 

Vuoden 2015 hinnastossa sanotaan näin:

 

7.1.4.  Matkustajamaksu

Matkustajamaksu peritään lähtevästä matkustajasta, joka käyttää lentoaseman matkustajaterminaalia. Matkus-

tajamaksun suuruus määräytyy lentoaseman ja matkustajatyypin mukaan.

 

Vuoden 2016 hinnastossa sanotaan taas näin:

 

7.1.4. Matkustajamaksu

Matkustajamaksu peritään Finavian lentoasemalta lähtevästä matkustajasta. Matkustajamaksun suuruus mää-

räytyy lentoaseman ja matkustajatyypin mukaan.

 

Huomaako kukaan onko näissä mitään eroa? Ja jos on, mitä se käytännössä tarkoittaa?

 

 

 

 

[Tommi Ahonen 1]

Aikooko Finavia laskuttaa myös GA-platalta, GA-koneeseen hyppäävät matkustajat 

Matkustajalistoja kyhäilemään siis... 

[Peter Lord 191]

Aikooko Finavia laskuttaa myös GA-platalta, GA-koneeseen hyppäävät matkustajat 

Matkustajalistoja kyhäilemään siis... 

 

Ei.

 

Kerratkaapa käsite "matkustajatyyppi".

[Tatu Koiranen 1 757]

Ei.

 

Kerratkaapa käsite "matkustajatyyppi".

 

Mistähän tämän käsitteen voi virallisesti kerrata, kun sitä käyttää yritys Finavia Oyj, eikä se ainakaan palveluehtojensa yhteydessä anna tarkkaa määritelmää, josta käsitteen voisi kerrata. Sen sijaan palveluehdoissa on kyllä luettelo matkustajatyypeistä, laitanpa tähän esimerkkinä yhden:

 

"DOM matkustaja, joka lähtee suomalaiselta lentoasemalta ja päättää lentomatkansa suomalaiselle lentoasemalle"

 

Eli kattaa myös määritelmällisesti GA-koneen matkustajat, jos GA-kone lentää esimerkiksi Helsinki-Malmilta Pirkkalaan. Kuitenkin, jos Helsinki-Malmilta lennetään Nummelaan, kyseessä ei ole DOM, koska Nummela ei ole suomalainen lentoasema.

 

Finavian oma viestintä sanoo näin:

Vuoden 2016 palveluehdoissa määritellään maksava matkustaja seuraavasti: Matkustajamaksu peritään Finavian lentoasemalta lähtevästä matkustajasta.

 

Tämän myötä matkustajamaksu on mahdollisuus periä myös muilta kuin säännöllisen liikenteen matkustajilta. Maksu voidaan periä koneen miehistöä lukuun ottamatta kaikilta lähteviltä matkustajilta riippumatta siitä onko heidät turvatarkastettu tai onko heillä matkalippua.

 

Lennontarkoitukset, joilta matkustajamaksu peritään ovat: C1, G1, M5, M6, M7, R1, S1 ja S2.

 

 

Tämän tyhjenpäiväisen sanojenpyörittelyn jälkeen voisitkin sitten kertoa, mihin se maksuttomuus perustuu, jos/kun sinulla sitä tietoa asiasta on enemmän kuin muilla.

[Pekka Aatolainen 4]

Jos lähtee esim. EFPO:lta ja päättää lentomatkansa samalle paikalle laskuvarjolla, niin onko silloin ns. DOM matkustaja ja Finavia veloittaa matkustajamaksun, vai pitääkö saapuminen tapahtua lentokoneella?

 

[Pirkka Mattila 1]

Jos lähtee esim. EFPO:lta ja päättää lentomatkansa samalle paikalle laskuvarjolla, niin onko silloin ns. DOM matkustaja ja Finavia veloittaa matkustajamaksun, vai pitääkö saapuminen tapahtua lentokoneella?

 

Noissahan on puhuttu toistaiseksi lähtevistä matkustajista, kun taas laskuvarjolla saapuva (paluuosuus siis) on selkeästi saapuva, jos ei sitten käy niin ikävästi, että hän kuolee ja lähtee taivaaseen, jolloin maksu peritään varmasti kaksinkertaisena...  :'(

[Pekka Aatolainen 4]

Eikös lennolle lähtevä ole ns. lähtevä matkustaja ?

[Heikki Tynys 40]

 

"DOM matkustaja, joka lähtee suomalaiselta lentoasemalta ja päättää lentomatkansa suomalaiselle lentoasemalle"

 

 

No eihän kohta ole jäljellä kuin EFHK, eikös nuo muut muutu lentopaikoiksi..?

[Peter Lord 191]

Jos ei tiedä, auttaa jos kysyy.

Kysyin.

 

KYSYMYS:

 

Finavian vuoden 2016 hinnastosta

https://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/PikLbQ/3Iyestpkz08NlEen6qUy8Q/Finavia_Palveluehdot_2016.pdf

 

 

saa kappaleessa 7.1.4 sen käsityksen, että Finavia alkaa periä yleisesti matkustajamaksua kaikilla lentoasemillaan, jopa yksityisten, ei-aikataulunmukaisten lentojen matkustajista.

 

Pyydän selvennystä asiaan.

 

VASTAUS:

 

Lähettäjä: airtrafficinvoices [mailto:airtrafficinvoices@finavia.fi]

Lähetetty: 8. tammikuuta 2016 9:50

Vastaanottaja: Peter Tähtinen

Aihe: VS: Tiedustelu matkustajamaksuista

 

Hei,

 

Finavian palveluehdoista on jo aiemmin (ei siis uusi muutos 2016) poistettu termi ”kaupallinen liikenne” matkustajamaksun yhteydessä. Matkustajamaksu on siis mahdollista laskuttaa myös muilta, kuin säännöllisen reitti- tai tilausliikenteen matkustajilta. Muutos mahdollistaa matkustajamaksun veloittamisen kaikilta matkustajilta, jotka matkustajainfraa käyttävät. Muutoksen tarkoituksena ei ole alkaa laskuttaa matkustajamaksua pienten, muutama paikkaisten yksityislentojen osalta. Mikäli tarvitsette lisätietoja, vastaamme mielellämme. Oikein mukavaa alkanutta vuotta!

 

 

Minna Mäkinen, Billing Supervisor

Finavia Oyj

p. 020 708 2140

m. 040 770 7738

 

 

[Timo Hyvönen 208]

Eli kyseessä taitaa olla ns. "Go!Aviation-pykälä". Näin laitetaan kaikki suomalaiset lentoyhtiöt samalle viivalle.

 

t. Timo