Juho Maijala

Vaihtoehtohistoriaa: Jos Viipuri olisi jäänyt Suomelle, missä olisi lentoasema?

8 viestiä aiheessa

Moro,

 

Teemme Etelä-Saimaaseen Viipuriin liittyvää lehtijuttua. Juttua varten yritän muodostaa perusteltua mielipidettä siitä, missä Viipurin lentoasema sijaitsisi, jos kaupunki olisikin ollut osa Suomea kaikki nämä vuodet.

 

Todennäköisimmät mieleeni tulevat vaihtoehdot ovat Suur-Merijoki ja Heinjoki, mutta koska en löydä kummastakaan kovin yksityiskohtaista tietoa, en esimerkiksi tiedä olisiko niistä voitu kehittää lentoasemaa nykyaikaisille matkustajakoneille. Tai toisin päin: Olisiko Suur-Merijoen tai Heinjoen kehittämiselle nykyaikaiseksi lentoasemaksi ollut jotain estettä Suomen oloissa?

 

Oikeaa vastausta ei tietenkään ole, koska Viipuri ei ole osa Suomea, mutta kaikki arviot aiheesta kiinnostavat.

 

Ystävällisin terveisin:

 

-Juho Maijala, toimittaja

Etelä-Saimaa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielenkiintoinen kysymys ja mielenkiintoinen vastaus. Täytyypä kaivaa ko. teos ja lukea joskus. Joskus paikan päällä käyneenä ja vähän satelliitista katsellen tosin Suur-Merijoki tuntuisi helpommalta paikalta. Liimatta kun on ihan kaupungin kupeessa jne. S-MJ oli taas siihen aikaan ihan landea. Tosin Liimatassa on rautatie ja teollisuutta. Heinjoki taas on - no, Heinjoella. Linnuntietäkin 25 kilsaa Viipurista, teitä pitkin lie yli kolmenkymmenen. Sinnehän kyllä syntyi neuvostotukikohta, josta on operoitu raskaammallakin kalustolla, joten tilaa ja potentiaalia olisi varmaan ollut. Voisi vaan kuvitella, ettei joskus 40-50-luvulla olisi vielä tehty kenttää noin kauas.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässäpä linkki kyseisen työn tietoihin. Sukunimi oli muuten kahdella ällällä.

 

Tenttu-tietokantojen käyttöoikeus

 

Tietokantojen Tkkbooks, Tkkserials, Tali ja Inssi käyttö on mahdollista vain Aalto-yliopistossa, jos käytöstä ei ole tehty erillistä sopimusta.

 

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää tietokantoja myös yliopiston kampusten ulkopuolella.

 

Täytyypä kaivaa ko. teos ja lukea joskus.

 

Saattaa löytyä myös Suomen Ilmailumuseon arkistosta Helmmanin arkisto on käsittääkseni lahjoitettu museolle.

 

Juha

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Selasin 1930-luvun Aeroja ja numerossa 10/1935:ssa ensimmäinen maininta Liimatasta:

 

Kotimaan ilmailun kuulumisia.

 

Lentokentät.

 

Kesäkuussa antoi kulkulaitosministeriö tie- ja vesirakennushallituksen tehtäväksi laatia suunnitelmat ja kustannuslaskelmat Helsingin-Turun-Tukholman lentolinjan Suomen puoleisista varakentistä ja yölentovalaistuslaitteista, Helsingin lentokentän tarvitsemista rakennuksista ja valaistus- sekä muista tarpeellisista laitteista ja Helsingin-Viipurin-Rajajoen linjan varakentistä sekä valaistuslaitteista. Nyt on suoritettu tutkimukset Helsingin-Turun-Tukholman linjalla, jolle tulee kolme varakenttää, Ahvenanmaan, Salon ja Lohjan kentät. Ahvenanmaalla on kenttä Jomalassa, Salossa on kauppalan alueella salaojitettua peltoa, jota voidaan käyttää ja Lohjanharjulle voidaan rakentaa lentokenttä verrattain vähällä. Alustavat laskelmat kustannuksista ovat valmistuneet. Helsingin-Viipurin kentän paikasta ei toistaiseksi ole päästy selvyyteen. Kun Kotkan kenttäkysymys on selvitetty ja saatu selvys Viipurin lentokentästä, on itäinen linja varakenttien puolesta valmis, Viipurin kenttä on ajateltu Liimattaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aero 12/1935:

 

Tutkintotyö ilmailun piiristä.

 

Käsiimme on tullut eräs Tekn. Korkeakoulussa suoritettu ilmailuasianpiiriin kuuluva tutkintotehtävä. Sen on suorittanut ins. Bertel Hellman v. 1935 prof. A. J. Lönnrothin johdolla. Aihe on Lentokenttäehdotus Viipurin maalentoasemaa suunnittelevana.

 

Tämä laahajko työ käsittelee erittäin monipuolisesti ja ansiokkaasti kysymystä. Aluksi selostetaan lentokenttäkysymystä yleensä ja esitetään vaatimuksia eri maissa. Sitten kosketellaan lentokenttien sijoituksien vaikuttavia tekijöitä liikenne- ja käyttöteknisiltä ja taloudellisilta näkökohdilta päädyttäessä mm. kentän sijoituksessa Liimattaan. Perusteellisesti tutkitaan työssä eri rakennusvaiheiden aikana tarvittavat työt, kiitotiet, salaojitus, valaistuskysymys jne. Edelleen töiden suorittamisjärjestys ja kustannusarviot, jossa päädytään aivan täydessä laajudessaan 11,8 milj. mk:aan. - On ilahduttaava todeta, että nuoret teknikkomme tutkintotöissään käsittelevät ilmailun alaankin liittyviä kysymyksiä. Täten ennen ovat ilmailun alalta valinneet tukintotehtävänsä ins Thelestam ja Leppämäki, joista viimemainittu tunnetaan erikoisesti eräänä purjelentäjiemmen eturivin miehenä

 

(kirjoitusvirheet ja kieliasu pääasiassa alkuperäisen tekstin)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Saattaa löytyä myös Suomen Ilmailumuseon arkistosta Helmmanin arkisto on käsittääkseni lahjoitettu museolle.

 

Juha

 

Yeah. Arvelinkin jo valmiiksi sieltä löytyvän jotakin vinkkiä asiaan.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään