Korpikenttien kiitoteistä

[Pekka Lehtinen 1]

Lentopaikat.net sivustoa ylläpitäessäni olen monta kertaa miettinyt mikä järki on korpikenttien kiitoteiden tietojen ilmoittamisessa.

 

Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa Aavahelukka. AIP ilmoittaa kiitotien mitoiksi 900 x 30 metriä ja kiitotien materiaaliksi ASPH/SA eli asvalttia/hiekkaa. No niin miten tämä yleensä tulkitaan? Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella, että asvaltti on 30 metrin levyinen, eikö vaan? Entä missä sitä hiekkaa on?

 

Tosiasiassa asvaltin leveyttä ei tiedä kukaan kun sitä ei ole missään ilmoitettu. Kiitotien materiaalimerkintä tarkoittaa sitä, että kiitotien reunat ovat hiekkaa ja keskiosa asvalttia. Näin ollen kiitotietä on myös hiekkaiset reunat ja 30 metrin leveys sisältää sekä asvaltin, että hiekan. Ovatko hiekkareunat kuitenkaan siinä kunnossa, että niitä voisi turvallisesti käyttää lentoonlähtöön tai laskuun? Tuskinpa. Miksi ihmeessä siis tällaisilla kentillä se hiekkaa yleensäkin otetaan mukaan kiitotien mittoihin? Eihän kukaan käytä sitä kuitenkaan. Samoin ihmiset saavat väärän kuvan siitä, että asvaltti olisi 30 metrin levyinen.

 

Toinen esimerkki vaikkapa uusi Vampula. Siellä kiitotien mitat ovat 900 x 20 m ja materiaali ASPH/GRVL eli asvaltti/sora. Kuvan perusteella näyttää kuitenkin siltä, että itse asvaltti on aika leveä...ehkä juuri tuon 20 metriä. Miksi tässä tapauksessa sitten ilmoitetaankin asvaltien leveys, eikä koko kiitotien leveyttä sora mukaan lukien?

 

Tietävätkö ihmiset yleensäkään näitä kiitoteiden mittailmoituksia? Opetataanko nämä jollain oppitunnilla? Miksi ne sorat ja hiekat yleensäkin pitää ilmoittaa sieltä reunalta ja lisätä kiitotien leveyteen? Itse ainakin olen eniten kiinnostunut siitä asvaltin leveydestä kun Grobilla menen laskuun.

 

Tällaisia mietintöjä. Kommentoikaa kiitos.

[Mikko Sokero 1]

Lentopaikat.net sivustoa ylläpitäessäni olen monta kertaa miettinyt mikä järki on korpikenttien kiitoteiden tietojen ilmoittamisessa.

 

Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa Aavahelukka. AIP ilmoittaa kiitotien mitoiksi 900 x 30 metriä ja kiitotien materiaaliksi ASPH/SA eli asvalttia/hiekkaa. No niin miten tämä yleensä tulkitaan? Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella, että asvaltti on 30 metrin levyinen, eikö vaan? Entä missä sitä hiekkaa on?

Aika jännä, että kaikista sadoista korpikentistä kysyt juuri Aavahelukkaa. Olen käynyt siellä kerran ja ainakin pienellä Beechcraftilla sinne pystyi tekemään kivan laskun. En muista edes, mitä materiaalia silloinen kiitotie oli, mutta laskuun se oli sopiva. Tein ensin kiemuran matalalentoa kentän päällä ja poroja ei ollut ainakaan yhtään (nykytilannetta en tiedä ). Olipa se asvalttia tai soraa, erittäin laskukelpoinen kevyellä koneella.

[Pekka Lehtinen 1]

Ei ei en minä sitä tarkoitakaan etteikö laskuun pääsisi. :)Minimissäänhän nuo asvaltin leveydet taitavat olla tuollaista 15 metrin luokkaa ja kyllähän siihen taipuu kone kuin kone kun tällaisista harrastelaitteista puhutaan. Onhan Kymissäkin käynyt Falcon liikesuihkari 15 metrin levyisellä kiitotiellä.

 

Lähinnä sitä, että olisi hienoa jos nuo todelliset asvaltin leveydet kuitenkin ilmoitettaisiin. Osaisi henkisesti asennoitua oikein kiitotien leveyteen...varsinkin sivutuulella, jolloin se kiinnostaa oikeasti. Samoin tuo ilmoittamistapa tuntuu oudolta. Kun kiitotien materiaaleiksi mainitaan asvaltti ja sora niin sitä alkaa miettimään missä sitä soraa on. Minun mieletä olisi fiksu jättää se sora mainitsematta ja mainita se vaikka erikseen kohdassa reunamateriaali.

 

Tässä juuri selailin noita kenttien tietoja...Pääsääntö näyttäisi olevan, että tiedoissa ilmoitetaan asvaltin leveys, mutta sitten materiaalissa mainitaan myös esimerkiksi sora, nurmi tai hiekka. Sitten joissakin poikkeustapauksissa ilmoitetaan sekä asvaltin, että muun materiaalin yhteisleveys. Tällaisilta tapauksilta vaikuttavat ainakin Aavahelukka ja Forssa.

[Mikko Sokero 1]

Tässä juuri selailin noita kenttien tietoja...Pääsääntö näyttäisi olevan, että tiedoissa ilmoitetaan asvaltin leveys, mutta sitten materiaalissa mainitaan myös esimerkiksi sora, nurmi tai hiekka. Sitten joissakin poikkeustapauksissa ilmoitetaan sekä asvaltin, että muun materiaalin yhteisleveys. Tällaisilta tapauksilta vaikuttavat ainakin Aavahelukka ja Forssa.

 

Off-topicien mestari iskee: oltiin kerran menossa Forssaan Navajolla (OH-PNG) ja kun olivat jääneet jostakin syystä AIP:n kyseiset sivut kotiin, päätimme olla laskematta kentällä. Niin onnettomalta viirulta näytti. Olisi kai raja-arvot riittäneet, mutta täydellä pokalla päätimme käyttää varakenttää. Onneksi kyytiläisille ei ollut niin nöpönuukaa, minne mennään laskuun... Cessna 152 tai 172 olisi mennyt kiljuen radalle, mutta sen verran painoissaan oli Navajo, että emme alkaneet urheilla.

[Antti Laukkanen 15]

Heitetäänpä tuohon, että met mentiin kerran melkoisella sivutuulella C172 heavyllä Forssaan laskuun. Jälkeenpäin mittailtiin saapasmitalla sen päällysteen olevan kutakuinkin kuusi metriä leveää ja reuna-alueen olleen ainakin sillä hetkellä lähellä laskukelvotonta. Kyllä siinä myräkässä oli kesnallakin ihan kyllin taiteilemista siihen asfaltille osumisen kera - vaikka keskellehän se tietty lopulta meni Aattelin silloin aivan samaa asiaa mielessäni.

 

Mitä taas tulee Pekan kommenttiin Grobin laskualustan suhteen, ni sehän on ehdottomasti kivoin laskea kaikkialle muualle paitsi kestopäällysteelle...

 

-A-

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Tuota, esim. Kiikala (EFIK) (copyright Salon Seudun Ilmailukerho ry:n sivut) ilmoittaa pääkiitotien 18/36 mitat asiallisesti:

 

MITAT 1350 x 15 m PINTA ASPH 12 m/GRVL, ja rullausteiden leveys 4 m.

 

Ja tunnetusti siellä on soran lisäksi leveätä nurmikkoa kiitotien molemmin puolin.

 

Kerran tuli Navajolla käytyä laskussa. Pituushan riittää erinomaisesti, ja leveys myös, jos konetyyppi on yhtään näpeissä. Sensijaan rullaustiet olivat vähän liian kapean tuntuiset.

 

Forssassakin on tullut käytyä, muttei sentään Navajolla. Kieltämättä minikokoinen kenttä/baana.

[Pekka Lehtinen 1]

Mitä taas tulee Pekan kommenttiin Grobin laskualustan suhteen, ni sehän on ehdottomasti kivoin laskea kaikkialle muualle paitsi kestopäällysteelle...

 

Jaa jaa. Paha sanoa tuohon mitään kun en ole ikuna muulle laskenut Grobilla kuin kestopäällysteelle.

[Antti Laukkanen 15]

Hö, no tulepa käymään ensi kesänä Wredebyssä, ni huomaat kuinka kivaa sillä Grobilla on laskuja tehdä

[Juha Huvilinna 0]

Forssassakin on tullut käytyä, muttei sentään Navajolla. Kieltämättä minikokoinen kenttä/baana.

 

Varsinkin jos tulee laskuun 04:lle tai lähtee 22:lta . Reunaesteet on nimittäin lännessä ihan riittävät, Grobillakin saa olla tarkkana vasemman siiven kanssa 04:lle laskuun tultaessa .

[Mikko Sokero 1]

Lentopaikat.net sivustoa ylläpitäessäni olen monta kertaa miettinyt mikä järki on korpikenttien kiitoteiden tietojen ilmoittamisessa.

 

Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa Aavahelukka. AIP ilmoittaa kiitotien mitoiksi 900 x 30 metriä ja kiitotien materiaaliksi ASPH/SA eli asvalttia/hiekkaa. No niin miten tämä yleensä tulkitaan? Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella, että asvaltti on 30 metrin levyinen, eikö vaan? Entä missä sitä hiekkaa on?

 

Tosiasiassa asvaltin leveyttä ei tiedä kukaan kun sitä ei ole missään ilmoitettu. Kiitotien materiaalimerkintä tarkoittaa sitä, että kiitotien reunat ovat hiekkaa ja keskiosa asvalttia. Näin ollen kiitotietä on myös hiekkaiset reunat ja 30 metrin leveys sisältää sekä asvaltin, että hiekan. Ovatko hiekkareunat kuitenkaan siinä kunnossa, että niitä voisi turvallisesti käyttää lentoonlähtöön tai laskuun? Tuskinpa. Miksi ihmeessä siis tällaisilla kentillä se hiekkaa yleensäkin otetaan mukaan kiitotien mittoihin? Eihän kukaan käytä sitä kuitenkaan. Samoin ihmiset saavat väärän kuvan siitä, että asvaltti olisi 30 metrin levyinen.

 

Toinen esimerkki vaikkapa uusi Vampula. Siellä kiitotien mitat ovat 900 x 20 m ja materiaali ASPH/GRVL eli asvaltti/sora. Kuvan perusteella näyttää kuitenkin siltä, että itse asvaltti on aika leveä...ehkä juuri tuon 20 metriä. Miksi tässä tapauksessa sitten ilmoitetaankin asvaltien leveys, eikä koko kiitotien leveyttä sora mukaan lukien?

 

Tietävätkö ihmiset yleensäkään näitä kiitoteiden mittailmoituksia? Opetataanko nämä jollain oppitunnilla? Miksi ne sorat ja hiekat yleensäkin pitää ilmoittaa sieltä reunalta ja lisätä kiitotien leveyteen? Itse ainakin olen eniten kiinnostunut siitä asvaltin leveydestä kun Grobilla menen laskuun.

 

Tällaisia mietintöjä. Kommentoikaa kiitos.

 

Kapteeni Hannu Aaltio on kirjoittanut/koonnut jonkun Suomen osan lentopaikat yhteen kirjaan. Onkohan tästä apua? Nyt en ole ilmailukirjastoni äärellä. Se taisi olla enemmän Keski-Suomi-painotteinen.

[Pekka Lehtinen 1]

Kapteeni Hannu Aaltio on kirjoittanut/koonnut jonkun Suomen osan lentopaikat yhteen kirjaan. Onkohan tästä apua? Nyt en ole ilmailukirjastoni äärellä. Se taisi olla enemmän Keski-Suomi-painotteinen.

 

Tuttu eepos. ja varsin kiva kirja. Löytyy kirjahyllystä ja Lentopaikat.netin tietoja-sivulta löytyy linkki kyiseen kirjaan. Niin juu ja käsittelee Keski-Suomen kenttiä.

[Pekka Lehtinen 1]

Hö, no tulepa käymään ensi kesänä Wredebyssä, ni huomaat kuinka kivaa sillä Grobilla on laskuja tehdä

 

No minäpäs tulen. Voisin samaan reissuun yhdistää visiitin kotiin Haminaan ja jättää koneen Kymiin yöpymään. Täytyy olla yhteyksissä sitten jahka tuo kesä lähestyy.

 

Olen kyllä kerran ollut kyydissä kun tehtiin läpilasku Wredeen, mutta en tosiaan ollut itse puikoissa...eli en saanut bongattua kenttää itselleni.

[Jouni Laukkanen 55]

Lentopaikat.net sivustoa ylläpitäessäni olen monta kertaa miettinyt mikä järki on korpikenttien kiitoteiden tietojen ilmoittamisessa.

 

Otetaanpa esimerkkinä vaikkapa Aavahelukka. AIP ilmoittaa kiitotien mitoiksi 900 x 30 metriä ja kiitotien materiaaliksi ASPH/SA eli asvalttia/hiekkaa. No niin miten tämä yleensä tulkitaan? Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella, että asvaltti on 30 metrin levyinen, eikö vaan? Entä missä sitä hiekkaa on?

 

Tosiasiassa asvaltin leveyttä ei tiedä kukaan kun sitä ei ole missään ilmoitettu. Kiitotien materiaalimerkintä tarkoittaa sitä, että kiitotien reunat ovat hiekkaa ja keskiosa asvalttia. Näin ollen kiitotietä on myös hiekkaiset reunat ja 30 metrin leveys sisältää sekä asvaltin, että hiekan. Ovatko hiekkareunat kuitenkaan siinä kunnossa, että niitä voisi turvallisesti käyttää lentoonlähtöön tai laskuun? Tuskinpa. Miksi ihmeessä siis tällaisilla kentillä se hiekkaa yleensäkin otetaan mukaan kiitotien mittoihin? Eihän kukaan käytä sitä kuitenkaan. Samoin ihmiset saavat väärän kuvan siitä, että asvaltti olisi 30 metrin levyinen.

 

Opetataanko nämä jollain oppitunnilla? Miksi ne sorat ja hiekat yleensäkin pitää ilmoittaa sieltä reunalta ja lisätä kiitotien leveyteen? Itse ainakin olen eniten kiinnostunut siitä asvaltin leveydestä kun Grobilla menen laskuun.

 

Kyseessä on AGAM1-2, kohdassa 4.4 tarkoitettu kiitoalue. Kiitoalue käsittää kaiken sen pinnan jota voi käyttää lentoonlähtöön ja -laskeutumiseen. Jos sen kantavuus on kyseenalainen tai sitä ei voi käyttää kiitoalueena, olisi siitä lentokentän päällikön pyydettävä tekemään NOTAM.

 

Ihmettelen vähän, että eikö sinun kerhossasi tiedetä, että kannuspyöräkone on helpointa laskea juuri nimenomaan soralle tai mikä vielä parempaa, nurmelle. Samalla telineetkin joutuvat pienemmälle rasitukselle. Muistini mukaan siellä on kohtuullisen paljon näitä kannuspyörän hallitsevia lentäjäsankareita.

[Pentti Hyvärinen 1]

 

 

Ihmettelen vähän, että eikö sinun kerhossasi tiedetä, että kannuspyöräkone on helpointa laskea juuri nimenomaan soralle tai mikä vielä parempaa, nurmelle. Samalla telineetkin joutuvat pienemmälle rasitukselle. Muistini mukaan siellä on kohtuullisen paljon näitä kannuspyörän hallitsevia lentäjäsankareita.

 

Kyyyllä meillä sankareita täällä on; kannustakin jotenkuten taitavia.

Meidän kiitotiepoliitiikkamme on vai muotoutunut Grobin helposti hakkautuvan potkurin vuoksi sellaiseksi, että emme mielellään vie konetta varsinkaan soraradoille.

 

Olen täysin samaa mieltä kanssasi laskujen miellyttävyydestä erikoisesti nurmipinnalla.

 

[Jouni Laukkanen 55]

Kyyyllä meillä sankareita täällä on; kannustakin jotenkuten taitavia.

Meidän kiitotiepoliitiikkamme on vai muotoutunut Grobin helposti hakkautuvan potkurin vuoksi sellaiseksi, että emme mielellään vie konetta varsinkaan soraradoille.

 

Olen täysin samaa mieltä kanssasi laskujen miellyttävyydestä erikoisesti nurmipinnalla.

 

 

Kiäh kiäh... sieltä ne tulee esiin koloistaan kun vähän houkuttelee...

[Pekka Lehtinen 1]

Kuten P.H. sanoikin niin meillä on tosiaan ollut periaatteena pitää moottorin käydessä kone kestopäällysteellä potkurin pitämiseksi nättinä. Tämän vuoksi ei ole liiemmälti tullut puheeksi tuo laskeminen muualle kuin asvaltille. Nurmella ei irtotavaraa varmaankaan lennä niin paljon kuin soralla, joten sille tuolla meidänkin koneella varmasti uskaltaisi.