Iguassun putouksille (mm. LAN 787, TAM A32x & B773, Passaredo AT7 jne)

[Pauli Hankonen 663]

Taas on lennetty ja nähty maailmaa. Joskus syys-lokakuussa iski silmiini että TAM Airlinesiltä irtoaisi lippu Milano-Salvador-Frankfurt 240 eurolla! Pakkohan se oli sitten poistaa. Seuraavaksi piti miettiä mitä Brasiliassa haluaisi nähdä. Olen kerran aikaisemmin ollut Brasseissa reilu kymmenen vuotta takaperin parin viikon reissulla, joten jotain uutta piti keksiä. Aika nopeasti suunta kääntyi Salvadorista kohti etelää ja Iguassun putouksia. Lisäksi sieltä pystyisi piipahtamaan Paraguayn puolella ja uudet maat ovat aina enemmän kuin tervetulleita! Liput Foz do Iguacuun olisivat olleet noin puolentoista sadan euroopan rahan arvoisia syksyllä, mutta en pitänyt mitään kiirettä lippujen oston suhteen ja joulukuussa kun lopulta ostin ne, niin hinnaksi tuli 220€. Lisäksi vielä Finnairin value luokan liput HEL-MXP // FRA-HEL 220€, niin koko reissun lentojen kokonaishinnaksi tuli maltilliset 680€.

 

Reitti tuli näyttämään tältä:

 

Lennot tälle reissulle olivat seuraavanlaiset:

 

HEL-MXP AY A320 Y

MXP-GRU LAN B787 Y (ahdas ja huono turistin tuote, mutta miehistö mukava)

GRU-SSA TAM A321 Y

SSA-CGH TAM A320 Y (mielenkiintoista käydä Sao Paulon "Malmilla", kenttä avattu 1936, baanaa 1900 m, elevation 2631 ft ja yli 18 milj matkustajaa vuonna 2014 (lähde wikipedia))

CGH-IGU TAM A320 Y

IGU-GRU TAM A320 Y

GRU-SSA TAM A321 Y

SSA-VDC Passaredo ATR72-500 Y

VDC-SSA Passaredo ATR72-600 Y

SSA-GRU TAM A321 Y

GRU-FRA TAM B773 Y (tämä yllätti positiivisesti tilojen puolesta. Tilava ja mukava turisti, mutta kabiinimiehistö ei loistanut)

FRA-HEL AY A319 J (upgrade pisteillä)

 

Noiden kahden ATR legin piti olla yksi SSA-VDC-GRU lento, mutta kone hajosi välilaskun aikana Vitória da Conquistaan ja saimme viiden - kuuden tunnin säädön jälkeen keploteltua itsemme takaisin Salvadorin lennolle. Mesta on tosi pieni Brasilian mittakaavassa, paikallinen tuppukylä jonne lennetään vain muutama lento päivässä ja Sao Pauloon ei olisi millään päästy saman päivän aikana. Meillä oli kuitenkin vielä saman päivän illalla jatkolento Sao Paulosta Frankfurtiin, joten pientä painetta eteenpäin pääsemiseksi oli. Passaredolla on kolme lentoa päivässä Sao Pauloon: Aamulento joka nyt peruttiin, päivälento joka oli täynnä ja iltalento jolla missaisimme Frankin jatkon. Toinen yhtiö joka myös lentää VDC:stä Sao Pauloon on Azul, mutta heidänkin ATR:n Sao Paulon lennot oli täyteen myyty.

 

Passaredon edustaja ehdotti meille yöpymistä VDC:ssä yhtiön piikkiin ja että koittaisimme siirtää Frankfurtin lentoa seuraavalle illalle. Hän ilmeisesti tässä vaiheessa vielä luuli että olemme Passaredon lipulla matkassa. Selvitimme hänelle että meille on loppujen lopuksi ihan sama päädymmekö Sao Pauloon, kunhan pääsemme jotenkin johonkin suurempaan paikkaan josta on yhteyksiä joko Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan ja näytin hänelle lippumme joka oli TAM Airlinesin myymä MXP-GRU-SSA-GRU-FRA. Ehdotin että voisimme myös lentää takaisin Salvadoriin josta on paljon enemmän yhteyksiä kuin tuppukylästä jossa olimme jumissa. Se järjestyi koska eihän Salavdoriin takaisin kukaan muu niistä ATR:n matkustajasta halunnut ja päästiin puolen päivän jälkeen lähtevän GRU-VDC-SSA lennon kyytiin. Jos kerran Sao Pauloon ei pääsisi millään, niin Salvadoriin halusin koska sieltä lennetään useita kertoja päivässä Sao Pauloon ja jos emme olisi kerenneet enää sellaiselle lennolle jolla kerkeää illan Frankkilaiseen, niin SSA:sta lennetään myös Miamiin, Madridiin ja Lissaboniin joten TAM olisi kyllä järjestänyt eurooppan jotain kautta. Tärkeintä oli päästä pois sieltä hemmetin Vitória da Conquistasta.

 

Kun ostin syksyllä noita halpoja lippuja, niin olin valinnut paluulegille joko epähuomiossa tai pakotettuna (hintatyypin vuoksi) aamun ensimmäisen lennon SSA-GRU joka oli juuri tuo Passaredon ATR. Lento lähti jo aamulla klo 6.30 ja yritimmekin edellisenä päivänä TAM:n lipputiskillä vaihtaa lentoa klo 16.30 iltapäivälentoon, mutta lennon vaihtaminen olisi maksanut 670€ per naama joten päätimme kärsiä 11h pitkän vaihdon Sao Paulossa. Kun pääsimme lopulta Vitórian seikkailun jälkeen takaisin Salvadoriin ja menimme TAM:n tiskille selvittämään asiaa, oli meidät siirretty juurikin tuohon 16.30 iltapäivälentoon jota edellisenä opäivänä olimme käyneet mankumassa. Piti siis käydä ottamassa vauhtia Vitória da Conquistasta ja lentää pari turhaa ATR legiä ettei tarvinnut maksaa lisämaksua iltapäivälennoista. Kuluuhan se aika 11h vaihtoon tietysti tuollakin tavalla

 

Siirytään kuviin.

 

Ensimmäisen lennon kulkineena oli Finnairin A320-214 OH-LXC. Aamu alkaa pesulla.

 

Melkoisen vajaa poka 21.1. aamulennolla Milanoon.

p> 

Alpit on aina yhtä komea näky.

 

Laskuun Malpensaan.

p> 

Malpensan liikennettä.

 

Nippon Cargo Airlines Boeing 747-8KZF JA15KZ.

 

Gulfstream Aerospace GV-SP (G550) N169SD.

p> 

EuroAtlantic Airways Boeing 767-3Y0(ER) CS-TFT.

 

Kuuden tunnin vaihto Malpensassa. Ei muuta kuin juna alle ja Milanon keskustaan lounaalle!

p> 

Takaisin kentälle seuraamaan liikennettä.

 

Alitalia Boeing 777-243(ER) EI-ISB.

 

Minnepä EK ei nykyisin lentäisi isolla linnulla? Emirates Airbus A380-861 A6-EEY.

p> 

EgyptAir Boeing 737-866(WL) SU-GCS Star Alliance logojet.

 

LAN Airlines Boeing 787-8 Dreamliner CC-BBH odotteli illan tummuttua portilla matkustajia Sao Paulon kautta Santiagoon. Vuosi takaperin tämä samainen koneyksilö tuli testattua FRA-MAD legillä busineksen puolella. Nyt olisi tiedossa kurjempi 10 tuntinen turistikokemus.

p> 

Jos kahden tunnin lento koneen edessä vuosi sitten olikin mukava kokemus, niin nyt takana ei ollut yhtä riemukasta. Kone on sisutettu aika ahtaaksi, mutta onneksi sentään miehistöllä oli hyvä meininki. Viihdejärjestelmä on ihan OK, mutta minulla toosa tilttasi yhden leffan katselun jälkeen. No sainpahan syyn yrittää nukkua.

 

Tarjoilu alkoi puolen litran vesipullolla josta en tähän kuvaa jaksa laittaa. Illalliseksi oli tarjolla lihaa tai pastaa joista välinta osui jälkimmäiseen. Ihan hyvä perusturistin muona.

p> 

Jossain vaiheessa illallisen jälkeen tarjoiltiin kahvia, teetä ja suklaapatukka.

 

Aamiainen jossain Brasilian yllä.

p> 

Kone Sao Paulossa josta se vielä jatkoi matkaansa Santiagoon. Vähän jäi ristiriitaiset tunnelmat lennosta. Olen aiemmin LANilla matkustanut 767:lla turistissa 7 tunnin legejä ja täytyy kyllä sanoa että heidän kuusseiskat ovat tilojen puolesta mukavampia. Toisaalta taas driimin kabiinin ilmanpaine ja sitä kautta kosteus on paljon parempi joten perillä on selvästi virkeämpänä. Harmi että se on niin ahdas ritsa.

 

Olen nyt kolme longhaulia kolmella yhtiöllä kärvistellyt Dreamin turistissa ja kaikissa on ollut 3-3-3 sisustus. Paras kokonaisuus mielestäni on British Airways. Mutta kumpi sitten kahdesta muusta kokemuksesta on parempi onkin vaikemampi kysymys. Qatarilla on kyllä kohtuullisen hyvä meininki myös turistin puolella, mutta LANilla taas ei ole sitä pirun IFE boksia lattialla joka tuo tosi ison miinuksen QR:lle. Toisaalta LAN taas tuntuu pitchin puolesta ahtaammalta.. Makuasia, sanoi koira kun muniansa nuoli.

 

Brasilian maahantulomuodollisuudet olivat jouheat ja seuravaksi oli vuorossa kotimaanlento GRU-SSA. Kyytiä tarjosi parin vuoden ikäinen TAM Linhas Aéreas Airbus A321-231(WL) PT-MXL.

p> 

Ikkunasta rullauksen aikana spotattu TAM Linhas Aéreas Airbus A320-232 PT-MZL.

 

Lentoonlähtö kiitotieltä 09L ja kuva "corrosion cornerissa" seisova BETA Cargo Douglas DC-8-73CF PP-BEL (sekä todennäköisesti ex- FLY Linhas Aereas Boeing 727-2B6/Adv PP-JUB).

Pitkä kasi valmistui Long Beachin tuotantolinjalta 1969 ja aloitti uransa Flying Tigers yhtiöllä DC-8-63CF versiona eli alkuperäisillä JT3-D moottoreilla varustettuna. Tosin ensimmäiset vuodet kone oli liisattuna ONA:lle (Overseas National Airlines). Lentävät tiikerit kone jätti vunna 1984 kun se myytiin Saksaan German Cargolle joka teki koneeseen moottorimodifikaation vaihtaen alkuperäiset moottorit uudempiin CFM56 ohivirtausmoottoreihin. Samalla koneen tyyppi vaihtui kuulumaan DC-8-73CF. Vuodesta 1993 vuoteen 1996 kone lensi Lufthansa Cargon väreissä jonka jälkeen se myytiin Yhdysvaltoihin Emery Worldwide Airlinesille ja maalattiin DHL:n väreihin. BETA Cargolle kone päätyi vuonna 2006 ja kentän kulma taisi tulla vatsaan jo parin vuoden kuluttua. Ainakin sen perusteella, että viimeiset kuvat koneesta aktiivisen näköisenä a.netissä ovat vuodelta 2008.

p> 

Mutta historiasta nykyaikaan ja jännittämään TAM:n kahden tunnin mittaisen kotimaanlennon tarjoilua. Eteen tuotiin punainen paketti ja kyytipojaksi oli tarjolla kahvia, teetä, vettä tai muutama erilainen vaihtoehto virvoitusjuomia.

 

Paketin sisältä löytyi teollisen makuinen suklaatorttu, pari kuivaa voileipäkeksiä (onko niitä muka olemassa muitakin kuin kuivia?) ja ei niin erityisen huippulaatuista sulatejuustoa.

p> 

Sharklet ja Bahian rannikkoa.

 

Romunurkat ovat aina mielenkiintoisia. Salvadorin kentän romunurkassa oli vanhaa VASP kalustoa sekä pakettiin menossa oleva Avianca Brasilian A319. Sinänsä nuo vanhat VASP:n -200 sarjan kolmeseiskatkin ovat kiinnostavia, mutta kaikkein kiinnostavin laite tuolla on oikeassa reunassa näkyvä Beech H18 Tri-Gear PT-KXE.

p> 

Aktiivisempaa liikennettä edusti mm. AZUL Linhas Aéreas Brasileiras ATR 72-600 PR-AQF.

 

GOL Transportes Aéreos Boeing 737-8EH(WL) PR-GTO. Yhtiö on 145 kolmeseiskan laivastollaan Brasilian toiseksi suurin lentoyhtiö ja latinalaisen amerikan suurin halpis.

p> 

Viikonlopuksi painuimme rannalle polttamaan nahkamme ja muutaman yön jälkeen olikin aika lähteä etelään kohti Iguassun putouksia kuumasta Salvadorin terminaalista. Kentän virallinen nimi muuten on juhlavasti Deputado Luís Eduardo Magalhães International Airport.

 

Päivän ensimmäinen lento oli tällä kertaa Sao Paulon "Malmille", eli Congonhasiin. Kyydin tarjoili TAM Linhas Aéreas Airbus A320-214 PR-MHX.

p> 

TAM Cargo Boeing 767-346F(ER)(WL) PR-ACO. Alunperin JAL Cargon rahtari, mutta kun JAL pani oman rahtiputiikin kiinni vuonna 2010, myytiin kolmen vuoden ikäinen kone pois. Kone löysi käyttäjän ensin MAS Cargosta kunnes puolitoista vuotta sitten se siirtyi Brasiliaan TAMille.

 

AZUL Linhas Aéreas Brasileiras Embraer ERJ-195AR PR-AYQ. Azul on Brasilian kolmanneksi suurin yhtiö TAMin ja GOLin jälkeen. Halpalentoyhtiökonsepti, perustettu vuonna 2008 ja tällä hetkellä laivastossa yhteensä 145 Embraer 190, ATR72 ja Airbus A330 konetta.

p> 

Ilmaan kiitotieltä 10 ja siitä aikanaan oikealla kaarrolla Atlantin päälle ja kohti etelää ja Sao Pauloa.

 

Tarjoilun suhteen ei jännitettävää. Sama setti kuin tulomatkalla.

p> 

Jossain päin Sao Pauloa.

 

Ja laskuun Congonhasiin. Kenttä on "pöydän" päällä suhteessa muuhun maastoon ja sitä pidetään jokseenkin haasteellisena. TAMin A320 liukui ulos kiitotieltä rankkasateessa vuonna 2007. (wikipedia - klik) Onnettomuus on pahin Latinalaisessa amerikassa tapahtunut lento-onnettomuus.

p> 

Täällä olikin vain tunnin vaihto ja seuraavan lennon porttikin oli heti vieressä. Foz do Iguacuun kyytiä tarjosi TAM Linhas Aéreas Airbus A320-214 PR-MYA.

 

Congonhas on aika ahdas kenttä. Kuvassa vasemmalla näkyy kiitotiellä lähdössä oleva kone ja platalle ei juuri parkissa olevien koneiden lisäksi muuta kuin rullaustie sovikaan. Mutta jotenkin tuo kenttä kasitteli vuonna 2014 wikipedian mukaan 18 miljoonaa matkustajaa tuolla kiitotie ja plattakapasiteetillä! (vrt. EFHK:n matkustajamäärät ja "ruuhkat")

p> 

Platalla rullatessa kiitotiellä kulkevat koneet kulkevat kuvauksen kannalta mukavan lähellä. TAM Linhas Aéreas Airbus A319-112 PR-MYB.

 

Avianca Brasil Airbus A319-115 PR-AVB on saanut Star Alliance värityksen Marraskuussa.

p> 

GOL näyttää savua laskeutuessa.

 

Lentoonlähtöä varten koko kiitotie käytetään. TAM Linhas Aéreas Airbus A319-132 PR-MAQ.

p> 

GOL Transportes Aéreos Boeing 737-8EH(WL) PR-GXV.

 

Meidänkin vuoromme lähteä tuli aikanaan.

p> 

Kaupunki jatkuu välittömästi siitä mihin kenttä loppuu.

 

Vasemmalla kaarrolla pilvenpiirtäjien yli.

p> 

Sinne jäi Congonhas Sao Paulon puristukseen.

 

TAMin jo tutuksi tullut kapearunkobussin sisustus.

p> 

Tarjoilussa tuli muutos tällä vajaan puolentoista tunnin lennolla. Pekonin makuisia leipäpaloja. Juomapuoli toki sama kuin ennenkin.

 

Pilviäkin on kiva katsella.

p> 

Iguassun putoukset näkyvät hieman ennen laskua.

8e.jpg" />>>>

 

Laskuun Foz do Iguaçu International Airportille.

p> 

Kone parkkiin ja poka ulos. Ulkolämpötila oli miellyttävät +35.

 

Tuolla hengailtiin muutama päivä jonka aikana käytiin sekä Paraguayssa, että putouksilla. Argentiinaan ei jaksanut lähteä kun siellä on jo ennestään käyty.

 

Tällä pääsee Paraguayihin.

 

Paraguay.

p> 

Paraguayn ja Brasilian välisen rajajoen ylittää "Friendship Bridge".

 

Iguassun putoukset. Kuvat eivät tee oikeutta, mutta pakko niistä jotain on yrittää näyttää. Vaikuttava mesta.

p>

bc.jpg" />>>>

>

 

Kauniita isoja sinisiä Morphoja oli paljon, mutta niistä pirulaisista ei tahdo saada kuvaa. Tämä antautui kameralle, mutta en tunne tyyppiä nimeltä.

 

"Polli tahtoo keksin!"

p> 

Tämäkin oli hauska juttu. Kuljimme tästä usein ohi, eikä Shellin vieressä ollut mitään baaria, eikä noita tuolejakaan näkynyt muina päivinä missään. Sitten yks kaks yht'äkkiä keskiviikkona(!) paikalle ilmestyi kuin tyhjästä pop-up baari jossa ihmiset imailivat olutta ja seurustelivat. Baaritiskinä toimi Shellin myymälä. Kuvan ulkopuolella mittarikentän oikealla puolella oli myös vastaava pop-up systeemi. Jotenkin mä pidän tosta meiningistä. Meillä Suomessahan Shelliltä ostettavan kaljan nauttimista pop-up baarissa kutsutaan nimellä "pussikaljat kaltseilla". Kuriositettinä mainittakoon, että bensa maksaa Foz do Iguacussa n. 86 eurosenttiä litra.

 

Reissun loppu alkoi taas häämöttää aivan liian aikaisin ja suuntana oli lentokenttä.

p> 

Kyytiä kulkurille tarjoili TAM Linhas Aéreas Airbus A320-232 PR-MBX.

 

Fozin platalla seisoi pari GA konetta.

 

Cessna 182K Skylane N2861R.

p> 

Cirrus SR22-GTS PR-MSE.

 

Lentoonlähdön jälkeen oikealla kaarrolla kohti Sao Pauloa.

p> 

Turva ja tarjoilu. Ei mitään uutta muuten, mutta leipäpalojen maku oli muuttunut pekonista juustoon.

 

Onko tämä jo nähty?

p> 

Tällä kertaa Sao Paulon Guarulhosin kentälle. Laskukiidon aikana heittolaukaus Brasilian armeijan A319 suuntaan.

 

Sotaväen platta.

p> 

Air France Boeing 777-228(ER) F-GSPR.

 

Uuden sukupolven Boeing koneita. American Airlines Boeing 787-8 Dreamliner ja Lufthansa Boeing 747-8i.

p> 

GOL on uusimassa väritystä, mutta tämän parempaa kuvaa ei tällä reissulla asiasta saatu.

 

GOLin 145 koneen laivastossa on ymmärtääkseni vain kaksi standardista poikkevasti maalattua konetta. Tässä toinen GOL Transportes Aéreos Boeing 737-8EH(WL) PR-GUM. "Brazil Football" spesiaali.

p> 

Väliin yksi TAM ettei lipun myynyt yhtiö pääse unohtumaan. TAM Linhas Aéreas Airbus A320-214 PR-MYS.

 

Aeromexicon Mexico Cityä mainostava spesiaali. Aeroméxico Boeing 777-2Q8(ER) N776AM.

p> 

Boliviana de Aviación (BoA) Boeing 737-7Q8(WL) CP-2923 lienee reissun eksoottisimpia kameran eteen rullanneita yhtiöitä.

 

Air Europa Airbus A330-202 EC-JQQ.

p> 

GRU-SSA lennon kyytipelinä TAM Linhas Aéreas Airbus A321-231 PT-MXG.

 

oneworld yhtiöt jonossa kiitotielle.

p> 

Avianca Brasil Airbus A320-214(WL) PR-OCH. Yhtiö on Brasilian neljänneksi suurin ja laivastoon kuuluu yhteensä 48 kappaletta A318, A319 ja A320 koneita.

 

Tässä se GOLin toinen spesiaali "FIFA World Cup 2014". GOL Transportes Aéreos Boeing 737-8EH(WL) PR-GUO.

p> 

Vielä kiitotieltä roiskaisu Deltan pitkän A330:sen suuntaan. Delta Air Lines Airbus A330-323 N810NW. Kuvassa näkyy vasemmalla Varig reliikkejä menneiltä ajoilta.

 

Kohta ravistaa..

p> 

Tarjoilu pysyy, kirjat vaihtuvat.

 

Eikä se kabiinikaan ole muuttunut miksikään.

p> 

Laskuun Salvadoriin ja yöksi lentokentän viereiseen Hotel Ibikseen. Seuraava lento olisi jo aamulla 6.30.

 

Seuraavana aamuna aivan liian aikaisin koneelle. Passaredo Transportes Aereos ATR 72-500 PR-PDE.

p> 

Tässä vaiheessa ajattelin otta kuvan Salvadorin terminaalista kun kerran lähdemme sieltä viimeisen kerran tällä reissulla. Kuinka väärässä sitä ihminen voikaan olla..

 

Salvadorin kenttä ilmasta.

p> 

Ibiskin näkyi. Kuvan keskellä kaksi samanlaista rakennusta. Vasen on Ibis ja oikeanpuoleinen Novotel. Accor ketjulla on sekä halpis, että vähän parempi hotelli kätevästi kentän lähellä.

 

Lento Vitória da Conquistaan oli noin tunnin mittainen.

p> 

Bell 206B JetRanger II PT-HKL.

 

Cessna 525A Citation CJ2+ PR-JVF.

p> 

Välilaskun piti kestää parikymmentä minuuttia ja sitten matkan jatkua kohti Sao Pauloa. Kymmenen minuuttia koneessa istuttuamme kaikki koneessa olijat kuitenkin komennettiin kentän odotushalliin jossa meille kerrottiin, että kone on rikki ja sen korjaamiseen menee noin 15 minuuttia. Huomaa pari kaveria nokkatelineen kimpussa.

 

Kerroinkin tämän jutun jo heti stoorin alussa joten ei siitä sen enempää. Täällä sitä sitten vietettiin noin kuusi tuntia miettiessä miten matka jatkuisi.

p> 

AZUL Linhas Aéreas Brasileiras ATR 72-600 PR-ATP tuli jostain samalla kun odottelimme meidän Salvadorin lentomme saapuvaksi Sao Paulosta.

 

Tämä oli minulle täysin uusi konetyyppi. Enpäs tiennyt tällaisen pikku Embraerin olemassaolosta mitään. Governo do Estado da Bahia Embraer EMB-121A1 Xingu II PT-MBY.

p> 

Passaredokin saapui aikanaan reilu puolisen tuntia myöhässä. Passaredo Transportes Aereos ATR 72-600 PR-PDB. Saatiin oikein ruusu spesiaali.

 

Lentoonlähtö kohti takaisin Salvadoria..

p> 

ATR:n mukava kabiini. Lenolla tarjoiltiin vettä. Jäi nyt kokematta olisiko sillä pidemmällä vajaan kolmen tunnin mittaisella VDC-GRU legillä tarjoiltu jotain muuta kuin vettä.

 

Kerran vielä Salvadorin kärki.

p> 

Kentällä jäi reilu puolitoista tuntia aikaa jonottaa TAM:n lipputiskille kysymään reitti, hakea uudet boordarit self service pömpelistä ja painua turvan läpi portille. Kyydin Sao Pauloon tarjoili TAM Linhas Aéreas Airbus A321-231 PT-MXA josta tällä kertaa saimme paikat exit riviltä vaikka niiden pitäisi olla lisämaksullisia paikkoja.

 

Pakko laittaa tämäkin kuva tähän 

p> 

Sao Paulossa aikaa jäi lopulta pari tuntia joka oli juuri sopivasti terminaalin vaihtoon, rajamuodollisuuksiin ja myöhäisen lounaan nauttimiseen ennen lentoa Frankfurtiin. Atlanti ylitettiin seitsemän vuoden ikäisellä TAM Linhas Aéreas Boeing 777-32W(ER) PT-MUD koneella.

 

Unitedin Dreami lähdössä vierestä johonkin.

p> 

Ja matkaan!

 

Illalliseksi oli tarjolla lihaa tai pastaa joista valitsin tällä kertaa lihan.

p> 

TAMin triplan turistia joka 3-4-3 sisustuksesta huolimatta oli yllättävän tilava.

 

Brekkari.

p> 

Pakollinen siipikuva.

 

Jossain vaiheessa tultiin kovaa.

p> 

Atlantin päällä oli yöllä kohtalaista turbulenssia ja reittiviivastakin näkee että merellä on pahimpia ukkosia kierrelty.

 

Laskuun Frankkiin kiitotielle 25R.

p> 

Lufthansan entinen D-ABJI on näköjään saanut uuden elämän. Lufthansa Technical Training Boeing 737-530 LHTLTT.

 

TAM portilla pitkän lennon jälkeen.

p> 

Vielä Finnairin busineksessa kotiin. Alkuun "nikkeä".

 

Ruokana tarjoiltiin härkää joka oli ihan ok. Ainoastaan jälkiruoan pakkaus vähän jäi ihmetyttämään. Tyrnikiisseli sinänsä on jees, mutta onko se pakko tarjoilla verhon edessä tuosta Riitan Herkun muovipikarista? Asialla ei minulle ole niin väliä, mutta joku omalla rahalla business lippunsa ostava saattaa olla sitä mieltä ettei jälkkärin kuulu tulla muovipikarissa vaan porsliinilta.

p> 

Meille kuitenkin maistui loppuun vähän enemmän märkää.

[attachment]413706_img_5566_800.jpg[/attachment]

 

Laskuun kotimaan kamaralle kiitotielle 22L.

>

 

Sellaista tällä kertaa! Kiitos jos jaksoit ja kuvat kiinnostivat 

 

Edit, korjattu typoja ja ajatusvirheitä.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

[Jani Hyppänen 28]

Kiva raportti! Hyviä kuvia!

 

Tuo Congonhas oli kyllä jännä kenttä. Ja kaiken sen muun liikenteen seassa taivaalla vielä pörräsi iso määrä helikoptereita tuomassa ja viemässä ihmisiä lentokentälle/ltä.

[Timo Koski 141]

Kiitos tästä pläjäyksestä, olisi tarinaa vaikka muille jakaa.

[Jaakko Männistö 264]

Hieno stoori! Joskus taannoin tuli myös koluttua nuo Sao Paulot ja Iguassut.Vaikuttavimpana mieleen jäi Sao Paulon valtavat mittasuhteet,noita"pilvenpiirtäjäkyliä" tuli aina vaan uusia ja lopulta sitten oltiin Guarulhosin finaalissa. Iguassun Paranajärvellä Argentiinan puolella kokeiltiin myös vesihiihtelyä

[Jouko Juhani Lähteenmäki 1]

Mahtavaa, upeeta, mahtavaa. Olet meidän iloksemme laittanut kuvakertomuksen, jonka kyydissä "lähes" lennämme mukanasi.