Mucha museoon.

[Teemu Hiltunen 0]

Jäi tuo alkuperäinen viesti vähälle huomiolle. Täytyy sanoa, että kuvista päätellen Mucha on kauniisti entisöity. Hieno juttu Porilaiset!!!! Onkos tuo Bosianin 1-paikkas versio?

 

Tosiaan paljon on Muchalla ja Bocianilla samaa näköä. Pikaisella googletuksella löytyi tämmöinen teksti:

PZL's second generation of gliders began with the Jaskólka performance sailplane and the Bocian two-seater in 1952. This second generation of gliders began Poland's postwar export of aviation products. The Mucha-100 training-performance sailplane and the Czapla primary glider were designs of this generation. Their rugged quality and superior performance established PZL's reputation world wide. Demand grew as they were exported to more and more countries. During this time SZD gliders consistently placed high in competition at all levels. The last types of that generation were the Lis and the Mucha Standard which was flown to a first place in the 1958 World Championships.

 

Eli ilmeisesti Bocian oli ennen Muchaa.

Lähde: http://www.szdusa.com/company1.html#History

[Guest TarppiVertainen]

Edellisenä päivänä nousi siis OH-WAB museon kattoon...

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 55]

 

Eli ilmeisesti Bocian oli ennen Muchaa.

Lähde: http://www.szdusa.com/company1.html#History

 

Ainakin ennen Mucha Standardia. Nimittäin puolalaisen purjekone tehtaan IS:n ensimmäisiä konetyyppejä oli IS-2 bis Mucha bis, joka tuli tuotantoon jo 1948. Tällä välin tehdas muutti nimekseen SZD ja Muchan parannettu versio SZD-12 Mucha 100 lensi 1953. Kun sitten aikanaan vakioluokka keksittiin, sunniteltiin SZD-22 Mucha Standard 1958.

 

Kuten tuossa jo mainittiin, on SZD-22:n ja SZD-9 Bocianin välillä monia yhtäläisyyksiä siiven kiinnitystä ja korkeusvakaajan kiinnityksen suojapeltiä myöten ja rungot ovat hyvin samanmuotoiset. Muchat olivat kuitenkin kaikki suunniteltu Göttingen 549 profiilille (kärjen profiili NACA M-12) ja Bocian luotti taas NACAn 43 018A/012A -profiileihin. Myös siiven rakenne oli Bocianissa enemmän vaneripäällysteinen ja muistutti niinmuodoin enemmän Jaskolkaa (SZD-8)

[Janne Saarijärvi 0]

Humusta vielä, että HM-671:n rungon sarjanumero on Brewsteristä c/n 632567.

 

Joku vois etsiä sille BW-tunnuksen.

 

 

Höh, hiki tuli kun etsin työhuoneesta noin viiden kuution romukasasta mappia jossa on kopioituna Suomen Ilmavoimien Historia sarjan BW-koneiden tarinat, pidin itsestään selvänä että siitä löytyy. Reilun tunnin ähertämisen seurauksena mappi löytyi, mutta eipä siinä pahus vieköön ollutkaan sarjanumeroja. AAAAARGHHH!

 

Pitää vissiin skannata noi sivut, käyttää OCR:ssä jne niin löytää ensi kerralla helpommin...

 

Toivottavasti jollain on joku lähde ettei muuatta hullua Vaasassa pidetä jännityksessä liian kauaa, kurkkaus Hyvöseen kyllä palajsti että sotien välissä kaputoitiin useitakin BW:ta pahasti ihan ilman vihollisapuakin, joten ehkä jokin noista.

 

Mistä tuo tieto runkonumerosta on muuten lähtöisin, joskus koitin Valtoselta jutellessa kysyä samaa, mutta selvää vastausta en saanut, mutta Hannuhan onkin the mersu-guru.

 

Sinänsä jos/kun näin on niin: BW:isähän (BW-392) kokeiltiin puusiipeä ja M-63:a kohtalokkain seurauksin, se ei ollut kuitenkaan Humu vaan Brewster, tai no, ainakin Fenno-Brewster. Siis missä menee raja, onko Humu Humu, vai Puusiipi-Brewster, taidanpa hakea kaapista tölkin ja alkaa pohtimaan sitä.

 

 

Janne

[Pentti Hyvärinen 1]

Humusta vielä, että HM-671:n rungon sarjanumero on Brewsteristä c/n 632567.

 

Joku vois etsiä sille BW-tunnuksen.

 

Jukka

 

http://www.airliners.net/search/photo.search?cnsearch=632567&distinct_entry=true

 

 

Ei näin iltamyöhällä löydy oikein muuta käyttökelpoista tietoa HUMU:sta, kuin se, mitä SIH 1 antaa. Tämä tarina ohessa.

Katselin läpi BW:t, eikä niistä löydy mainintaa yhdenkään kohdalla, että niitä olisi käytetty HUMU:n runkona.

Ainoa sinnepäinkään oleva tieto on tuo kokeilussa ollut BW-392, joka ei tule kysymykseen.

Jos HUMU:ja on vielä ollut 5 valmisteilla, ei niihin kylllä BW:t ole joutaneet.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Janne se ehti vähän ennen. Minua tuo sarjanumero myös vähän hämmästyttää.

 

[Kauko Lehtinen 0]

Humusta vielä, että HM-671:n rungon sarjanumero on Brewsteristä c/n 632567.

 

Joku vois etsiä sille BW-tunnuksen.

 

Jukka

 

Voishan niitä etsiä. Ei millään pahalla mutta ihan itsekin voit yrittää.

 

Projekti osoittautui kyllä vaikeahkoksi, kuten Papa ja Janne jo totesivatkin. Kirjassa SIH 1 ei ole mainittu sarjanumeroita. Linkistä http://www.scramble.nl/milbase.htm ei myöskään löytynyt. Jukan mainitsema sarjanumero todetaan myös noilla sivuilla Humun yhteydessä mutta yhdenkään Brewsterin kohdalta sitä ei löydy. Koneet sinänsä löytyivät kyllä suomalaisen tunnuksen perusteella. Ei löytynyt myöskään sivulta http://www.warbirdforum.com/buffcns.htm, jolla on lueteltu Brewstereiden sarjanumerot. Kun luin SIH 1:stä koneiden historiikit en niistäkään osannut löytää suoraa mainintaa. Jäljille ehkä tosiaan pääsisi, jos tutkisi, että mikä kone oli vaurioitunut vähän ennen Humun rakentamisen alkua, kuten Janne totesikin.

 

Kuuteen BW:hen asennettiin Valtion lentokonetehtaalla 1942 tuo M-63 moottori. Periaatteessa Humun runko olisi ehkä voinut olla joku näistä: BW 363, 365, 371, 374, 379. Kuudes, eli BW-392 se ei ole, koska siinä kokeiltiin kotimaista puusiipeä ja kone tuhoutui koelennolla. Tosin myös noiden muiden M-63:lla varustetun BW:n historiikit viittaavat siihen, että niiden lento päättyi muuten kuin Humun runkona.

 

Paha rasti, pitää myöntää. Näillä tiedoilla menee hakuammunnaksi, mutta etsinnät jatkuvat...

 

 

[Janne Saarijärvi 0]

Periaatteessa Humun runko olisi ehkä voinut olla joku näistä: BW 363, 365, 371, 374, 379.

 

Ainakaan noista yksikään ei kelvanne, tuhoutumisaika ei sovi (365 10.6.44, lisäksi pilotti hyppäsi=> paljon ei jäänyt, 379 18.10.44) palvelivat Brewstereinä sodan loppuun saakka (363), jäivät Suomenlahteen (371) tai "ei palannut sotalennolt Kivennavalta" (374).

 

Tuosta 371:stä periaatteessa olisi voinut jäädä jotain jäihinajosta jäljelle, ja aika sopisi (22.2.44), mutta äärimmäisen epätodennäköistä.

 

 

Tuossahan olisi hyvä aihio, siipi ja moottori+moottoripukkivikainen BW, jossa runko näyttää oikein hyvin säilyneeltä, sen mitä kuvasta näkee. Ja sopivasti tällätty kuusi tunnuksen päälle..

http://www.kolumbus.fi/royalti/sotakuvat/sota001.jpg

 

 

Janne

[Markku Koivurova 367]

Vielä tuosta Muchasta; ette sitä lentäväksi rakentaneet? Olisiko lisännyt työtä liikaa vai oliko aihio liian huonokuntoinen? Suomessa on viime vuosina virinnyt vanhojen puisten purjekoneiden lentokuntoon rakentelu- harrastus, mikä on hieno juttu. Mielestäni lentokone kuuluu taivaalle, vaikka tietysti sen tuhoutumisriski tällöin kasvaa.

[Jouni Laukkanen 55]

Tuossahan olisi hyvä aihio, siipi ja moottori+moottoripukkivikainen BW, jossa runko näyttää oikein hyvin säilyneeltä, sen mitä kuvasta näkee. Ja sopivasti tällätty kuusi tunnuksen päälle..

http://www.kolumbus.fi/royalti/sotakuvat/sota001.jpg

 

Janne

 

Tuollaiset vauriot korjattiin lentokuntoon. Kone on tod.näk. BW-370 (26.8.41) Immolan lähellä mikäli kuvateksti pitää paikkansa. (J.Karhunen: Magnussonin laivue)

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Omat ehdokkaani Humun rungoksi ovat 360, 369, 381, 384 tai 391.

 

Edit: Jos kuvateksti ei pidä paikkaansa ja tunnusta yrittää hahmottaa, voisi kone olla BW-374, joka vaurioitui 19.7.42.

Edit2: Kyllä se on BW-370 SIH1:n ensipainoksesta löysin kuvan teksteillä.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Pentti Hyvärinen 1]

Vielä tuosta Muchasta; ette sitä lentäväksi rakentaneet? Olisiko lisännyt työtä liikaa vai oliko aihio liian huonokuntoinen? Suomessa on viime vuosina virinnyt vanhojen puisten purjekoneiden lentokuntoon rakentelu- harrastus, mikä on hieno juttu. Mielestäni lentokone kuuluu taivaalle, vaikka tietysti sen tuhoutumisriski tällöin kasvaa.

 

Kone NÄYTTÄÄ siltä, kuin se olisi lentokuntoisena jätetty varastoon. En ole Porilaisia, edes Meckliniä, jututtanut tässä asiassa. Koneessa ovat mm. mittarit paikoillaan.

Sille ei tietääskeni tehty museolla juuri muuta, kuin kasattiin ja nostettiin kattoon.

Olihan se kuitenkin jo varastoituna jonkin aikaa, vaikka siinä onkin jo tuo numerotunnus rungossa.

[Kauko Lehtinen 0]

Ja offtopic jatkuu:

 

Tässä kun edellisestä kirjoittelusta on vuorokausi kulunut niin mekaaniset aivoni palauttivat mieleen hataran mielikuvan siitä, että olen jostain lukenut tai kuullut Humun rungon olleen saksalaista sotasaalista. Siis kone, joka oli matkalla Belgiaan mutta, jonka saksalaiset olisivat ottaneet satamassa haltuunsa. Tätä muistikuvaa tukisi alla oleva ote linkistä http://www.warbirdforum.com/buffcns.htm, jolla on lueteltu Brewstereiden sarjanumerot:

 

56339B    C/n 56 [Notes 1 and 31]. Test flown as NX56B with Belgian markings; built for Belgium but no Belgian serials were assigned [Note 15]. Captured by Germany [Note 16].

 

Ja Note 16: E-mail from Luc Wittemans, 19 Jan 2002: two Belgian aircraft were unshipped in Bordeaux and either dumped or confiscated by Germany. Six aircraft were put ashore at Martinique and eventually destroyed.

 

Tätä ajatusta tukee myös se, että tuolla lueteltujen Suomeen toimitettujen Brewstereiden lukumäärä (44) täsmää meillä olleiden kanssa (44). Ja Suomeen toimitettujen sarjanumerot ovat ihan erilaisia kuin tuo Humusta havaittu. No ei täsmää tuo belgialaiskoneenkaan numero mutta mutta...

 

Hatara muistikuviin perustuva rakennelma siis mutta yritän löytää lisätietoja.

[Juha Klemettinen 28]

Muistelisin, että joskus menneinä vuosina Suomen Ilmailuhistorillinen lehti olisi käsitellyt myös Humua. Kenellä ko. lehdet löytyy hyllystä, niin mars mars selaamaan....

Juha.

[Jouni Laukkanen 55]

 

56339B C/n 56 [Notes 1 and 31]. Test flown as NX56B with Belgian markings; built for Belgium but no Belgian serials were assigned [Note 15]. Captured by Germany [Note 16].

 

Sittenhän se tarkottaisi, että tätä runkoa on jatkettu kotimaassa koska B.239:n runko oli pidempi kuin B.339B:n.

[Jouni Laukkanen 55]

Muistelisin, että joskus menneinä vuosina Suomen Ilmailuhistorillinen lehti olisi käsitellyt myös Humua. Kenellä ko. lehdet löytyy hyllystä, niin mars mars selaamaan....

Juha.

 

Lehdessä 1/1999. Omani on lainassa...

[Juha Klemettinen 28]

Tyhmiä kysymyksiä lauantain ratoksi:

Onko runko Brewsteristä? Voisko se olla VL:n valmistama kopio BW:n rungosta? Eikös jossain vaiheessa suunniteltu BW:n kopioimista yksi yhteen suomalaista sarjavalmistusta varten, mutta sitten päädyttiin puusiipi viritelmien suunnitteluun?

Juha.

[Pentti Hyvärinen 1]

Tyhmiä kysymyksiä lauantain ratoksi:

Onko runko Brewsteristä? Voisko se olla VL:n valmistama kopio BW:n rungosta? Eikös jossain vaiheessa suunniteltu BW:n kopioimista yksi yhteen suomalaista sarjavalmistusta varten, mutta sitten päädyttiin puusiipi viritelmien suunnitteluun?

Juha.

 

Mielestäni Humu on nimenomaan kopioitu Pylly Waltterista. Tätä tukee edellisessä lainauksessani SIH 1 kirjassa maininta, jonka mukaan Humun peruuttamisen jälkeen siihen varattu materiaali käytettiin muitten koneitten korjaamiseen.

 

Jounin sarjasta putoaa pois BW-384, jolla lennettiin vielä vuonna 1946. Muita kannattaa kyllä tutkia.

[Kauko Lehtinen 0]

Tyhmiä kysymyksiä lauantain ratoksi:

Onko runko Brewsteristä? Voisko se olla VL:n valmistama kopio BW:n rungosta? Eikös jossain vaiheessa suunniteltu BW:n kopioimista yksi yhteen suomalaista sarjavalmistusta varten, mutta sitten päädyttiin puusiipi viritelmien suunnitteluun?

Juha.

 

Taidatpa olla oikeassa! Just löysin Atso Haapasen kirjasta "Suomen Ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918 - 1945" pitkähkön jutun Humu-projektista. Siinä todetaan mm, että "Ensimmäinen koerunko myöhästyi arvioitua suuremman suunnittelutyömäärän vuoksi melkein vuodella. Lopulta vasta vuoden 1944 alussa päästiin aloittamaan koneen laiteasennukset." Lisäksi todetaan, että Saksasta pyrittiin hankkimaan moottoreita, mittareita ja varusteita yhteensä 120 koneen rakentamista varten. Tässä oli se kirjoitus jota hatarasta muististani yritin palauttaa. Saksan hankinnat olivat siis vain noita edellä mainittuja ja jutun mukaan runko olisi pykätty itse. Brewsterin kloonaamistakin tuon kirjoituksen mukaan suunniteltiin ja tälle tyypille oli varattu tunnuskirjaimet BR.

 

Harha-askelia siis taitasivatkin olla nuo arveluni, että Humuun olisi käytetty jonkin oikean Brewsterin runkoa.

 

Kiitokset vinkistä Jouni ja Juha. Hyllystä löytyivät nuo Suomen Ilmailuhistoriallisen lehden numerot 4/1998 ja 1/1999, joissa on juttua Puusiipi-Brewsterista. Luenpa ne tässä yöpuulle kömpiessäni ja palaan asiaan virkeämpänä aamusella.

 

Edit: pientä muotoilua

[Janne Saarijärvi 0]

Muistelisin, että joskus menneinä vuosina Suomen Ilmailuhistorillinen lehti olisi käsitellyt myös Humua. Kenellä ko. lehdet löytyy hyllystä, niin mars mars selaamaan....

Juha.

 

Rungon osalta tuossa oli :

"Humun ensimmäinen koerunko viivästyi arvioitua suuremman suunnittelutyömäärän takia lähes vuodella. Yhden rungon osat olivat valmiina huhtikuussa 1943, mutta kokoonpanotyökalu ei ollut vielä valmis. Koerunkoa päästiin kokoamaan vasta syksyllä ja levytöiden osalta valmista tuli vasta joulukuussa 1943."

 

Myöhemmin myös vahvistus siihen cowling-eroavaisuuteen: "Brewsterin pakokaasukokooja korvattiin yksittäisillä reaktiopakoputkilla."

 

Toisaalta kun juttua lukee, niin aikataulullisesti ja taloudellisesti projekti oli fiasko, mitenkään siihen osallistuneita vähättelemättä, sota-aika on vaikeaa aikaa, ja ei olisi ihme että ykkösprotoon olisi etsitty oikoteitä.

 

"Sarjavalmistuksen keskeyttämiseen mennessä kesällä 1944 Humun osia ja puolivalmisteita oli valmiina huomattavia määriä. Kaikki materiaali joka ei kelvannut sellaisenaan muiden tyyppien korjauksiin siirrettiin ulkovarastoon Pyhäjärven sahalle. VL ehdotti HM-puolivalmisteiden varaston purkamista ja käyttökelvottoman tavaran romuttamista joulukuussa 1945. Verkkaisesti edennyt inventointi ja poisto valmistui huhtikuussa 1948. Peräti 48-suvuinen poistolista on vaikuttava, josta on poimittu seuraavat esimerkit:

- 2 kokonaista runkoa (HM-672 ja -673 ? Kuudesta kokoonpanossa ja laiteasennuksissa olleesta rungosta neljä romutettiin jo vuonna 1944.)

- Kaksi kokonaista siipeä

- Neljä sarjaa moottoritelineitä"

....

 

Ja em lainauksista siis kiitos Pentti Manniselle.

 

 

Janne

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Ei liity Muchaan vaan Bruusteriin:

 

Nyt siellä warbirdforumin keskustelupalstalla ehdotetaan ihan vakavissaan, että BW-372:n suomalainen maalaus, tai se, mitä siitä on vielä jäljellä, kuorittaisiin pois ja kone pantaisiin näytteille US Navy-painttiin tai kirkkaaseen metallinväriin...

 

Siis haloo! Mitä ne siellä oikein meinaavat? Pitäisikö jonkun lähettää sinne värikuvia FAF:n Bruuster-maalauksesta (ja samalla korjata virhe hirvitunnuksen sijainnista) ja väitellä koneen pysymiseksi suomalaisessa maalauksessa?

 

Kumma museo...väittävät, että Suomen maaleissa oleva Bruuster on jo olemassa. Tarkoittavat kai sitä Humua? Ja siksi suomalaisen maalauksen säilyttäminen ei olisi tärkeää?

[Jukka Nisula 2 280]

Kiitoksia hyvästä palautteesta koskien Humun runkonumeroa. Tuo pitkä sarjanumero toi heti mieleen, että sen täytyy olla jonkun Brewsterin runko.

 

Joo, se vähän kyllä hämmästyttää tuo sarjanumero 632567. Löysin sen myös toisella nettisivulta, jossa on ilmavoimien koneita, ja jossa mainitaan myös tämä Humu HM-671.

 

http://www.preservedaxisaircraft.com/Finland/finnish.htm

 

Tosi hyviä arveluja ja vastauksia on tullut, mikähän se totuus sitten on, itse en tiedä varmasti. Joko se runko on Suomessa tehty tai sitten ei. Jatketaan tutkimista.

[Juha Ritaranta 947]

Ei liity Muchaan vaan Bruusteriin:

 

Nyt siellä warbirdforumin keskustelupalstalla ehdotetaan ihan vakavissaan, että BW-372:n suomalainen maalaus, tai se, mitä siitä on vielä jäljellä, kuorittaisiin pois ja kone pantaisiin näytteille US Navy-painttiin tai kirkkaaseen metallinväriin...

 

Siis haloo! Mitä ne siellä oikein meinaavat? Pitäisikö jonkun lähettää sinne värikuvia FAF:n Bruuster-maalauksesta (ja samalla korjata virhe hirvitunnuksen sijainnista) ja väitellä koneen pysymiseksi suomalaisessa maalauksessa?

 

Kumma museo...väittävät, että Suomen maaleissa oleva Bruuster on jo olemassa. Tarkoittavat kai sitä Humua? Ja siksi suomalaisen maalauksen säilyttäminen ei olisi tärkeää?

 

En nyt löytänyt tuota warbird-foorumin juttua, mutta sen Pensacolan museon johtajahan on ilmoittanut oikein kirjallisesti, että BW-372:a ei tulla edes sanan varsinaisessa merkityksessä restauroimaan, vain siistitään ja kuljetuksessa sekä koneen nostamisessa tulleet vauriot korjataan. Muuten kone pannaan näytille sellaisena kuin se järvestä nostettiin, luodinreikineen kaikkineen. Jossakin netissä tuo museon tirehtöörin lausunto julkaistiin, mutta kun muistaisi missä. Siinä vielä ihan täysijärkisesti todettiin, että ko koneyksilön historia on sellainen, ettei sitä missään tapauksessa voida panna esille missään muissa väreissä.

Vai onko tämä hovissa muuttunut? Ehdotellahan Yhdysvaltain kaltaisessa erinomaisen vapaassa maassa saa mitä vaan...

[Jukka Nisula 2 280]

Hei, tarkoitatko tätä juttua?

 

http://broadcast.illuminatedtech.com/display/story.cfm?bp=131&sid=8445

 

Se on kyseisen museon omilta sivuilta.

 

Jukka

[Juha Ritaranta 947]

Hei, tarkoitatko tätä juttua?

 

http://broadcast.illuminatedtech.com/display/story.cfm?bp=131&sid=8445

 

Se on kyseisen museon omilta sivuilta.

 

Jukka

 

Juuri sitä, tosin itse löysin sen jostain muualta. Kiitos.

[Ilkka Mäkelä 1 218]

No, tuo BW-372:n esittely, jossa on se virhe hirvitunnuksen paikassa, ja jonka alapäästä pääsee keskustelufoorumille, on jo mainittu

 

http://www.warbirdforum.com/372.htm

 

Ja keskustelupalstalle pääsee suoraan:

 

http://p196.ezboard.com/fwarbirdsforumfrm10

 

ja siellähän aiheena on nimenomaan The last Brewster:BW-372, ja viimeisin ketju restauroinnista, aloittajana USSTexas...siitä huolestuin.

 

 

[Jukka Nisula 2 280]

Tyhmiä kysymyksiä lauantain ratoksi:

Onko runko Brewsteristä? Voisko se olla VL:n valmistama kopio BW:n rungosta? Eikös jossain vaiheessa suunniteltu BW:n kopioimista yksi yhteen suomalaista sarjavalmistusta varten, mutta sitten päädyttiin puusiipi viritelmien suunnitteluun?

Juha.

 

Tulipahan vaan mieleen että tunteeko kukaan henk.koht. herroja nimeltä Seppo Uolamo, Erkki Rekola, Raimo Kortemaa ja Seppo Nokkonen. Nämä muodostivat työryhmän vuonna 1972-74, joka entisöi Humun. Seppo Uolamo vaikuttanee Tampereen suunnalla (?), ja hältä on ilmestynyt juuri Härmälän historiikki.

Löytyisikö johtolankoja...? ???

 

http://www.apali.fi/kirjat/harmala.html

 

Jukka