Petri Lehtovirta

Finavia investoi Guggenheim Helsinki hankkeeseen

35 viestiä aiheessa

Edelleenkin kyse oli 350 neliön galleriatilasta... Emma, joka ei ollenkaan paini samassa sarjassa, on muuten hyvä esimerkki modernista museotoiminnasta, jonne ihmiset eivät tule pelkästään (osin ollenkaan) galleriaa katsomaan vaan osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin äiti/isä-lapsi-taide -ryhmistä alkaen.

 

Jaahas. En tiennytkään, että tilan koko määrittää taidetta tai taidegalleriaa. Jos muuten lähdetään vertailemaan paikallista väkimäärää, se on viisinkertainen Berliinin metropolialueella verrattuna Helsingin metropolialueeseen, siis n. 5 miljoonaa henkeä. Ehkä Berliinin Guggenheimia pitäisikin verrata johonkin n. 25 000 henkeä vuodessa vetävään pääkaupunkiseudun museoon tai galleriaan, siis sellaiseen, jossa käy n. 70 henkeä päivässä. Esimerkiksi Espoossa sijaitsevan Tapiolan kulttuurikeskuksen näyttelytila (155m2) vetää suunnilleen tuon verran kävijöitä.

 

Berliinin tulos on oikeasti aivan umpisurkea ja kertoo jenkkisäätiön rahastuksen vetovoimattomuudesta. Jos näissä hankkeissa olisi taloudellisia reaaliteetteja, säätiö sijoittaisi niihin enemmän itse.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaahas. En tiennytkään, että tilan koko määrittää taidetta tai taidegalleriaa. Jos muuten lähdetään vertailemaan paikallista väkimäärää, se on viisinkertainen Berliinin metropolialueella verrattuna Helsingin metropolialueeseen, siis n. 5 miljoonaa henkeä. Ehkä Berliinin Guggenheimia pitäisikin verrata johonkin n. 25 000 henkeä vuodessa vetävään pääkaupunkiseudun museoon tai galleriaan, siis sellaiseen, jossa käy n. 70 henkeä päivässä. Esimerkiksi Espoossa sijaitsevan Tapiolan kulttuurikeskuksen näyttelytila (155m2) vetää suunnilleen tuon verran kävijöitä.

 

Berliinin tulos on oikeasti aivan umpisurkea ja kertoo jenkkisäätiön rahastuksen vetovoimattomuudesta. Jos näissä hankkeissa olisi taloudellisia reaaliteetteja, säätiö sijoittaisi niihin enemmän itse.

 

Vaikkapa sata ihmistä 350 neliön galleriassa tai Ateneumin kaltaisessa museossa määrittävät kovin erilaisen mahdollisuuden taiteen katseluun. Tila määrittää mitä, miten paljon ja miten esille pantuna voidaan näyttää. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää. Mielipiteesi ja mielipiteeni lienevät tulleet selviksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kävijämäärien perusteella ne hetket joina tuolla 100 henkeä on yhtä aikaa vierailleet, ovat olleet melkosia harvinaisuuksia :-)

 

Floppi mikä floppi, eikä koske ainoastaan Berliiniä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällaista heittäessä ei sitten kannata ihmetellä niitä ihmisiä, joiden logiikalla Malmin kenttä on tarpeeton.

 

Ymmärrän tämän ajatuksen taustan... Sehän pohjautuu siihen että eri yksilöitä kiinnostaa eri asiat: ilmailu, taide, nyky"taide", ooppera... Allekirjoittanut voisi kaksi viimeksi mainittua siirtää ajasta ikuisuuteen vaikka samantien. Kauniita maisema-, henkilökuva-, asetelmamaalauksia osaan kyllä arvostaa. Sellaisia olen käynyt katselemassa jopa ulkomailla kuuluisissa taidemuseoissa nimekkäiden taiteilijoiden kokoelmissa. Mutta tämä nykytaide ei oikein aukea...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Good Vibrations

 

Rahan kanssa flirttaileva Finavia surfaa yhä bisneksen pintavaahdossa. Se unohtaa, että yrityksen paras osaaminen löytyy sen ydintoiminnoista. Hyvistä viboista voi hetkessä tulla riitasointuja. Aplodit muuttuvat buuaukseksi ja kaikki uppoaa. Pinnalle jääneet joutuvat sitten korjaamaan kauheita vahinkoja.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällaista heittäessä ei sitten kannata ihmetellä niitä ihmisiä, joiden logiikalla Malmin kenttä on tarpeeton.

 

Niin, miksi niitä ei voisi esitellä Kiasmassa? Kysymyshän oli varsinaiselta sisällöltään ihan asiallinen. Guggenheim-hankkeessa eniten mättää se, että siinä halutaan kaataa julkinen raha yhdysvaltalaisen "säätiön" (ei eroa yrityksestä käytännössä mitenkään) johtajien taskuun. Tämä olisi sinänsä totta myös jos toiminta tapahtuisi Kiasmassa, mutta yhteiskunnalle koituvat vahingot ja tulonsiirrot ulkomaille säilyisivät ainakin pienempinä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin.. stopover-matkustaja on kuitenkin lentomatkustajana rahakkaampi. Kansainvälisestä vaihtomatkustajasta Finavia saa 4,80 euroa, mutta lähtevästä kansainvälisestä (=stopoverista) 8,59 euroa, eli n. 79 % enemmän. Myöskään 5,01 turvamaksua ei saada veloitettua INT-INT-vaihtomatkustajasta, joka tulee Euroopan suunnasta (EY 300/2008 mukaiset turvatarkastuskriteerit täyttävältä lentoasemalta).

 

Entä jos matkustajalla on pitkä vaihto, esim. tulo edellisenä iltana ja lähtö seuraavana iltapäivänä, ja matkustaja tekee mini-stopoverin, joka riittää mainiosti Helsingin tärkeimpien kohteiden katsastamiseen? Saako Finavia tällaisesta matkustajasta mitään lisäkorvauksia, kun matkustaja käyttäisi odottamatta passintarkastus-, turvatarkastus- ja "matkatavaran säilytyspalveluita" (laukut checkattu perille)?

 

Joka tapauksessa kyse on vain muutamista euroista ja palveluiden tuottaminenkin maksaa jotain, joten Finavian voitto Guggenheim-stopoverista on aivan marginaalinen, verrattuna vaikka hotelliin, joka saa myytyä ylimääräisen hotelliyön. En oikein pysty näkemään, millä logiikalla Finavia voi nähdä Guggenheim-investointinsa liiketaloudellisesti kannattavana.,

 

Pyörittääkö Finavia tällä hetkellä kentän airside-palveluita (siis myymälöitä tai kahviloita) itse missä määrin? Suurin osa on vain tilavuoria, joiden suuruus Finavialle on näennäisesti vakio.

Vuokralaisten voisi otaksua maksavan tiloista korkeampaa vuokraa, jos tarjolla on maksavia asiakkaita?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

yrityksen paras osaaminen löytyy sen ydintoiminnoista.

Niin siis mikä osaaminen? Eihän tuossa syöpälaitoksessa osata yhtään mitään. Tai no, kusettaa korkeintaan. ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minä ajattelen guggenheimia vähän sellaisena pyramidihuijauksena. Kaikki jotka ovat sijoittaneet siihen, kehuvat sitä. Toivoen tietysti samalla että tulee uusia sijoittajia, ja brändin arvo nousee kollektivisesti. Jos se olisi hyvä bisnes, eikai siitä muille huudeltaisi?

 

Ei varmaan Ranskikset tykkäisi jos Suomeen kyhäisi oman Louvren. Jos jotain on joka paikassa, on sen arvo sama kuin nakkikioskilla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On tuo "investointi" aika kova sana.

 

"Investointi on yleensä suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä pitkällä aikavälillä takaisin." Wiki

 

Finavialla on siis paljon ylimääräistä rahaa sijoittaa liiketoimintaan tällä tavalla? Taiteen tukeminen on hyvä asia, niin on monen muunkin yleishyödyllisen aktiviteetin, vaikkapa lasten urheilutoiminnan. Eikä kukaan odota niistä tuottoa, korkeintaan hyväksyntää ja myötämieltä, goodwilliä yleisön taholta?

 

Mutta johto on varmaan laskenut matkustajamäärien kasvun, ja päätynyt siihen, että investointi kannattaa.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään