Yleisilmailun tulevaisuus Suomessa (Oli: Malmin Lentoasema...)

[Jouni Haimi 0]

En osota niitäpäätöööksiä joissatässäviimeisemäissässä vaiheessa jotain krovaavaa olisi luvattu, koska minun ei tarvitse. En väittänyt, että sellaisia olisi. Sinä puolestasi olet esittänyt kovia väitteitä tulevaisuudesta, mutta tietopohja on pahasti kateissa, eikä vastakysymysten tai erinäisten vaatimusten esittäminen muuta tuota toistuvaa jankkaamistasi miksikään muuksi.

 

niin aika varmasti tuo minun näkemys joka persutuu realiteetteihin eikä sangen turhaan haaveiluun on se mikä toteutuu.

[Markku Vainio 33]

niin aika varmasti tuo minun näkemys joka persutuu realiteetteihin eikä sangen turhaan haaveiluun on se mikä toteutuu.

 

Pari asiaan liittyvää ilmeistä seikkaa tai väitettä joita ei voi todistaa millään dokumenteilla:

 

1. Aikaisemmin oli mahdollisuus korvaavan kentän rahoitukseen. (Tästä ei ole todisteita koska rahaa oli mutta ilmailuväki ei sellaista halunnut.)

 

2. NYT JOS siis Malmi lanataan rakennustonteiksi, niin päättäjillä ei ole enää kiinnostusta, koska rahaa ei enää ole ja varsinainen ongelma on jo sinänsä poistunut alueelta.

 

Jäljelle jäänevät ilmailuharrastajat ja kunta-aloitteen allekirjoittajat sekä mahdollisesti jollain muulla rahoituksella bygattava uusi kiitotie.

 

   8)

[Tauno Hermola 113]

Kun noin vahvasti korostat rahoitusta, onko tämä tulkittava niin, että et (politiikassakin toimineena ) näe maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta ongelmana, edes aikataulullisesti?

[Markku Vainio 33]

Kun noin vahvasti korostat rahoitusta, onko tämä tulkittava niin, että et (politiikassakin toimineena ) näe maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta ongelmana, edes aikataulullisesti?

 

No, ennemminkin kiinteistönvälittäjän ja ympäristöinsinöörin silmin katsottuna näen, että kaikki hankerahoitukseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvä lasketaan vuosissa tai kymmenessä. Ompahan vaan mielestäni mahdollisimman pirullinen ajankohta juuri nyt, jos tarvitsee ruveta kenttää rahoittamaan ja byggaamaan.

 

Näitä pyöritetään EUssa, valiokunnissa, valtuustoissa, virastoissa, suunnittelijoilla, eri toimijoilla, rahoitavilla ja päättävillä tahoilla. Sitten kun on jonkinasteinen suunnitelma niin ruvetaan miettimään muita hankkeen vaikutuksia.

 

Jossittelua ja jossittelua, mutta jos nyt olisi vuosi 2010 niin rahoituksen (tai juuri muunkaan) kanssa ei olisi ongelmia jos uudelle harrastekentälle olisi selvä tarve.

 

Vuonna 2016 rahaa ei käsittääkseni ole.

 

  8) 'sitoutumaton'

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Valitettavasti Markku (Vainio) on täysin oikeassa. Aikoinaan Finavia lupasi rahoituksen uuden kentän rahoittamiseksi, mutta asiaa vatuloitiin liian kauan eikä hanke edennyt koskaan toteuttamisvaiheeseen. Toiseksi Finavia "sijoitti" kentän rakennusrahat hevon persiään eikä niitä rahoja enää ole. Kolmanneksi valtion rahantarpeen tietäen en usko myöskään muuta kotimaista rahoitusta kentän rakentamiseen saatavan. Tosiasia on loppupeleissä se, että rahat uuden kentän rakentamiseksi tai nykyisten kenttien kehittämiseksi on saatava pääosin EU:lta.

 

Markku on myös täysin oikeassa, että uuden kentän rakentamishanke on hyvin pitkä prosessi. Jo pelkästään suunnitellulta kenttäalueelta "yllättäen löytyvät" liito-oravan kakkapökäleet viivästyttävät hanketta vuosilla puhumattakaan muista ja ihan järkevistäkin selvityksistä. Tiedän omasta kokemuksesta itsekin, millainen prosessi on kehittää 10 hehtaarin maatalousalue noin 50 omakotitontin asuinalueeksi. Vaikka uusia kenttiä tarvitaankin, tärkein lähtökohta sellaiselle hankkeelle lienee nykyisen kentän sijainti liian lähellä taajaman keskustaa. Näitä hankkeita pitää tukea, vaikka puhtaasti Malmin alasajon aikataulua ajatellen odotusaika uuden kentän rakentamiselle on aivan liian pitkä. Koen, että olemassaolevien kenttien kehittämishankkeet ovat nyt niitä EU-rahoituskohteita, jotka ovat toteutettavissa muutaman vuoden ajanjaksolla.

 

Toivon ymmärtäneeni väärin mutta en ole havainnut valtion tai kuntien virkamieskunnan olleen kovinkaan innostuneita ratkaisemaan Malmin jo parikymmentä vuotta kestäneen hitaan alasajon luomaa ongelmaa. Näitäkin virkamiesten positiivisia hankkeita varmasti on. Toivon jonkun kertovan niistä, että voitaisiin nyt perata uudestaan ja katsoa sitä, olisiko nyt aika kypsä toteuttamiselle.

 

Seppo     

[Topi Falkenberg 412]

Malmin kentän puolustaminen ei ole vatulointia! Se on olemassa olevan perusrakenteen puolustamista (verovarojen) ja tämä on oikeasti järkevää edunvalvontaa. Seppo ja Markku ovat tämän jo hyvin edellä perustelleet (ja melkein hanskat naulaan heittäen ymmärtäneet, mutta kuitenkin). Kentän nykyinen sijainti lähellä keskustaa on sen vahvuus. Puolustajien tehtävä ei ole hyväksyä tai hylätä epärealistisia heittoja kentän korvaavista paikoista. Kaikki vaihtoehdot ovat huonompia ja kalliimpia kuin nykyinen sijainti: Malmi.

[Timo Hyvönen 208]

En näe mitenkään järkevänä rakentaa "korvaavaa" kenttää Malmille 10-20 km säteelle. Eihän se ole mitenkään kestävää. Kivaa jos sellainen tulee.

 

Yritän ja yritämme (muuten, allekirjoituksia on nyt jo yli 75000) pelastaa Malmin ilmailukäytössä. Vatuloikoon muut sitten (ministeriö, muut yleisilmailjat) miten yleisilmailu jatkuisi Suomessa jos Malmi suljettaisiin. Minun lentämisilleni riittää 400 metriä ruohikkoa, Malmissa on kysymys aika paljon suuremmista asioista.

 

Missä olisi muuten Helsinkiä lähin paikka tankata 100LL jos Malmi suljettaisiin? Hei, minä en tarvitse sitäkään!

 

t. Timo

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Edellytyksenä jonkinlaisen pohdinnan työstämiselle alkuoletukset pitää olla oikein. Lieneeköhän omissa oletuksissani paljonkin korjaamista? Korjatkaa ja täydentäkää. Oma analyysini eri intressin omaavista ryhmistä:

 

- Finavia kentän ylläpitäjänä on halunnut eroon Malmista jo 20 vuotta. Aikanaan, kun kentän lakkauttamisella ei vielä ollut niin suurta poliittista kannatusta, Finavia esitti porkkanaksi uuden kentän rakentamista kompensoimaan Malmin lakkauttamista. Nykyisin ei enää esitä.

 

- Helsingin kaupungin virkamiehet haluavat yhä voimakkaammin Malmin asuinkäyttöön. He eivät koe tehtäväkseen pohtia korvaavaa kenttää eikä sitä, mihin Malmia käyttävät tahot menevät. Kaupunkisuunnittelijoilla on ollut jo kauan suhteellisen selkeä visio Tattarisuon-Malmin alueesta. 

 

- Pääkaupunkiseudun poliittiset päättäjät laskevat, että vastustamalla Malmin lentokentää saa enemmän ääniä kuin kannattamalla sitä. Uskon, että ilman vaalimenestysspekulointia useimmille poliitikoille Malmin lakkauttaminen tai sen pysyminen sellaisena kuin se nyt on olisi täysin yhdentekevä asia.

 

- Viimeisin yleisilmailun tulevaisuudesta tehty selvitystyö tyrmättiin rujosti, koska siinä selvityksessä oli esitetty sellainenkin vaihtoehto, että Malmi pysyisi yleisilmailukenttänä. Rivien välistä sai lukea, että selvityksen tilaajat olivat halunnut sulkea tämän vaihtoehdon pois.

 

- Ilmailuväki ei ole kyennyt luomaan muuta yhtenäistä kannanottoa kuin sen, että Malmia pitää puolustaa. Tämä vaihtoehto on jo päätetyn poliittisen ratkaisun vastainen. Kaikki muut vaihtoehdot ovat pirstaloituneet eivätkä konkreettisina ehdotuksena ole saaneet tarpeeksi voimaa taakseen. Pattitilannetta täydentää se, että muiden vaihtoehtojen esittäminen ollaan nähty Malmin vastustamisena.

 

- Valtakunnan poliittisella tasolla Etelä-Suomen yleisilmailun tulevaisuus ja sen pohtiminen kuuluu sarjaan ”ei voisi vähempää kiinnostaa”. Poliittiset päättäjät kokevat, että Patrian ja Rajavartioston siirtyminen pois Malmilta on jo 90 prosenttinen ratkaisu Malmin ongelmaan. Muista ei ole niin väliä.

 

- Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että taloudellisesti yleisilmailukentän pyörittäminen on ilmailun harrastajille liian suuri taloudellinen taakka. Rakentamisen lisäksi kentän ylläpitoon tarvitaan julkista rahoitusta ja sitä on vaikea saada. Taloudellista helpotusta toisi se, että kentästä tulisi paikka, jossa olisi muutakin ilmailuun liittymätöntä toimintaa, ja paljon. Vaikka tämä on ainoa toimiva malli, nytkin jotkut ilmailijat närkästyvät siitä, että kiitoradalla ajetaan kilpaa parina päivänä vuodesta. Tällaisella asenteella tapetaan ilmailu Suomesssa, kun loppupeleissä kaikki lasketaan rahassa.         

 

Seppo

[Timo Hyvönen 208]

Vaikka kaikkiin "harhaluuloihisi" löytyy helposti vastaus www.malmiairport.fi, laitan tässä nyt sunnuntaiaamun virkistykseksi muutaman pointin ulkomuistista. Oletuksesi ovat enemmän mielipiteen kuin faktojen tasolla.

 

- Finavia kentän ylläpitäjänä on halunnut eroon Malmista jo 20 vuotta. Aikanaan, kun kentän lakkauttamisella ei vielä ollut niin suurta poliittista kannatusta, Finavia esitti porkkanaksi uuden kentän rakentamista kompensoimaan Malmin lakkauttamista. Nykyisin ei enää esitä.

 

Finavia on perustettu vasta 2009. Ennen sitä Ilmailulaitos ja -hallitus ovat useasti todenneet, että kenttä tarvitaan. Finavia ei ole koskaan esittänyt "porkkanaksi" uuden kentän rakentamista, onpahan pakon edessä tutkinut vaihtoehtoja. Vuoden 2000 yhteistoiminta-asiakirjassa korvaava ratkaisu asetettiin edellytykseksi alueen luovuttamiseksi Helsingin käyttöön.

 

Nykyisen johdon aikana Finavia on strategiansa mukaisesti mutta lainvastaisesti (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090877) pyrkinyt kutistamaan lentoasemaverkostoa. LVM on luvannut useaan otteeseen, että korvaava kenttä on valmis ennen kuin Malmin toiminta lakkaa (viimeisimpiä esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=kk+1155/2014, "Koska yleisilmailun kentälle etsitään uusi paikka, ei kentän puutteen takia ole tarvetta myydä koneita ulkomaille. "

 

Nykyinen tilanne on peräisin Helsingin pyynnöstä vapauttaa alue, jota varten he pyysivät Finaviaa tarjoamaan sitä itselleen. Finaviallehan tämä sopi, ja Kari Savolainen lähetti Helsingille "hakemuksen" että se ottaisi kenttäalueen hallintaansa.

 

- Helsingin kaupungin virkamiehet haluavat yhä voimakkaammin Malmin asuinkäyttöön. He eivät koe tehtäväkseen pohtia korvaavaa kenttää eikä sitä, mihin Malmia käyttävät tahot menevät. Kaupunkisuunnittelijoilla on ollut jo kauan suhteellisen selkeä visio Tattarisuon-Malmin alueesta. 

Ei tuo halu ole kauheasti muuttunut, jostain syystä virkamiehistössä tuo halu on ollut jo 60-70-luvulta. Kaava-arkkitehti Matti Visanti ehti tehdä alueelle vuosia töitä asemakaavatasolle asti, ja sanoi että pettymys oli suuri kun hanke kaatui - "pöydälläni oli neljän ministerin allekirjoittama paperi, jossa vakuutettiin että asuntoja...". Tältä osin on viitattu jopa korruptioon, ei ehkä niin rahalliseen kuin siihen että pääsee "piireihin" ja ainahan kun raapii kaverin selkää, kaveri auttaa tarvittaessa takaisinkin.

 

- Pääkaupunkiseudun poliittiset päättäjät laskevat, että vastustamalla Malmin lentokentää saa enemmän ääniä kuin kannattamalla sitä. Uskon, että ilman vaalimenestysspekulointia useimmille poliitikoille Malmin lakkauttaminen tai sen pysyminen sellaisena kuin se nyt on olisi täysin yhdentekevä asia.

Enemmänkin valtuutetuissa näyttää olevan pelko rikkoa ryhmäpäätöksiä. Teemme tästä asiasta vaalikysymystä, ja kaikkien mielipidetutkimusten mukaan Malmin säilyttämistä kannattamalla saa enemmän ääniä kuin vastustamalla sitä (www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/)

 

- Viimeisin yleisilmailun tulevaisuudesta tehty selvitystyö tyrmättiin rujosti, koska siinä selvityksessä oli esitetty sellainenkin vaihtoehto, että Malmi pysyisi yleisilmailukenttänä. Rivien välistä sai lukea, että selvityksen tilaajat olivat halunnut sulkea tämän vaihtoehdon pois.

Kyllä, nämä vaihtoehdot kaupunkikin on sulkenut järjestelmällisesti kaikissa kaavakeskustelutilaisuuksissa - "otatko hernekeittoa vai papusoppaa? Ei, et saa hampurilaista, siitä ei saa keskustella" sanottiin yhdessä näistä tilaisuuksista.

 

 

- Ilmailuväki ei ole kyennyt luomaan muuta yhtenäistä kannanottoa kuin sen, että Malmia pitää puolustaa. Tämä vaihtoehto on jo päätetyn poliittisen ratkaisun vastainen. Kaikki muut vaihtoehdot ovat pirstaloituneet eivätkä konkreettisina ehdotuksena ole saaneet tarpeeksi voimaa taakseen. Pattitilannetta täydentää se, että muiden vaihtoehtojen esittäminen ollaan nähty Malmin vastustamisena.

Ilmailuväki on luonut monenlaisia erilaisia kannanottoja, jotka löydät www.malmiairport.fi. Näitä ovat esittäneet tietenkin Malmin lentoaseman ystävät mutta myös Ilmailuliitto, Suomen moottorilentäjien liitto, erilaiset ilmailun ammattiyhdistykset (lentäjien, lennonjohtajien jne). MLY ja useat yksityiset tahot ovat varsinkin esitelleet monenlaisia hybridiratkaisuja joissa kenttää kehitetään ilmailukäytössä "rajat avaten", ei sulkien. Nämäkin löydät suoraan www.malmiairport.fi, jos vain viitsit perehtyä.

 

- Valtakunnan poliittisella tasolla Etelä-Suomen yleisilmailun tulevaisuus ja sen pohtiminen kuuluu sarjaan ”ei voisi vähempää kiinnostaa”. Poliittiset päättäjät kokevat, että Patrian ja Rajavartioston siirtyminen pois Malmilta on jo 90 prosenttinen ratkaisu Malmin ongelmaan. Muista ei ole niin väliä.

Joo yleisilmailua ei pidetä juuri minään, vaikka kaikki ennusteet osoittavat sen kasvua. Nämäkin kasvunumerot löytyvät www.malmiairport.fi tai haulla general aviation trends osoitteessa www.kvg.fi

 

- Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että taloudellisesti yleisilmailukentän pyörittäminen on ilmailun harrastajille liian suuri taloudellinen taakka. Rakentamisen lisäksi kentän ylläpitoon tarvitaan julkista rahoitusta ja sitä on vaikea saada. Taloudellista helpotusta toisi se, että kentästä tulisi paikka, jossa olisi muutakin ilmailuun liittymätöntä toimintaa, ja paljon. Vaikka tämä on ainoa toimiva malli, nytkin jotkut ilmailijat närkästyvät siitä, että kiitoradalla ajetaan kilpaa parina päivänä vuodesta. Tällaisella asenteella tapetaan ilmailu Suomesssa, kun loppupeleissä kaikki lasketaan rahassa.         

Juuri näitä ehdotuksia on tehty montakin, ja ne löytyvät osoitteesta www.malmiairport.fi. Sinänsä "harrasteilmailukenttä" on halpa, se 400 metriä nurtsia ja leikkaus 3-5 kertaa kesässä. Esim. Malmilla on tälläkin viikolla ollut ihan tosissaan ilmailutyötä tekeviä firmoja, jotain saksalaisia mittaajia jne. Julkista rahoitusta Malmin pyörittämiseen ei ole käytetty, vaan operaattori on osana verkostoaan tuottanut palvelut ja niillä jopa 50+ M€ voittoa. Hyvä kysymys onkin, onko lentokenttäoperaattorin tavoite ja tarkoitus tuottaa kymmeniä miljoonia voittoa vai "ilmailun edistämiseksi ylläpitää ja kehittää valtion lentoasemaverkostoa ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten sekä tarjota lennonvarmistuspalveluja Suomen vastuulla olevassa ilmatilassa siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään" kuten laissa määrätään.

 

Kannattaa vielä käydä tutustumassa taustamateriaaliin osoitteessa www.malmiairport.fi

 

t. Timo

[Timo Hyvönen 208]

Tässä vielä vaihtoehtojen kartoitus muutaman vuoden takaa - http://www.lvm.fi/documents/20181/813660/Julkaisuja+16-2011/62a05312-067d-4fdb-80ac-d399dc7f8000?version=1.0

 

Tässä todetaan mm. ettei rajan kopteritukikohta voi sijaita Helsinki-Vantaalla. No, nythän lähialue on D joten myös yleisilmailu siellä on helpottunut, ihan hyvä vaihtoehto

 

 

t. Timo

[Jorma Laiho 448]

Liikenneministeriön nykyisen ylimmän johdon mukaan "Liikenne on menneisyyden vanki".

Toivottavasti Malmi ja koko tämä meidän tässä tarkoittamamme ilmailu ei ole sitä.

 

http://www.lvm.fi/-/pursiainen-savon-sanomissa-liikenne-on-menneisyyden-vanki

 

Mikä lienee tämän nykyisen perusteellisesti uudistetun LVMn kanta tähän ilmailuun ? Missä määrin vanhat selvitykset enää sitovat, nehän olivat vain selvityksiä sen aikaisessa tilanteessa. Onko tämä tosiaan jo jätetty Helsinkiläisten päänsäryksi ? En ole kovin paljon nähnyt naapurikuntienkaan huolestuneen tästä.

 

Kävin eilen Oripäässä ja Vampulassa,  siellä päin ainakin toiminta jatkuu. Oripäässä oli purjelentoa, taitolentoa (kiitos Extran esittelijälle )ja varjoliitoa. Hallit ovat komeat, kiitos OKRA-näyttelyn. Businessmalli nähtävästi toimii. Vampulassa hiljaisempaa, kolme konetta platalla, mutta siellä omistaja voikin päättää itse milloin ja millä lentää ja saunoa välillä savusaunassa. Ovat vaan aika kaukana. Paitsi Turusta ja ehkä Tampereeltakin.

 

Terv. Jorma

 

[Seppo Kolehmainen 1 819]

Kiitos Timo kommenteista. Kyllä minunkin sydän sykkii Malmille. Olen aikoinani jonkin verran toiminut siellä, tunnen historian ja olen tehnyt työtä Malmin kehittämiseksi. Jos sopii, ei nyt puututa Finavian perustamisvuoteen, samat tahot siellä ovat kentän asioita hoitamassa oli nimi Ilmailuhallitus, Ilmailulaitos tai Finavia. Ja jos sopii, ei puututa myöskään siihen tosiasiaan, että moni taho on tehnyt arvokasta työtä Malmin säilyttämiseksi toimivana yleisilmailukenttänä. Minäkin haluaisin Malmin säilyvän ja pystyisin myös perustelemaan kantani kohtuullisen hyvin.                                                                                                                                                                         

 

Mutta ponnistelu yksinomaan Malmin säilyttämisen puolesta on nykyisessä poliittisessa asenneilmastossa nähdäkseni vain viivytystaistelua, se ei tuo pitkän aikavälin ratkaisua. Pyrkimykseni on löytää askelmerkit pitkän aikavälin realistisen tavoitteen määrittämiseen ja saavuttamiseen. Siksi pitää olla näkemys, joka ulottuu vuosikymmenien päähän. Sitä näkemystä minä nyt haen takaa. Tietenkin esitetyt kannanotot ovat tässä epäselvässä tilanteessa mielipiteitä, tavoitteita tai suunnitelmia. Kehittyäkseen toteutuskelpoiseen muotoon jokaisella mielipiteellä, tavoitteella ja suunnitelmalla pitää kuitenkin olla joku riidaton lähtökohtatilanne. Vanhan sanonnan mukaan jos perustus on savea, on turha rakentaa sen päälle kerrostaloa. Minä yritän nyt saada keskustelua aikaan sellaisesta oletusrakenteesta, jonka jokainen taho voi kokea edes suhteellisen riidattomaksi. Toivon tuotavan esille sellaisia asioita, joilla olisi mahdollisimman suuri kannatus ei ainoastaan ilmailijoiden keskuudessa, vaan sellaisia, joiden takana voivat seistä myös virkamiehet, poliitikot ja Finavia.

 

Seppo       

[Jorma Laiho 448]

Pistän kerran vielä lusikan varovasti soppaan.

 

Jos Timo joukkoineen epäonnistuu, jotain takuulla kuitenkin jää.

 

Malmille varmaan jää pahimmassakin tapauksessa jotain ilmailuun liittyvää. Jos halutaan, enemmänkin kuin suojellut rakennukset. Mutta voisiko sinne jättää edes tätä kaikkein keveintä ilmailua ? Vaikka edes se lyhyt ruohorata, viheralueita kun kuitenkin halutaan.

 

Entä sitten tuo Helsinki-Vantaa ? Miksi sinne ei voi sitten siirtää raskaampaa yleisilmailua ? Tilaa siellä nyt tuntuu olevan ja lisää rakennetaan kovasti. Sen totesin kiertäessäni koko alueen ympäri käyttäessäni lastenlapsia Ilmailumuseossa. Leikkikentän Cessna oli muuten mieluinen. Purjelentoa Malmillakaan ei ole, sitä ei tarvitse enää siirtää.

 

Mietin , miten näitä intressejä on yhdistelty muualla. Mieleen tuli Geneve. Kävin siellä aika usein tuon kovasti säädellyn toisen liikennemuodon asioissa. Niitä tuo LVM kovasti on vapauttanut regulaatiosta. Tässä lentokentän liikennesuunnittelussa olen toki täysi amatööri, mutta jos tahtoa vaan on, eikö näitä intressejä saa yhteen ? Ei kai tekninen kapasiteetti ole vielä vastassa. Toisaalta tuo LVM on nyt kovin halukas kehittämään kaikenlaisia älysovelluksia, joilla saadaan hommaa tehostettua. Ymmärsin netistä, että jotenkin Genevessä businessjetit ja cessnapiperit on sekaan saatu.  Niitä on paljon siellä kentän toisella reunalla. Voisimmeko miettiä, miten tämä onnistuisi ? Ja jos on esteitä, mitkä ne ovat ja miten ne poistetaan ? Eräs LVMn virkamies kun kerran kertoi, että pykälämuutoksiin tarvitaan virkamiehelle kynä ja paperia sekä eduskunta.

 

Tämän siis löysin Genevestä !

 

http://www.slotcoordination.ch/xml_1/internet/en/application/d4/f23.cfm

 

Ovatko sveitsiläiset kellokansana niin paljon tarkempia ?

 

Jorma

[Vieras]

Pistän kerran vielä lusikan varovasti soppaan.

 

Jos Timo joukkoineen epäonnistuu, jotain takuulla kuitenkin jää.

 

Malmille varmaan jää pahimmassakin tapauksessa jotain ilmailuun liittyvää. Jos halutaan, enemmänkin kuin suojellut rakennukset. Mutta voisiko sinne jättää edes tätä kaikkein keveintä ilmailua ? Vaikka edes se lyhyt ruohorata, viheralueita kun kuitenkin halutaan.

 

Entä sitten tuo Helsinki-Vantaa ? Miksi sinne ei voi sitten siirtää raskaampaa yleisilmailua ? Tilaa siellä nyt tuntuu olevan ja lisää rakennetaan kovasti. Sen totesin kiertäessäni koko alueen ympäri käyttäessäni lastenlapsia Ilmailumuseossa. Leikkikentän Cessna oli muuten mieluinen. Purjelentoa Malmillakaan ei ole, sitä ei tarvitse enää siirtää.

 

Jorma

 

Itse mietin ihan samaa tuossa yhtenä päivänä. Miksi Malmille ei voisi jättää lyhyttä kiitotietä ja helikopteri plataa? Eli ei rakennettaisi Malmia täysin umpeen (jota on jo aiemmin väläytelty, mutta päättäjissä se ei saa kannatusta). Ultrakevyet, sähkökoneet sekä helikopterit voisivat Malmia edelleen hyödyntää.

 

Mitä tulee yleisilmailun siirtämisestä Helsinki-Vantaalle niin tosiasia on varmaan osittain sekin, että kovin moni harrasteilmailija ei halua pyörimään sinne isojen koneiden väliin. Turhaa stressiä ja jos jokin menee pieleen sotkee se muutakin, kuin toisen pilotin päivän. Ja jos ajatellaan lentämistä pikkukentältä (joksi nyt Malmin tässä luen) tai sitten isolta kansainväliseltä kentältä niin Malmille vielä voit kauniina päivänä saapua ja lähteä lentoon. Isolla kentällä vastaan tulevat kaikki slottipaikat ym. Sekin jo karsii harrastajia.

 

Olen kyllä itsekin nähnyt es. Zurichissä, kun Dreamlineria ennen kentälle laskeutui pikku Cessna, mutta en tiedä onko se nyt sitten harrasteilmailun tulevaisuus...

[Timo Hyvönen 208]

Kenttäalue on kokonaisuutenaan esitetty suojeltavaksi, viime perjantaina suojeluhakemukseen lisättiin vielä muutamia Suomen kansainvälisiä sopimuksia. Lisäys löytyy https://www.dropbox.com/s/j3t1rmjl74fejoe/T%C3%A4ydennys-07-2016_tiedote.docx?dl=0 . Pyrimme nyt ainakin siihen että aitojen sisäpuolinen alue säilyy nykyisellään.

 

Mitä tulee muihin vaihtoehtoihin, kannattaa edistää niitä Minulla ei siihen ainakaan aika riitä.

 

t. Timo

[Jorma Laiho 448]

Kun mainittiin Zurich, niin löytyikin tämä. Paikallisen kerhon sivut.

Sivut ovat saksaksi, mutta tuon videon voi katsoa, vaikka ei kieltä osaa.

Jämptiä touhua. Sekaan ei mennä tosiaan ilman valmennusta. Sitä rennompaa meininkiä oli kieltämättä vaikka eilen Oripäässä.

Sloteista ei ollut tietoakaan. Samaan aikaan pyöri näkökentässä Extra, Hinu perässään pursikone , taivaalla kauempana pari nostoissa ja pari moottoroitua varjoliitäjää risteili omalla puolellaan kenttää. Kerhotalon kuistilla oli kaiutin, josta oli mukava kuunnella menoa siinä platalla. Ei myöskään turvatarkastuksia.

Tuloväylän varrella näkyi olevan vielä vähän kaukaa tulleen näköinen kaveri ämpäri kourassa. Oli kai mustikkaan menossa.

 

Mutta joku ratkaisu tähän urbaaniin ilmailuunkin on löydettävä.Oripäätä tai vastaavaa ei ihan lähelle Helsinkiä enää rakenneta.

 

http://www.mfgz.ch/club/

[Jorma Laiho 448]

Juutuin vielä tähän ajatukseen, onko ison kentän kupeeseen mahdollista rakentaa ruohorata tms. pienkoneille ?

Huomasin, että Genevessähän onkin sellainen. Joku, joka tuntee noita menetelmiä, voisi kertoa tästä.

Onko tuo vain sveitsiläinen oma sovellus ? Ovatko radat tuossa  "erillisiä"?  Koskeeko nuo slotit yms. myös ruohorataa? Miten tuonne ja tuolta oikein lennetään? Jos tuollainen olisi Vantaalla, missä sen pitäisi silloin sijaita ?

Jostain olin lukevinani, että jotain pulmia Genevessäkin on,  oliko niin, että ratojen välillä olisi oltava minimietäisyys 760 m tms., jotta ne käsitetään erillisiksi ?

Alla linkki, jossa paikallisen lentoklubin sivulta löytämäni kartat.

Palstalta löytyy varmaan joku, joka tuonne työkseenkin on lennellyt. Myös näitä pykälien tuntijoita kai löytyy.

 

http://www.aero-club.ch/media/VAC%20GVA.pdf

 

Jorma

 

Ps. Hommaa onkin näköjään pohdittu Sveitsissäkin. Jotain pulmia olikin jo 2005. Kantoni ei voi itse ihan kaikkea kansanäänestyksellä kai päättää. Tässä hyvä pohdiskelu.

 

https://www.gva.ch/en/Portaldata/1/Resources/fichiers/institutionnels/operationsprocedures/2005-102_NLR-CR.pdf

[Markku Vainio 33]

Juutuin vielä tähän ajatukseen, onko ison kentän kupeeseen mahdollista rakentaa ruohorata tms. pienkoneille ?

 

 

Tuli vaan mieleen, että eikös Suomi ole aika tasanen verrattuna Sveitsin pinnanmuotoihin?

 

   8)

[Kimmo Hytönen 0]

Tällä web sivulla on helppo katsella missä on lentokenttiä.

http://www.prosoar.de/

Zurichin lähellä näkyy olevan aika monta kenttää, kuten kuuluukin.

[Armin Zuger 238]

Juutuin vielä tähän ajatukseen, onko ison kentän kupeeseen mahdollista rakentaa ruohorata tms. pienkoneille ?

Huomasin, että Genevessähän onkin sellainen. Joku, joka tuntee noita menetelmiä, voisi kertoa tästä.

Onko tuo vain sveitsiläinen oma sovellus ? Ovatko radat tuossa  "erillisiä"?  Koskeeko nuo slotit yms. myös ruohorataa? Miten tuonne ja tuolta oikein lennetään? Jos tuollainen olisi Vantaalla, missä sen pitäisi silloin sijaita ?

Jostain olin lukevinani, että jotain pulmia Genevessäkin on,  oliko niin, että ratojen välillä olisi oltava minimietäisyys 760 m tms., jotta ne käsitetään erillisiksi ?

Alla linkki, jossa paikallisen lentoklubin sivulta löytämäni kartat.

Palstalta löytyy varmaan joku, joka tuonne työkseenkin on lennellyt. Myös näitä pykälien tuntijoita kai löytyy.

 

http://www.aero-club.ch/media/VAC%20GVA.pdf

 

Jorma

 

Ps. Hommaa onkin näköjään pohdittu Sveitsissäkin. Jotain pulmia olikin jo 2005. Kantoni ei voi itse ihan kaikkea kansanäänestyksellä kai päättää. Tässä hyvä pohdiskelu.

 

https://www.gva.ch/en/Portaldata/1/Resources/fichiers/institutionnels/operationsprocedures/2005-102_NLR-CR.pdf

Genevessä ruohobanan käyttö käsittääkseni rajoitettu/aika pehmeä kun on satanut, sen takia ei aina käytettävissä. Sloteista puhutaan tässä.

[Armin Zuger 238]

Tällä web sivulla on helppo katsella missä on lentokenttiä.

http://www.prosoar.de/

Zurichin lähellä näkyy olevan aika monta kenttää, kuten kuuluukin.

OT: Kannattaa myös pitää mielessä että siellä ihan jokainen lasku maksaa (helposti 15-20 CHF per lasku vaikka ollaan pienkentällä). Ei ole kausikorttijärjestelmiä. Paikallisille vähän pienempiä laskeutumismaksuja kuin ulkopuolisille. Yksi esimerkki: Birrfeld LSZF, toinen Wangen-Lachen LSPV.

[Timo Hyvönen 208]

Olen kuullut että Finavialle on lähdössä tarjouspyyntö GA-operoinnista Helsinki-Vantaalla. Voin antaa lisätietoja miel mailitse tsh@iki.fi

 

t. Timo

[Erkki Mikola 1]

Nyt kaikki Suomen yleisilmailun tulevaisuudesta huolestuneet ja kiinnostuneet allekirjoittamaan kansalaisaloitetta Lex Malmi. Lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Suojellaan Malmin kenttä ja turvataan se, että Suomessa on yleisilmailua ja lentokoulutusta myös meidän jälkeemme. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106

[Topi Falkenberg 412]

Kyllä  kannattaa kokeilla vielä tätäkin. Omistusoikeus on Suomessa pyhä asia, tämä maakaareen kohdistuva muljautus vaatii ehkä perustuslain säätämisjärjestyksen, mutta sen väliä... kannattaa kannattaa.

[Kimmo Hytönen 0]

Jos kansalaisaloite saadaan läpi, on todennäköistä että asiaa käsitelleiden poliitikkojen ja virkamiesten sanomiset ja tekemiset tässä asiassa punnitaan uudestaan myös julkisessa sanassa. Siihen olisi mielestäni syytä.