Puolustusvoimat korvaavat Vinkat käytetyillä Grob G115E:llä

[Petri Lehtovirta 910]

Puolustusvoimat on viimein löytänyt korvaajat vuodesta 1980 käytössä olleille Valmet L-70 Vinka -harjoituskoneille. Vinkat korvataan 28 kappaleella Isosta-Britanniasta hankittavilla Grob G115E -harjoituskoneilla. Kaupan arvo on Puolustusvoimien logistiikalaitoksen mukaan 6,6 miljoonaa euroa.

 

Ennen kuin koneet voidaan ottaa käyttöön ilmavoimissa, niiden laitteita huolletaan ja ajanmukaistetaan Suomessa. Koneisiin asennetaan ainakin uudet radiot ja nykyisten suunnistusmenetelmien opettamisen mahdollistavat näytöt.

 

Nykyiset Vinkat oli alun perin tarkoitus poistaa käytöstä vuonna 2018. Nyt hankittavien käytettyjen koneiden toimitukset tapahtuvat vuosina 2016 ja 2017.

 

http://yle.fi/uutiset/3-9210611

 

http://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/puolustusvoimat-hankkii-alkeis-ja-peruslentokoulutuskoneita

 

--edit---

korjattu tekstiä

[Sami Mäntyharju 12]

Toivottavasti potkurit on saatu pysymään kiinni: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2333721/RAF-unable-teach-new-pilots-months-propellers-fall-training-aircraft-mid-flight-grounding-entire-fleet.html 

[Mika Raurala 1]

Mikähän noissa koneissa maksaa 238kEur/kpl, kun kauppasumma ei sisällä avioniikan päivitystä? Kun vielä käytettyjäkin ovat..

[Mikko Maliniemi 5]

Mikähän noissa koneissa maksaa 238kEur/kpl, kun kauppasumma ei sisällä avioniikan päivitystä? Kun vielä käytettyjäkin ovat..

 

"Hankinta sisältää 28 käytettyä Grob G115E -harjoituskonetta ja niiden käyttöönottoon tarvittavan koulutuksen."

 

Vaikea sanoa, paljonko kauppahinnasta on tuota koulutusta yms. hankintaan liittyvää "oheistuotetta". Koneiden hinta rautana tuskin on tuota 6,6M€.

[Petri Lehtovirta 910]

Jos niillä on noin puolet käyttöiästä jäljellä, niin vielä jäi "säästöä":

 

Syksyllä 2015 hankinta keskeytettiin, sillä toiseen ehdolla olleeseen koneeseen, puolalaiseen Zliniin, ei olisi mahtunut kookasta lentäjää. Saksalainen Grob 120TP oli taas liian kallis. Noin kolmeakymmentä uutta lentokonetta ei olisi saanut 40 miljoonalla eurolla.

 

28 kappaletta käyttöikänsä puolivälissä olevaa alkeiskoulukonetta maksoi könttäsummana ilman arvonlisäveroa 6,6 miljoonaa euroa. Vaikka koneita pitää modernisoida ja simulaattoreita päivittää, jää hinta puolustusvoimien logistiikkalaitoksen mukaan noin kymmeneen miljoonaan euroon.

 

http://yle.fi/uutiset/3-9221199

[Mika Laakso 736]

Suomen Ilmavoimissa lentäneiden koneiden pienoismallien keräilijänä tulee heti mieleen, että milläköhän tunnuksilla Tutorit tulevat aikoinaan Suomessa lentämään? GR-...?, TT-...?, Arvauksia?

[Kalle Rantanen 64]

Suomen Ilmavoimissa lentäneiden koneiden pienoismallien keräilijänä tulee heti mieleen, että milläköhän tunnuksilla Tutorit tulevat aikoinaan Suomessa lentämään? GR-...?, TT-...?, Arvauksia?

 

GR tuntuu äkkiseltään parhaalta arvaukselta. Tutoriin perustuvat tunnukset tuntuvat sikäli epätodennäköiseltä, että sehän on RAF:n antama nimi ja kun se ei näytä sen laajemmalle levinneen, valmistaja ei käytä sitä ja Ilmavoimienkin viestinnässä on näin aluksi puhuttu vain G115E:stä, niin ihmettelen jos Tutor vielä nykäistään hihasta.

[Tero Tuominen 264]

Lentoposti.fi:

RAF:n käytetyt Grob G115E -harjoituskoneet korvaavat Ilmavoimien Valmet Vinkat

 

"Hankittavilla koneilla on Suomen Ilmavoimien toiminnassa elinkaarta jäljellä noin 20-30 vuotta", kertoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Marika Myllykangas Lentoposti.fi:lle

 

Hankittavilla koneilla on kullakin lennetty noin 5000 lentotuntia. Uusin kone on vuodelta 2010 ja vanhinkin vuodelta 2001. Verrattaessa suomalaiseen yleisilmailukalustoon koneet ovatkin varsin uusia.

 

"Lujitemuovisen koneen väsymisikä eroaa huomattavasti metallikoneesta. Hankittavilla koneyksilöillä on käyttöiän suhteen tarjolla jopa 20 000 lentotuntia. Suomen Ilmavoimissa lentotuntimäärä ei rajoita vaan vastaan tulee aikanaan koneen tekninen vanheneminen ja käyttötuen loppuminen", jatkaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen insinööriprikaatikenraali Kari Renko.

[Hannu Tiitu 26]

GR tuntuu äkkiseltään parhaalta arvaukselta.

 

Joo, taitaa siis olla GR pois pelistä myös mahdollisten tulevaisuuden konetyyppien lyhennevalikoimista....

[Mika Laakso 736]

Tarkoitat GR = mahdollinen Gripen?

[Ari Aho 62]

Eikö GB olisi aika hyvä? Sekä valistaja GroB, että ostomaa Great Britain...

[Mikko Maliniemi 5]

Suomen Ilmavoimissa lentäneiden koneiden pienoismallien keräilijänä tulee heti mieleen, että milläköhän tunnuksilla Tutorit tulevat aikoinaan Suomessa lentämään? GR-...?, TT-...?, Arvauksia?

 

Miten olisi OH-xxx?

[Heikki Sten 1]

Miten olisi OH-xxx?

Niin onhan sekin mahdollista että tulevat siviilirekisteriin. Onhan armeijan autojakin siviilirekisterissä. Sitten saattaa vakuutuksetkin tulla pakollisiksi.

[Mikko Maliniemi 5]

Niin onhan sekin mahdollista että tulevat siviilirekisteriin. Onhan armeijan autojakin siviilirekisterissä. Sitten saattaa vakuutuksetkin tulla pakollisiksi.

 

Niin, en tiedä, miten asia tulee menemään. Mutta nykyiselläänkinhän Ilmavoimien alkeiskoulutuksen hoitaa siviilifirma, niin miksei tulevat koneetkin voisi olla siviilirekisterissä? Enkä tiedä, paljonko siihen voisi vaikuttaa se, että koneet ovat tainneet olla Englannissakin siviilikilvissä.

[Harri Kontturi 17]

Niin, en tiedä, miten asia tulee menemään. Mutta nykyiselläänkinhän Ilmavoimien alkeiskoulutuksen hoitaa siviilifirma, niin miksei tulevat koneetkin voisi olla siviilirekisterissä? Enkä tiedä, paljonko siihen voisi vaikuttaa se, että koneet ovat tainneet olla Englannissakin siviilikilvissä.

 

Ja jos asiaa ajatellaan koneiden käyttöiän päättymishetkellä, niin valmiiksi siviilirekisterissä olevalla koneella on huomattavasti parempi myyntiarvo kuin sotilasrekisteröidyllä. Jos verrataan vaikka redigojen myyntihintaa, niin nehän menivät selkeästi romuhintaan. Toki Grobilla on EASAn tyyppihyväksyntä, mitä Redigoilla ei ollut.

[Kalle Rantanen 64]

Niin, en tiedä, miten asia tulee menemään. Mutta nykyiselläänkinhän Ilmavoimien alkeiskoulutuksen hoitaa siviilifirma, niin miksei tulevat koneetkin voisi olla siviilirekisterissä? Enkä tiedä, paljonko siihen voisi vaikuttaa se, että koneet ovat tainneet olla Englannissakin siviilikilvissä.

 

Tosin erona se, että Englannissa koneet olivat myös siviiliomistuksessa kun taas Suomessa ne tulevat valtiolle. Jos arvata pitää niin tulevat myös ilmavoimien rekisteriin, mutta tämä perustuu kieltämättä osittain omiin toiveisiini.

[Tatu Koiranen 1 876]

Niin, en tiedä, miten asia tulee menemään. Mutta nykyiselläänkinhän Ilmavoimien alkeiskoulutuksen hoitaa siviilifirma, niin miksei tulevat koneetkin voisi olla siviilirekisterissä? Enkä tiedä, paljonko siihen voisi vaikuttaa se, että koneet ovat tainneet olla Englannissakin siviilikilvissä.

 

Puolustusvoimilla ei ole siviili-ilmailun huolto-organisaatiota lentokonehuoltoon, eikä koneiden EASA-statuksesta olisi koneiden ylläpidon kannalta todennäköisesti juuri muuta kuin haittaa.

[Heikki Sten 1]

Puolustusvoimilla ei ole siviili-ilmailun huolto-organisaatiota lentokonehuoltoon, eikä koneiden EASA-statuksesta olisi koneiden ylläpidon kannalta todennäköisesti juuri muuta kuin haittaa.

 

Saab Safirin Lycoming moottoreiden peruskorjaus, oliko se 750 tunnin välein? Näin muistan, voin olla väärässäkin. Vast siviilimoottoreilla oli pitempi jakso, ehkä 2000 tuntia. Toki SF:n aktiivipalvelusta on aikaa kulunut enkä Vinkan huolloista tiedä. Tarkoitan vaan sitä että suo siellä, vetelä täällä.

[Tatu Koiranen 1 876]

Saab Safirin Lycoming moottoreiden peruskorjaus, oliko se 750 tunnin välein? Näin muistan, voin olla väärässäkin. Vast siviilimoottoreilla oli pitempi jakso, ehkä 2000 tuntia. Toki SF:n aktiivipalvelusta on aikaa kulunut enkä Vinkan huolloista tiedä. Tarkoitan vaan sitä että suo siellä, vetelä täällä.

 

PV varmaan huoltaisi joka tapauksessa paljon enemmän kuin mitä minimisiviilivaatimukset olisivat, myös vaikka koneet olisivat siviilirekisterissä ja siviililihuolto-organisaatiolla.

[Sami Myllymäki 1]

Saksalainen lentokonevalmistaja painostaa Suomea puolustusvoimien koulukonehankinnassa

 

Saksalainen lentokonevalmistaja Grob ilmoittaa, että se ei aio tukea käytettyjäen Grob 115E-lentokoneiden huoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se ei aio toimittaa Suomelle lentokoneiden ylläpidossa tarvittavia palveluita, varaosia ja tarvikkeita. Grob kertoo kannastaan eduskunnan puolustusvaliokunnalle osoittamassaan kirjeessä.

 

http://yle.fi/uutiset/3-9240846

[Juha Pesu 15]

Saksalainen lentokonevalmistaja...ei aio toimittaa Suomelle lentokoneiden ylläpidossa tarvittavia palveluita, varaosia ja tarvikkeita.

 

http://yle.fi/uutiset/3-9240846

 

Onpas tylsä juttu. Tuon uutisen perusteella Grob ei tue koneita, joihin Suomi on modifioinut lasiohjaamot.

 

Miksi on niin tärkeää saada koneisiin lasiohjaamot? En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi siirtymistä peltimittareista lasiohjaamoon pidetään niin vaikeana juttuna ohjaajan näkökulmasta kuin pidetään. Miksiköhän?

[Tatu Koiranen 1 876]

Toisaalta, miksi roikottaa panelissa vanhentunutta ja vikaherkkää avioniikkaa seuraavat 20 vuotta? Vaikka päivitys jotain maksaakin, niin se helpottaa lentokelpoisuuden ylläpitoa jatkossa, sen lisäksi, että se tarjoaa sen lasiohjaamon joka muistakin pyssy-yhtiön koneista löytyy.

[Juha Pesu 15]

Toisaalta, miksi roikottaa panelissa vanhentunutta ja vikaherkkää avioniikkaa seuraavat 20 vuotta? Vaikka päivitys jotain maksaakin, niin se helpottaa lentokelpoisuuden ylläpitoa jatkossa, sen lisäksi, että se tarjoaa sen lasiohjaamon joka muistakin pyssy-yhtiön koneista löytyy.

 

Siis tosiaanko Suomen Puolustusvoimien muissa koneissa on sama lasiohjaamo konetyypistä riippumatta, ja Grobiin ollaan aikeissa asentaa sama kuin muissakin?

 

Tuon Ylen uutisen perusteella vaikuttaisi pikemminkin, että lentokelpoisuuden ylläpito on vaikeampaa lasiohjaamomodifikaation jälkeen kuin jos kone pidettäisiin tehtaan tukemassa versiossa. Onko itsestäänselvää, että asia on päinvastoin, niin kuin Tatu sanoo?

[Tatu Koiranen 1 876]

Siis tosiaanko Suomen Puolustusvoimien muissa koneissa on sama lasiohjaamo konetyypistä riippumatta, ja Grobiin ollaan aikeissa asentaa sama kuin muissakin?

 

Tuon Ylen uutisen perusteella vaikuttaisi pikemminkin, että lentokelpoisuuden ylläpito on vaikeampaa lasiohjaamomodifikaation jälkeen kuin jos kone pidettäisiin tehtaan tukemassa versiossa. Onko itsestäänselvää, että asia on päinvastoin, niin kuin Tatu sanoo?

 

Puolustusvoimilla olisi näiden koneiden lisäksi operoitavana hawkeja, hornetteja, pari casaa, kolme learia ja muutama pc12. Kolmessa learissa ei välttämättä ole lasiohjaamoa (en ole tutustunut), muista koneista löytyy joko nyt tai lähitulevaisuuessa. HW:ssa on ollut peltimittarit, en tiedä missä vaiheessa Mk51A-kaluston modernisointi tässä vaiheessa menee, mutta lasia sinnekin pitäisi olla tulossa ellei jo ole tullut. Tietenkään lasiohjaamoympäristöt eivät ole samanlaiset kaikissa koneissa vaan toteutukset vaihtelevat kuten ne vaihtelevat kaikissa muissakin erilaisissa lasiohjaamototeutuksissa. En siis tietenkään tarkoittanut, että kaikissa koneissa olisi saman mallin lasiohjaamo, vaan että niissä ylipäätään on lasiohjaamo.

 

Sillä, että varaosia ei haluta toimittaa, ei ole mitään käytännön tekemistä sen kanssa, että koneisiin päivitettäisiin lasiohjaamoa. Tukea ei tulisi, vaikka mitään päivitystä ei tehtäisi. Tottakai on selvä, että ohjaamopäivityksen jälkeen tyyppihyväksynnän haltijan (Grobin) valikoimasta ei löydy niitä osia jotka modifikaatiossa ovat päivittyneet, mutta tällä ei ole mitään tekemistä koneen muiden osien kanssa. Eivät esimerkiksi laskutelineet, ohjainjärjestelmä, polttoainejärjestelmä tai koneen runkorakenne muutu mittareiden vaihdon takia. Kuten ylen uutisessakin todetaan, Grobin ilmoituksen mukaan pääsyy tuotetuen kieltämiseen on se, etteivät koneet enää sovellu pitkäaikaiseen sotilaskoulutuskäyttöön. Käytännössä mun mielestä on kyse ensisijaisesti siitä, että Grob kiukuttelee, koska puolustusvoimat ei tilannut siltä uudempia koneita tehtaalta ja yrittää tällä tavoin kääntää puolustusvoimien päätä. Toissijaisesti on kyse siitä, miten Grob voi kiukuttelun jälkeen hinnoilla varaosat ja tuen konetyypille, jota se "armollisesti" ehkä suostuu sittenkin tarjoamaan, kun on tullut selväksi, ettei Grob120:ta osteta.

 

"Koneissa on analogiamittarivarustus ja ne ovat 16-18 vuotta vanhoja. Näitä koneita ei ole suunniteltu päivitettäväksi niin sanottuun lasiohjaamoon. Jos järkevään varustusmuutokseen on tarvetta, on sekin lentokoneen valmistajan tehtäviä, kuten myös tarvittaessa uuden tyyppihyväksynnän hakeminen. Ymmärtääkseni puolustusvoimat on teettämässä muutostyöt omin voimin, mutta Grob ei ole tekemässä niitä, sanoo Turhanen."

 

Turhasen kommentti siitä, kuka voi tai kenen pitäisi voida suunnitella suuri muutostyö, on mielestäni lähinnä mediapeliä tai tekosyiden hakemista selvässä asiassa. Väite siitä, että asia olisi valmistajan (tai tyyppihyväksynnän haltijan, jos tarkkoja ollaan) tehtävä on yksiselitteisesti virheellinen. Ei lasiohjaamopäivityksiä suunnittele moneen muuhunkaan koneeseen koneen valmistaja, vaan ihan joku ulkopuolinen yritys, jolla on siihen pätevyys. Tämä koskee sekä yleisilmailukoneisiin että turbiinikäyttöisiin ammattilaisluokan vehkeisiin suunniteltavia ja toteutettavia avioniikkapäivityksiä, kuten muitakin modernisointeja. Miettikää vaikka Boeing 757-200:n winglet-modifikaatioita joita Suomessa on tehty paljon, se on turkasen iso muutostyö sekä paperilla että itse koneessa, eikä se ole Boeingin suunnittelema, vaan APB:n. Käytännön toteuttaja esimerkiksi Suomessa oli Finnair Technical Services, ei valmistaja. Voin vakuuttaa, että Boeing 757-200:sta ei myöskään oltu suunniteltu varustettavaksi wingleteillä.

 

 

Ehkä eniten itse asiasta - tai asian puutteesta, kertoo tuo erilainen näkemys koneiden iästä. Tehtaan lobbari-Turhasen mukaan koneet ovat 16-18 vuotta vanhoja. Puolustusvoimat on kuitenkin omasta mielestään ostanut 6-16 vuotta vanhoja koneita. Koska puolustusvoimien henkilöstö antaa kommentteja jonkinlaisella virkavastuulla, ainakin itse olettaisin, että sieltä annettu tieto välineistön iästä vastaisi paremmin totuutta, mikä ehkä osaltaan syö hieman paitsi Turhasen uskottavuutta, myös Grobin uskottavuutta lentokonevalmistajana. Miten huonoja koneet ovat, jos ne kuuden vuoden ikäisinä eivät heidän mielestään sovellu "pitkäaikaiseen sotilaskoulutuskäyttöön".

[Seppo Kolehmainen 1 868]

Olen ollut pitkään kuulolla, kun en oikein tiedä mitä ajatella. En sinänsä epäile Puolustusvoimien ammattitaitoa, mutta nämä elinkaariodotukset kyllä tuntuvat entisestä ilmailijasta hieman, miten sen nyt sanoisi, hevosmiesten puheilta. Kuvitellaan nyt, että koulukonekäyttö on muutenkin rasittavampaa ja sitten vielä sotilaskoulutus, joka on vielä rasittavampaa. Onko lentotoiminta vai korjaamotoiminta Puolustusvoimien ydinaluetta? 

 

Toinen asia on hinta. Olkoonkin että koulutus tulee mukaan, ei sen koulutuksen hinta ole kuin murto-osa. On sen verran kokemusta koulutuksesta, etten usko ihan millaisia satuja tahansa. Sitten koneiden hinta. Käytettyjen, niinkin paljon lennettyjen koneiden yhden yksilön hinta saattaa ollakin kohtuullisen paljon, mutta kun joku taho ostaa ison läjän koneita, pitää yksikköhinnan olla aivan jotain muuta. Pitää aina muistaa kultainen ohje, ettei se ole hullu joka pyytää.

 

Ei ehkä olisi viisasta lyödä lukkoon kauppaa ennenkuin on tutkittu muitakin mahdollisuuksia. Ymmärrän täysin modernin koneen merkityksen ja siihen pitää pyrkiä. En silti epäröi heittää sellaistakin ajatusta, että mitä maksaisi Vinkan seuraavan kehitysversion teko. Koneesta on kokemusta, työ on kotimaista eikä valmistaja ala helposti kiukuttelemaan jostain tyhjänpäiväisestä asiasta.

 

Seppo