Patosiivella Helsingistä Tallinnaan 2018? (melkein ilmailua..)

[Tauno Hermola 116]

Virolaisyhtiö Sea Wolf Express lykkää ilmatyynyalusliikenteen aloittamista Helsingin ja Tallinnan välillä parilla vuodella. Alun perin yhtiö aikoi tuoda venäläiset pintaliitäjäalukset reitille jo syyskuussa. Yhtiön hallitukseen kuuluva Tanel Joeäär kertoi viivästyksen johtuvan siitä, että aluksen kulku osoittautui testeissä liian töyssyiseksi.

 

http://www.sss.fi/2016/10/ilmatyynyalusliikenne-tallinnaan-viivastyy-vuoteen-2018/

 

Nuo härvelithän eivät ole mitään 'howercrafteja', vaan venäläisiä 'ekranoplaneja' eli ulkonäöltään jonkin verran lentokonetta muistuttavia patosiipiä.

 

Iltalehden aiempi uutinen: http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2016072821970073_ma.shtml

Valmistajan sivut: http://www.rdc-aqualines.ru/en/

 

[Tatu Koiranen 1 876]

Nää on taas sellasia laitteita, että mopocessna 500 jalassa kylmän meren yllä alkaa äkkiseltään tuntua turvalliselta vaihtoehdolta. Varsinkin tuollaisesta joku kahden hengen versio; kai se oikeasti hyvällä säällä ja pienellä mainingilla menee, mutta... Ehkä tuollaiseen joskus voi uskaltautua, kunhan joku ensin koeponnistaa niitä parin vuoden ajan kaupallisessa liikenteessä :-)

[Sami Puro 612]

Vai että jo syyskuussa piti... Jännä vaan kun edes valmistajalla ei ole yhden ainutta kuvaa oikeasti rakennetusta laitteesta (pl. tuo kaksipaikkainen koeversio joka aloitti(?) testit kesällä). Eli voi ehkä mennä hetki jos toinen vielä.

[Matti H. Virtanen 5]

Idean tasollahan moinen maavaikutusta hyvaksi kayttava harveli ei ole ollenkaan huono. Mutta kun ainoat kayttokohteet olisivat lahinna isot jarvet ja harvemmassa olevat "sisameret" (kuten Itameri) niin markkinat voi olla kovin rajalliset. Tuossa yhdessa videossa tuolla sivulla on kuvitteellinen reitti Floridasta Havannaan. Voi tulla aika pompottava kyyti kun taitaa tyynenakin paivana olla mainingin korkeus joitakin metreja. Ja Pietarista Osloonkin paasee kiertamalla Tanskan salmen kautta, ilmeisesti alilentamalla Juutinrauman sillan..

 

Mitens muuten kun noissa promovideoissa ei nayta tossa harvelissa olevan minkaanmoisia siivekkeita... Milla moista ohjataan jos vaikka sattuu rahtilaiva reitille poikkiteloin?... Mutta hienoa on se, etta ihmiset yrittaa keksia uusia juttuja. Olen mina naurettavampiakin ideoita nahnyt kuin tama.

[Tauno Hermola 116]

Ei tässä nyt oikein uuden keksimisestä voi puhua, sillä onhan noilla härveleillä pitkä historia, vaikka onnistuneet sovellukset ovatkin olleet harvemmassa.

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Ground_effect_vehicle

[Matti H. Virtanen 5]

Ei tässä nyt oikein uuden keksimisestä voi puhua

En tarkoittanutkaan "uutta" laitemielessa vaan busineksena. Luulin etta kavi selvaksi muttei nakojaan... Vanha "keksinto" jota ei ole koskaan yritettykaan kaupallistaa. Voi olla vaikeaa nytkin.

[Tatu Koiranen 1 876]

Vai että jo syyskuussa piti... Jännä vaan kun edes valmistajalla ei ole yhden ainutta kuvaa oikeasti rakennetusta laitteesta (pl. tuo kaksipaikkainen koeversio joka aloitti(?) testit kesällä). Eli voi ehkä mennä hetki jos toinen vielä.

 

No, vähemmän se on myöhässä kuin Olkiluoto, kilpailee samassa sarjassa vaikka sitten Länsimetron kanssa :-)

[Mikko Sinervä 0]

Tämä väistämissääntöhierarkia kiinnostaa. Ei kai kaikki maaefektialukset ole rajoitetusti ohjauskykyisiä tai ohjauskyky rajoittunut? Mistä miut merenkulkijat voisivat sen tietää?

 

Ainakaan Colregin määritelmät eivät tue tätä väitett, mutta löytyykö se jostain muualta?

 

Mikko

[Tauno Hermola 116]

Saati miten se käytännössä toimii: joku 10 solmua kulkeva hiekkajaala ja kahtasataa paineleva GEV; se on jokseenkin sama väistää se jaala tai ei, lopputulos on lähes sama!

[Jorma Laiho 450]

Jotain löytyy noista onko tämä lintu vai kala vai lentokala pohdinnoista tässä

http://www.imo.org/en/OurWork/Safety/Regulations/Pages/WIG.aspx

Sitten tutkimalla tuon säännöstön COLREG amendment 2001, joka astui voimaan 2003.

Siinä on maininta tästä härvelistä.

Löytyy verkosta tuon saman puulaakin sivuilta selaamalla tätä

http://www.imo.org/en/OurWork/Safety/Navigation/Pages/Preventing-Collisions.aspx

Nähtävästi myös ICAO on tätä tutkinut.

Tuli mieleen vanha kunnon kantosiipialus Tehi. Mentiin sillä Lahdesta Jyväskylään ja Convairilla sitten Helsinkiin.

-60-luvun bongausmatka. Niissä vehkeissä vesi/ilma asiat oli selkeitä, vaikka Tehissäkin oli siivet. Vai oliko, onko siipi vedessä evä ?

[Vieras]

Väistämistapauksissa luulen itsekin, että kyllä se on tuo tuollainen WIG joka väistää eikä risteilijä.

Se, että onko tuollaiselle sitten oikeasti kysyntää tai mitä uutta se tuo matkan tekoon niin enpä usko, että siitä muuta bisnestä saa kuin ehkä polttari porukoille ja tyyliin "once in a lifetime" tyyppisesti ihmisille uuden jutun jota kokeilla.

[Tauno Hermola 116]

Väistämistapauksissa luulen itsekin, että kyllä se on tuo tuollainen WIG joka väistää eikä risteilijä.

 

Niinhän se näyttäisi tuon Jorman linkin takana olevan dokumentin mukaan menevän. Itse COLREG:iä en löytänyt, mutta 2001 muutosten kuvaus kertoo:

 

Responsibilities between vessels (Rule 18) - to include a requirement that a WIG craft, when taking off, landing and in flight near the surface, shall keep clear of all other vessels and avoid impeding their navigation and also that a WIG craft operating on the water surface shall comply with the Rules as for a power-driven vessel;

 

Hassu nimitys muuten tuo 'wing in ground' alus ; esim. Wikipedia käyttää ensisijaisesti lyhennettä GEV (grounf effect vehicle) ja kirjoittaa WIG:in auki muodossa wing-in-ground-effect.

[Mikko Sinervä 0]

Tuon 2001 muutoksen mukainen väistämismääräys on yhteneväinen vesilentokoneen väistämissääntöjen kanssa, mikä on kovin loogista.

 

 

[Mikko Sinervä 0]

Jos maaefektialusta on helppo ohjata, nin miten sen ohjailukyky on rajoitettu?

 

Tuo vesikoneen väistämissääntö sisältää niin monta arvailun varaan jäävää kohtaa (yleensä pysyteltävä..... yhteentörmäysvaara - noudatetaan kuitenkin väistämissääntöjä), että välillä tekisi mieli päivämerkillä osoittaa olevansa ohjauskyvyltään rajoitettu. Se jopa pitäisi paikkaansa ja olisi loogista vesiliikenteessä. Onneksi suurin osa veneilijöistä omaa hyvän harkintakyvyn.

 

Esimerkki: Nauvon kirkonkylän kohdalla piti suorittaa lentoonlähtö poikittain salmeen (ja väylään) nähden. Tähystäessä ei ollut vesiliikennettä. Lähtökiidon aikana saaren takaa tuli väylää pitkin Busteri vasemmalta oikealle. Kumpi väistää? COLREG:n mukaan Buster, mutta tilanne päättyi keskeytettyyn lentoonlähtöön ja Busterin pysähtymiseen. Törmättiin  myöhemmin (rannalla) Busterikuskiin ja käytiin tilanne läpi. Ei tiennyt kuski mitä tehdä, joten otti veneen pois plaanista. Kuten myös me. Viisaus voitti taas vesillä ja kaikille jäi hyvä mieli.

 

Mikko