BW-367 pilotti?

[Mika Laakso 720]

Pari kuvaa Kenraali Olavi Seeven valokuva-albumista, BW-367 "TRE BRÖDER". Kuvat ilmeisesti Malmilta, kevät 1940. Henkilöt kuvassa vasemmalta Olavi Seeve, Bogislav Klingspor ja Erik Magnusson. Mutta kukaa mahtaa olla pilotti koneen hytissä? Olisiko kellään tietoa? Kalevi Keskinen - Suomen Ilmavoimien historia 1, Brewster B-239 ja HUMU kirjassa sivu 5, kers. K. Heikinaro näyttäisi vähän siltä?

 

 

 

 

 

>

[Jukka Nisula 2 280]

Vai onko Seeven kuvat Tampereelta? Kalle Heikinaro kertoo muistelmissaan olleensa yhdeksän Brewsterin puljassa, jota johti majuri Väinö Bremer, ja joka lensi Trollhättanista Västeråsin kautta Tampereelle 21.3.1940. Sen jälkeen tuli kuulemma uusi komennus hakemaan Gauntlet-koneita.

Malmin kenttää hän ei mainitse Brewster-siirtolentonsa yhteydessä.

[Mikko Jaakkola 0]

Keskinen-Stenman: Suomen Ilmavoimien historia 1A: Brewster Model 239, osa 1. Sivulla 19 on toinen kuvista ja mainitaan olevan Malmilta kesällä 1940. Ja eikös koneissa siirtolennoilla ollut vielä "tukialuskannuspyörät". Kuvassa BW-367:ssa on jo "nokialainen", joten kuva ei liene ainakaan heti siirtolennon jälkeen otettu.

[Raimo Heikkinen 2 501]

Valtion Lentokonetehdas luovutti täyskorjauksessa olleen BW-367 Ilmavoimille syyskuussa 1940. Kone näyttääkin aivan puhtoiselta, koska sen metallipinnat on käsitelty tehtaalla Winterin Kimmo-alumiinilla. Koneeseen on myös asennettu uudenmallinen kannuspyörä (Päätös 10.8.40). Sanoisin, että otsikkokuva on otettu Lentolaivue 24:n kotikentällä Vesivehmaalla syys-lokakuussa 1940.. Itse kenttähän valmistui luovutuskuntoon elokuussa -40, mutta taustalla näkyvä lentohalli näyttäisi ulkoverhoukseltaan vielä hieman keskeneräiseltä.

 

Koneen lahjoittajat eivät päästäneet ilmavoimia helpolla, sillä he halusivat tietää koneen senhetkisistä vaiheista vuosina 1943 ja 1948. Ilmavoimien sisäisessä kirjeenvaihdossa ilmeni että koneen kojetauluun kiinnitetty lahjoituksesta kertova hopealaatta katosi korjauksen yhteydessä 1941-42.

 

Ohjaajasta ei minulla ole tietoa - ellei sitten olisi itse Jorma Sarvanto?

[Jukka Nisula 2 280]

Ei ole lunta maassa ja kottikärryn pyörä kannuksena. On todennäköisesti siis Vesivehmaalta kuten Raimo kirjoittaa, eikä todellakaan ole siirtolentokuva, kuten Mikko toteaa. Keskityin tuossa ensin vain lentäjän naamatauluun, vielä kun kyseessä saattaisi olla vaasalainen Kaarlo "Kalle" Heikinaro. Kalle Heikinaro sai komennuksen hävittäjäkurssille Lentolaivue 32:een eli ns. "Heinilän laivueeseen" Siikakankaalle jo keväällä, 15.4.1940. Siellä lennettiin Fokkereilla. Sen jälkeen, saatuaan lentomerkin 20.8.1940, Kalle Heikinaro siirtyi Valtion Lentokonetehtaan palvelukseen, tehtävänä lähinnä Ilmavoimien varikolle luovutettavien koneiden moottorien koekäyttö ja trimmaus. Sen jälkeen hän siirtyi Jämille mekaanikkohommiin koulun johtajan T.B. Nissisen avuksi.

 

Kalle Heikinaro ei ollut koskaan Lentolaivue 24:n henkilöstöä, joten hän ei todennäköisesti koneessa istu tuossa, jos kuva ei ole vaikka Kuorevedeltä syksyltä 1940? En tiedä... Vesivehmaa on todennäköinen paikka, juuri taustan hallista ja laivueenkomentaja Magnussonista päätellen. Lentäjä voisi olla myös hänen veljensä Lars "Lasse" Heikinaro, joka lensi jo talvisodassa Lentolaivue 24:ssa. Lassesta tuli sitten varsinainen VL:n koelentäjä, joskin muutama vuosi myöhemmin. Hieman pyöreät kasvonpiirteet muistuttavat minusta häntä, Keskinen-Stenman-Niskan SIH 3 "Fokker DXXI -kirjasta" sivulla 15 löytyy talvisodan aikaisia kuvia kersantti L. Heikinarosta. Samaa näköä on. Mielestäni Jorma Sarvanto kuvassa ei ole, vaan Lasse.

 

edit: löysin samat kuvat "Kaartinlaivue, Lentolaivue 24 sodassa"-kirjan (Kari Stenman) sivulta 18. Skannasin osasuurennokset kersantti Lasse Heikinarosta:

 

 

Jukka

>

[Jukka Nisula 2 280]

Selvisihän se tämäkin kuva-arvoitus, ei ollutkaan Lasse... kiitos Pentti Manniselle, joka laittoi seuraavaa infoa:

 

"SIHL  3/2011 s. 18 on tuo sama BW-367 kuva. Kuvan takana oli julkaistavaksi tarkoitettu teksti:

 

Majuri Olavi Seeve, paroni Bogislaus Klingspor ja majuri G.E. Magnusson BW-367:n edessä Vesivehmaalla 23.11.1940. Koneen ohjaamossa esittelylennon suorittanut kapteeni Leo Ahola.

 

BW-367:n lentopäiväkirjan mukaan Ahola lensi paronin viihdytykseksi puolen tunnin taitolentoesityksen 23.11.40 Vesivehmaalla."

 

edit: Kapteeni Leo Ahola, Lentolaivue 24,  Tiiksjärvellä 10.4.1942. SA-kuva (osasuurennos).

 

 

Jukka

[Mika Laakso 720]

Kiitokset kaikille vaivannäöstä! Lentäjä löytyi! Vieläkun jostain löytyis Leo Aholan historiaa pikkuisen? syntymäaika ym. tai jotain muuta?

[Jukka Nisula 2 280]

Kiitokset kaikille vaivannäöstä! Lentäjä löytyi! Vieläkun jostain löytyis Leo Aholan historiaa pikkuisen? syntymäaika ym. tai jotain muuta?

 

Leo Viktor Ahola syntyi 8.5.1912 Valkealassa ja kuoli 31.1.1988.

 

Hänen koulutuksensa ja myöhemmät vaiheensa Ilmavoimissa kerrotaan esim. kirjassa SIH 26, Ilmavoitot. (Keskinen-Stenman).

 

Jukka

 

[Tero Ekholm 15]

Leo Viktor Ahola syntyi 8.5.1912 Valkealassa ja kuoli 31.1.1988.

 

Hänen koulutuksensa ja myöhemmät vaiheensa Ilmavoimissa kerrotaan esim. kirjassa SIH 26, Ilmavoitot. (Keskinen-Stenman).

 

Jukka

 

 

Olikos se niin että ilmavoimien entinen komentaja kenraaliluutnantti Matti Ahola on Leo Aholan poika?

[Olli Luoma 79]

Kadettimatrikkeli kertoo:

Ahola Leo Viktor

Kadk16 32-34, ltnk 37, kaptk 39, leopk 42, SKK ISL 49,

Nuorups LeAs1 ja LeR2 34- ltuepääll LeR2 40-, tstopääll IlmavVP 45- ja IlmavE 49, op SKK 51-, lstoups 2Lsto 55, ospääll IlmavE 56, Evp. 56.

Talvisota:  Hävltuepääll LeR2 Karjalankannas ja Laatokankarj. Jatkosota: Hävltue ja er hävos pääll LeR2 Karjkann, Aunus ja Rukajärvi 41-42, op LeSK 43 , vkom LeR3 Karjkann 44.

Vänr 34, ltn 36, kapt 40, maj 44, evl 52.

 

Kyllä, Matti Ahola on edellisen poika. 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

[Jukka Nisula 2 280]

Kadettimatrikkeli kertoo:

Ahola Leo Viktor

Kadk16 32-34, ltnk 37, kaptk 39, leopk 42, SKK ISL 49,

Nuorups LeAs1 ja LeR2 34- ltuepääll LeR2 40-, tstopääll IlmavVP 45- ja IlmavE 49, op SKK 51-, lstoups 2Lsto 55, ospääll IlmavE 56, Evp. 56.

Talvisota:  Hävltuepääll LeR2 Karjalankannas ja Laatokankarj. Jatkosota: Hävltue ja er hävos pääll LeR2 Karjkann, Aunus ja Rukajärvi 41-42, op LeSK 43 , vkom LeR3 Karjkann 44.

Vänr 34, ltn 36, kapt 40, maj 44, evl 52.

 

Kyllä, Matti Ahola on edellisen poika. 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

 

Tarkennuksena vielä Leo Aholan sodanajan laivue- ja lentuetietoa:

 

- talvisota, luutnantti, lentueenpäällikkö Lentolaivue 24, 5. lentue

- välirauha, ylennys kapteeni 2.7.1940, Lentolaivue 24

- jatkosota, kapteeni, 17.6.1941 lentueenpäällikkö Lentolaivue 24, 2. lentue. Vahvistetusta 2/LLv 24:sta (Brewsterit) muodostettiin talvella 1942 Tiiksjärvelle "Osasto Ahola".

- 27.6.1942 kurssin johtajaksi, Lentosotakoulu, Kauhava

- 2.12.1942 Täydennyslentolaivue 35

- 29.10.1943 Lentorykmentti 3:n viestikomentajaksi, majuri 24.5.1944

 

- 2 ilmavoittoa, 1.12. 1939 SB-2 ja 19.1.1940 SB-2. Koneena Fokker D.XXI FR-113

 

Jukka

 

 

[Lauri Volanen 2]

Ellei muistini taas petä kovin pahasti, juuri Leo Ahola oli 1950-luvulla ilmestyneen Lentäjä- lehden isä ja mies sen takana. Minulla on hämäriä muistikuvia, että ainakin Machinery jatkuvasti julkaisi Lentäjässä ilmoituksia Gnat-hävittäjästä ja ilmeisen hyvin tuloksin, sillä tusinan verran "Nutikoitahan" meille lopulta tilattiin. Vielä hämärämpien muistikuvieni mukaan ex. hävittäjä-ja koelentäjä Lauri "Lasse" Hämäläinen oli tuolloin eli noin 1957-58 Machineryn palveluksessa, mutta saatan muistaa väärinkin sillä kävin tuolloin vasta Uno Cygnaeuksen Suomen lapsille lahjoittamaa kansakoulua. Vaikka ao. lehti olikin muistaakseni Ilmavoimien Upseeriyhdistyksen julkaisema, saivat sitä muutkin tilata, sillä enoni joka koko ilmavoimauransa (1940-44 ja kantahenkilökunnassa 1950-73) oli aliupseerina "Lentäjän" tilaaja ja hänen luonaan kyseiseen julkaisuun tutustuinkin 1950-luvun loppupuolella. Ilmeisesti taloudelliset realiteetit tulivat kuitenkin vastaan ja ainoaksi suomenkieliseksi ilmailulehdeksi jäi sitten Suomen Ilmailuliiton julkaisema Ilmailu. Sarjakuvalehti Siivet alkoi ilmestyä ilmeisesti 1962 mutta se on taas kokonaan toinen juttu.

[Jukka Nisula 2 280]

Kyllä näin oli, Ahola vaikutti lehdessä. Lentäjä-lehti alkoi ilmestyä 10.5. 1956, ja sen julkaisija oli Ilmavoimien Upseeriyhdistys ry. Päätoimittaja oli Leo Ahola ja toimitussihteeri Kullervo Lahtela. Ilmestyi neljä kertaa vuodessa (muutama vuosi oli kaksoisnumerot) ja vuosikerta maksoi 250,-. Minulla on tallessa erään tutun jo edesmenneen ilmavoimien reservin kapteenin kaikki lehdet vuosien 1956-58 väliltä sekä kaksi ensimmäistä numeroa vuodelta 1959, jonka jälkeen lehti lakkasi. Gnat-ilmoituksia on paljon, joten muistat kyllä oikein...

 

Täällä foorumilla on ollut juttua aiemmin Lentäjä-lehdestä:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,108409.msg1464963.html#msg1464963

 

Jukka

[Antti Laukkanen 15]

Sullako on siis, Mika, Seeven albumi hallussasi? Vai mistä nuo ovat peräisin? Löytyisikö sieltä mitään 1930-luvun kuvia Suur-Merijoelta?

 

-A-

[Mika Laakso 720]

Ei, ei minulla ole Seeven valokuva-albumia. Eräs hyvä ystäväni pääsi sitä joskus skannaamaan.

[Antti Laukkanen 15]

OK, asian saattoi väärinymmärtää. Kiitos kuvista joka tapauksessa.

 

-A-

[Mika Laakso 720]

Onnellinen loppu tälle viestiketjulle, tänään Tikkakosken Ilmavoimamuseolla olleilta Pienoismallipäiviltä löysin decals, tunnukset BW-367 "TRE BRÖDER", ehkäsittenjoskus valmistuvaan Brewster-pienoismalliin 1/72..