Mikko J Köykkä

Hävittäjälentäjän fiilinki nopeassa lennossa

24 viestiä aiheessa

Nöyrimmät anteeksipyynnöt jos joku on aikaisemmin kysynyt.

Mutta Los Kyheröstä kuunnellessa saa aika hyvän huuman päälle, ja koska täällä tuntuu pesivän laajaa tietotaitoa.

 

Miltä hävittäjälentäjästä tuntuu yksin/kasinkertaisessa äänennopeudessa. Henkisesti/fyysisesti? Onko toiminta jotenkin erilaista, kuin hiljaisemmilla nopeuksilla? Suunnistaminen taitaa olla aika hankalaa? (Paras olisi jos joku osaisi kertoa miltä tuntui ensimmäistä kertaa ylittää äänennopeus)

 

M

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jotain käsitystä tietysti saa googlaamalla Chuck Yeager, mutta siellä on niin paljon eri saitteja, että vaikea löytää varsinaisia tuntemuksia. Yksi, josta löytyi edes jotain, on

 

http://www.acepilots.com/usaaf_yeager.html

 

Toisaalta, eivät esim. Concorden matkustajat huomanneet äänennopeuden ylitystä muusta kuin Mach-lukemanäytöstä, joka taisi olla matkustamon etuseinässä?

 

Sellaiset myöhemmät konetyypit, jotka on suunniteltu nopeisiin lentoihin, tuskin reagoivat Mach-rajojen ylittämiseen mitenkään erikoisemmin, ehkä jotain tärinää tuntuu tms, mutta esim. äänivallin pamaushan jää koneesta jälkeen, joten siitä ainakaan ei mitään kuule?

 

No, suunnistamisen näköhavaintojen perusteella luulisi vaikeutuvan nopeuden kasvaessa, mutta eipä kai äänivallin ylittäminen alhaisilla korkeuksilla ole edes sallittua...eiköhän siinä tarkoituksessa mennä meren yläpuolelle ja korkealle eikä edes pitkäksi aikaa.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

threadid=34921;start=0#msg347772 date=1108196517]

mutta esim. äänivallin pamaushan jää koneesta jälkeen, joten siitä ainakaan ei mitään kuule?

 

Se pamaushan "laahaa" koko ajan siinä koneen perässä. Eli kun kone on ylittänyt äänennopeuden, niin jos se ajaa vaikkapa viidesti sinusta ohi, niin pamaus kuuluu viisi kertaa. Olettaen tietysti, että nopeus on koko ajan

yli Mach 1.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olet ehdottoman oikeassa siinä, että kyheröstä kuunnellessa fiilis nousee ;)

 

Mut, sitten varsinaiseen kysymykseesi. Siis jos olet nähnyt elokuvan olikohan se nimeltään Right stuff tai jotain sinne päin, niin siinähän on kuvattu kun Yeager ylittää ekan kerran M1.0:n. Sellaistahan se oikeasti. Valoilmiöt välkkyy ja seireenimusiikki soi.

 

No joo ei vaiskaan. Ihan oikeesti kun ylittää nopeuden M1.0 niin sen ylitystä ei välttämättä edes oikein huomaa. Erilaisten aerodynaamisten ilmiöiden ilmeneminen riippuu koneen ominaisuuksista. Esim HW:lla kun koneen saa lietsottua yli änen nopeuden niin sen käyttäytyminen rauhoittuu. Nopeuksilla 0.94 - 1.0 se on hieman rauhaton.

 

Hävittäjillä jotka on suunniteltu lentämään ylisoonisilla nopeuksilla, M1.0 ylittäminen on varsin vaivatonta ja helppoa. Äänen nopeuden ylittämisen havaitsee ehkä parhaiten siitä, että painemittareiden näyttö heilahtaa. Siinä oikeastaan kaikki.

 

Toiminta ylisoonisilla nopeuksilla ei sinänsä eroa muusta toiminnasta millään muulla tavalla kuin, että esim kaartosäteet ovat valtavia. Koneen käyttäytyminen on yleensä rauhallisempaa (esim ei pysty vetämään suuria Nz arvoja) ja "vakaampaa".

 

Lennettäessä yli kaksinkertaisella äänen nopeudella ei tilanne juurikaan muutu. Näillä lennoilla korkeutta on aina sen verran paljon ettei nopeutta oikeastaa huomaa muusta kuin että DME:ssä lukemat vaihtuvat aika taajaan ja matka esim Kuopiosta Rovaniemelle menee sujuvasti.

 

Ensimmäistä kertaa kun ylitin äänen nopeuden (HW:lla) tuli sellainen tunne, että kaikki tapahtui aika nopeasti ja tilanteen analysointi oli hankalaa. Myöhemmin (kokemuksen karttuessa) pystyi selkeästi erottelemään kaikki tapahtumaan liittyvät erilaiset aerodynaamiset ilmiöt, ja koneen käyttäytymisen niissä.

 

Vastaus on ehkä hieman tylsän oloinen mutta näin se vaan on. Toimintaan ei sinällään liity mitään erityistä dramatiikkaa eikä se mielestäni vaikuta ohjaajiin erityisesti fyysisesti eikä henkisestikään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löysin netistä vähän legendaa SR-71-lennosta, mutta ei voinut mitenkään tarkistaa, onko kyseessä tositarina vai nimenomaan legendaa, jota netistä usein löytyy.

 

http://www.writersg.com/south/south2.htm

 

Tuli muuten mieleen kysymys: kun kone vähentää nopeuttaan yliäänennopeudesta alle 1 Machin, kuuleeko pilotti silloin mitään sonic boomia vai ei?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vastaus on ehkä hieman tylsän oloinen mutta näin se vaan on. Toimintaan ei sinällään liity mitään erityistä dramatiikkaa eikä se mielestäni vaikuta ohjaajiin erityisesti fyysisesti eikä henkisestikään.

 

Tylsän oloinen? Ei todellakaan.. kivaa lukea välillä noita oikeaakin tieotoa mitä koneen sisällä tapahtuu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli muuten mieleen kysymys: kun kone vähentää nopeuttaan yliäänennopeudesta alle 1 Machin, kuuleeko pilotti silloin mitään sonic boomia vai ei?

 

Moi!

 

Ei toki... tuo sonic boom ei ole mikään "valot päälle/valot pois" tapahtuma, vaan kyseessä on samantyyppinen analogia kuin laivan keula-aallossa. Eli kun mennään tosi hitaasti (alle Mach 1.0), ääni(=paine)aalto ehtii konetta karkuun. Tällöin paineaallot muodostavat koneen ympärille renkaita, hiukan kuin vedessä lilluva kumivene... aallot ehtivät siis siitä karkuun.

 

Kun äänennopeus ylitetään, aaltokuvio muuttuu rengasmaisesta kartiomaiseksi. Kuten vaikka moottoriveneellä. Paineaalto ei siis ehdi konetta pakoon ja kone ohittaa omat ääni(=paine)aaltonsa. Tällöin koneen eteen syntyy ns. shokkiaalto, jossa on varsin suuri ilmanpaine. Huom! Sama tilanne siis jatkuu koko ajan, kun lennetään yliääninopeutta. Tämä shokkiaalto lähtee leviämään ympäriinsä koneen nokasta, kulkien pitkin koneen synnyttämän "kartion" etureunaa. Jos satut seisomaan siinä kohdassa maassa, jossa shokkiaalto osuu maahan, kuulet pamauksen. Äänihän on vain paineaaltoja ilmassa.

 

Voit ajatella shokkiaallon osumista maahan vähän samaan tapaan kuin moottoriveneen keula-aallon etureuna loiskahtaa rantakallioon. Edelleen, mitä kauemmas shokkiaalto etenee, sitä heikommaksi se tulee. Siksi yliäänilentoja voidaan lentää vain tarpeeksi korkealla tai asumattomien alueiden päällä.

 

EDIT [slightly off-topic]: Niin, vielä yliääninopeudesta. Äänennopeuden ylittäminen täytyy ottaa huomioon myös esim. potkuria suunnitellessa. Jos potkurin lavan kärki ylittää pyöriessään äänennopeuden, se paitsi laskee moottorin hyötysuhdetta, aiheuttaa meteliä toistuvan yliäänipamauksen kautta. Myöskin aseiden äänenvaimentimet hidastavat luodin nopeuden alle äänen nopeuden.

 

Toivottavasti selvensi :)

 

blue skies,

-- Olli

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olet ehdottoman oikeassa siinä, että kyheröstä kuunnellessa fiilis nousee ;)

 

Mut, sitten varsinaiseen kysymykseesi. Siis jos olet nähnyt elokuvan olikohan se nimeltään Right stuff tai jotain sinne päin, niin siinähän on kuvattu kun Yeager ylittää ekan kerran M1.0:n. Sellaistahan se oikeasti. Valoilmiöt välkkyy ja seireenimusiikki soi.

 

No joo ei vaiskaan. Ihan oikeesti kun ylittää nopeuden M1.0 niin sen ylitystä ei välttämättä edes oikein huomaa. Erilaisten aerodynaamisten ilmiöiden ilmeneminen riippuu koneen ominaisuuksista. Esim HW:lla kun koneen saa lietsottua yli änen nopeuden niin sen käyttäytyminen rauhoittuu. Nopeuksilla 0.94 - 1.0 se on hieman rauhaton.

 

Hävittäjillä jotka on suunniteltu lentämään ylisoonisilla nopeuksilla, M1.0 ylittäminen on varsin vaivatonta ja helppoa. Äänen nopeuden ylittämisen havaitsee ehkä parhaiten siitä, että painemittareiden näyttö heilahtaa. Siinä oikeastaan kaikki.

 

Toiminta ylisoonisilla nopeuksilla ei sinänsä eroa muusta toiminnasta millään muulla tavalla kuin, että esim kaartosäteet ovat valtavia. Koneen käyttäytyminen on yleensä rauhallisempaa (esim ei pysty vetämään suuria Nz arvoja) ja "vakaampaa".

 

Lennettäessä yli kaksinkertaisella äänen nopeudella ei tilanne juurikaan muutu. Näillä lennoilla korkeutta on aina sen verran paljon ettei nopeutta oikeastaa huomaa muusta kuin että DME:ssä lukemat vaihtuvat aika taajaan ja matka esim Kuopiosta Rovaniemelle menee sujuvasti.

 

Ensimmäistä kertaa kun ylitin äänen nopeuden (HW:lla) tuli sellainen tunne, että kaikki tapahtui aika nopeasti ja tilanteen analysointi oli hankalaa. Myöhemmin (kokemuksen karttuessa) pystyi selkeästi erottelemään kaikki tapahtumaan liittyvät erilaiset aerodynaamiset ilmiöt, ja koneen käyttäytymisen niissä.

 

Vastaus on ehkä hieman tylsän oloinen mutta näin se vaan on. Toimintaan ei sinällään liity mitään erityistä dramatiikkaa eikä se mielestäni vaikuta ohjaajiin erityisesti fyysisesti eikä henkisestikään.

 

Joo, kyllä se Miki näin on. DME:ssä numerot muuttuu melko tiuhaan, mutta näytti se aika hauskalta omalta tutkan putkeltakin kun ajoit melkein kahta machia suoraan kohti oman nopeuden ollessa karvan yli yhden. Arvaat varmaan oliko helppo lukita maalia, joka liukui näytöllä kuin sisilisko. Ja tuli vähän kiire ampua vanhanmallinen Sparrow, joka sekin vaati omat valmisteluaikansa... :D

 

Muille arvattavaksi mistä konetyypeistä on ylläolevien vihjeiden perusteella kyse.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, kyllä se Miki näin on. DME:ssä numerot muuttuu melko tiuhaan, mutta näytti se aika hauskalta omalta tutkan putkeltakin kun ajoit melkein kahta machia suoraan kohti oman nopeuden ollessa karvan yli yhden. Arvaat varmaan oliko helppo lukita maalia, joka liukui näytöllä kuin sisilisko. Ja tuli vähän kiire ampua vanhanmallinen Sparrow, joka sekin vaati omat valmisteluaikansa... :D

 

Muille arvattavaksi mistä konetyypeistä on ylläolevien vihjeiden perusteella kyse.

 

Huh huh, ei saisi kirjoitella tällasta tänne nyt, kun on omat kokeet meneillään. Alkaa tulla semmonen valtava läpimenon hinku.. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, kyllä se Miki näin on. DME:ssä numerot muuttuu melko tiuhaan, mutta näytti se aika hauskalta omalta tutkan putkeltakin kun ajoit melkein kahta machia suoraan kohti oman nopeuden ollessa karvan yli yhden. Arvaat varmaan oliko helppo lukita maalia, joka liukui näytöllä kuin sisilisko. Ja tuli vähän kiire ampua vanhanmallinen Sparrow, joka sekin vaati omat valmisteluaikansa... :D

 

Muille arvattavaksi mistä konetyypeistä on ylläolevien vihjeiden perusteella kyse.

 

Ohjaajista päätellen Miki MG:llä Hanneksen DK:ta vastaan... ;)

 

T: JJ

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli muuten mieleen kysymys: kun kone vähentää nopeuttaan yliäänennopeudesta alle 1 Machin, kuuleeko pilotti silloin mitään sonic boomia vai ei?

 

Ei kuule, kyllä Machin kartio jää sinne koneen taakse ja kun hidastaa aliäänipuolelle niin ko painehäiriö vaan häviää. Ainoa kova ääni mikä kuuluu koneeseen johtuu ilmanvirrasta kuomun tiivisteissä.

 

korjasin lainausta. T.Teemu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei ole/ollut paljon vaihtoehtoja tarjolla.... ;D

 

T: JJ

 

[ Attachment removed / expired ]

 

PS "Ikkunat helisivät Savossa, mutta kun tuli turkistarha naapuriin, niin sekin ilo loppui...." >:(

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaukana tylsästä. Juuri tälläistä tarinaa lentäjiltä haluankin kuulla, kun tietää ettei ikinä tule itse kokemaan. Tosin teoriapuoli on jo aika hyvin hallussa, mutta käytäntö...

Taitaa Mach2 olla se ainoa oikea nopeus! Saatte nuo nuo harjoitukset (lentelyn) kuullostamaan siltä oikealta tavalta elää.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hyvää aihetta sivuavaa oheislukemistoa:

Robert Corram: Boyd - the fighter pilot who changed the art of war. (ISBN 0-316-88146-5)

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mutta Los Kyheröstä kuunnellessa saa aika hyvän huuman päälle, ja koska täällä tuntuu pesivän laajaa tietotaitoa.

 

Sivistäkää maalaista, mikä toi Los Kyherös on? Googlella en löytänyt kuin maininnat parilta soittolistalta. Biisien nimet kyllä kuulostivat mielenkiintoisilta. Mistä tota saa kuultavaksi, levykaupassa en ainakaan ole moiseen koskaan törmännyt, joskaan en ole kyllä etsinytkään...

 

 

Janne

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sivistäkää maalaista, mikä toi Los Kyherös on? Googlella en löytänyt kuin maininnat parilta soittolistalta. Biisien nimet kyllä kuulostivat mielenkiintoisilta. Mistä tota saa kuultavaksi, levykaupassa en ainakaan ole moiseen koskaan törmännyt, joskaan en ole kyllä etsinytkään...

 

Tästä threadista löytyy vähän infoa :)

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,33702.0.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toiminta ylisoonisilla nopeuksilla ei sinänsä eroa muusta toiminnasta millään muulla tavalla kuin, että esim kaartosäteet ovat valtavia.

 

Kun Jyrki Laukkanen esitelmässään mainitsi MiGin kaartosäteeksi 2 Machin nopeudella yli 20 kilometrin korkeudessa 150 kilometriä, en ollut uskoa korviani....noilla luvuilla alkaa Suomi tuntumaan pikkasen ahtaalta paikalta ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kun Jyrki Laukkanen esitelmässään mainitsi MiGin kaartosäteeksi 2 Machin nopeudella yli 20 kilometrin korkeudessa 150 kilometriä, en ollut uskoa korviani....noilla luvuilla alkaa Suomi tuntumaan pikkasen ahtaalta paikalta ;D

 

Joo joku onkin joskus sanonut että ei kannata puhua eksymisestä mitään ennen kun putoaa kartalta 2 machin nopeudessa . :D

 

marko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

EDIT [slightly off-topic]: Niin, vielä yliääninopeudesta. Äänennopeuden ylittäminen täytyy ottaa huomioon myös esim. potkuria suunnitellessa. Jos potkurin lavan kärki ylittää pyöriessään äänennopeuden, se paitsi laskee moottorin hyötysuhdetta, aiheuttaa meteliä toistuvan yliäänipamauksen kautta. Myöskin aseiden äänenvaimentimet hidastavat luodin nopeuden alle äänen nopeuden.

 

Tästä potkurista yliäänisenä antoi Rissalan näytöksessä viime kesänä demon se lanta-cessna. Piti jokseenkin helvetillisen mekkalan startissa, ja kun oltiin vielä kohdalla niin ei unohdu...

Ja vaikka on off-topikkia niin pakko oikaista, kun on ala josta jotain tiedän. Äänenvaimentimella ei juurikaan merkitystä luodin lähtönopeuteen. Poisluettuna tietty 30-40 luvun "kumikalvosuppilo" jotka olivat kovin lyhytikäisiä ja vähäisessä käytössä. Äänenvaimentimen kanssa on järkevää käyttää subsoonisiksi ladattuja ammuksia, jolloin luodin lentomelu on paljon pienempi, yliäänilatauksessa luodin lentoääni on merkittävä äänilähde vaikka itse laukaus vaimennettaisiinkin.

Se mitä se vaimennin tekee, on että se hidastaa piipun suulta purkautuvien räjähdyskaasujen nopeutta subsoonisiksi, jolloin niiden aiheuttama laukausääni vaimenee olennaisesti. Yleensä tämä saadaan aikaan kammioilla joihin kaasusta suurin osa purkautuu, luodin jatkaessa edelleen suoraan.

Vaimennin ei mitenkään estä normaalien yliäänisten paukkujen käyttöä, ja usein näin tehdäänkin koska:

1) Vaimennin saattaa olla kiinteäksi asennettu

2) Vaimennin saattaa olla hidas poistaa, tai ampuja vaan laiska

3) Joissakin tapauksissa, kuten itselläni, oikean painoinen vaimennin piipun päässä vaikuttaa positiivisesti piipun värähtelyyn pienentäen siten kasaa

 

Tinnitus ei muuten ole kiva asia, aiheutuu se sitten lentonäytöksen seuraamisesta tai ampumisesta suojaimetta. Tuttu olisi valmis luopumaan kuulostaan jos se jatkuva vinkuna loppuisi sillä, nyt ei lopu kuin vetämällä umpikännin, jolloin silloin tällöin pääsee siitä eroon... Toki kunnon tinnitukseen tarvitaan useita pitkäikaisia tai äänenpainetasoltaan rajuja ääniä, se yhden Hornetin show kerran kesässä ei varmaan vielä tee vahinkoa, mutta lasten herkemmät korvat kannattaa suojata siltäkin.

 

Janne

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sivistäkää maalaista, mikä toi Los Kyherös on? Googlella en löytänyt kuin maininnat parilta soittolistalta. Biisien nimet kyllä kuulostivat mielenkiintoisilta. Mistä tota saa kuultavaksi, levykaupassa en ainakaan ole moiseen koskaan törmännyt, joskaan en ole kyllä etsinytkään...

 

 

Janne

 

Los Kyherös on Hävittäjälentolaivue 31:n ohjaajista(pääsääntöisesti) muodostettu bändi. Laivueella on muutenkin hyvin vahvat lauluperinteet jo sodan ajoilta.

 

Jäsenet vaihtuvat bändissä sen mukaan mitä kelläkin kiinnostusta (ja taitoa) riittää. Bändi esiintyy hyvin harvakseltaan mutta vähintäin kerran vuodessa laivueen merkkipäivän juhlassa.

 

Pari vuotta sitten bändi teki CD:n ja sitä on saatavissa edelleen. Biisit mitkä kuuluvat bändin repertuaariin, ovat pääsääntöisesti covereita mihin on tehty uudet sanat. Sanoitukset liittyvät usein johonkin tapahtumaan. Esim Juicen biisi Eesti, Eesti joka on uudelleen sanoitettu, liittyy erään ohjaajan ulkomaan matkailuun.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siis kaikkihan tietävät, että oikea lentokone kulkee yli 2 Mach ja siinä on deltasiivet.

 

Tässähän on mies joka tietää vaikkei viittaakaan :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään