Monta AOK 11:ta

[Lauri Volanen 2]

Enoni, sotilasmestari Aimo Oranurmi (1921-73), SLM 1016, kävi välirauhan ja jatkosodan aikana AOK 11:n eli Aliupseeriohjaajakurssi 11:n vuosina 1940-42. Samalla kurssilla oli myös esim. Kosti Keskinummi(1923-), josta ilmestyi tänä syksynä Jukka Piipposen kirjoittama mainio kirja. Enoni työtoverina Ilmavoimien varikolla Tampereella 1960-70luvulla taas oli mm. teknikkokapteeni Aarno Saramäki(1938-), joka myös kävi AOK 11:n, mutta silloin kun hän oli kurssilla, joka muuten oli ensimmäinen Safireilla koulutettu ohjaajakurssi Suomessa, elettiin jo vuosia 1958-59. Samalla AOK 11:lla Saramäen kanssa oli myös esim. Suomen laskuvarjourheilun alkuaikojen ykkönen Antero Takkala(1937-). Mutta pointtini ei kuitenkaan ole se kuka ja koska milläkin kurssilla oli vaan se, että miksi kahdelle eri ohjaajakurssille annettiin sama kurssitunnus ja numero? Sodanaikaisen AOK 11:n käyneet saivat lentomerkkinsä keväällä 1943 ja määrättiin rintamalaivueisiin, kun taas osa 1958-59 kurssilaisista hakeutui kanta-aliupseerikouluun ja osa siirtyi ns. siviilihommiin, aika monet kuitenkin ilmailun pariin. Mitä siis ajoittain olen ihmetellyt on se, että onko tuolloin 1950-luvun lopulla ollut kirjaimista ja numeroista pulaa, kun kaksi eri ohjaajakurssia joiden alkamisajankohdankin välissä on ollut 18vuotta, on pitänyt nimetä samalla tavalla? 1940-1957 välillä ei ole ollut pelkoa sekaannuksista, mutta sen jälkeen niitä on saattanut tullakin, vaikkakin näiden kurssien oppilaiden ikäero on ollut n.15-20vuotta. Oliko siis todella 1950-luvulla kurssitunnuksista ja numeroista pulaa, vaikka maamme oli jo hyvin päässyt vaurastumisen alkuun? jk. Sama kai pätee myös AOK 12:een, sillä esim. Jaakko Hyvönen ja Raimo Aulio olivat sota-aikana AOK 12:lla ja samatunnuksinen kurssi pidettiin muistaakseni taas 1960-luvun alussa.

[Jukka Nisula 2 265]

Kauhavan Ilmasotakoulun historiikki saattaa antaa vastauksen kysymykseesi. Kirjan mukaan vuosina 1951-1959 pidettiin 330 vuorokautta kestävät ohjaaja-aliupseerikurssit, jotka lyhennetään virallisesti OAK, paitsi AOK 10, joka pidettiin 20.4.-19.12.-53.  Tämän kolmannen kurssin nimeksi vahvistettiin kirjan mukaan Lentoaliupseerikurssi 10 ilmeisesti yhtenäisyyden vuoksi lentoupseerikurssin nimen kanssa. Tästä nimestä kuitenkin luovuttiin 1950-luvun lopulla, ja seuraava neljäs ja viimeinen 1950 -luvun kurssi oli jälleen nimeltään ohjaaja-aliupseerikurssi.

 

Kirjassa mainitaan seuraavat kurssit:

 

- OAK 8 8.1-51 - 3.12.-51. kurssin johtaja maj Börje Laaksonen  22 oppilasta

- OAK 9 7.1.-52 - 1.12. -52     "         "      kapt O.Lundstedt        20 oppilasta

- AOK 10 20.4.-53-19.12.-53  "         "      kapt U.Koskenranta    24 oppilasta

- OAK 11 8.12.- 58 - 2.11.-59 "         "      ylil M. Lallukka             30 oppilasta 

 

OAK 11 oli ensimmäinen kurssi, joka sai alkeiskoulutuksen uudella Saab Safirilla, kuten Lauri mainitsee.

 

On mahdollista, että kyseessä on väärinkäsitys tms, ja että mainittujen kurssien lyhenteet ovat puhekielessä tai muuten sekoittuneet, onhan niissä samat kirjaimet eri järjestyksessä. Tuolle AOK 10-kurssille on selitys, mutta kirjan mukaan se koski vain tuota yhtä kurssia.

 

Kaikkiaan 1950-luvun kursseilla oli yhteensä 96 oppilasta

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

Sotketaan lisää. Ensimmäinen Kauhavalla pidetty rauhan ajan lentokurssi oli Ohjaajakurssi 8 (Ohj.K 8) vuonna 1946. Tästä viiden vuoden kuluttua eli 1951 oli sitten tuo Jukan mainitsema Ohjaaja-aliupseerikurssi 8 (OAK 8).

 

Jos olen oikein ymmärtänyt, ensimmäiseen ei kuulunut au-koulutus, se kait käytiin jossain muualla kuin Kauhavalla. Missähän?

 

 

[Jukka Nisula 2 265]

Sen verran hämmennän lisää, että Ohjaajakurssi 8 ei ollut ensimmäinen rauhan aikana pidetty kurssi, vaan ensimmäinen rauhan aikana aloitettu uusi kurssi. Nimittäin 6.8.1945 aloitettiin kesken jääneen vuonna 1944 aloitetun Ohjaajakurssi 7:n jatkokurssi. Kurssin nimi muutettiin Varusmiesohjaajien jatkokurssiksi talvella -46, lähinnä vastaamaan paremmin kurssin luonnetta tai Valvontakomission vaatimuksesta. Kurssi saatiin päätökseen 4.7.1946.

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 265]

Mielenkiintoista...löysin Ilmavoimien upseeriyhdistyksen julkaisemasta Lentäjä-lehdestä numerosta 3/1958 oheisen mainoksen/ilmoituksen, jolla kutsutaan lentäjiä ohjaaja-aliupseerikurssi 11:lle. Siinäkin puhutaan kuten näkyy aliupseeriohjaajakurssista (=AOK), vaikka pitäisi puhua virallisemmin ohjaaja-aliupseerikurssista (=OAK). Tämän voisi selittää siten, että edellinen kurssi oli tuo väliaikainen vuoden 1953 AOK 10, ja ehkä lehden toimituskunta oletti että sama käytäntö jatkuisi? Joka tapauksessa tämäkin "mainos" selittää tuota OAK/AOK- nimityksien sekavuutta 1950-luvulla.

 

 

Jukka

[Lauri Volanen 2]

Itse olen ja tulen olemaan edelleen sitä mieltä, että Ilmavoimat järjesti, olkoon "moka" kenen hyvänsä, kaksi Aliupseeriohjaajakurssi 11:ta, lyhennettynä AOK 11. Aikaisemmalta kurssilta joka alkoi 28.10.1940 on yhä elossa käsittääkseni vain Kosti Keskinummi, joka oli yksi kurssin kolmesta ässästä. Ne kaksi muuta ässää olivat Eero Halonen ja Lars Hattinen, Risto Helava jäi yhtä pudotusta vaille eli sai neljä ilmavoittoa. Yli 18vuotta oli kulunut kun alkoi AOK 11 "kakkonen" 8.12.1958, jonka oppilaista ei kenestäkään(onneksi) tullut ässiä, mutta monesta on tullut kuitenkin vaikuttavia tekijöitä Suomen ilmailussa tai yhteiskunnallisessa elämässä. Yksi lentokalustonkin puolesta yhdistävä tekijä näiden kurssien oppilailla toki oli: molemmat kurssit lensivät Stiguilla ja Viimoilla jotka 1940 olivat elinkaarensa alku- ja 1958 loppupäässä. 1958 aloittaneen kurssin pääasiallinen koulukone oli kuitenkin Saab Safir sitä mukaa kun niitä maahan saatiin.

[Jukka Nisula 2 265]

Ilmasotakoulun historiikin kirjoittajan Martti Peltosen lähdeviittaukset, jotka koskevat kirjan tekstin 1950-luvun Ohjaaja-aliupseerikursseja (OAK).

 

- OAK 8 8.1-51 - 3.12.-51. kurssin johtaja maj Börje Laaksonen  22 oppilasta

- OAK 9 7.1.-52 - 1.12. -52     "         "      kapt O.Lundstedt        20 oppilasta

- AOK 10 20.4.-53-19.12.-53  "         "      kapt U.Koskenranta    24 oppilasta

- OAK 11 8.12.- 58 - 2.11.-59 "         "      ylil M. Lallukka             30 oppilasta 

 

- S/Ark T 23944/18

- LSK Lekoulos. 5.12.51

- T 23944/27 IlmavE 3.11.51

- ISK  Kurssios. vahvuuskirja

Näissä Sota-arkiston/Kansallisarkiston asiakirjoissa lienee mainittu nuo "viralliset" kurssien nimet, jos joku haluaa tarkistaa asian.

 

 

edit: Laurin mielipiteelle löytyi taas yllättävä puolto, kun Ilmasotakoulun painama kirjanen "Ilmasotakoulu 60 vuotta", vuodelta 1989, eli joka on painettu Ilmasotakoulun historiikin jälkeen, kertoo näin. Kappaleen, josta tuo kohta on otettu, on kirjoittanut everstiluutnantti P. Hietanen:

 

 

Lisäksi "Kohtalokkaat lennot 1945-1988" -kirja mainitsee kahdessa onnettomuustapauksessa ohjaajien käymät kurssit:

 

- kersantti Asko Vesa s.1939, AOK 11 1958-59, KAOK 14 1959-60

- Yliluutnantti Kalle Susi s.1934, OAK 10 1953-54, RUK 1954, KadK 44 k 1957-59

 

Joten taitaa olla parasta, että toteaa vain : "yks lysti ryki tai yski..."

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 265]

Näinhän se menee, eroja kirjoissa aina löytyy, ja epätarkkuuksia. Ehkäpä siksi nuo Sota-arkiston/Kansallisarkiston dokumentit olisivat luonnollisesti luotettavimmat lähteet. Ne on Ilmavoimien henkilöstön aikanaan kirjoittamia silloisilla termeillä ja tuolloin käytössä olleilla joukko-osastotunnuksilla. Ainakin olisi hyvä tarkistaa, jos halutaan totuutta hakea. Muualta sen löytyminen näyttää vaikealta, kuten yllä olevista postauksista voi todeta. Ristiriitaisuuksia on.

 

Jukka

[Armin Zuger 238]

Nopea googlaus johtaa tähän virtualpilots:in sivuille, jossa mainitaan (AOK 10 ja) AOK 11 ja vuosiluku 1940:

Aro, Pentti Vihtori

s. 29.3.1922

Suomen lentomerkki nro 1022

Myönnetty 23.3.1943

Lentokoulutus AOK 11, 28.10.1940 ->

Palvelus: PommitusLentoLaivue 42

 

Siro, Aarno Into Immanuel

s. 10.4.1919

Suomen lentomerkki nro. 983

Myönnetty 5.10.1942

Lentokoulutus: AOK, 10 1.7.1940->

Palvelus: HävittäjäLentoLaivue 26

 

EDIT: ja foorumissa vuoden 2007 keskustelu tässä

[Heikki Pullinen 134]

AOK-12 2.12.1960 - 27.10.1961  alussa 21oppilasta joista 20 suoritti kurssin loppuun. Suurin osa jatkoi KAOK - 15.

 

Heikki

[Lauri Volanen 2]

Kun kerran aikaa ja haluakin oli päätin lähteä iltapäivällä pistäytymään Suomen Ilmailumuseon arkistolla. Aina ystävällinen Tapsa kuunteli murheeni ja vei minut huoneeseen jossa lukuisien Kauhavan ja Tikkakoskenkin pilottisukupolvien hengentuotteita eli kurssijulkaisuja säilytetään. Aika pian osui silmiini harmaahko kansi jossa kaksi Vihuria(kurssilaisten haave?!) nousi kohti taivaan sineä jossa oli pari pilvenhattaraa ja kurssimerkki. Sivun alareunassa oli tyyliteltynä kirjoitettu AOK-11. Ennen kuin oppilasmatrikkeli alkoi, seurasi vielä Oppilaskunnan kuraattori, ltn. P. Hakalan siviiliin siirtyville lentäjäntaimille tarkoitettu puhe, joka on otsikoitu "AOK-11:n oppilaat"

Voi kunpa minulla olisi skanneri ja sitten vielä, voi kunpa osaisin skannata...Mutta uskon että jonakin päivänä kummatkin ehdot täyttyvät, ja sinä samana päivänä lähetän sekä AOK-11:n kurssijulkaisun kannen että ltn. P.Hakalan läksiäispuheen tälle foorumille.jk. Kiitos avusta sekä Veeralle että Tapsalle! sama

[Antti Laukkanen 15]

Vinkkaapa, Late, seuraavalla kerralla, niin kaiketi nuo saadaan skannatuiksi!

 

-A-

 

PS. Tulipa käytyä itsenäisyyspäivän kunniaksi siellä Ullaksenpuistossakin!

[Lauri Volanen 2]

Hienoa Antti ja kiitos lupauksesta.Varmaan on ollut toisenlaiset tunnelmat siellä Vuosaaren Kallvikin Ullaksenpuistossa Itsenäisyyspäiväna 1939, kun LeLv 36:n henkilöstö varustettuna puolella tusinalla Riponilla on viettänyt Itsenäisyyspäivää. Monen luotettavan eri lähteen mukaan Riponit siirrettiin Malmille ja vaihdettiin pyörille 12.12.-39, joten Itsenäisyyspäivänä 6.12. ne olivat vielä kellukkeilla Kallvikinniemen rannassa.Vaikka koneet siirrettiinkin Malmille, niin Erkki Palosuon mukaan (v.2000) henkilökunnan majoitus- ja sosiaalitilat pysyivät Vuosaaressa Talvisodan loppuun eli 13.3.-40 saakka. Late

[Lauri Volanen 2]

Tässä yllekirjoittaneen viimeinen kannanotto siihen, mikä oli vuosina 1958-1959 pidetty aliupseeriohjaajakurssi nimeltään ja lyhenteeltään. Kuten kurssin johtaja yliluutnantti Mikko Lallukka sanoo, koki Ilmavoimien kalusto juuri tuohon aikaan suuria muutoksia. 1958 tulivat Ilmavoimien käyttöön Gnat, Fouga Magister ja Saab Safir, keväällä 1959 taas poistui Vihuri käytöstä lopullisesti , mutta yksi asia pysyi konekalustosta huolimatta samana: Nimittäin lentäjähenki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

>

[Jukka Nisula 2 265]

Kyllä se näyttää olevan juuri näin. Kauhavan Ilma/Lentosotakoulun uudempi historiikki (Lasse Laaksonen; Taivaan vartijat Ilmasotakoulun historia 1918-2008) kertoo näin, poiketen vanhemmasta Martti Peltosen tekemästä historiikista, jota siteerasin ketjun alussa:

 

"Ohjaaja-aliupseerikursseja järjestettiin kyseisellä nimikkeellä lopulta ainoastaan kaksi (OAK 8 ja OAK 9), ja niissä oli molemmissa parisenkymmentä oppilasta."

 

"Varusmieskursseista myös Aliupseerikurssi 11 (AOK 11) sai koulutuksensa jo Safireilla. Kyseessä oli ensimmäinen ohjaaja-aliupseerikurssi sitten vuosikymmenen alun: vastaava kurssi oli järjestetty Ilmasotakoulussa edellisen kerran vuonna 1953".

 

Jukka

[Heikki Pullinen 134]

Myöhästyin muutamalla tunnilla. Osaako joku sanoa milloin SF-20:n kylkeen maalattiin Trygve Holm ?

 

Heikki

[Arne Wallen 72]

Aiemmin tuosta oli juttua tuolla.

No ei onnistu mutta hae Tryggve Holm nimellä haun kautta niin löydät juttua.

[Jukka Nisula 2 265]

Aiemmin tuosta oli juttua tuolla.

No ei onnistu mutta hae Tryggve Holm nimellä haun kautta niin löydät juttua.

 

Postasin aiemmin tänne tämän, mihin Arne viittaa:

 

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,90879.msg1155021.html#msg1155021

 

Ja Saabin johtaja Tryggve Holm tosiaan allekirjoitti luovutussopimuksen ensimmäisen Safirin luovutustilaisuudessa 21.4.1959 Saabin lentokonehallissa Linköpingissä. Suomesta sopimuksen allekirjoitti tässä tilaisuudessa kenraalimajuri Olavi Seeve.

 

 

"Tryggve Holm"

 

Ilmavoimien Historia-sarjaan kuuluvasta Lentovarikon Kilta ry:n julkaisemasta historiateoksesta "Lentovarikon historia 1918-2000" löytyy sivulta 213 iso valokuva, jossa "Tryggve Holm"-tekstiä maalataan pahvisen sabluunan läpi Safirin nokkaan.

 

Kuvateksti kuuluu näin: "Ilmavoimien Varikossa maalattiin Safir SF-1:n kylkeen Saabin pääjohtajan Tryggve Holmin nimi. Maalarina vasemmalla tarkastaja Antti Leino ja oikealla varustetoimistön päällikkö luutnantti Kalevi Ellonen."

 

Valitettavasti tässäkään yhteydessä ei kerrota, miksi tuo nimi maalattiin. Kuitenkin voisi olla mahdollista näiden em. nimien perusteella päästä jäljille, jos joku foorumia lukeva tuntee tai tunsi kyseiset henkilöt tai heidän omaisiaan. Ehkä ratkaisua pitäisi etsiä siltä suunnalta tai sitten Lentovarikon henkilöstön kautta.

 

edit: Tuossa em. kirjassa taitaa olla "painovirhe" koneen tunnuksen kanssa, SF-1 pitää olla SF-20.

 

Jukka

[Heikki Pullinen 134]

Kiitos Arnelle vinkistä ja Jukalle tiedonjyväsestä.

 

Heikki