Tero Koskela

Lentokone törmäsi 2.6.1942 ängeslevän siltaan

14 viestiä aiheessa

Kyseessä oli Lentosotakoululta Kauhavalta matkalennolle lähtenyt kaksitasoinen Stieglitz -koulukone. Sen tunnus oli SZ-15 ja lentäjänä oppilas P. Ahovaara. Tapaus sattui 2.6.1942. Ahovaara eksyi ja polttoaineen loputtua teki epäonnistuneen pakkolaskun joen penkkaan. Ahovaara loukkaantui rysäyksessä ja ilmeisesti koulutus keskeytyi, koska häntä ei löydy Suomen Lentomerkki-luettelosta.

 

Minulla on tarkempaakin ja yksityiskohtaisempaa tietoa tapauksesta. Laitan huomenna lisää kun pengon vähän arkistojani.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseessä oli Lentosotakoululta Kauhavalta matkalennolle lähtenyt kaksitasoinen Stieglitz -koulukone. Sen tunnus oli SZ-15 ja lentäjänä oppilas P. Ahovaara. Tapaus sattui 2.6.1942. Ahovaara eksyi ja polttoaineen loputtua teki epäonnistuneen pakkolaskun joen penkkaan. Ahovaara loukkaantui rysäyksessä ja ilmeisesti koulutus keskeytyi, koska häntä ei löydy Suomen Lentomerkki-luettelosta.

 

Minulla on tarkempaakin ja yksityiskohtaisempaa tietoa tapauksesta. Laitan huomenna lisää kun pengon vähän arkistojani.

 

Jukka

 

Ok tämän vanhan säikeen löysinkin missä on ainakin jotain SZ-15 mallista laitettu mihin se on mennyt sen jälkeen

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,89714.0.html

 

SZ-15 WNr 2782, ex D-EXWS, RNorArmy AF15, myytiin huutokaupassa 31.5.60, OH-SZF, 1.10.73 poistettu, F-AZMJ

http://www.hottail.nl/basevisits/2007/0630-Nancy/Images/Fw44-FAZMJ-1.jpg

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sen verran tarkennusta, että onnettomuus sattui lähellä Ylivieskan vanhaa lentokenttää Niemelänkylällä, ei lähellä nykyistä kenttää jonka tunnus on EFYL. 1940-luvulla sota-aikana Niemelänkylän kentällä ei ollut tunnusta, koska se oli tuolloin vain Ilmavoimien käyttämä ja sallittu vain sotilaskoneille. Paikalla on nykyään Keskisen ravikeskus.

 

EDIT: virhe ja tekstiä korjattu: tapaus sattui lähellä nykyistä Raudaskylän lentokenttää EFYL, kuten Tero Koskela kirjoitti.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sen verran tarkennusta, että onnettomuus sattui lähellä Ylivieskan vanhaa lentokenttää Niemelänkylällä, ei lähellä nykyistä kenttää jonka tunnus on EFYL. 1940-luvulla sota-aikana Niemelänkylän kentällä ei ollut tunnusta, koska se oli tuolloin vain Ilmavoimien käyttämä ja sallittu vain sotilaskoneille. Paikalla on nykyään Keskisen ravikeskus.

 

Jukks

 

Ahaa se sattui siellä..

 

Taulussa on maininta ängeslevän siltaan ilmeisesti sielläkin on moinen silta :)

 

No tässähän sitä juttua olikin muistelin että jossain olen lukenut tuosta

http://www.kalajokilaaksonik.fi/images/stories/Lentokentst%20raviradaksi%20JN%20referaatti%20Hannu%20Koiste.pdf

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minulle sattui virhe tuossa paikanmäärityksessä, sorry Tero! Eli kyllä se tapahtuikin lähempänä uutta Raudaskylän  lentokenttää kuin vanhaa. Uuttahan ei ollut vielä tuolloin olemassa. Tässä on onnettomuuspaikka merkittynä:

 

https://urly.fi/Iw3

 

Terv. Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Minulle sattui virhe tuossa paikanmäärityksessä, sorry Tero! Eli kyllä se tapahtuikin lähempänä uutta Rauduskylän lentokenttää kuin vanhaa. Uuttahan ei ollut vielä tuolloin olemassa. Tässä on onnettomuuspaikka merkittynä:

 

https://urly.fi/Iw3

 

Terv. Jukka

 

Ilmeisesti saamme tapauksesta tutkinta pöytäkirjan luettavaksi jossain vaiheessa eiköhän siitä selviä jotain, kaveri kävi jututtaan paikallisia ja sai paljon lisä tietoa mummuassa että ilmeisesti jantteri ei ollut kääntänyt lisätankeille ollenkaan 🙁 .

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ymmärtääkseni lento-oppilas oli ensimmäisellä yksin lennolla Kauhavalta Kokkolaan, jolloin eksyi Nivalan päälle.

Nivalan päällä huomattuaan Ylivieska-Iisalmi radan oli luullut tätä Pohjanmaan radaksi, jota oli lähtenyt seuraamaan.

Ylivieskan Raudaskylän lähellä oli yrittänyt maastolaskua Kalajoki varteen jolloin oli päätynyt Ängeslevän sillan kylkeen sivutuulen johdosta.

Myöhemmin oli huomattu ettei pilotti ollut huomannut kääntää polttoainetta varatankille.

Oppilas säilyi rytäkässä hengissä, mutta koulutus oli päättynyt tähän.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä hieman perimätietoa tapahtuneesta. Muistelmat on taltioitu Pylvään kyläkirjasta, joka ilmestyi hiljattain. Kiitos tästä kirjallisesta lähteestä/tiedosta Koisteen Hannulle. Muistelmassa huhutaan, että lentäjä olisi menehtynyt myöhemmin vammoihinsa, mutta en pidä sitä todennäköisenä, koska tapausta ei löydy Jaakko Hyvösen "Kohtalokkaat lennot 1939-1944" -kirjasta, johon on taltioitu kaikki ihmishenkiä vaatineet Ilmavoimissa sattuneet onnettomuudet.

 

Heikki Ängeslevä kertoi kesäkuun toisena päivänä 1942 pudonneen Ängeslevän sillan alle lentokoneen, joka oli lähtenyt Kauhavan lentokentältä. Lentäjä oli ollut ensimmäisellä yksinlennollaan, menetti suuntavaistonsa ja eksynyt. Kun polttoaine loppui koneesta, joutui kuljettaja yrittämään laskeutumista liitolentona Ängeslevän vainiolle, mutta kova länsituuli kuljetti konetta kohti jokea ja Ängeslevän taloa. "Kone olisi törmännyt talomme seinään, mutta Kalajokeen laskevan Pylväsjoen rannassa oli kova lepikko, johon kone törmäsi ja kääntyi suoraan Pylväsjokeen. Koneen runko-osa meni joen yli Ängeslevään johtavan sillan alle. Toinen siipi murskaantui täysin silta-arkkuun ja toinenkin vioittui. Moottorikin lähti irti rungosta ja lensi erilleen useita metrejä. Lentäjä ei kuollut heti, mutta huhut kertoivat, että hän olisi myöhemmin kuollut sisäisiin vammoihinsa", muistaa Heikki. Paikalle oli rynnännyt heti paljon väkeä katsomaan. Heikki Ängeslevä jatkaa. "Minä oli kahden kilometrin päässä kylvötöissä. Näin kyllä, miten kone kierteli. Sitten kuului kova rysäys, kun kone tuli alas. Minulla oli  tovereina kaksi vanhaa miestä. Sanoin heille, että lähdetään katsomaan. Ukot tuumivat, että mitä sitä hulluja. Illalla mennään kotiin ja sitten nähdään. Kun sitten illalla tulimme kotiin, oli onnettomuuspaikalla kauheasti väkeä. Minulle tuli puhelinmääräys sotilaspoikajohtaja Kusti Taanilalta, että minun pitää vartioida yö konetta, koska ihmiset yrittävät ottaa siitä sotamuistoja. Isä oli jo aikaisemmin ollut pitämässä komentoa ja estämässä, etteivät ihmiset repisi sitä kokonaan sotamuistoiksi. Raudaskylän asemapäällikkö August Ruoho tuli siihen resiinalla ja sanoi, että ruuvatkaa irti tuo potkurin jäännös. Hän aikoi viedä sen mukanaan, mutta minulle oli jo silloin annettu määräys koneen suojelusta. Sanoin kohteliaasti, että asemapäällikkö on hyvä ja poistuu vähän kauemmaksi, sillä minulla on määräys vartioida koneen jäännöstä eikä kukaan saa viedä muuta kuin ympäristöön lentäneitä pieniä vanerin palasia. Minä oli vartiossa aamuun asti, kunnes Kauhavalta tulivat mekaanikot, jotka purkivat koneen jäännökset, lastasivat ne kuorma-autoon ja veivät pois.” Näin tarkasti muisti sotilaspoikaveli vartiotehtävissä.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä hieman perimätietoa tapahtuneesta. Muistelmat on taltioitu Pylvään kyläkirjasta, joka ilmestyi hiljattain. Kiitos tästä kirjallisesta lähteestä/tiedosta Koisteen Hannulle. Muistelmassa huhutaan, että lentäjä olisi menehtynyt myöhemmin vammoihinsa, mutta en pidä sitä todennäköisenä, koska tapausta ei löydy Jaakko Hyvösen "Kohtalokkaat lennot 1939-1944" -kirjasta, johon on taltioitu kaikki ihmishenkiä vaatineet Ilmavoimissa sattuneet onnettomuudet.

 

Heikki Ängeslevä kertoi kesäkuun toisena päivänä 1942 pudonneen Ängeslevän sillan alle lentokoneen, joka oli lähtenyt Kauhavan lentokentältä. Lentäjä oli ollut ensimmäisellä yksinlennollaan, menetti suuntavaistonsa ja eksynyt. Kun polttoaine loppui koneesta, joutui kuljettaja yrittämään laskeutumista liitolentona Ängeslevän vainiolle, mutta kova länsituuli kuljetti konetta kohti jokea ja Ängeslevän taloa. "Kone olisi törmännyt talomme seinään, mutta Kalajokeen laskevan Pylväsjoen rannassa oli kova lepikko, johon kone törmäsi ja kääntyi suoraan Pylväsjokeen. Koneen runko-osa meni joen yli Ängeslevään johtavan sillan alle. Toinen siipi murskaantui täysin silta-arkkuun ja toinenkin vioittui. Moottorikin lähti irti rungosta ja lensi erilleen useita metrejä. Lentäjä ei kuollut heti, mutta huhut kertoivat, että hän olisi myöhemmin kuollut sisäisiin vammoihinsa", muistaa Heikki. Paikalle oli rynnännyt heti paljon väkeä katsomaan. Heikki Ängeslevä jatkaa. "Minä oli kahden kilometrin päässä kylvötöissä. Näin kyllä, miten kone kierteli. Sitten kuului kova rysäys, kun kone tuli alas. Minulla oli  tovereina kaksi vanhaa miestä. Sanoin heille, että lähdetään katsomaan. Ukot tuumivat, että mitä sitä hulluja. Illalla mennään kotiin ja sitten nähdään. Kun sitten illalla tulimme kotiin, oli onnettomuuspaikalla kauheasti väkeä. Minulle tuli puhelinmääräys sotilaspoikajohtaja Kusti Taanilalta, että minun pitää vartioida yö konetta, koska ihmiset yrittävät ottaa siitä sotamuistoja. Isä oli jo aikaisemmin ollut pitämässä komentoa ja estämässä, etteivät ihmiset repisi sitä kokonaan sotamuistoiksi. Raudaskylän asemapäällikkö August Ruoho tuli siihen resiinalla ja sanoi, että ruuvatkaa irti tuo potkurin jäännös. Hän aikoi viedä sen mukanaan, mutta minulle oli jo silloin annettu määräys koneen suojelusta. Sanoin kohteliaasti, että asemapäällikkö on hyvä ja poistuu vähän kauemmaksi, sillä minulla on määräys vartioida koneen jäännöstä eikä kukaan saa viedä muuta kuin ympäristöön lentäneitä pieniä vanerin palasia. Minä oli vartiossa aamuun asti, kunnes Kauhavalta tulivat mekaanikot, jotka purkivat koneen jäännökset, lastasivat ne kuorma-autoon ja veivät pois.” Näin tarkasti muisti sotilaspoikaveli vartiotehtävissä.

 

Jukka

 

Dodii alkaa olla homma aika lailla selvillä käyn paikan päällä vielä jokupäivä huviksi katsomassa miltä siellä nykyään näyttää voin laittaa kuvat tännekkin jos jotain muutakin kiinnostaa nähdä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo laita vaan kuvia tulemaan, niitä voi vertailla noihin piirroksiin miten on maisema muuttunut.

 

Silminnäkijäkertomuksia.

img_0203.jpg.8d9f32f29883cc5788648f71085cdadb.jpg

Onkohan Heikki Ängeslevä (joka Pylvään kyläkirjan mukaan oli onnettomuuden tapahtuessa pellolla töissä) Joonaksen (joka silminnäkijänä oli aloittamassa ruokalepoa) poika? Heikki kun kertoi isän olleen konetta vartioimassa..

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään