Korkeakoulututkinto lentäjän ammattia varten

[Otto Tonteri 0]

Hei!

 

Olen 22-vuotias miehen alku ja ilmailualan keltanokka,  joka on viime vuoden aikana löytänyt innostuksen pyrkiä lentäjän koulutukseen. Kuitenkaan tällä hetkellä ei ole ilmottautumisia käynnissä, joten meinaan vielä hakea yliopistoon tai AMK:hon opiskelemaan lukiotaustalla. Teen tämän valinnan siksi, että uskon sen edesauttavan sisäänpääsyäni lentäjäkoulutukseen enkä halua tässä välissä tehdä pelkästään töitä. Siispä tulen täältä kyselemään, mistä aineesta taikka linjasta voisi olla yliopistossa tai AMK:ssa apua tulevaa lentäjän ammattia ajatellen?

[Harri Kontturi 17]

Hei!

 

Ajatuksesi korkeakouluopinnoista on ehdottomasti hyvä. Lentäjän työ on pitkälti psykologista touhua - ohjaamoyhteistyötä ja tilanteiden hallintaa.

Koulutuksen aikana kuitenkin matemaattis-luonnontieteelliset tai tekniset alat tuovat ehkä eniten etua. Ilmakehän ilmiöitä ymmärtää kummasti paremmin jos on vahva osaaminen fysiikasta ja kemiasta.

Toisaalta jos ATPL-teorioita opiskelee 12kk aikataululla tai ehkä jopa nopeammin, niin mistä tahansa korkeakouluopinnoista omaksuttu työskentelytapa on hyväksi. Vastaava nopea tahti tulee vastaan myös yhtiö- ja tyyppikursseilla, joten ihan kamalan löysästi ottamiseen ei siellä ole varaa.

 

Toisaalta jos joskus lentäminen edestakaisin ympäri maapalloa alkaa kyllästyttää ja taustallasi on vaikkapa tekniikan korkeakoulututkinto, voit hakeutua onnettomuustutkintaan tai lentokoneiden tekniselle puolelle johto- tai asiantuntijatehtäviin. Enpä jaksa uskoa että opiskelusta koskaan haittaa olisi

 

 

 

-Harri

 

[Mikko Vartanen 0]

TTY:llä voi (ainakin konetekniikan koulutusohjelmassa) opiskella jonkin verran lentokonejärjestelmätekniikkaa. En tiedä kuinka relevanttia tuo tieto on lentäjän ammatin kannalta, mutta voisi kuvitella siitä olevan jotakin etua.

[Tauno Hermola 113]

Entisessä Teknillisessä Korkeakoulussa, nykyisessä Aalto Yliopistossa, Otaniemessä on ainakin ollut Koneinsinööriosastolla Lentotekniikan professuuri ja siellä kymmenkunta lentotekniikan alueen kurssia. Tuota opetusta on kai viime vuosina kuitenkin supistettu, mahtaako olla enää mitään jäljellä? Noh, Tatu varmaan kertoo tarkemmin! Koneinsinööriosaston opetus joka tapauksessa lienee se, joka lähiten liippaa lentämistä.

[Jyrki Vähätalo 1]

Mulla on LitM tutkinto ennen lentäjänuraa, mutta suosittelen psykologian opiskelua, jos se vähän auttais tajuamaan tätä touhua...

[Tatu Koiranen 1 726]

Entisessä Teknillisessä Korkeakoulussa, nykyisessä Aalto Yliopistossa, Otaniemessä on ainakin ollut Koneinsinööriosastolla Lentotekniikan professuuri ja siellä kymmenkunta lentotekniikan alueen kurssia. Tuota opetusta on kai viime vuosina kuitenkin supistettu, mahtaako olla enää mitään jäljellä? Noh, Tatu varmaan kertoo tarkemmin! Koneinsinööriosaston opetus joka tapauksessa lienee se, joka lähiten liippaa lentämistä.

 

Kyllä Otaniemen konetekniikasta vielä jotain lentämiseen liittyvää löytyy, mutta aika heikoilla jäillä ollaan, monet lentotekniikan kursseista on järjestetty jo viimeisen kerran. Koulun sompailukin on sellaista, että jos nyt aloittaa perusopinnot, niin ei ole mitään takeita siitä, että parin vuoden päästä olisi jäljellä edes sitä opetusta, joka nyt on tarjolla.

 

AMK-tasoista lentotekniikan koulutusta löytyy Tampereelta (TAMK): http://www.tamk.fi/-/korkeakoulut-ja-teollisuus-kouluttavat-lentokonetekniikan-ammattilaisia-pirkanmaalla

 

Tuo koulutus on ainakin lähempänä käytännön tekemistä, kuin TTY:n tai Aallon antama koulutus yleisellä tasolla.

[Niko Leppänen 0]

Valitse mikä tahansa koulutusala, joka on sinulle mielekäs ja edesauttaa sadan tonnin lainan maksua. Mutta vakavammin puhuen, matemaattis-luonnontieteelliset tai teknilliset opinnot antavat hyvät valmiudet lentäjäkoulutukseen. Toisaalta lentäjä ei korkeampaa matematiikkaa työssään tarvitse, vaan lyhyelläkin matematiikalla pärjää. Fysiikka kannattaa olla hallussa, varsinkin klassinen mekaniikka ja termodynamiikka. Noista lentokonetekniikan kursseista lienee hyötyä alalle myös ja mielestäni ne ovat etupäässä osoitus motivaatiosta. Joka tapauksessa varasuunnitelma kannattaa olla.

 

P.S. Jossain Finnairin blogissa muuten sanottiin, että lentäjillä tosiaankin on monenlaista koulutaustaa, löytyy mm. lääkäriä, insinööriä ja muusikkoa.

[Juha Pesu 15]

Fysiikka kannattaa olla hallussa, varsinkin klassinen mekaniikka ja termodynamiikka.

 

Perusfysiikan ymmärtämisestä on kyllä hyötyä lentäjän työssä: voimien, energian ja nopeuden vaikutusten, ja keskinäisten suhteiden ymmärtämisestä, liikkeeseen ja tilantarpeeseen vaikuttavien vektorisuureiden ymmärtämisestä. Lukiofysiikan hallinnalla pärjää. Mutta että varsinkin termodynamiikka? Meteorologian ilmiöiden ymmärtämiseksikö? Föhn-tuulen synty selitettiin eilen telkkarin sääennustuksen yhteydessä kansantajuisesti kahdessa minuutissa. Mihin olet tarvinnut termodynamiikan osaamista lentäjän työssäsi?

[Niko Leppänen 0]

Perusfysiikan ymmärtämisestä on kyllä hyötyä lentäjän työssä: voimien, energian ja nopeuden vaikutusten, ja keskinäisten suhteiden ymmärtämisestä, liikkeeseen ja tilantarpeeseen vaikuttavien vektorisuureiden ymmärtämisestä. Lukiofysiikan hallinnalla pärjää. Mutta että varsinkin termodynamiikka? Meteorologian ilmiöiden ymmärtämiseksikö? Föhn-tuulen synty selitettiin eilen telkkarin sääennustuksen yhteydessä kansantajuisesti kahdessa minuutissa. Mihin olet tarvinnut termodynamiikan osaamista lentäjän työssäsi?

Voin olla väärässä, mutta erityisesti noista kahdesta fysiikan osa-alueesta arvelen olevan hyötyä. Termodynamiikan perusteista esimerkiksi juuri meteorologiassa.

[Armin Zuger 238]

Poltto- ja suihkumoottorien prosessit, lämmönvaihto, jäähdytysjärjestelmiä, paineilma/ilmastointi = >termodynamiikka

[Antti Asikainen 1]

Voin olla ihan väärässä, mutta kuvittelisi, että lentäjän työssä hyötyisi enemmän käytännöstä kuin teoriasta. Eikö lentolaitteen sisäistä sielunelämää opi ymmärtämään parhaiten räpläämällä sitä?

 

Tuskinpa käytännön lentotyössä syvästä teoreettisesta ymmärryksestä hirveästi hyötyä on. Jos olisi, lentäjien koulutus olisi ihan toisentyyppinen.

[Matti Hyötyniemi 429]

Tuskinpa käytännön lentotyössä syvästä teoreettisesta ymmärryksestä hirveästi hyötyä on. Jos olisi, lentäjien koulutus olisi ihan toisentyyppinen.

 

Näinpä.  Eri asia on tietysti jos päämääräsi on joskus päästä koelentäjäksi, jonka yhtenä tehtävänä on ymmärtää lentokoneen toimintaan vaikuttavat osatekijät niin hyvin, että "envelopen" rajoillakin toimittaessa pystyy rationaalisesti ratkaisemaan eteen tulevat yllätyksetkin turvallisesti ja ennen kaikkea raportoimaan koelennon kokemukset siten että niitä voidaan käyttää jatkokehittelyssä. Kuitenkin, koulutus menee harvoin täysin hukkaan, siitä voi olla apua yllättävissäkin paikoissa.

 

Jos et ole vielä käynyt varusmiespalvelusta, voisi ehkä olla ideaa hakea vapaaehtoisena LentoRUKiin, ihan vaikka sen vuoksi että pääset jyvälle omasta terveydentilastasi valintatesteissä. Toki valintakokeet keskittyvät osittain vääriin asioihin ja menevät tarpeettoman pitkälle liikennelentäjältä vaadittavien ominaisuuksien suhteen, mutta vähintäänkin itsetuntemuksesi kasvaa. Ja jos sisälle pääset, olet hyvissä asemissa ilmailu-uran jatkoa ajatellen. Ainakin inttiaika on harvinaisen mielenkiintoinen.

 

Olen tuossa lueskellut Chris Hadfieldin (Kanadalainen astronautti) kirjaa "An Astronauts Guide To Life On Earth", johon sinunkin saattaisi kannattaa tutustua. Hadfield oli jo 7 -vuotiaana päättänyt pyrkiä astronautiksi, ja omien sanojensa mukaan kaikki hänen toimensa sen jälkeen pyrkivät siihen maaliin. Hadfieldin mukaan oleellista on, että itse pystyy ainoastaan järjestämään  edellytykset sille että haave joskus toteutuu. Koulussa on syytä keskittyä aineisiin joista arvelee olevan haaveen toteuttamiseksi hyötyä ja tehdä tarvittaessa kovasti töitä hyvien arvosanojen eteen. Välivuosi rinnepummina Kalliovuorilla kannattaa vaihtaa johonkin uskottavuutta lisäävään opiskeluun. Vaikka opiskelu ei suoranaisesti liittyisikään päämäärääsi, ovat opinnot hyviä olemassa jos kovasta työstäsi huolimatta et sinusta riippumattomista syistä pääsekään haavetyöhösi. Voi olla, että sinulla onkin jokin piilevä sairaus, joka estää lentämisen. Tai yksinkertaisesti haluamaasi päämäärään on niin kova kilpailu, että hyviäkin hakijoita joudutaan karsimaan.

 

Tai posti hukkaa hakemuksesi (Hadfield lähetti puhelinluettelon kokoisen CV:n ja hakemuksensa oikoluettuna, painettuna ja sidottuna kahdella kielellä Kanadan astronauttiohjelmaan kuriiripostina ja vielä tarkisti kirjaamosta että hakemus varmasti oli tullut perille. No, olihan se, yli 5300 muun hakemuksen joukossa). Hadfield oli jo tuossa vaiheessa kokenut Kanadan ilmavoimien koelentäjä (maisterin paperitkin taskussa), joten epäilemättä hän erottui joukosta. Ja siksi hänellä oli myös varsin siedettävä varasuunnitelma vaikkei hän olisikaan tullut valituksi.

 

No, sinulla on paljon vaatimattomammat haaveet, NASAn astronautiksi suomalaisen saattaisikin olla melko mahdotonta päästä ellei valtio ala merkittävästi rahoittaa näiden avaruusohjelmaa Kanadan tapaan. Onnea yritykselle, ja muista, että ei ole maailmanloppu vaikket pääsisikään haavetyöhösi. Aivan muita asioita perusteellisemmin opiskellessa ne saattavat viedä mukanaan ja teetkin suht tyytyväisenä urasi aivan muulla alalla kuin joskus ajattelit. Osittain näin on käynyt itsellenikin.

 

[Tauno Hermola 113]

AMK-tasoista lentotekniikan koulutusta löytyy Tampereelta (TAMK): http://www.tamk.fi/-/korkeakoulut-ja-teollisuus-kouluttavat-lentokonetekniikan-ammattilaisia-pirkanmaalla

 

Tuo koulutus on ainakin lähempänä käytännön tekemistä, kuin TTY:n tai Aallon antama koulutus yleisellä tasolla.

 

Toisena vaihtoehtona sellainen ala, joka voi tarjota mieleisen työpaikan siinä vaiheessa, kun lentäminen loppuu esim. terveydellisistä syistä. Se on varmaankin sellainen ala, joka itseä kiinnostaa niin paljon, että sen alan osaamista jaksaa ja haluaa ylläpitää lentäjän työn ohessa. Ja tietysti myös sellainen, jota jotenkin käytännössä voi tehdä lentäjän työn ohessa.

 

Riippuu kai vähän siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Jos 'varasuunnitelma' on esim. ilmailualan työpaikka lento-yhtiön maaorganisaatiossa tai viranomaistehtävissä, Aalto tai TTY ei liene lainkaan huono vaihtoehto.

[Otto Tonteri 0]

Kiitos oikein paljon kaikille vastnneille! TTY tosiaan voisi olla hyvä vaihtoehto tai vaihtoehtoisesti myös joku AMK. Olenkin ajatellut pelaavani monia tulevaisuuden valintoja lentäjän ammattia silmällä pitäen, mutta totta on myös se mahdollisuus, ettei minusta vaikka ole jostain fyysisestä syystä lentäjäksi. Joku myös tuli maininneeksi lentoRUKin, se laiva on melkeinpä kirjaimellisesti seilannut suoritettuani varusmiespalveluksen laivastossa  Onkos ihmisillä muuten mielipiteitä tuota Finnairin ja Patrian MPL-kurssia miettien?

[Niko Leppänen 0]

Onkos ihmisillä muuten mielipiteitä tuota Finnairin ja Patrian MPL-kurssia miettien?

Kurssille päästäkseen täytyy läpäistä tiukka seula, kuten SIO:oonkin.