Carl von Haartman

[Mika Laakso 698]

Lainaus wikipediasta: "Kesällä 1918 ensimmäiset vapaaehtoiset lähetettiin Libauhun saksalaisten järjestämälle sotalentäjäkurssille ja von Haartman oli valittujen joukossa. Von Haartmanin koulutus jatkui Utissa vuonna 1919, mutta tehtyään laskun nokka edellä hänet komennettiin takaisin Uudenmaan Rakuunarykmenttiin." Mikä tapaus tämä lasku nokka edellä Utissa oli? mikä kone ja koska?

[Markku Kanninen 447]

Vesen,  Siiropää "Utin koneet siipi maassa" opus ei ainakaan tunne tapausta...?

Markku

 

 

[Jorma Laiho 446]

Vapaussodan perintö - lehti löytyi netistä ja siinä oli tämä , lainaan sen tähän :

 

Samana vuonna 1918 polku johti Libauhun lentokurssille. Sen kokemuksiin kuului pakkolasku hiekkarannalle ja myös punaisten saksalaisten keskitysleiri, johon suomalaiset internoitiin. Utissa palvellessaan hän pudotti lennollaan käyntikorttejaan ystäviensä kartanoille, mutta lasku päättyi nokilleen, kone pirstoitui ja Goggi komennettiin takaisin rakuunarykmenttiin. Kadettikoulun jälkeen tarjoutui vuonna 1921 komennus Pinerolon ratsastuskouluun Italian Piedmonteen.

 

Tarkempia tietoja kaivataan.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Carl "Goggi" von Haartman muistelmakirjassaan "Antaa Haartmanin yrittää" (Otava 1972) kertoo syyn lentouran viimeisen laskun nokilleen menolle. On muuten suorastaan huvittava juttu (jos se on sitten totta). Jos joku muu ei ennätä mainittua kirjoitusta tuoda esille, apinoin sen sitten itse. Todistettavasti Goggi lensi Utissa yksinlentojakin.

[Topi Falkenberg 406]

Henkilöhahmona tämä herra on kyllä tutustumisen arvoinen, kannattaa ehdottomasti tutustua "Goggin" ylös kirjaamiin muisteloihin. Harva henkilö omasta ikäluokastaan pystyy edes murto-osaan moisista manöövereistä, vaikka niitä olisi hieman väritettykin  . Kansa Taisteli lehden numerossa 10/77 Goggi von Haartman seikkailee Moskovan rauhan myötä muodostuneella Hangon vuokra-alueella rajakomendanttina, mm. pelastaen hyvän ystävänsä, vapaaherran Stackelbergin, kanssa neuvostoliiton puolelle eksyneen suomalaisvänrikin ilman tuliaseita pelkästään patukoiden voimalla. Lehtiä voi vapaasti lukea netissä: kansataisteli.sshs.fi

 

[Jorma Laiho 446]

Tässä hiukan lisätietoja :

https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/rakuunaupseerin-värikäs-elämä-1.797477

Seikkailija on  haudattu äitinsä suvun eli Armfeldtien sukuhautaan, se löytyy Halikon kirkon kellotapulin vierestä.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Goggin muistelmissa Utin ajasta kirjoitettua:

 

Joskus elokuussa 1919 minut komennettiin Uttiin, missä minun oli määrä saada lentäjän koulutusta Suomen olosuhteissa. Koneet olivat edelleenkin pelkästään Fokkereita, mutta opettajana oli jalosukuisen saksalaisen kreivi Beroldingenin tilalla tällä kertaa toinen yhtä korkeasti jalosukuinen, ranskalainen kreivi Pierre Feu. Hän oli erinomaisen taitava lentäjä ja hänen johdollaan opimme paljon. Utin ajoilta tuskin on mitään mainittavaa, paitsi että siellä hankin ensimmäisen bokserini, upean yksilön nimeltä Boy.

Utin lentokenttä oli kanervanummea, ja päätettiin että nimi UTTI oli leikattava kanervikosta esiin sadan metrin pituisena tekstinä, niin että se näkyisi yläilmoista. Työt aloitettiin heti, ja sattumalta tämä tapahtui päivää ennen kuin minun oli määrä suorittaa ensimmäinen pitkä yksinlentoni siellä. Olin kyllä ollut ilmassa yksin jo ennenkin, mutta nyt olin saanut osalleni reitin, joka vei minut muun muassa yli Kymijoen laakson, missä sukulaisillani Wredeillä oli kantatilansa. Jo edellisenä iltana oli laatinut suunnitelman. Sidoin muutamiin käyntikortteihini narun, johon kiinnitin lyijypainon. Päätin suorittaa virallisen visiitin ilmasta käsin heittämällä käyntikorttini alas Takamaan, Muhniemen ja Sarvilahden kartanoihin ja muille tiloille, missä minulla oli ystäviä ja tuttavia. Aikeeni onnistui ja sain visiiteistäni monia kiitoskirjeitä.

Mutta paluumatka kääntyi dramaattiseksi. Uttiin oli joitakin päiviä aikaisemmin tuotu viisi sulkupalloa. Ne oli pantu riviin perätysten tuulettumaan. Kun minä nyt kaukolennoltani olin palaamassa Uttiin, näin laskeutumisvaiheessa kentällä viisi pitkää viivaa. Ehdin vain ajatella, että kylläpä ne kentällä möyrijät olivat tehneet nopeaa työtä, kun nimi UTTI jo oli saatu kanervikosta esiin. Pudotin korkeutta, mutta kun tulin jo lähelle maan pintaa huomasin ettei siinä mitään kanervikkoon leikattuja aukkoja ollutkaan, vaan nuo kirotut pallot vain. Jarrutin minkä ehdin, jotta en olisi tuhonnut niitä, mutta kone tuli maahan nokilleen ja pirstoutui. Tällä kertaa en päässyt viiden markan sakoilla, vaan minut komennettiin silmänräpäyksessä takaisin rakuunarykmenttiin.

 

[Mika Laakso 698]

Eli koneena on ollut joku niistä kolmesta Fokker D.VII:sta?

[Markku Kanninen 447]

Eli koneena on ollut joku niistä kolmesta Fokker D.VII:sta?

Haartmanin lennokas tarina ei saa kyllä vahvistusta Fokker D VII:n konehistorioista. Muutenkin kova poika tämä Carl von kun jarruttaa jarruttomalla koneella. Ja kyllä Utissa oli syksyllä 1919 muitakin koneita kuin nuo Fokkerit. Esim. N.A.B. Typ 9 Albatros S.54/18 ajettiin nokilleen mutta eri pilotin toimesta. Albatros C.III 2B 361 vaurioitui parikin kertaa mutta nekin eri miesten aiheuttamia.

Markku

[Raimo Heikkinen 2 474]

Samaa mieltä kuten Markku kaikissa kohdissa kertoi.

Olen käynyt läpi Utin II Ilmailuosaston/II Ilmailuaseman papereita (lentokoneilmoitukset, lentopäiväkirjoja, onnettomuuskertomukset ynnä muut raportit) elokuusta 1919 vuoden loppuun, eikä löydy (ei ole) Haartmanin kertomaa konerikkoa.

 

Kansallisarkisto

 

Kornetti v.Haartman aloitti lennot syyskuussa 1919 Albatros (N.A.B.) koulukoneella (Scania-Vabis 110 hv.). Vaativammalla Albatros C.III, 2B 360, tiedustelukoneella (Mercedes 160 hv.) tehty aamupäiväinen pitkänmatkan yksinlento on merkitty Haartmanille 8.10.1919. Se kesti 27 minuuttia, ja kone jäi ihan ehjäksi. Saman päivän iltapäivällä Haartman oli ranskalaisen Discoursin ohjaaman Breguet 14 (Fiat A12 260 hv. tai Fiat A12bis 300 hv.) maatiedustelukoneen kyydissä 15 minuuttia kestäneen lennon ajan. Tuli vaan mieleeni, että olisiko tuo ollut sama päivä kun käyntikortteja putoili aateliskartanojen pihapiiriin

[Markku Kanninen 447]

Mikähän lienee ollut se todellinen syy miksi "Goggi" sai lähtöpassit rakuunarykmenttiin? Ja oliko Utissa sulkupalloja. Huomasitko, Raimo Utin papereista mainintaa moisista? Ilmailuvoimissa oli kyllä Tähystyspallokomppania ja siitä on jossakin julkaisussa kerrottukin mutta minä en sitä tähän hätään löytänyt...

Markku

[Markku Kanninen 447]

Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 3/2013 kertoo, että v.1918 Saksasta hankittiin tähystyspalloja.  Artikelin mukaan tiedot palloista ovat kovasti puutteelliset, esim. tyyppinimet ja lukumäärät on arvoitus jne. Todetaan vain, että Tähystyspallokomppanialla oli Santahaminassa v.1921 kolme teoriassa käyttökelpoista Ae-900 tähystyspalloa ja vain yksi nousu noin 20 metriin. Eli tuo pallojuttu voisi olla mahdollinen...?

Markku

[Raimo Heikkinen 2 474]

Talvi 1919-20 teki tuloaan ja Utin asuinolosuhteet olivat aivan rempallaan samoin lentokoneiden säilytyspaikat. Utin lentokenttä oli tuolloin aika autio: oli muualta siirrettyjä pieniä puuhökkeleitä asumista varten. Ei kuitenkaan kaikille, osa henkilöstöstä asui ystävällisten ihmisten kotona kentän lähitaloissa. Lentokoneita varten ei ollut vielä niitä puisia lentokonehangaareita eikä puisia kaksikerroksisia asuintaloja joista vanha Utti mielletään. Ranskalaiset Breguet-kouluttajat uhkasivat lähteä Santahaminan lämpimiin kasarmeihin. Breguet lentokoneiden lisäksi oli Uttiin saapunut alkusyksystä kolme kappaletta Bessonneau-merkkisiä telttahangaareita lentokoneita varten. Niiden pystyttämiseen meni oma aikansa ja olivat lentokenttä-alueella maassa rähmällään. Todennäköisesti Goggi on sotkenut muistelmissaan maassa makaavat hangaarit tähystyspalloihin, onhan hänen täytynyt tietää niistä silloin aikoinaan? Santahaminan tähystyspallojen siirtämisestä Uttiin oli suunnitelmia siitä mainitaan vuoden 1921 asiapaperissa, mutta ei kuitenkaan vielä 1919-20.

 

Muutoksia.

Utin rautatieasemalle saapuneiden ranskalaisten telttahangaarien kuljetus ja pystytys eteni seuraavasti: 11.-18.8.1919 purettu hangaareja vaunuista ja kuljetettu osa lentoasemalle. 25.8. Hangaaritarpeita kuljetettu ja alettu pystyttää lentokentälle. 1.9. Ensimmäinen hangaari pystytetty. 15.9. Toinen hangaari saatu valmiiksi. 22.9. Pystytetty kolmas hangaari. Kaikki kolme hangaaria olivat siis pystytetty lentokentälle 22.9. mennessä.

 

Ilmailuvoimien komentajan Hjelmmanin päiväkäskyssä N:o 208, 16.9.1919 mainitaan, että kornetti v.Haartman komennetaan II Ilmailuosastoon harjoittelemaan maalentokoneilla.

 

Seuraavasta päiväkäskystä selviää että Haartman muisti tähystyspallot aivan oikein, nimittäin:

Ilmailuvoimien komentajan Hjelmmanin päiväkäsky N:o 227, 7.10.1919: Res.vänrikki Nielsen esikunnastani matkustaa 7.10. Uttiin tarkastamaan kiinteäilmapalloja.

 

Mistä pallot Uttiin olivat tuotu? Utin viikkokertomuksissa käydään lentokaluston määrä ja kunto hyvin tarkasti läpi, mutta palloja ei mainita lainkaan. Goggi siis muisti pallot aivan oikein.

[Tauno Hermola 111]

Mikähän lienee ollut se todellinen syy miksi "Goggi" sai lähtöpassit rakuunarykmenttiin?

 

Eikö tästä sitten löydy tietoa yksiköiden päiväkirjoista, yms. dokumenteista?

[Raimo Heikkinen 2 474]

Goggi oli saanut sotilaskoulutuksen Uudenmaan Rakuuna Rykmentissä, jota seurasi ylennys res.upseeriksi kornetiksi 20.5.1918. Ohjaajakoulutuksen merilentokoneilla hän sai Saksassa Libaussa. Suomessa hänet kelpuutettiin "yksinlentäjäksi" ilmailuvoimiemme reserviin. Kuten muistelmissaan kertoi, määrättiin hänet saamaan lentokoulutusta Suomen olosuhteisiin. Utin ilmailuosastossa annettiin koulutusta maalentokoneilla ja Santahaminassa vesikoneilla. Lento-oppilaat saivat koulutuksen molempiin konelajeihin, joten kurssilaiset vaihtoivat koulutuspaikkaansa hyväksytyn maa- tai merilentotutkinnon jälkeen. Elokuussa 1919 kun Guggi määrättiin Utin lentokouluun, oli hän kirjoilla Suomen Kadettikoulussa Helsingissä (itsenäisen Suomen ensimmäisellä kadettikurssilla). Kadettikoulu muuten sijaitsi samassa rakennuksessa kuin nykyinen Eläinmuseo Arkadiankadulla.

 

Olen aikaisemmin läpikäynyt ilmailuvoimien komentajan sekä Utin ilmailuosaston päiväkäskyt ajalta kun Guggikin oli Utissa lentokoulutusta saamassa (vaikka hänen tietojaan en erikseen ollutkaan hakemassa). Mutta nyt Goggi kiinnosti sen verran että avasin kansiot uudelleen. Kävin läpi sellaisia papereita joissa upseereita erotettiin tai erosivat vapaaehtoisesti, lentäjiä kuoli lento-onnettomuuksissa, koneita oli rikottu, juopuneita ja muutenkin epäsotilaallisesti käyttäytyviä sotilaita rangaistu.

 

Löytämäni Haartmania koskeva asia on merkattu ilmailuvoimien komentajan päiväkäskyyn 30.10.1919: II Ilmailuosastolta kornetti v.Haartman ollut komennuksella Helsinkiin 30.9.-3.10. keskustelemassa ilmailuvoimien komentajan (eversti Hjelmman) kanssa. Mitä siellä on keskusteltu jää avoimeksi. Kuten jo aikaisemmin totesin, ei konerikkoa Haartmanille löydy jonka vuoksi hänet olisi siirretty vikkelästi rakuunoihin. Hassua kun hän kertoo näin kuitenkin tapahtuneen? 

 

Kansallisarkisto

[Tauno Hermola 111]

Mielenkiintoista! Ei sitten kuitenkaan löydy sellaista dokumenttia, jossa komennus rakuunarykmenttiin näkyisi?

[Topi Falkenberg 406]

Wikin mukaan: Suomen Kadettikoulu aloitti toimintansa 25. tammikuuta 1919, ja kurssin kestopituudeksi määrättiin puolitoista vuotta. Eli Goggi valmistui Kadettikoulusta kesällä -20, jonka jälkeen hänet komennettiin takaisin Uudenmaan Rakuunarykmenttiin.

 

Onko Raimolla tai Markulla tietoa kuinka kauan syksyn -19 maalentokurssin oli tarkoitus kestää?

[Raimo Heikkinen 2 474]

Talvi 1919-20 teki tuloaan ja Utin asuinolosuhteet olivat aivan rempallaan samoin lentokoneiden säilytyspaikat. Utin lentokenttä oli tuolloin aika autio: oli muualta siirrettyjä pieniä puuhökkeleitä asumista varten. Ei kuitenkaan kaikille, osa henkilöstöstä asui ystävällisten ihmisten kotona kentän lähitaloissa. Lentokoneita varten ei ollut vielä niitä puisia lentokonehangaareita eikä puisia kaksikerroksisia asuintaloja joista vanha Utti mielletään. Ranskalaiset Breguet-kouluttajat uhkasivat lähteä Santahaminan lämpimiin kasarmeihin. Breguet lentokoneiden lisäksi oli Uttiin saapunut alkusyksystä kolme kappaletta Bessonneau-merkkisiä telttahangaareita lentokoneita varten. Niiden pystyttämiseen meni oma aikansa ja olivat lentokenttä-alueella maassa rähmällään. Todennäköisesti Goggi on sotkenut muistelmissaan maassa makaavat hangaarit tähystyspalloihin, onhan hänen täytynyt tietää niistä silloin aikoinaan? Santahaminan tähystyspallojen siirtämisestä Uttiin oli suunnitelmia siitä mainitaan vuoden 1921 asiapaperissa, mutta ei kuitenkaan vielä 1919-20.

 

Muutoksia.

Utin rautatieasemalle saapuneiden ranskalaisten telttahangaarien kuljetus ja pystytys eteni seuraavasti: 11.-18.8.1919 purettu hangaareja vaunuista ja kuljetettu osa lentoasemalle. 25.8. Hangaaritarpeita kuljetettu ja alettu pystyttää lentokentälle. 1.9. Ensimmäinen hangaari pystytetty. 15.9. Toinen hangaari saatu valmiiksi. 22.9. Pystytetty kolmas hangaari. Kaikki kolme hangaaria olivat siis pystytetty lentokentälle 22.9. mennessä.

 

Ilmailuvoimien komentajan Hjelmmanin päiväkäskyssä N:o 208, 16.9.1919 mainitaan, että kornetti v.Haartman komennetaan II Ilmailuosastoon harjoittelemaan maalentokoneilla.

 

Seuraavasta päiväkäskystä selviää että Haartman muisti tähystyspallot aivan oikein, nimittäin:

Ilmailuvoimien komentajan Hjelmmanin päiväkäsky N:o 227, 7.10.1919: Res.vänrikki Nielsen esikunnastani matkustaa 7.10. Uttiin tarkastamaan kiinteäilmapalloja.

 

Mistä pallot Uttiin olivat tuotu? Utin viikkokertomuksissa käydään lentokaluston määrä ja kunto hyvin tarkasti läpi, mutta palloja ei mainita lainkaan. Goggi siis muisti pallot aivan oikein.

 

- Goggin Kadettikoulu (KadK 1) kesti 25.1.1919 - 31.4.1920.

- Ilmailuvoimien komentajan päiväkäsky N:o 208, 16.9.1919: "kornetti v.Haartman komennetaan II Ilmaluosastoon harjoittelemaan maalentokoneilla". Koulutusta annettiin porrastetusti, edelliset kurssilaiset (vänrikit Davidson ja Tschernichin) olivat menneet Uttiin kaksi viikkoa aikaisemmin. Tosin Davidsonin koulutus peruttiin myöhemmin.

 

Lennot alkoivat 17.9. Albatros (2A 251)-koulukoneella, opettajana kapt. Holmqvist ja oppilaana kornetti v.Haartman. Pvm:llä 28.9. oli ensimmäinen yksinlento Albatrosilla 2A 251. Tämän jälkeen hän lenteli tällä tyypillä harjoituslentoja lokakuun toiselle viiikolle, mutta lisäksi oppilaslennot vaativammalla Albatrosilla (3B 361) aloitettiin jo heti yksinlennon jälkeisenä päivänä 29.9. Toisella samanlaisella Albatrosilla (3B 360) Goggi jatkoi lentoja opettajan kanssa 6.10. alkaen, kunnes 8.10.hän  tälläkin tyypillä oli kypsä yksinlennolle. Tuona samana 8. päivänä Goggi istui jo Breguetin (2C 462) takatoosassa tähystäjän paikalla. Tämän jälkeen ei Goggille ole enää merkitty lentoja ja Utin lentopäiväkirja päättyy 26.10.1919. Sen jälkeen ilmoitetaan, että lentoja ei Utissa ole ollut ajalla 27.10. - 30.12.1919.

 

Mielestäni Goggia koskevia papereita pitäisi etsiä Rakuunarykmentin ja Kadettikoulun asiakirjoista. Siihen en ryhdy, koska lentokonevauriot ja vaurioiden aiheuttajat Utissa ovat kyllä tiedossa eikä Haartmanin rikkomaa konetta niistä löydy.

 

[Topi Falkenberg 406]

Olisikohan ollut niin, että tyylilleen sopivasti Goggi hieman väritti maalentokonekurssin aikaisia tapahtumia? Komennus pois Utista vei hänet tietysti kevään ajaksi takaisin Kadettikouluun. Komennus sieltä rakuunarykmenttiin oli Kadettikoulussa saadun koulutuksen mukainen, ehkäpä nämä opinnot painoivat vaakakupissa enemmän kuin lentäjän pikakurssi Utissa?

[Ari Wan 51]

Olisikohan ollut niin, että tyylilleen sopivasti Goggi hieman väritti maalentokonekurssin aikaisia tapahtumia? Komennus pois Utista vei hänet tietysti kevään ajaksi takaisin Kadettikouluun. Komennus sieltä rakuunarykmenttiin oli Kadettikoulussa saadun koulutuksen mukainen, ehkäpä nämä opinnot painoivat vaakakupissa enemmän kuin lentäjän pikakurssi Utissa?

 

Tämä vaikuttaa todennäköiseltä.

 

Upseerimatrikkelissa mainitaan tuo Armeeflugschule Libau, mutta mitään mainintaa lentokoulutuksesta Utissa ei ole. Haartmanin tiedot matrikkelissa ovat varsin seikkaperäiset ja ensimmäinen minulla oleva matrikkeli on vuodelta 1970, kirjoitettu siis hänen vielä eläessään (k.1980). Uratiedoista voisi päätellä hänen mielenkiintonsa suuntautuneen ratsuväkeen. Hän on melkein heti valmistumisen jälkeen 21-22 ollut Italiassa Scuola d'Applicazione di Cavalleriassa. Ehkä Italian komenus on ollut näköpiirissä jo valmistuessa ja ura ratsuväessä on ollut kiinnostavampi valinta.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Päiväkäskystä voi todeta että Goggi oli ratsuväenmies huolimatta lentokursseista Libaussa ja Utissa.

 

 

[Jouni Hyytiäinen 7]

Wikin mukaan: Suomen Kadettikoulu aloitti toimintansa 25. tammikuuta 1919, ja kurssin kestopituudeksi määrättiin puolitoista vuotta. Eli Goggi valmistui Kadettikoulusta kesällä -20, jonka jälkeen hänet komennettiin takaisin Uudenmaan Rakuunarykmenttiin.

 

Onko Raimolla tai Markulla tietoa kuinka kauan syksyn -19 maalentokurssin oli tarkoitus kestää?

 

Suomen Virallinen lehti on uutisoinnut 3.huhtikuuta 1920 31.maaliskuuta 1920 järjestetystä kadettien upseereiksi ylentämisestä aprillipäivästä alkaen  ja uutisessa on merkitty myös Von Haartmanin nimitys kornetiksi Uudenmaan rakuunarykmenttiin.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1301455?page=1&term=Carl&term=von&term=Haartman

 

JH

 

Kansalliskirjasto on tänä talvena lisännyt digitoidun lehtiarkistonsa oikeuksia kotikäyttäjillekin  vuoteen 1920 asti joten tuolta voi muutenkin löytyä foorumisteille mielenkiintoista materiaalia.