Purjelentokerhojen hankintoja

[Pasi Pirttikoski 267]

Törmäsin vanhoja asioita selvitellessä tietoon, että "Kerhon kalustoa paranneltiin ostamalla laskuvarjo ja mittareita Babya varten." Tämä tieto löytyi PIK:n sivuilta. Kyseessä oli vuosi 1938.

 

Oliko tämä ensimmäinen laskuvarjo jonka suomalainen purjelentokerho hankki, vai oliko joku muu kerho aktiivinen jo aikaisemmin?

 

Lähdesivusto: https://pik.ayy.fi/joomla/index.php/home/historiaa/16-toiminta/historiaa/50-teekkari-ilmailun-alkutaival-insinoeoerin-innolla-irti-maasta

 

Vaasan lentokerhonsivulta löytyi kuva ja kuvateksti:

Jämin johtaja T.B.Nissinen esittelee 1930-luvun herrasmiehen purjelentoasua. Koneena Vaasan kerhon "Anssin-Jukka", Grunau Baby. (kuva:SIL)

 

 

Kuva antaisi ymmärtää, että laskuvarjoja oli käytössä jo aikaisemmin kuin em. PIK:n varjo. Miten esim. Jämin Purjelentokoulu, jossa opetettiin laskuvarjon käyttöä kesällä 1934 1935?

- korjattu oikea vuosiluku

[Riku Rissanen 1]

Moi,

 

Jämillä toiminta alkoi 1935. Miltähän vuodelta tuo Nissisen kuva on?

 

Kaukosen kirjassa Irti on mahdollisesti kirjoitettu laskuvarjoasiasta, jos muistan oikein. Ennen sotaa kävi kuitenkin kaputteja, joissa pilotilla ei ollut varjoa.

 

Riku

[Jaakko Männistö 270]

Onpa Nissisellä kyllä pirtsakka kravatti,siis herrasmies-purjelentäjä Kovin on sitten arkiseksi käynyt tämän päivän purtsikkapilotin pukukoodi!

[Arne Wallen 72]

Ja huomatkaa paidanhihoja pitelevät joustonauhat, ei sotkeennu hihansuut:)

 

[Markku Kanninen 447]

Sa-kuvista löytyy filminpätkä Jämiltä v.1942 ja siinä "teholiitäjän" kuskille puetaan laskuvarjoa.

http://www.elonet.fi/fi/elokuva/604813

Markku

[Jorma Laiho 450]

Löysin jokseenkin mielenkiintoisen Eero Kausalaisen kirjoituksen laskuvarjojen käytöstä Suomessa.

Purjelennosta ei löydy suoraan montaa merkintä,kylläkin Jämiltä maininta laskuvarjon käytön opetuksesta kuvineen.Varjoja tehtiin myös Suomessa.

http://www.seniorskydivers.com/data/liitteet/lv-historia_1930-1939(1).pdf

[Markku Kanninen 447]

Löysin jokseenkin mielenkiintoisen Eero Kausalaisen kirjoituksen laskuvarjojen käytöstä Suomessa.

Purjelennosta ei löydy suoraan montaa merkintä,kylläkin Jämiltä maininta laskuvarjon käytön opetuksesta kuvineen.Varjoja tehtiin myös Suomessa.

http://www.seniorskydivers.com/data/liitteet/lv-historia_1930-1939(1).pdf

Hieno löytö Jormalta!

Tuota minun postaamaa video-linkiä tarkemmin kun katsoo (6min.20sek.) huomaa lentäjän päälle puettavan kotimaista PAK-varjoa. Ja Jorman linkin sivua 24 kun silmäilee niin voiko päätellä varjon olevan PAK U-varjo eli yhdistetty  istuin-, syli- ja selkävarjo?

Markku   

[Markku Kanninen 447]

Ja Kansalliskirjaston sivuilta löytyy jokunen PAK-varjojen manuaali:

http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/publishers/Pak%20laskuvarjo%20oy

Markku

[Pasi Pirttikoski 267]

Kiitoksia kommenteista!

 

T.B. Nissisen kuvan ottoaikaa en valitettavasti tiedä. Sama kuva esiintyy myös SIL 75-vuotishistoriikissa sivulla 85 käytännössä samanlaisin kuvatekstein.

 

Ensimmäisessä viestissäni oli väärä vuosi Jämin laskuvarjokoulutusajaksi. Oikea vuosi on 1935. Koulutusta laskuvarjon käyttöön siellä antoi saksalainen purjelennon yliopettaja Ernst Philipp. Hän oli kesän 1935 kurssien yksi saksalainen kouluttaja.

 

Eli toistaiseksi näyttäisi, että PIK oli ensimmäinen kerho joka hankki laskuvarjon itselleen mutta sitä ennen niitä (monikko vai yksikkö) oli käytössä Jämin Purjelentokoulussa.

 

Eero Kausalainen valmistelee laskuvarjourheilun historiaa. Se julkaistaan pikkuhiljaa Senioreiden sivuilla. Nyt on valmiina hyppyhistoria ennen vuotta 1960. Itselläni on työn alla hyppyhistoria aikajanalla aikojen alusta aina sotien loppumiseen saakka (=aika Lapin sodan päättymiseen saakka). Tämä aikajana sisältää pääosin sotilashyppyjä, kuten esimerkiksi desanttien hypyt Suomeen.

[Jukka Nisula 2 280]

Vaasalaisten "Anssin-Jukka" valmistui kesäkuun lopulla 1936. Kuva on siis aikaisintaan siltä kesältä. Täytyypä koittaa katsoa kerhon historiikista onko siinä mitään mainintoja ja käydä läpi muutama vanha kuva-albumi.

 

Jukka

[Markku Kanninen 447]

Tietoahan löytyy lähempää kuin luulemmekaan. Enslukemisella päässyt ainakin minulta vain lipsahtamaan ohi silmien. Vuoden 2015 ilmailukirja: Harri Mustosen ”Harmon-lentäjät; Suomen ilmailun uranuurtajat”-opus tietää kertoa Toivo B. Nissisestä kertovassa osiossa sivulla 393: "Purjekoneet ja niiden varustelu olivat kehittyneet muutamassa vuodessa. Nissinen mainitsee, että kesällä 1938 kaikissa tehokoneissa oli jo mittarit ja laskuvarjot. Koulukoneina käytettiin kerhojen koneita jotka palautettiin kerhoille elokuun lopussa. Kalustoon kuului kesällä 1937 kolme suurtehokonetta: Yksi Rhönbussard ja kaksi Komaria, kolme Grunau Baby II tehopurjehduksen harjoituskonetta sekä neljätoista alkeiskoulukonetta..." Joten minusta ainakin vaikuttaa, että laskuvarjojen käyttö purjekoneissa olisi ollut enemmän Nissisen kuin kehojen ansiota..?

Markku   

[Pasi Pirttikoski 267]

Ilmapuolustusyhdistys omisti ainakin muutaman varjon loppuvuodesta 1939. Ne nimittäin jouduttiin luovuttamaan Ilmavoimille.

 

Olen samaa mieltä Markun kanssa, että laskuvarjojen hankinta alkoi Jämin Purjelentokoulun kautta. Hankinta voi henkilöityä hyvinkin Nissiseen, sillä toimihan hän koulun johtajana kyseisenä aikan. Mutta milloin ensimmäiset varjot hankittiin?

 

Tässä esimerkki luvutetusta varjosta papereiden muodossa.

 

 

Mutta myös paikalliset yhdistykset omistivat talvisodan alla laskuvarjoja. Ainakin Eteläpohjanmaan Ilmapuolustusyhdistys joutui luvuttamaan kaksi varjoa Ilmavoimille.

 

>

[Markku Kanninen 447]

Katotaanpa mitä "teholiitimiä" oli käytössä ennen sotaa: (Suomen Siivet 1/1971)

KOMAR:

-OH-Viipuri 2, Viipurin IPY 22.3.1936

-OH-HIPY 6, Helsingin IPY  19.3.1937

-OH-TIPY 2, Tampereen IPY  5.8.1937

RHÖNBUSSARD:

-OH-Kuopio 4, Kuopion IPY 31.7. 1937

-OH-Turku 2, Varsinais-Suomen IPY 15.7.1938

-OH-Kauhava 2, Etelä-Pohjanmaan IPY 1939

-OH-Viipuri 5, Viipurin IPY 19.5.1939

DFS WEIHE:

-OH-Jämi 2, SIPL 17.6.1939

-OH-Jämi 2, SIPL 17.6.1939

Ja parikymmentä Grunau Baby II:ta v.1935-1939.

Eli kun laskuvarjoja käytettiin vain tehokoneissa herää kysymys oliko tuossa Viipurin poikien Komarissa laskuvarjo jo v.1936 ? Jos v.1937 oli Jämillä Komarit OH-Viipuri 2 ja OH-HIPY 6 sekä Rhönbussard OH-Kuopio 4. Oliko jo tuolloin varjot käytössä vai vasta 1938 kuten Nissinen on todennut.

Markku

 

[Jorma Laine 3]

Jänön kirjassa "Irti" Jänö kertoo hänelle kerrotusta tapauksesta vuodelta 1938, jossa  Grunay Baby hajosi pilvessä. Ohjaajalla ei ollut laskuvarjoa, koska Ilmailukoululla oli vai neljä laskuvarjoa ja ilmassa oli viisi konetta.

 

Jorma

[Pasi Pirttikoski 267]

Jämin onnettomuudesta 3.8.1937 (ei siis kirjan "Irti" tapahtumavuosi) ja laskuvarjon puutteesta kertoo kirja "Siviili-ilmailun viimeiset lennot 1927-1994" lyhyesti seuraavaa:

"Laskuvarjoja ei liitokoneissa vielä käytetty.

 

Tapauksesta on lyhyt selostus myös täällä FlightForumilla:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,59510.70.html

 

Missähän Jämin Purjelentokoulun arkisto on?

[Markku Kanninen 447]

Mikko Uola "Suomen ilmailuliitto 75 vuotta 1919-1994" kirjassa on paljon asiaa ja hyvä lähdeluettelo josta vois olla apua.

Markku

[Harri Mustonen 152]

Jämin onnettomuudesta 3.8.1937 (ei siis kirjan "Irti" tapahtumavuosi) ja laskuvarjon puutteesta kertoo kirja "Siviili-ilmailun viimeiset lennot 1927-1994" lyhyesti seuraavaa:

"Laskuvarjoja ei liitokoneissa vielä käytetty.

 

Tapauksesta on lyhyt selostus myös täällä FlightForumilla:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,59510.70.html

 

Missähän Jämin Purjelentokoulun arkisto on?

 

Suomen Ilmailumuseolta löytyy Jämin arkistoa ainakin 40-50-luvulta. Sinne ne pelasti aikoinaan roskalavalta koulun johtaja lentomestari Eero Pakarinen.

Muistelen kuitenkin, että sieltä ei juuri 30-luvun papereita löytynyt.

 

30-luvun starttikirjat, ensimmäisestä lähtien, ovat sen sijaan hyvässä tallessa Jämijärven kunnan arkistossa - mutta niistähän ei tässä laskuvarjostin asiassa ole apuja.

 

t. Harri

[Pasi Pirttikoski 267]

Uolan kirjassa "Suomen ilmailuliitto 75 vuotta 1919-1994" on ko. ajan tapahtumista käytetty lähteinä mm. Aero / Ilmailu -lehtiä. Ei löytynyt mitään konkreettista tätä asiaa laskuvarjojen hankinta-asiaa valaisemaan.

 

 

[Markku Kanninen 447]

Uolan kirjassa "Suomen ilmailuliitto 75 vuotta 1919-1994" on ko. ajan tapahtumista käytetty lähteinä mm. Aero / Ilmailu -lehtiä. Ei löytynyt mitään konkreettista tätä asiaa laskuvarjojen hankinta-asiaa valaisemaan.

Ajattelin lähinnä arkistolähteenä mainitut Suomen ilmapuolustusliiton pöytäkirjat sota-arkistossa ja kirjeenvaihtoa ja raportteja ilmailumuseossa. Jämijärven kuntaan sinun kannattaa myös olla yhteydessä koska sain tuossa kuulla, että siellä pitäs olla muutakin kuin nuo startti-kirjat.

Markku

[Raimo Heikkinen 2 501]

Moi Pasi,

ehdotan Kansallisarkistossa, kun siellä kuitenkin käyt, vilkaisemaan Ilmailuvarikon T10744 mappeja 8-10 ja 14. Siitä on kauan kun näitä tarvitsin ja saattaa olla, ettei mappien numerot uudistuksen jälkeen pidä enää paikkaansa, mutta kyllä ne tuon T-numeron alta löytynevät. Aineisto on vuodelta 1934, sisältäen muun muassa ilmavoimien ja PAK Laskuvarjo Oy:n välillä tehdyn hankintasopimuksen. Myös nämä sivut löytyvät:

 

 

 

 

>

[Jukka Nisula 2 280]

Lupasin aiemmin katsoa läpi arkistojani. Löysin yhden vanhan kuvan, jossa lentäjällä on laskuvarjo, ja joka on JÄMILTÄ ja todennäköisemmin vuodelta 1938 kuin 1939. Tunnistaako kukaan tätä purjelentäjää, kone on OH-RAUMA 2, Grunau Baby IIb, omistaja Rauman Seudun Ilmapuolustusyhdistys. Koneen lempinimi oli "Galkke".

Kuva: Urho Kiviojan albumi via Jukka Nisula.

 

 

ILMAILU-lehdessä numero 8/1939 on Toivo B.Nissisen artikkeli Jämiltä. Ohessa pari otetta siitä.

 

Tässä kerrotaan vuoden 1938 hankinnoista. Siinä mainitaan "teknilliset lisävarusteet", laskuvarjotko?

 

 

Tässä taasen vuoden 1939 infrastruktuurin rakentamisesta ja hankinnoista vuoden 1940 Olympiakisoja silmällä pitäen, kisat jäi sitten pitämättä. Laskuvarjot mainitaan jo useassa kohtaa:

 

 

Edit: Kesän 1939 Jämin kuvissa laskuvarjoja näkyy piloteilla enemmän kuin ennen, mm.uudella kaksipaikkaisella Kranichilla lennettäessä käytettiin varjoja.

 

Jukka

>

[Pasi Pirttikoski 267]

Kiitos hyvistä vinkeistä!

 

Pitää jatkaa etsintää.

 

Tälläiseen sopimukseen, joka ei kylläkään ihan peruskysymykseen vastaa, "törmäsin" viimeksi Kansallisarkistossa. Siellä olisi vielä monta mappia...

 

[Jukka Nisula 2 280]

Ruotsalaisessa Flygning-lehdessä, toukokuun numerossa 1938, on Toivo B. Nissisen artikkeli Jämijärven purjelentokoulusta. Eräässä kohdassa on näin:

 

"Nästa sommar få vi instrument i vara maskiner - d.v.s. de viktigaste instrumenten - ovh vid flygningar med effektmaskiner medföres alltid hädanefter fallskärm."

 

Ensi kesänä saamme mittareita koneisiimme, toisin sanoen tärkeimmät mittarit, ja lennoilla tehokoneilla käytetään täst edes aina laskuvarjoja.

 

 

Jukka

[Pasi Pirttikoski 267]

Tuosta ruotsalaislehdestä voisi päätellä, että kaudelle 1938 on kaikkiin tehokoneisiin saatu laskuvarjot. Kaudella 1937 varjoja olisi ollut käytössä neljä ("Irti"-kirjan perusteella).

 

30-luvulla oli Ilmapuolustusliitolla ajatuksia saada hyppykoulutuskeskus Jämille. Näin ainakin voi päätellä tästä "ILMOJEN KENRAALI JA KIISTELTY KOMENTAJA" kirjan alla olevasta otteesta. Todennäköisesti Nissinen oli aktiivi tämänkin asian suhteen.

 

p>

[Jukka Nisula 2 280]

Mietin itsekin tuota Nissisen kirjoittamaa "ensi kesänä". Juttu on tullut ulos toukokuussa -38, mutta kirjoitettu varmasti aiemmin esim. talvella/keväällä. Silloin se tarkoittaa jo kesää -38. Tehokoneilla taasen tuolloin tarkoitettu lähinnä Schleicher Rhönbussard-koneita. Babyt oli luokiteltu harjoituskoneiksi. "Suurtehopurjehtijat" Weihet ja Kranich tulivat Jämille vasta kesäkuun alussa 1939.

 

Jukka