Airpron työehtokiistasta johtuvat lakot ja tukitoimet

[Kimmo Hytönen 0]

Tarvitaanko valtiota omistamaan Airpro nimistä firmaa? Ilmeisesti Finnairille tehdään kiusaa koska se on valtion eli meidän yhdessä omistama lentoyhtiö. Jospa pilkotaan ja myydään Airpro eniten tarjoaville...

[Tero Ekholm 15]

Ihan uteliaisuudesta, jos lakkoase on mennyttä aikaa, mitä ehdotatte tilalle?

 

Ja en todellakaan ole mikään lakkokenraali, kolmekymmentä vuotta työelämässä ja niistä yksi päivä lakossa vuonna 1987. Laittomia lakkoja en todellakaan hyväksy.

[Olavi Uotila 184]

Toiset lakkoilevat saadakseen jotain lisää, toiset taas ovat työttömiä - siinä sitä solidaarisuutta. Lisäksi noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä, jotka eivät istu missään neuvottelupöydässä, vaan Lipposet voivat hakata mennen tullen. Näin se Suomi nousee.

[Seppo Kolehmainen 1 868]

Haluaisin hieman valaista Kimmon (Hytönen) kirjoituksen kysymystä. Emme todellakaan tarvitse Airprota mihinkään, mutta sen syntyhistoria onkin taas oma juttunsa. Kun silloinen Ilmailuhallitus liikelaitostettiin noin 30 vuotta sitten, sille suotiin lain mukaan monopoli infrastruktuurin vuokraamiseen lentokentillä. Mutta ei enää monopolia olemassaolevaa infrastruktuuria hyödyntävään liiketoimintaan. Silloiselle pääjohtaja Mikko Talvitielle tämä ei sopinut. Hän halusi toimia monopoliasemassa jokseenkin kaikessa lentokentillä tapahtuvassa liiketoiminnassa. Hän tapatti lähes kaikki ne yritykset, jotka halusivat kehittää lentokenttien infrastruktuuria hyödyntävää ja ilmaliikennettä palvelevaa liiketoimintaa. Tiedän tämän siitä, kun itse pyrin kehittämään erilaisia palvelukonsepteja ja se estettiin niin härskeillä toimenpiteillä, että vieläkin puistattaa. Talvitiekin ymmärsi jossain vaiheessa, että jos hän jatkaa lain vastaista toimintaa estämällä laillinen liiketoiminta, hän itse joutuu itse lukemaan tiilenpäitä. Niinpä hän perusti Liikelaitoksen täysin omistaman tytäryhtiön, joka kilpaili näennäisen tasavertaisesti muiden yrittäjien kanssa. Mutta vain näennäisesti, koska Liikelaitos infrastruktuurin vuokraajana suosi omistamaansa tytäyhtiötään kaikessa ja kaikin käytettävissä olevin, laillisin ja laittomin keinoin. Esimerkiksi muiden omistamalle yritykselle ei löytynyt toimitilaa mutta tytäryhtiölle löytyi. Tai muiden omistamalle yritykselle vuokrattiin tontti lentokone- tai muuta hallia varten sopimuksella, että maapohja on luovutettava 10 vuoden kuluttua tasoitettuna lentoaseman päällikön hyväksymässä kunnossa. Tytäryhtiöllä ei ollut näitä rajoituksia. Tai tarjouskilpailuja järjestettiin uudelleen niin monta kertaa, että muiden omistamat yhtiöt lopulta ymmärsivät, ettei heidän yksinkertaisesti sallita tehdä laillista liiketoimintaa. Tämä on Airpron synkkä ja härski syntyhistoria.

 

Seppo            

[Kimmo Hytönen 0]

Jep. Miksi tarvitaan valtio omistajaa alalla?

Meidän omat rahat pitäisi investoida kriittisiin toimintoihin. Airprot pitäisi myydä ainakin ennen sähkö- tai tietoverkkoja. Näillä Airpron tapaisilla "firmoilla" ei ole taloudellisen paineen alla toimivaa johtoa, jote ne tuppaa häiritsemään markkinoiden toimintaa. Seurauksena on yhteiskunnan kilpailukyvyn heikkeneminen. Siitä maksetaan nyt hintaa. Tietysti joku ajattelee, että ei yksi Airpro olesyynä siihen että elintasomme on jyrkästi heikkenemässä. Totuus kuitenkin on että pienistä puroista muodostuu virta.

 

Nyt meillä pelotellaan ihmisiä yksityisellä terveydenhuollolla. Ihan tiedoksi että toimii ihan hyvin mm Ruotsissa ja Kanadassa. Ja rahaa on säästynyt kunnissa joissa terveyskeskusten pyöritäminen on kilpailutettu ja ulkoistettu. Ja ihmisetkin ovat tyytyväisempiä palveluun. Hoidonhan meillä maksaa sairausvakuutus jo nyt.

[Esa Karanko 1 317]

Emme todellakaan tarvitse Airprota mihinkään, mutta sen syntyhistoria onkin taas oma juttunsa.

 

Pääkonttorissa työskenteleville oli heti selvää, että Airpro ei ole mikään oikea liikeyritys. Se on Finavian keino päästä kuorimaan kerma päältä. Tänäkin päivänä Airpro on valtion omistaman Finavian jatke. Valtio häärää ilmailualalla monopolioikeudella. Se on ollut liikenne ja viestintäministeriön tarkoitus Finavian perustamisesta lähtien.

 

Menneillään olevaa työriitaa on vaikea sopia, koska toisena osapuolena on tosiasiassa valtio. Saapa nähdä mitä vielä tapahtuu.

 

Esa

[Topi Falkenberg 417]

Tiistain lakko on peruttu neuvottelujen vuoksi: http://yle.fi/uutiset/3-9505460

Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan Ilmailualan unioni IAU on ilmoittanut työnantajaosapuolelle Paltalle haluavansa peruuttaa tiistain lakon ja Palta on siihen suostunut.

[Olavi Uotila 184]

Näihin Ilkan provoihin on melko hyödytöntä vastata, mutta koska tietämättömyyttä on näköjään myös muiden foorumilaisten keskuudessa niin olkoon, vans ö ken, menneeksi: Kapitalistiseen yhteiskuntaan kuuluu ammatillinen järjestäytymisvapaus, tämä on demokratiassa elävän ihmisen perusoikeus! Kapitalistisessa yhteiskunnassa työntekijän tarkoitus on myydä työpanos mahdollisimman kalliilla työnantajalle! Ammattiliiton neuvotteluoikeus tuo työntekijän tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi työnantajan rinnalle. Kahden kauppa tässä on kysymyksessä, ja nyt sitä vauhditetaan laillisin tukitoimin. Tervetuloa 2010-luvulle ystävät.

 

Minä en nyt kyllä ymmärrä, mitä ihmeellistä tässä on ajatellen 2010-lukua. Suomessa on lakkoiltu, ainakin sodan jälkeen, vaikka kuinka paljon. Myös tukilakkoiltu. Ihmeellistä olisikin se, jos pikkuhiljaa päästäisiin lakkoilusta eroon, tai ainakin vähemmälle. Mikä mahtaa olla sellainen vuosisata tai -tuhat?

Tukilakko se varsinainen kummajainen onkin. Voimassaoleva sopimus, ja sitten vaan joku järjestöjyrä julistaa tukilakon viattomille osapuolille. Ei kovin sivistynyttä, demokraattista toimintaa.

[Topi Falkenberg 417]

No, aika moni tässä ketjussa on yrittänyt hokea, että lakkoilu ei ole tätä päivää, mutta jos ja kun 2017 joku ala on lakossa niin se kyllä on todellinen vaikuttamiskeino. Tukilakko-oikeus on vahva vipuvarsi työnantajien lähtökohtaisesti vahvempaa neuvotteluasemaa kohtaan. Takataskussa ay-liikkeellä on vielä yleislakko, esim. yleisitovuuden kyseenalaistavassa tilanteessa. Aikaisemmin jo esitettiin kysymys, mikä olisi paremoi keino kuin lakko, jos työsopimusta ei saada neuvoteltua? Mitä sinä ehdottaisit Olavi tilalle?

[Tarmo Kallio 249]

Minä en nyt kyllä ymmärrä, mitä ihmeellistä tässä on ajatellen 2010-lukua. Suomessa on lakkoiltu, ainakin sodan jälkeen, vaikka kuinka paljon. Myös tukilakkoiltu. Ihmeellistä olisikin se, jos pikkuhiljaa päästäisiin lakkoilusta eroon, tai ainakin vähemmälle. Mikä mahtaa olla sellainen vuosisata tai -tuhat?

Tukilakko se varsinainen kummajainen onkin. Voimassaoleva sopimus, ja sitten vaan joku järjestöjyrä julistaa tukilakon viattomille osapuolille. Ei kovin sivistynyttä, demokraattista toimintaa.

 

Eihän mitään kunnon lakkoja ole ollut pitkään aikaan. Ja nyt ne seuraavana syksynä vasta alkavatkin   Kunnon lakko kestää monia kuukausia, tai niin kauan kun yritys ja sen typerä johto on konkurssissa  

[Olavi Uotila 184]

Eihän mitään kunnon lakkoja ole ollut pitkään aikaan. Ja nyt ne seuraavana syksynä vasta alkavatkin   Kunnon lakko kestää monia kuukausia, tai niin kauan kun yritys ja sen typerä johto on konkurssissa  

 

Niinpä niin. Se on se keino, jolla Suomi nousee lamasta. Keskustelu menee yhä tyhmempään suuntaan. 

[Olavi Uotila 184]

No, aika moni tässä ketjussa on yrittänyt hokea, että lakkoilu ei ole tätä päivää, mutta jos ja kun 2017 joku ala on lakossa niin se kyllä on todellinen vaikuttamiskeino. Tukilakko-oikeus on vahva vipuvarsi työnantajien lähtökohtaisesti vahvempaa neuvotteluasemaa kohtaan. Takataskussa ay-liikkeellä on vielä yleislakko, esim. yleisitovuuden kyseenalaistavassa tilanteessa. Aikaisemmin jo esitettiin kysymys, mikä olisi paremoi keino kuin lakko, jos työsopimusta ei saada neuvoteltua? Mitä sinä ehdottaisit Olavi tilalle?

 

Minä ehdotan, että suomalaiset kävisivät opintomatkalla Ruotsissa. Esim. vuonna 2014 Suomessa oli 143 lakkoa, Ruotsissa 5. Suomen lakoista huomattava osa oli lisäksi laittomia. Että se siitä 2010-luvusta.

[Topi Falkenberg 417]

Niinpä niin. Se on se keino, jolla Suomi nousee lamasta. Keskustelu menee yhä tyhmempään suuntaan. 

 

Mielestäni on melko yliampuva, jopa harhainen, ajatus, että Suomi nousisi lamasta lakot kieltämällä. Lakoissa on tietysti ensisijaisesti kysymys työehtojen ja palkkauksen parantamisesta, toisisjaisesti taustalla kytee kuitenkin työmarkkinoiden ikuisesti jatkuva valtataistelu. Ja juuri äsken EK:n isopäällikkö antoi asiasta oivan esimerkin päästämällä älykkään lausuman tulevan palkkakehityksen tarpeesta. Neuvostoliitossa ei lakkoja sallittu, sekö sitten on se ihanneyhteiskunta johon toivoisit lainsäädäntömme kehittyvän? Kysyn vielä mikä on mielestäsi oikea tie edetä, jos se ei ole lakko, silloin kun työnantaja ei halua sopia työehdoista ay-liikkeen kanssa? Ruotsin tie ei ole vastaus, koska Suomessa asioista ei osata sopia ilman riitaa. Neuvotteluissa tarvitaan aina kaksi osapuolta.

[Olavi Uotila 184]

Mielestäni on melko yliampuva, jopa harhainen, ajatus, että Suomi nousisi lamasta lakot kieltämällä. Lakoissa on tietysti ensisijaisesti kysymys työehtojen ja palkkauksen parantamisesta, toisisjaisesti taustalla kytee kuitenkin työmarkkinoiden ikuisesti jatkuva valtataistelu. Ja juuri äsken EK:n isopäällikkö antoi asiasta oivan esimerkin päästämällä älykkään lausuman tulevan palkkakehityksen tarpeesta. Neuvostoliitossa ei lakkoja sallittu, sekö sitten on se ihanneyhteiskunta johon toivoisit lainsäädäntömme kehittyvän? Kysyn vielä mikä on mielestäsi oikea tie edetä, jos se ei ole lakko, silloin kun työnantaja ei halua sopia työehdoista ay-liikkeen kanssa? Ruotsin tie ei ole vastaus, koska Suomessa asioista ei osata sopia ilman riitaa. Neuvotteluissa tarvitaan aina kaksi osapuolta.

 

Vastasit jo itse omaan kysymykseesi: Tässä junttilassa riidellään aina. Jos ei siitä päästä eroon, homma jatkuu tällaisena hamaan auringon sammumiseen asti. Kannattaisi mieluummin yrittää muuttaa toimintatapoja, muuten ei mikään muutu.

 

Neuvotteluissa tarvitaan aina kaksi osapuolta? Esim. pienyrittäjät ovat törkeästi syrjitty joukko. Isot sanovat vain, että "Sopimus on nyt yleispätevä", ja sitä sitten sovelletaan sellaisiinkin, joilla ei ole ollut mitään vaikuttamisen mahdollisuutta. Se ei ole sopimista, vaan diktatuuria.

[Topi Falkenberg 417]

Vastasit jo itse omaan kysymykseesi: Tässä junttilassa riidellään aina. Jos ei siitä päästä eroon, homma jatkuu tällaisena hamaan auringon sammumiseen asti. Kannattaisi mieluummin yrittää muuttaa toimintatapoja, muuten ei mikään muutu.

 

Neuvotteluissa tarvitaan aina kaksi osapuolta? Esim. pienyrittäjät ovat törkeästi syrjitty joukko. Isot sanovat vain, että "Sopimus on nyt yleispätevä", ja sitä sitten sovelletaan sellaisiinkin, joilla ei ole ollut mitään vaikuttamisen mahdollisuutta. Se ei ole sopimista, vaan diktatuuria.

 

Ruotsalaisia emme ole ja venäläisiksi emme tule, olkaamme siis itsepäisiä - tämähän se on meidät pitänyt pinnalla läpi vuosisatojen. Pienyrittäjän olisi hyvä ymmärtää, valittamisen sijaan, että yrittäjän riski ei kapitalismissa kuulu työntekijöille! Nyt kiistan vastapuolena on valtiojohtoinen osakeyhtiö, johon on kohdistettu tukitoimineen täysin laillinen työtaistelutoimenpide. Toivotaan pikaista sopimusta osapuolten välille.

[Ilkka Mannikainen 776]

Pienyrittäjän olisi hyvä ymmärtää, valittamisen sijaan, että yrittäjän riski ei kapitalismissa kuulu työntekijöille!

 

Tätä jaksat jankuttaa vuodesta toiseen. Ja olet väärässä.

 

Kyllä kun palkanmaksu loppuu niin se riski kuuluu ja toteutuu aika hyvin työntekijälle. 

[Topi Falkenberg 417]

Tätä jaksat jankuttaa vuodesta toiseen. Ja olet väärässä.

 

Kyllä kun palkanmaksu loppuu niin se riski kuuluu ja toteutuu aika hyvin työntekijälle. 

 

Ja taas tuli huti Ilkka  . Työnantajan tärkein velvoite on palkanmaksu, kun kyky siihen hiipuu alkavat yt-neuvottelut - joka tosin käytännössä ovat hyvin usein sanelut. Irtisanomisen jälkeen toteutuu se, että nautitaan ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa + sosiaalitukea kunnes löydetään uusi työpaikka. Ei työntekijä ole mitenkään naimisissa yrittäjän ahdinkoon.

[Vesa Ravanti 11]

Ja taas tuli huti Ilkka  . Työnantajan tärkein velvoite on palkanmaksu, kun kyky siihen hiipuu alkavat yt-neuvottelut - joka tosin käytännössä ovat hyvin usein sanelut. Irtisanomisen jälkeen toteutuu se, että nautitaan ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa + sosiaalitukea kunnes löydetään uusi työpaikka. Ei työntekijä ole mitenkään naimisissa yrittäjän ahdinkoon.

 

Ja palkat ovat se viimeinen erä minkä työnantaja jättää maksamatta, yrityksestä riippumatta. Verot ja työnantajamaksut maksetaan sitten seuraavana, jos on tiukkaa. Muut odottakoon vuoroaan. Puheenaolevaan kiistaan en osaa asiaan perehtymättömänä ottaa kantaa, mutta lakko-oikeutta ei tule suuremmin rajata. Toki tiettyjä ongelmia on kuten esimerkiksi pienten porukoiden - ahtaajat esimerkkinä - kyky laittaa muu yhteiskunta polvilleen + ns laittomat lakot (työrauhan vallitessa), mutta pieniä ongelmia nuo ovat kokonaisuuteen nähden. Ja Suomessa lakkoillaan loppujen lopuksi aika vähän.

[Olavi Uotila 184]

Ja Suomessa lakkoillaan loppujen lopuksi aika vähän.

 

Mikä on aika vähän?

[Vesa Ravanti 11]

Mikä on aika vähän?

 

No, sanotaan keskiverrosti sitten http://yle.fi/uutiset/3-8487730 Lisätään tähän vielä, etten oman työurani aikana ole ollut päivääkään lakossa. 2000-luvun alussa oli kerran lähellä, mutta tuolloinkin olisin ollut rikkurina duunissa. Onneksi sitäkään lakkoa ei tullut. Toisen kerran oli lähellä noin kymmenen vuotta myöhemmin, mutta silloin lakko kohdistui pariin suuryritykseen, riita saatiin onneksi sovittua ennen koko alan lakkoa.

[Olli Vainio 3]

Ruotsalaisia emme ole ja venäläisiksi emme tule, olkaamme siis itsepäisiä - tämähän se on meidät pitänyt pinnalla läpi vuosisatojen. Pienyrittäjän olisi hyvä ymmärtää, valittamisen sijaan, että yrittäjän riski ei kapitalismissa kuulu työntekijöille!

Yleissitova työehtosopimus ei kyllä korreloi mielestäni sen kanssa, että onko yrittäjän riski työntekijöillä vai ei. Lähinnä minun mielestä on ihan käsittämätöntä, että jaksetaan jankuttaa sopimisen kulttuurista, kun samaan aikaan tuhansille pienyrityksille tungetana kurkusta alas pakkopullana sopimus johon eivät ole osapuolina voinee yhtään mitenkään vaikuttaa. Yleissitovuuden voisi nyt alkuun poistaa esimerkiksi niiltä yrityksiltä jotka eivät ole yhteistoimintaa koskevan lain piirissä. Mielummin tietysti kokonaan.

[Vesa Ravanti 11]

Yleissitova työehtosopimus ei kyllä korreloi mielestäni sen kanssa, että onko yrittäjän riski työntekijöillä vai ei. Lähinnä minun mielestä on ihan käsittämätöntä, että jaksetaan jankuttaa sopimisen kulttuurista, kun samaan aikaan tuhansille pienyrityksille tungetana kurkusta alas pakkopullana sopimus johon eivät ole osapuolina voinee yhtään mitenkään vaikuttaa. Yleissitovuuden voisi nyt alkuun poistaa esimerkiksi niiltä yrityksiltä jotka eivät ole yhteistoimintaa koskevan lain piirissä. Mielummin tietysti kokonaan.

Tai sitten, mikä mielestäni on parempi, niin päästettäisiin Suomen Yrittäjät neuvottelupöytään. Olisi sielläkin sananvaltaa. Toki parannusta lienee jo luvassa kun pääsemme keskusliittokierroksista eroon.

[Topi Falkenberg 417]

Yleissitova työehtosopimus ei kyllä korreloi mielestäni sen kanssa, että onko yrittäjän riski työntekijöillä vai ei. Lähinnä minun mielestä on ihan käsittämätöntä, että jaksetaan jankuttaa sopimisen kulttuurista, kun samaan aikaan tuhansille pienyrityksille tungetana kurkusta alas pakkopullana sopimus johon eivät ole osapuolina voinee yhtään mitenkään vaikuttaa. Yleissitovuuden voisi nyt alkuun poistaa esimerkiksi niiltä yrityksiltä jotka eivät ole yhteistoimintaa koskevan lain piirissä. Mielummin tietysti kokonaan.

 

Mikään ei estä pienyrittäjää maksamasta työntekijälleen parempaa palkkaa, tai myöntämästä hänelle työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja parempia loma- tai muita työsuhde-etuja, eli mikä mielestäsi on yleissitovuuden ongelma? Usein käytetty hokemahan kuuluu: Ettei se ole keneltäkään pois mitä toinen tienaa! Toisin sanoen se ei ole pois työntekijältä mitä pienyrittäjä tienaa - tai toisinpäin... Heh heh 

 

Asiaa:

Ilmailualan kiistassa sovintoesitys – vastauksia odotetaan kello 12.

http://yle.fi/uutiset/3-9510865

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Änkyröinti se vaan jatkuu. Kyllä joillain on varaa ja pokkaa temppuilla.

 

Helsingin Sanomiein tietojen mukaan IAU:n hallinto ei käsittele valtakunnansovittelija Minna Helteen antamaa sovintoehdotusta lentoalan kiistassa. Perjantain työseisaus todennäköisesti toteutuu.

 

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/hs-iaun-hallinto-ei-kasittele-valtakunnansovittelija-antamaa-sovintoehdotusta-24342444/

[Olavi Uotila 184]

Mikään ei estä pienyrittäjää maksamasta työntekijälleen parempaa palkkaa, tai myöntämästä hänelle työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja parempia loma- tai muita työsuhde-etuja, eli mikä mielestäsi on yleissitovuuden ongelma? Usein käytetty hokemahan kuuluu: Ettei se ole keneltäkään pois mitä toinen tienaa! Toisin sanoen se ei ole pois työntekijältä mitä pienyrittäjä tienaa - tai toisinpäin... Heh heh 

 

Asiaa:  http://yle.fi/uutiset/3-9510865

 

 

Kysymys onkin siitä, että pienyrittäjiltä on varastettu sopimisoikeus.