Päättymätön (ympyrä) kiitotie.

[Lauri Tarkkonen 0]

uusi Hei, arvoisa kaikkitietävä raati

 

Lentokentät ovat olleet alkujaan pyöreitä, laskut ja nousut ovat tapahtuneet kentän halkaisijalla vastatuuleen.  Nyt on jonkun aikaa tarjottu ajatusta pyöreästä lentokentästä, jossa laskeutumiset ja nousut tapahtuisivat sen kehällä.  Jos ympyrän säde on riittävän iso, niin silloin se ei poikkea paljonkaan suorasta, mutta aina pääsisi laskeutumaan varsin tarkkaan vastatuuleen.  Onko kukaan pohtinut asiaa ja muodostanut mielipidettään? 

 

http://www.endlessrunway-project.eu/

 

 

[Esa Karanko 1 232]

Tämä idea on pulpahdellut esiin aina silloin tällöin. Jos ympyrän halkaisija on tarpeeksi suuri, niin kyllä se on kiitotienä käyttökelpoinen. Ympyrän kaarella voi olla vastakkaisilla puolilla rinnakkaiskiitotiet. Toinen laskuja ja toinen nousuja varten. Kiitotien ylityksiä ei tapahtuisi ollenkaan. Nykyisillä suunnistuslaitteilla mittarilähestymisetkin olisivat mahdollisia.

 

Systeemiin sopisi lateraaliholding. Lentokoneet ajaisivat samassa korkeudessa samankeskeisiä eri suuruisia ympyröitä. Viimeinen liittyisi uloimpaan ympyrään ja etenisi sisään päin kehältä toiselle. Sisimmältä ympyrältä tehtäisiin lasku.

 

:-) Esa

[Juha Lampi 270]

Joo, tää oli hauska skenaario! 

 

Spontaanisti tuli mieleen kaikkea:

 

• lautasen pohjalta leviää ympäristöön vähemmän melua
  
• kiitotie ei koskaan lopu kesken
  
• lähtöloikka suuntautuu aina yläviistoon
  
• vois sinne hiukkaskiihdyttimeen suunnitella jonkun tuupparinkin
  

 

Vanhimmat skenaariot näistä taitavat olla sadan vuoden takaiset

[Ilkka Mannikainen 776]

En ymmärrä lentämisestä mitään mutta miten lähestymiseen tarvittavat valot ja ILS vehkeet asennetaan ja miten moneen "kulmaan" niin etteivät häiritse toisiaan?

[Juha Lampi 270]

Esan viestistä sai jo aavistuksen

 

Eihän näitä vanhoille ilsseille tms. perusteta.

[Timo Lampi 31]

En ymmärrä lentämisestä mitään mutta miten lähestymiseen tarvittavat valot ja ILS vehkeet asennetaan ja miten moneen "kulmaan" niin etteivät häiritse toisiaan?

 

Miksi nykypäivänä tai lähitulevaisuudessa homman pitäisi perustua erivärisiin valoihin ja RF- taajuuksilla toimiviin suuntasäteisiin?

[Jori Lamberg 90]

Kokeilkaa itse. Google maps auki ja sieltä etsitte Helsinki-vantaan kentän. Zoomaa kartta sopivan kokoiseksi ruudulle jotta kiitotie 04r näkyy kivasti. Aseta jokin pyöreä ( mulla se oli jälkiruokakulho ) niin että se yhdestä kohdasta menee pitkin kiitotie 04r. Minulla kulho oli kiitotiestä länteen ja sen reuna ylitti lännessä vihdintien  (120). Myös Klaukkala jää vähän jalkoihin. Ympyrän koolle perspektiiviä.

 

Muokattu, syy: ilmansuunnat hakusessa.

[Ari Siltavuori 6]

Kokeilkaa itse. Google maps auki ja sieltä etsitte Helsinki-vantaan kentän. Zoomaa kartta sopivan kokoiseksi ruudulle jotta kiitotie 04r näkyy kivasti. Aseta jokin pyöreä ( mulla se oli jälkiruokakulho ) niin että se yhdestä kohdasta menee pitkin kiitotie 04r. Minulla kulho oli kiitotiestä itään ja sen reuna ylitti idässä vihdintien  (120). Myös Klaukkala jää vähän jalkoihin. Ympyrän koolle perspektiiviä.

 

Ajatuksena on laittaa lentokenttätoiminnot ympyrän sisään ja minihalkaisijana on mainittu 3km, jonka sisään lentokenttätoimmot sopisivat.

 

Esimerkiksi tässä http://www.endlessrunway-project.eu/downloads/d4.3-simulation-modelling-and-analyses-v2.pdf hankedokumentissä on ympyrän säde 1570m (halkaisija 3140m), jolloin ympyräkiitotien 10 asteen kiitoratasegmentin(kaaren) pituus on 548m.

Jos vaaditaan ympyräkaaren jänneviivan pituudeksi kiitotiepituus, niin kyllä ympyrällä mittaa tulee.

[Jori Lamberg 90]

Eli 747 mtow ja piirun alle v1 puhallin rikko,  niin sitähän ajellaan täysi kierros ympäri.  ;D

 

No ei sentään, mutta kyllä se mutka varmasti oman mausteensa antaa ja tietenkin juuri silloin kun puuhaa ja pärinää räikistä muutenkin omiksi tarpeiksi.

[Timo Lampi 31]

Kokeilkaa itse. Google maps auki ja sieltä etsitte Helsinki-vantaan kentän. Zoomaa kartta sopivan kokoiseksi ruudulle jotta kiitotie 04r näkyy kivasti. Aseta jokin pyöreä ( mulla se oli jälkiruokakulho ) niin että se yhdestä kohdasta menee pitkin kiitotie 04r. Minulla kulho oli kiitotiestä länteen ja sen reuna ylitti lännessä vihdintien  (120). Myös Klaukkala jää vähän jalkoihin. Ympyrän koolle perspektiiviä.

 

Tämähän on vain spekulaatiota. Nykyisille paikoilleen ei oikein missään voisi mahtua tuollainen kenttä.

 

Toisaalta sitä perspektiiviä: lätkäiskäähän jotain keski- Euroopan isoja satamia, tai etenkin Kiinan tjsp. vastaavia Helsingin päälle.. siinä jää lentokentät kakkoseksi niin että heilahtaa. Siitä huolimatta meillä täällä sentään on oikeasti tyhjää tilaa, toisin kuin ruuhkaisemmissa maissa.

[Jori Lamberg 90]

Hauskahan  se on spekuloida, mä en vain näe valtavaa lisäarvoa tällä. Kovalla tuulella se on sama kuin yksi kiitotie. Ja hyvällä kelillä voi käyttää kaikkia tavallisiakin kiitoteitä. Lisähaasteita tämä ympyrä kyllä tarjoaa. Tuo kallistuskin voi olla kova paikka dash 8 kintuille jos tulee vähänkään huonosti.

 

Näen tässä mahdollisuuksien sijaan vain lisäkuormaa lentäjille. Eikös laskut ja nousut ole työkuormaltaan muutenkin haastavia. Varsinkin huonossa kelissä.

[Juha Pesu 15]

Nyt on jonkun aikaa tarjottu ajatusta pyöreästä lentokentästä, jossa laskeutumiset ja nousut tapahtuisivat sen kehällä.  Jos ympyrän säde on riittävän iso, niin silloin se ei poikkea paljonkaan suorasta, mutta aina pääsisi laskeutumaan varsin tarkkaan vastatuuleen.  Onko kukaan pohtinut asiaa ja muodostanut mielipidettään? 

 

 

Tuota on kokeiltukin jo yli 50 vuotta sitten Arizonassa GM:n autojen nopeusradalla, joka oli 15 astetta sisäänpäin kallistettu, kehältään 9,6 km mittainen ympyrärata. Tuolloin suoritettiin onnistuneesti laskuja ja lentoonlähtöjä paitsi yksimoottorisilla harjoituskoneilla, myös nelimoottorisella potkurikoneella ja laivaston suihkuhävittäjällä.

 

Jokasään operointia matkustajalentoliikenteessä ei olisi mielekästä yrittää tuollaisella konseptilla. Kehästä pitäisi tehdä valtavan suuri, ja tulisi nykyistä paljon hankalammaksi järjestää lennonjohtomenetelmät, lähestymismenetelmät, estevaratarkastelut, suoritusarvolaskennat, yms. Puhumattakaan siitä, että jo suoralla kiitotiellä meillä nykyajan reaalimaailman lentäjillä on ihan kylliksi haastetta operoida turvallisesti, kun on liukasta, tuulista, huonoa näkyvyyttä, yllättäviä moottori- ja muita vikoja, yms.

 

Ei ympyrälentokenttä mahdoton olisi, mutta hyödyt eivät ylittäisi haittoja, eli ei siinä kokonaisuuden kannalta olisi järkeä. Varmasti se saataisiin kirjoituspöydän takana miettimällä toimimaan, ja ennakkoluulottomat simulaattorilentäjät voisivat tykätäkin ajatuksesta, mutta enpä usko, että sellaista miehitetyille matkustajalentokoneille koskaan toteutetaan. Vanhan koulukunnan lentäjät pitää saada ensin eläkkeelle ja ehkä jopa maan multiin, koska eivät meidän kykymme ja uskomme riittäisi tuommoiseen.

[Tumi Hämäläinen 716]

Eikös Suomessakin ollut sota-aikaan joku kenttä, jossa voitiin tulla tai lähteä mistä/mihin suuntaan tahansa? En nyt jaksa kaivella, mutta näin muistelin.

[Jukka Nisula 2 265]

Eikös Suomessakin ollut sota-aikaan joku kenttä, jossa voitiin tulla tai lähteä mistä/mihin suuntaan tahansa? En nyt jaksa kaivella, mutta näin muistelin.

 

Suomessa on ollut alunperin kaksi täysin pyöreää kenttää, 1937 valmistunut Siikakangas Ruovedellä ja pari vuotta sen jälkeen käyttöön otettu Oritkari Oulussa. Puumalan kenttäkin oli melkein pyöreä, mutta ei kunnolla, vaan vähän soikeahko.

 

Yleensäkin lähestulkoon kaikki 1930-luvulla rakennetut kentät olivat sen mallisia aukioita, että niistä voitiin startata ja laskea lähes joka ilmansuuntaan. Usein ne olivat nelikulmion tai suunnikkaan muotoisia. Turun Artukaisissakin oli kiitoteitä joka ilmansuuntaan.

 

Jukka

 

[Pekka Holopainen 98]

Eikös Suomessakin ollut sota-aikaan joku kenttä, jossa voitiin tulla tai lähteä mistä/mihin suuntaan tahansa? En nyt jaksa kaivella, mutta näin muistelin.

 

Täysin ympyränmuotoinen sotakenttä taisi olla vain Siikakangas (Oritkaria en tiennytkään). Pyöreitä, pyöreähköjä kenttiä tai sellaisia, joilta voitiin nousta/joille voitiin laskea eri suunnista oli enemmänkin. Jäppilä, Kaukjärvi, Mensuvaara, Naarajärvi, Raulampi, Sakkola, Savitaipale, Suulajärvi, Suur-Merijoki, Vesivehmaa ja Äänislinna - ainakin nuo Jukan mainitsemien lisäksi.

 

Monilla noista kentistä oli toki päälasku ja -noususuunnat ja etenkin talvella aurattiin tai jyrättiin kiitotie(t) vain johonkin tiettyyn suuntaan.

 

Pekka

 

 

[Ari Aho 62]

Helsingin lentoaseman (=Malmi) vihkiäiskirja toteaa ulkomuistista siteerattuna näin: "I-luokan maalentoasemalla tulee olla kiitoaluetta 600m kaikkìn ilmansuuntiin. Helsingissä on tämän lisäksi 800m kahdeksaan pääilmansuuntaan" Pyöreä kenttä oli siis 30-luvulla standardi.

[Jorma Laiho 448]

Tässä vielä linkki BBC:n juttuun aiheesta :

http://www.bbc.com/news/magazine-39284294

[Mikko Sinervä 0]

Sitten kun vielä lisää kilometrin lähestymisvalomaton joka suuntaan, niin ajatuksen järjettömyyden alkaa hahmottamaan.

 

Päivä ja VMC -operointiin ihan jees.

[Patrick Ojanen 239]

Entäs sitten jos yöaikaan olisikin neljästä suunnasta valot ja ILS/vastaava?

[Jouni Kiuru 10]

Entäs sitten jos yöaikaan olisikin neljästä suunnasta valot ja ILS/vastaava?

 

Minkälaisiin minimeihin ajattelit päästä ja missä kohdin? ILS ajattaa nykyteknologialla suoraan vielä monia vuosia, jossain vaiheessa lähestymistä pitäisi siirtyä kaartolentämiseen, tapahtuisiko tämä minimin ylä- vai alapuolella? Huomioidaanko kallistetun kiitotien yläreuna estevaroissa? Miten LVP minimeihin (100 / 0 jalkaa) ajaminen? Joo eiköhän jätetä tää nykyteknologialla vfr-toimintaan...?

[Patrick Ojanen 239]

Minkälaisiin minimeihin ajattelit päästä ja missä kohdin? ILS ajattaa nykyteknologialla suoraan vielä monia vuosia, jossain vaiheessa lähestymistä pitäisi siirtyä kaartolentämiseen, tapahtuisiko tämä minimin ylä- vai alapuolella? Huomioidaanko kallistetun kiitotien yläreuna estevaroissa? Miten LVP minimeihin (100 / 0 jalkaa) ajaminen? Joo eiköhän jätetä tää nykyteknologialla vfr-toimintaan...?

 

En ajatellut vielä sen pidemmälle, mutta tosiaan varmaankin suhteellisen hankala nyky menetelmillä toteuttaa.

[Esa Karanko 1 232]

Look ma no hook

 

Ympyrän muotoisella kiitotiellä taitaa olla isoja haittoja. Kaarrossa lentokoneen sakkausnopeus nousee ja kenttä tarvitsee valtavan maa-alan. Liukkaus voi estää käytön. Renkaan räjähtäminen saattaa johtaa suuriin vaikeuksiin.

 

Jos sivutuuli on ongelma, niin neliön muotoinen kenttä on toteuttamiskelpoisempi. Lasku ja lentoonlähtö vastakkaisilta sivuilta. Terminaali keskellä. Juna- ja autotunnelit kiitoteiden ali terminaaliin.

 

Hyväksi havaittu ratkaisu on ristikkäiset kiitotiet. Varjopuolena ovat kiitotien ylitykset.

 

Kaikkein tehokkain kiitotie on lentotukialus. Se voi kääntyä vastatuuleen. Suurin osa huolto- ja tukitoimista tapahtuu kiitotien alla.

 

Ehkäpä Helsingin edustalle voisi ankkuroida ison lentotukialuksen. Rakennusmaata vapautuisi paljon.

 

 

:-)     Esa

[Pirkka Mattila 1]

Heitetään lisää haasteita: josko se kiitotie olisikin enemmänkin vielä spiraalin mallinen, jolloin isommat koneet käyttäisivät ulompia kehiä ja pienemmät voisivat operoida sisemmille kehille? 

[Ari Siltavuori 6]

Think outside the box!

 

Kuinka kaukana kynnykseltä high speed exit voi sijaita ero kokoluokan koneilla (0-tuuli, ISA+15)?

Aka kuinka pitkä (suorahkon) kiitotien on oltava.

[Lauri Kangas 6]

Kaikkein tehokkain kiitotie on lentotukialus. Se voi kääntyä vastatuuleen.

 

Sen lisäksi että tukialus voi kääntyä vastatuuleen, se voi myös aiheuttaa vastatuulen.

 

Mutta: Jos tyynellä merellä on lähekkäin kaksi lentotukialusta jotka lentävät ajavat eri suuntiin, niin mistä pilotti tietää kumpi niistä suunnista määrittelee sen myötätuulen suunnan, jonne on hengenvaarallista kaartaa?

 

Edit: Niinhän mä just sanoin..