Päättymätön (ympyrä) kiitotie.

[Jouni Kiuru 10]

Sen lisäksi että tukialus voi kääntyä vastatuuleen, se voi myös aiheuttaa vastatuulen.

 

Mutta: Jos tyynellä merellä on lähekkäin kaksi lentotukialusta jotka lentävät eri suuntiin, niin mistä pilotti tietää kumpi niistä suunnista määrittelee sen myötätuulen suunnan, jonne on hengenvaarallista kaartaa?

 

Minusta se on vaarallista, että kaksi lentotukialusta lentää...saatikka vielä eri suuntiin...  8)

[Matti Hyötyniemi 429]

Minusta se on vaarallista, että kaksi lentotukialusta lentää...saatikka vielä eri suuntiin...  8)

 

Joo, mutta sellaisia on sentään rakennettu

https://en.wikipedia.org/wiki/Airborne_aircraft_carrier

 

ja vuoren sisään rakennettuja kiitoteitäkin

http://www.dailynk.com/english/read_print.php?cataId=nk00100&num=3541

 

Mutta rengasmaisia kiitoteitä ei kai yhtään? Ihme juttu.. 

[Mikko Tuomi 416]

Loppuosahan olisi toki DME arc. Kova jäbä saa olla että sen minimeissä vetää

 

[Teo Pelho 4]

Taas pulpahti framille:  http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/1960-luvun-kokeilu-heraa-jalleen-henkiin-kiitorata-joka-ei-paaty-koskaan-6637820

[Pentti Köylijärvi 42]

 

Tuntuu vaikealta ymmärtää, miten käytännössä toimisi ja varsinkin mitkä ovat edut. Artikkelin mukaan halkaisija olisi 3 500, siis R 1 750 m. Ja esimerkiksi autotielle 120 km/h nopeudelle kaarresäteen suositus on 1 500 m. Lentokoneen nousukiidossa ollaan reippaasti yli tuplanopeudella liikkeellä. Lentokoneet ovat maakulkuneuvoina toivottomia autoon verrattuna, nykykoneiden laskutelineetkin on suunnitelu suoraan eteneviksi suuremmilla nopeuksilla. Kallistusksella voidaan kaarresädettä pienentää, mutta sitten vastaan tulevat hitaat nopeudet nousun alussa ja laskun lopussa. Kiitoradalla onneksi voidaan kitka pitää kohtuu hyvänä, ei tarvitse ottaa huomioon talviajan huonoa kitkaa niin kuin maanteillä joudutaan ja siksi kaarteissa sivukallistusta rajoittamaan.

 

Itse mietin eniten sitä, kun laskeutuessa pyörät koskettavat maata ja spoilerien aukeaminen lopettaa siiven nosteen ja aerodynaamisen ohjauksen niin konehan jatkaa tangentin suuntaa. Siinä kohtaa pitää kaarresäteen pitämiseksi saada muita voimia nopeasti apuun. Taitaisi olla (auto)pilotille aika vaativa tehtävä. Varsinkin kun tuon artikkelin mukaan kosketuskohta olisi eri pisteissä kapasiteetin nostamiseksi. Siis sivutuulilaskujakin tehtäisiin

 

Maankäyttökin olisi laajempaa kuin perinteisillä kentillä. 3,5 km:n kiitoratasäteellä kokonaissäde suoja-alueineen lähentelee viittä kilometriä. Sen alueen sisälle taitavat kaikki isoimmatkin kentät mahtua. Ja mistä Euroopassa löytyy isojen kaupunkien läheltä tuon kokoinen vapaa tasainen ympyräalue, jossa kaikkiin suuntiin on riittävästi melusta häiriintymätöntä toimintaa. 

 

 

[Seppo Kohonen 313]

Ehkäpä Helsingin edustalle voisi ankkuroida ison lentotukialuksen.

 

Tarvittaisiin ehkä vähän nykyisiä isompi katapultti, jolla A380 ammuttaisiin takaisin taivaalle. :-P

 

[Jaakko Rantavuori 71]

Tarvittaisiin ehkä vähän nykyisiä isompi katapultti, jolla A380 ammuttaisiin takaisin taivaalle. :-P

Tai vaan riittävän iiiiiiiiso lentotukialus.

[Matti Hyötyniemi 429]

Tuossa BBC:n videota aiheesta;

 

 

Ok, sisäänpäin kallistettu kiitotie saattaisi toimia kivasti vaikka jonkin koneen laskeutumisnopeudella, mutta mitenkäs homma menee operoitaessa kaltevalla kiitotiellä rullausnopeuksilla- vaikka vielä vähän jäätä radan pinnalla? Tai yritettäessä rullata ylämäkeen keskilinjalle lentoonlähtöä varten? Tai tultaessa laskuun pikkukoneella pienellä nopeudella tai laippaongelmaisella jetillä selvästi suuremmalla nopeudella kuin radan suunnittelunopeus?

 

Hurjia ajatuksia joita ei ole kovin pitkälle mietitty edes perus(koulu)fysiikan kannalta, turvallisuusseikoista nyt puhumattakaan, tuntuu nykyään pulpahtavan pinnalle vähän väliä.