Tunnistettavia Maalentoeskadroonan koneita.

[Timo Happonen 0]

Isoisäni palveli Maalentoeskadroonassa Utissa 1920-luvun loppupuolella. Tunnistaisiko joku noita kuvissa näkyviä lentokoneita? Tuo lentosuojassa oleva oikeanpuoleinen kone on mitä ilmeisimmin Koolhoven F.K.31, mutta noista muista minulla  ei ole mitään hajua.

 

 

 

>

[Jukka Nisula 2 235]

Eikös alimmainen ole Fokker C.V-D. Yksi kone hankittiin vuonna 1927 vertailuja varten.

 

Ylemmässä kuvassa koneessa kokardi alapinnalla, onko englantilainen, ranskalainen tms.? Onko myös kokeiltavana vai joku vierailu? Sen takana taustalla voisi olla pari Martinsyde F.4 Buzzard-hävittäjää, joista riisuttu "syyläri" ja potkuri pois. Oikealla on Koolhoven.

 

Jukka

 

[Markku Kanninen 447]

Ylemmän kuvan kone näyttäs olevan ranskalainen Potez 25-A2 jollaisia oli myös yksi Suomen ilmavoimissa tunnuksella PO-40, mootori pellistys ja korkeusperäsin vain vähän erilaiset. Oiskos hommattu tuon vierailun innoittamana? 

https://en.wikipedia.org/wiki/Potez_25#/media/File:Potez_25_A2_Salmson.JPG

Alakuvassa Fokker C.V-E tunnus FO-39 joka hankittiin, kuten Jukka totesi, vuonna 1927

Markku

[Jukka Nisula 2 235]

Hyvä Markku. Alakuvassa on nimenomaan Fokker FO-39, joka oli kuin olikin C.V-E-versio (eikä C.V-D, kuten muistin väärin), vaikka siinä on eri moottori (Gnome & Rhone Jupiter IV 9Ab) kuin myöhemmin Suomeen hankituissa koneissa C.V-E -koneissa, joissa hollantilaisissa oli taasen Bristol Pegasus II M2P -, ruotsalaisissa Nohab Bristol Mercury VIA-  ja norjalaisissa Armstrong Siddeley Panther IIA -moottorit. Melkoinen moottorivariaatio noissakin oli, riippuen mistä maasta niitä Suomeen ostettiin tai saatiin.

 

Tuo Markun arvio ylemmän kuvan Potez-koneesta on varmaankin oikea.

 

Jukka

 

[Timo Happonen 0]

Suunnattomat kiitokset Jukalle ja Markulle tiedoista. Arvasin että vastaukset löytyvät täältä. Teen juttua toisen harrastealan lehteen isoisästäni Otto Happosesta ja nuo koneiden tunnistetiedot ovat hieno lisä siihen. Laitan vielä kuvan yhdestä MS 50 C-koneesta, joka oli myös Utissa käytössä. Tietolähteiden mukaan näitä konetyyppejä oli ilmavoimilla käytössä vuosina 1925-1932 kuusi kappaletta.

 

[Arne Wallen 72]

Alkuperäinen tunnus tuolla koneella on ollut 2G9, vastaanotettu 8.5.1926 ja luovutettu H/MLE lle 11.5.1926.Pyörremyrsky kaatoi selälleen Utissa 2.7.1926.7.5.1927 saannut tuon tunnuksen kertoo Keskinen Partonen Stenman.

[Timo Happonen 0]

Kiitos lisätiedoista. Tuosta Maalentoeskadroonasta on hyvin vähän tietoa. Ainakin netissä. Kiinnostaisi laajemminkin selvittää eskadroonan historiaa, etenkin kun ukkini oli siellä korjauspajan esimiehenä ja autonkuljettajana. Ja erityisesti henkilökohtaisesti kiinnostaa eskadroonan käytössä olleet sivuvaunulliset Harley-Davidson moottoripyörät, joista minulla on myös useita kuvia isoäitini albumista.

[Timo Happonen 0]

Tässä yksi kuva vuosimallin 1927 Harrikasta. Isoisäni on tuo vasemmanpuoleinen herra.

 

p>

[Juha Ritari 243]

Utin alkuajoistakin on aika hyvä kooste (liki 100 sivua sotaa edeltävältä ajalta) Veli Pernaan kirjassa Karjalan Lennoston historia 1918-1980. Kirjastot voisivat auttaa, muuten kirjan painos on alan ihmisten hyllyissä.

[Heikki Kauranne 192]

Mielenkiintoisia kuvia, Timo! Tuosta Potezin vierailusta Uttiin olisi mukava saada lisätietoa. Olikohan syynä maiden ilmavoimien välinen vierailu vaiko Potezin markkinointireissu?

 

Potezin takana hallissa olevat koneet taitavat kuitenkin olla Aero A-11HS:iä nokan muodosta sekä rungon ja siiven välisistä streevoista päätellen.

 

Heikki

[Raimo Heikkinen 2 474]

Timolta huikeita ennennäkemättömiä kuvia. Kiitos!

 

Poistaisin tuon "eskadroona"-sanan, sillä Utissa toiminut lentoyksikkö oli nimeltään Maalentoeskaaderi, johon lentävinä yksikköinä kuuluivat Esikunta, Tiedustelulaivue, Hävittäjälaivue. Yritän pysytellä vuoden 1928 tuntumassa jota aikaa esille tuodut valokuvatkin suunnilleen edustavat. Isoisäsi olisi esilletuotujen konetyyppien perusteella palvellut Tiedustelulaivueessa.

 

Jatkuu..

 

Korjaus:  Joukko-osasto

[Arne Wallen 72]

Kiitos lisätiedoista. Tuosta Maalentoeskadroonasta on hyvin vähän tietoa. Ainakin netissä. Kiinnostaisi laajemminkin selvittää eskadroonan historiaa, etenkin kun ukkini oli siellä korjauspajan esimiehenä ja autonkuljettajana. Ja erityisesti henkilökohtaisesti kiinnostaa eskadroonan käytössä olleet sivuvaunulliset Harley-Davidson moottoripyörät, joista minulla on myös useita kuvia isoäitini albumista.

 

 

Koska valtio on tarkka omaisuudestaan näillä pyörillä oli varmaan ajopäiväkirjat sekä mapit jossa huollot ja korjaukset.Nuo ovat kyllä uskoisin jonnekkin tallennettuna.

[Juha Paulavuo 21]

Mielenkiintoisia kuvia, Timo! Tuosta Potezin vierailusta Uttiin olisi mukava saada lisätietoa. Olikohan syynä maiden ilmavoimien välinen vierailu vaiko Potezin markkinointireissu?

 

Suomen ilmavoimat osti vuonna 1927 yhden Potez 25 A2 -koneen kokeillakseen sen ominaisuuksia. Koneella lennettiin miltei 800 tuntia, mutta lisää koneita ei hankittu. Ainoa kone oli käytössä vuoteen 1936 asti.

[Markku Kanninen 447]

Hallissa tosiaan pilkistää kaksi Hispano-Aeroa jotka tulivat Uttiin Maalentoeskaaderin käyttöön elo-lokakuussa 1927. Ilmavoimien Potez 25 A2 PO-40 tuli Suomeen marraskuussa 1927 ja Fokker C.V-E FO-39 tuli Uttiin lokakuussa 1927. Koneethan oli hankittu vertailukoneiksi uutta tiedustelukonetta valittaessa. Valinta oli tosin jo tehty Hispano-Aeron hyväksi puoli vuotta aikaisemmin. Joten tuo rankalainen Potez saattais hyvinkin olla "myynninedistämiskeikalla"...? Kuvan koneyksilön Salmson tähtimoottori on siitä mielenkiintoinen viritelmä, että se oli vesijäähdytetty tähtimoottori (huom. syyläri rungon alla). PO-40:ssä oli normaali ilmajäähdytetty Jupiter IV.

Markku

[Raimo Heikkinen 2 474]

Järjestyksessä toisessa kuvassa oleva Fokker C.V-E -tiedustelukone vastaanotettiin tehdasuutena ilmailuvoimillemme 20.10.1927. Kuvan päivämäärä (24.8.1928) kertoo, että koneen historiassa on jo ehtinyt tapahtua raskas kaputti pellolle 7.11.1927. Tehdyssä pakkolaskussa rikkoutuivat potkuri, eturunkoa moottoritelineineen, kaikki siipien N-tuet, laskutelineen tuet nurjahtivat, sivuperäsin sekä ylätaso vaurioituivat. Vaurioita tuli vielä lisää onnettomuuspaikalta koneen osia pois kuljetettaessa. Kuorma-auto, jonka lavalla oli koneesta irroitettu mittaritaulu eli "armatuurilauta" kaatui ojaan, jolloin puolentusinaa mittaria rikkoutui. Kone korjattiin Lentokonetehtaalla Santahaminassa ja luovutettiin takaisin  ilmailuvoimille 21.6.1928. Jostain syystä koneessa ei vieläkään näy tunnusta joka olisi voitu maalata korjauksen yhteydessä? Uusien tunnusten muotohan määrättiin kirjeessä 7.5.1927 ja on tänä päivänäkin edelleen voimassa. Tästä koneesta tuli FO-39.

 

Fokkerin takana on alkuperäinen venäläinen lentohangaari joka siirrettiin osina Uttiin aivan 1920-luvun alussa. Oliko se nyt Koivistolta lähtöisin? Lentohalli oli maatiedustelulaivueen käytössä. Halli purettiin vasta vuosien 1969/70 vaihteessa. 1960-luvulla se oli pelkästään laskuvarjojääkärikoulun hyppyharjoitushallina erilaisine telineineen. Itse ehdin kokea hallin sahanpurun täytteisen lattian Suomen Laskuvarjokerhon oppilaana, kun 1969 kävimme siellä harjoittelemassa kaatumisia ennen siirtymistä hyppyharjoitustornille uloshyppyjä tekemään. Purua riitti vaatteiden alla ihoa vasten loputtomasti.. Kuvan vasemmalla reunalla oleva pieni rakennus on edelleen pystyssä!

 

Korjaus: Hangaari ei ollut Koivistolta.

[Timo Happonen 0]

Hei!

 

Aivan mahtavaa ja tarkkaa historiaa noista Utin koneista. Itse kun en ole varsinaisesti ilmailuhistoriaan perehtynyt, käytin tuota eskadroona-sanaa, koska tätini, joka kuvat ja tiedot antoi, käytti tuota nimitystä maalentoeskaaderista. Hän on syntynyt tuolloin ukkini palvelusaikana 1929 Utissa. Noista Harrikoista olisi mielenkiintoista saada ja hankkia lisätietoja, koska se on harrastusaloista lähinnä minua. Luulisi jotain ajopäiväkirjoja tms  tosiaan löytyvän esim. kansallisarkiston kätköistä. Laitan vielä tähän yhden Harrikkakuvan, jossa näkyy hyvin ajajan palveluspuvun mallikin.

 

[Markku Kanninen 447]

Pernaan "Karjalan Lennoston historia 1918-1980" kirjassa on valokuva Utin "maakalustosta" etummaisena kolme Harrikkaa akantappajalla.

Markku

[Jorma Laiho 446]

Moottoripyörien ajopäiväkirjat yms. taitaa löytyä Kansallisarkistosta.

Pienellä koehaulla rekisterin perusteella löytyi heti jotain,esimerkiksi.

http://kronos.narc.fi/aarre/aarre.php?t=arkistoyksikko&ykstunnus=425099&astia

 

Varuskunta Utissa täyttää ensi vuonna 100 vuotta, juhlat on tulossa toukokuussa 2018.

Kuvat voisivat kiinnostaa museon puuhamiehiä.

http://ilmakilta.info

[Raimo Heikkinen 2 474]

Joskus 15 vuotta sitten tuli käsinkirjoitettua tällainen lista. Ei voi kuin hämmästellä eri kulkuneuvoille annettuja samoja rekisterinumeroita..

 

M.L.E. Utti, 8.9.1927.

Koskee: Moottoriajoneuvoja

 

Eskaaderi ilmoittaa (Ilmailuvoimien esikunnalle) autojensa ja moottoripyöriensä numeroista seuraavaa:

 

Henkilöautot:

Dodge-Brothers, SA 301,

Dodge-Brothers, SA 302.

 

Kuorma-autot:

Graham-Brothers, SA 303,

Graham-Brothers, SA 304,

Graham-Brothers, SA 305,

Graham-Brothers, SA 306,

Graham-Brothers, SA 307.

 

Moottoripyörät:

Harley-Davidson, SA 301,

Harley-Davidson, SA 302,

Harley-Davidson, SA 303.

 

Ford startti-auto, SA 309,

Ford startti-auto, SA 310.

 

Graham-Brothers saniteettiauto, SA 311.

 

Timo, oliko isoisäsi nimeltään Otto Happonen? Sen niminen asevelvollinen on ollut kuorma-auton kuljettajana M.L.E. :ssa.

[Carl-Fredrik Geust 842]

Kenneth Gustavssonin "Granboda flygstation"-kirjan mukaan Granbodan iso lentokonehalli siirrettiin v.1919 jälkeen Uttiin. Venäjän keisarikunnan Itämeren laivaston Granbodan lentoasema sijaitsi Ahvenanmaan eteläkärjessä Föglön pitäjässä. Maarianhaminassa 1991 painettu kirja kuuluu Suomen ilmailuhistorian harvinaisuuksiin, ja on pitkään ollut loppuunmyyty. Ahvenanmaan maakuntaarkeologi Gustavsson suunnittelee Granboda-kirjan uutta painosta, mutta tutkii tällä hetkellä Ahvenanmaan vaiheita toisessa maailmansodassa, joista ensimmäinen talvisotaa käsittelevä osa ilmestynee vielä tämän vuoden aikana. 

 

[Timo Happonen 0]

Uskomatonta miten historia avautuu vielä vuosikymmenien päästä. Kyllä, isoisäni oli Otto Happonen ja tässä on kuva hänestä autonkuljettajana. Autona Dodge Brothers. Kiitos kaikille mielenkiinnosta ja lisätiedoista.

 

[Juha Ritari 243]

Tuossa FO-39 -kuvan taustalla näkyvä halli ei ole kumpikaan niistä kahdesta Ahvenanmaalta siirretystä Utin hallista vaan paikan päällä alusta asti puolustushallinnon insinöörien valvonnassa vuonna 1923 tuolloisia suuria edessä olevia hävittäjähankintoja varten rakennettu halli. Kuvan vasemmassa reunassa oleva pieni punainen rakennus on purettu muutama vuosikymmen sitten. Raimo ehkä sekoitti sen entiseen ilmavoimien aikaiseen päävartiorakennukseen, jota on pidetty hienosti kunnossa ja jossa on nykyisin Utin jääkärirykmentin asiakaspalvelupiste. Rakennus on kätevästi varuskunnan luvanvaraisen liikkumisen alueen ulkopuolella.

[Markku Kanninen 447]

Uskomatonta miten historia avautuu vielä vuosikymmenien päästä. Kyllä, isoisäni oli Otto Happonen ja tässä on kuva hänestä autonkuljettajana. Autona Dodge Brothers. Kiitos kaikille mielenkiinnosta ja lisätiedoista.

Minulla on ilmailukirjojen lisäksi: "American Car Spotter's Guide: 1920-1939" eli autospotterin "tunnistusopas". Sen mukaan näyttäs kuvan Dodge-Brothers olevan todennäköisemmin vuosimallia 1926 tai 1927. Raimon postaama luettelohan on myös vuodelta 1927 ja kuvan auto näyttää uudenkarhealta.

Markku

[Raimo Heikkinen 2 474]

Mielenkiintoista keskustelua 1920-luvun Utista!

 

Olen 15 vuotta sitten tutkiskellut venäläisten jälkeensä jättämien lentohangaareiden uudelleen sijoituksia. Koska muistiinpanoni ovat osin vihkoissa, valokopioina tai muistitikuilla, menee aineiston uudelleen löytämiseen oma aikansa.

 

Utissa oli kaiken kaikkiaan neljä (4) puista lentokonehallia, jotka olivat joitakin yhteisiä vuosia samaan aikaankin käytössä. Aluksi hallien numerointia muuteltiin, mutta lopulta se muodostui seuraavanlaiseksi: Halli N:o 1 kaarevakattoinen, joka kuvassa on Fokkerin takana (tiedustelulaivueen halli). Se on venäläinen hangaari jonka alkuperäinen sijoituspaikkakunta on toistaiseksi hakusessa. Hallit N:o 2 ja 3 (Taitekattoiset:  ^), ovat kumpikin olleet alkujaan venäläisten toimesta sijoitettuina Dragsfjärdiin. Sitten vuorossa Juha Ritarin esille tuoma halli. Se oli N:o 4 , tunnettiin myös "takahallina" sillä se sijoitettiin kauemmaksi. Tämä suomalainen halli rakennettiin paikan päällä ja nimen omaan Hävittäjäeskaaderin koneille.

 

Uttiin oli tulossa talvi 1919/1920. Ranskaiset lähettivät ilmailuvoimillemme Breguet 14 A -merkkisiä tiedustelukoneita 20 kpl., joista Uttiin toimitettiin 16 konetta loppukesällä 1919. Tuohon aikaan ei Utin varuskunnassa ollut mitään oikeita lekohalleja vaan pieniä huolto-/säilytystelttoja, joten kiirettä oli pidettävä jotta koneet saataisiin talveksi sisätiloihin suojaan. Ranskassa oli laivattu koneiden mukana myös Bessonneau-merkkisiä telttahangaareita, joista Utti sai kolme. Ne ehdittiin pystyttää ennen talvea, pelättiin vain sitä että kestääkö katot jos lumikuormaa tulee paljon. Muistissa oli joulukuussa 1918 Helsingin Hermannissa sattunut kangashallin romahdus joka rikkoi kahta "Fredikaa" pahasti.

 

Kirjoitteluni jatkuu, mutta nyt lopuksi kappale Sotaministeriön kirjeestä joka on päivätty Helsingissä 8.10.1919. "..ilmoittaa Sotaministeriön Insinööriosasto, että Utin lentokonehallien rakentamista varten on 25.9.19. myönnetty määräraha ja on sanottu työ annettu urakalla Rak.mest. H. Paavilaiselle. Rakennustarpeet ovat lähetetyt Dragsfjärdistä ja ovat ne jo saapuneet Haminaan, mistä niitä paraikaa kuljetetaan Uttiin..". Kirjeen reunaan on kirjoitettu viesti Rauhoittakaa poikia Utissa tällä ilmoituksella.

 

Rakennustoimiin ei Utissa ryhdytty kuitenkaan vielä pitkiin aikoihin.

 

 

 

 

[Carl-Fredrik Geust 842]

Pyynnöstä Granboda-kirjan lentokonehallin purkua ja siirtoa koskevat alaviitteet (ks. viestini 7.4.2017):

Alaviite 174: Ålands krigsbyteskontors handlingar, ink. brev 25/6 1919, nr k/742. Krigsbytesavdelningens arkiv 656.

Alaviite 175: Uppgift av Mikael Marvila 1991.