Konehankinnat 30- ja 40-luvulla sekä laskuvarjot

[Pasi Pirttikoski 267]

Ennen sotia ja talvi- sekä jatkosodan aikoihin saimme hankittua koneita monesta maasta. Osa niistä oli käytettyjä ja osa jopa uusia. Arkistoja tutkiessa olen törmännyt pariin asiakirjaan, joissa mainitaan koneiden mukana hankituista laskuvarjoistakin jotakin.

Kuuluiko hankittujen koneiden varusteisiin laskuvarjot? Fiat-koneiden mukana taisi tulla Salvador varjot, koska kuvissa lentäjillä on ko. varjot selässään. Mutta miten Moreane-Saulnier 406 koneet, Mersut tai Junkers 88:t? Tai saksalaisten sotasaaliskoneet, niihin tuskin tuli mukana varjoja?
(mod sanamuotoja)

Ainakin BW-koneiden mukana tuli laskuvarjoja. Jopa yksi joka ei kuulunut joukkoon, eli ruotsalaisten Irvin -varjo. (T-19455/5)

Samoin Dornier koneiden mukana on tullut ainakin muutama (30 kpl) varjo. (T-9053/19)

Muokattu: Heinäkuu 11, 2017, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Jukka Nisula 2 275]

Mielenkiintoinen aihe Pasi! Otetaanpa esim. Mersujen haku Saksasta. Nyt kun ajattelee asiaa tarkemmin, ja jos miettii esim. valokuvia, joissa on hakuporukkaa lähdössä, niin yhdessäkään kuvassa en ole huomannut, että laskuvarjoja olisi ollut mukana valmiina. Edit: löytyi kuin löytyikin kuva, katso alempaa! Ei varmasti ole ollut käytännössä edes mahdollista ottaa mukaan. Kyllä ne ovat tulleet koneiden mukana, kuten myös lentopäähineet ja mahdollisesti osa lentohaalareistakin (Dornier-koneet). Mersu-lentäjät käyttivät erimallista saksalaista lentopäähinettä, kun taasen esim. Brewstereissä ja muissa vanhemmissa tyypeissä oli lentäjillä kotimaiset Friitalan valmistamat nahkahuuvat. Dornier-piloteilla oli saksalaiset päähineet, ne lienevät tulleet Dornierien mukana kuten laskuvarjotkin. Edit: löysin Suomen Ilmailuhistoriallisesta Lehdestä 2/2003 maininnan tähän liittyen, että "Dornierien mukana tulivat täydelliset varusteet".

Löysin yhden maininnan asiaan liittyen, Kyösti "Kössi" Karhilan (kirj. Heikki Nikunen) muistelmakirjasta "Reservipilottien ykkösässä":

4.3.44 (Anklam): "Sää kaunis. Kävimme hallilla, nyt on osa koneistamme jo koelennetty ja kaksi muuta on koelentoa vailla. Täällä 2 vääpeliä suorittaa ne ja sikäli kuin näimme, he kiertävät kentän pari kertaa n. 200 metrin korkeudessa, ja sillä selvä. Saapa nähdä ovatko huomanneet mitään vikoja! Saamme täältä myös lentopäähineet ja kenties lentopuvutkin. Kävin aamulla baadissa = kylpyammeessa, se teki terää!"

edit: Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 3/2003 mainitsee: "Saksasta tuotiin Ilmavoimille lentokoneiden ja moottorien lisäksi tutkia, it-kalustoa, huoltovälineitä, lentovarusteita ja poltto- ja voiteluaineita. Osa tavarasta kirjattiin sopimukseen 1189, mutta mukana on myös suoria ostoja tehtaita, mm. Messerschmitt A.G:ltä." jne.

(ps. aiheeseen liittyen: Kyseisessä lehdessä numeroissa 2/2013- 3/2014 on viisiosainen Pentti Mannisen kirjoittama artikkelisarja "Laskuvarjot Suomen Ilmavoimissa 1918-1938".)

Jukka

 

Muokattu: Heinäkuu 13, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 495]

Kun Saksasta hankittu uusi Junkers 88A-4 ("JK-274") tuhoutui täydellisesti kotimatkallaan, niin laskuvarjojen poistoja tehtiin seuraavasti:

2 kpl. PAK/O N:ot 96 ja 422,

1 kpl. "Autoflug" selkäpakkaus N:o 3110485.

Erikoista tässä on, että koneessa oli kolmen hengen miehistön lisäksi lomalle Suomeen tuleva SS-sotilas Erkki Horma. Hänellä ei ilmeisesti ollut laskuvarjoa.

 

Toinen tapaus koskee konetta JK-259, joka tuhoutui kokonaan 23.6.1944. Laskuvarjojen poistot:

- PAK/O istuinpakkaukset N:ot 741 ja 750,

- PAK selkäpakkaus N:o 820,

- "Autoflug" selkäpakkaus N:o 1011743.

 

 

[Pasi Pirttikoski 267]

Tästä aiheesta ei juurikaan tunnu löytyvän mitään. Esimerkiksi M.S. koneiden hakumatkajutussa ei puhuta (kirjoiteta) mitään laskuvarjoista.

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-Mantymaa-msvastaanotto.html

SA-kuvassa 79514 näyttäisi olevan PAK-tehtaan varjo (valjaat).

Raimon kirjoitus varmistaa, ettei Ju 88 koneiden mukana tullut omia varjoja vaan käytettiin mitä meillä oli (kotimaista PAK-tuotantoa pääasiassa).

DN-51:n vastaavassa poistoilmoituksessa poistettiin varjot:
Autoflug N= 3106339, 3106344, 3106381 sekä 3106384.
Kone tuhoutui 1.8.1944.

Tilasto "Laskuvarjolla pelastautuneista 1.9.1944 mennessä" näyttää, että esim M.S. koneista hypättiin englantilaisilla GQ varjoilla, MT ja CU koneista kotimaisilla PAK-tehtaan varjoilla.

Muokattu: Heinäkuu 13, 2017, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Jukka Nisula 2 275]

Nyt tärppäsi! Piti vain löytää oikea kirja. Eli otan vähän takaisin tuota, mitä kirjoitin Mersu-reissuista. Sillä ainakin Kosti Keski-Nummen kirjasta "Siipimiehenä Kannaksella" (kirj. Jukka Piipponen) löytyy oheinen SA-valokuva, jossa ainakin ylik Emil "Emppu" Vesalla on laskuvarjo kädessään Luftwaffen Savoia S.M 81 -kuljetuskoneen edessä. Myös ylik Ahokkaalla näyttää olevan mahdollisesti laskuvarjo kassissa. Nuohan olivat pikakomennuksia. Kirjassa on seuraavasti: "Matkaan lähtijöitä oli kuusi: noutoporukan johtajana toimi lentueenpäälikkö Hasse Wind ja Kostin ohella muut lähtijät olivat Ahti Laitinen, Jeppe Ahokas, Emppu Vesa ja Nipa Katajainen. Miehet pakkautuivat lentovarusteineen ja laskuvarjoineen suureen kuljetuskoneeseen ja kukin haki itselleen mukavimman asennon pitkälle lennolle. Koneessa ei ollut mitään istuimia, sillä tyyppiä käytettiin kuljetustehtävien ohella yöpommituksiin. Mukavinta oli istuutua selkä seinää vasten laskuvarjon päälle tai panna laskuvarjo tyynyksi ja maata pitkällään lattialla. Koneessa oli italialainen miehistö. Lento Breskauhun kesti viitisen tuntia noudatellen Itämeren rannikkoa."

Kuva on SA-kuva nr 155478. Päivätty 18.6.1944 Lappeenrannassa. Vasemmalta ylik Jeppe Ahokas, ylik Emppu Vesa, koneen lentäjä ja Kosti Keski-Nummi. Hävittäjälentolaivue 24.

 

 

Muokattu: Heinäkuu 13, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Kiitos,hyvä, että oikea kirja löytyi! Olin itsekin varma, että olen nähnyt jotain tuohon liittyvää, muttei kirjan nimi tullut pieneen mieleeni. Tämä selittää hyvin, miksi hypyt Mersuista tehtiin kotimaisilla varjoilla.

DB-kaluston noudosta löytyy hyvä kuvaus täältä: http://www.virtualpilots.fi/hist/ukraina/platan/index.html
Siinäkään ei mainita laskuvarjoista mitään mutta jälleen kerran kuva kertoo enemmän kuin 1 000 sanaa. Linkin mukaisen sivun alareunasta löytyy tämä kuva (mikä kone?) jossa lentäjän valjaissa lukee isolla PAK. Eli sotasaaliskaluston mukana ei tullut edes neuvostovarjoja (tai niitä ei ainakaan käytetty).

 

[Raimo Heikkinen 2 495]

Pasi, huomaa että sama Autoflug -varjo (1011743) joka tuhoutui JK-259:n kanssa, löytyy liitteessäsi DN-koneita varten luovutettuna. Tämähän kertoo, ettei JK-koneitten mukana saatu lisää saksalaisia laskuvarjoja, vaan kaikki varjot kuljetettiin Suomesta siirtolentoja varten.

[Pasi Pirttikoski 267]

Palaanpa vielä aiheeseen.

Yöhävittäjäkurssin aikana menetimme kaksi pilottia Saksassa. Nimittäin kersantti Bengt Ringbom ja vänrikki Matti Tervo saivat surmansa Me 109 koneiden tuhoutumisen yhteydessä elokuussa 1944. Todennäköisesti heillä oli käytössään myös PAK-merkkiset ohjaajavarjot. Toistaiseksi en ole törmännyt näihin laskuvarjotietoihin.
Korjaus: Heillä oli mahdollisesti / todennäköisesti käytössä saksalaiset varjot, koska kurssiin kuului aikaisemmin lennot mm. Go 145 ja Fw 44 koneilla. Muita koulukoneita olivat  Bf 108 Taifun, Siebel 204 ja Bf 109 G-12 sekä G-6. Varusteet mm. lentopuvut olivat paikallisia (kiitos P Manninen tarkennuksesta).

Kirjan "Nuoret taistelulentäjät" mukaan myös Reino Hyvärisen varjo rikkoutui hänen tehtyään siirtolennolla pakko-/välilaskun Riikaan. Kentälle osui samaan aikaan pommitus ja Hyvärisen suojautuessa hänen lentovarusteensa jäivät kentälle (ml. laskuvarjo). Se rikkoutui (sirpaleista?) mutta Hyvärinen lensi loppumatkan Suomeen ko. varjo "turvanaan". Tätäkään varjoa en ole vielä pystynyt yksilöimään.

Muokattu: Elokuu 22, 2017, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Raimo Heikkinen 2 495]

Selasin Lentovarustevarikon luetteloja (T19448/8, 14) poistetuista laskuvarjoista vuodelta 1944, enkä tapauksia Tervo / Ringbom niistä löytänyt. Reino Hyvärisen pakkolasku on myös vielä avoin kun ei ole löytynyt miehelle konettakaan? Tutkiminen aiheen parissa jatkukoon edelleen..

Sodassa sattuu kaikenlaista:

 

 

 

[Pasi Pirttikoski 267]

Korjailin tuota yöhävittäjäkurssijuttuani edellä....

Millä kone yksilöllä lentomestari teki pakkolaskun Tallinnaan?

[Raimo Heikkinen 2 495]

Hävittäjälentolaivue 30 (HLeLv 30). Lentomestari Tuomisen koneena oli MT-231 (Bf 109 G-2) ja parina lentäneellä kersantti Tannerilla MT-227.

8.3.1944 torjuntalento Söderskär-Suursaari 4000 metriä. Osumia (minkälaisia, mihin? - ei tiedossa) Tuomisen koneeseen Pe-2:n tulesta. Pakkolasku Tallinnaan. Kone ei vahingoittunut laskussa. Kaksi koelentoa sekä lento Tallinna-Helsinki pvm:llä 5.4.

[Jukka Nisula 2 275]

Pasi. Löysin vanhasta AERO-lehdestä vuodelta 1938 aika lailla mielenkiintoisen laskuvarjoartikkelin, jossa on myös kuvia. Kyseessä on artikkeli nimeltä "Kotimaiset laskuvarjot. Tavaralaskuvarjot käyttöön meilläkin!"

Haluatko, että skannaan sen tänne nähtäväksi?

edit: tässä ovat...(;

AERO numero 5/1938:

Jukka

Muokattu: Syyskuu 11, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Mielenkiintoinen lehtijuttu! Aero- ja myöhempi Ilmailu lehti ovat tuttuja mutta uskon, ettei kaikki lukijat ole niitä läpi selanneet. Itse en pystynyt skannaamaan vaan jouduin kuvaamaan kiinnostavat artikkelit. Tässä yksi joka koskee laskuvarjoja ja niihin annettavaa koulutusta.

 

Aero 7-8/1935

[Raimo Heikkinen 2 495]

Otteita Päämajan kaukopartiot jatkosodassa, Lassi Saressalo (WSOY 1987) -kirjan sivuilta 185-186:

Osasto Vehniäinen (1/ErP 4) kesäkautena 1943. "...Partio 49/1, johtajanaan vääpeli Mauri Kärpänen (Ahtosalo) lähti liikkeelle 16.6. illalla koneella, joka vei sen Tuhtjärvelle Vytegran koillispuolelle...". Mennäänpä pari viikkoa eteenpäin: "...Partio siirtyi nyt sovitulle täydennyspaikalle, joka osoittautui sopimattomaksi. Tämän vuoksi siirryttiinkin edelleen pohjoisemmaksi, mistä etsittiin sopiva suoalue täydennyspaikaksi. Täydennystä ei kuitenkaan kuulunut sovittuna aikana, 30.6. Täydennysajan jo mentyä ohi partion varmistajat havaitsivat tulojäljillään koirapartion. Avattiin tuli ja koira saatiin ammuttua. Vihollinen osoittautui kuitenkin liian tulivoimaiseksi, ja partion oli irrottauduttava taistelusta. Täydennystä varten siirryttiin nyt Kousajärven itäpuolelle. Illalla 1.7.pudotettu täydennys tulikin perille...".

Muonatorpeedojen perille vienti oli annettu Lentolaivue 48:n DB-3 -pommikoneen (DB-16) miehistölle. Seuraavassa selviää ne syyt jotka estivät kahdesti muonatäydennyksen tulon partiolle 30.6. Huomatkaa, jälkeenpäin lentopäiväkirjaankin viety merkintä partion ilmoittamasta pudotuspaikan sijainnista 1.7. jolloin täydennys meni nappiin!

 

 

 

[Pasi Pirttikoski 267]

Tämä on mielenkiintoinen tapaus. Suoritusilmoituksesta olen joskus ottanut kopion. Tuota "tarkempaa selostusta" en ole nähnyt. Uskallan laittaa tämän näkyville, vaikka on salaiseksi leimattu.

Lapin sodan aikana Pommituslentolaivue 44:n pudottamat ensimmäiset tavaratorpedot tulivat maahan ilman laskuvarjoja. Tarkastuksissa huomattiin, että varjot puuttuivat useista tavaratorpedoista. Tilalla oli olkia ja tiiliskiviä. Syyllistä ei kuulemma koskaan löytynyt.
Lähteenä kirja: Pommituslentolaivue 44