Erkki Mikola

Kuka kertoisi Tuulesta OH-XTL

30 viestiä aiheessa

Löysin kuvan http://1000aircraftphotos.com/Contributions/VanTilborg/2488.htm

ja rupesin etsimään tietoa ko. koneesta.

 

Löysin http://www.k-silmailumuseo.fi/?action=arkisto&RYHMA=7&ID=

-----------------

VALMET TUULI III 1957-1959 1 Flown under civilian marking OH-XTL to 1989. Later history unknown. Designed to compete with SAAB Safir in trainer selection. It competed equal to Safir but due to bad reputation of Finnish plane design SAAB was chosen.

------------------

Erityisesti kohta "Later history unknown" tuntuu oudolta, koska vantaalaisen ilmailumuseon sivuilla http://www.suomenilmailumuseo.fi/en/planes.html

sanotaan, että OH-XTL on heidän kokoelmissaan :-X

 

Mutta tästä porukasta löytyy varmaan tietäjiä,

millä kentällä ja milloin tuo valokuva on otettu? Kuka omisti OH-XTL:n? Milloin se lensi viimeisen kerran? Kuka sen oli suunnitellut? Hävisikö Valmetin lentokonetehdas kilpailun Ilmavoimien harjoituskoneesta SAAB Safirille Vihurin huonon maineen, Tuulen oman huonon maineen vai poliittisen kähminnän takia? Kuinka paljon ja tosissaan Ilmavoimat koelensi Tuuli-3:sta? Yritettiinkö sitä myydä ulkomaille, kuten Vinkaa ja Redigoa?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Malmillahan tuo majaili vuosikausia, Aulis Vesa sitä silloin piti.Ei tainnut olla lentokelpoinen,tai ainakaan sillä ei lennetty.Ainoastaan moottoria Aulis käytteli harvakseltaan.

 

Hauska yksityiskohta jäänyt mieleen noista käytöistä, eläimistä pitävänä joutui ainakin parina kesänä A nostamaan västäräkin pesän pois sylinterien välistä ennen starttausta.Pesä säilöön mukana olleeseen kassiin ja sitten moottorin jäähdyttyä se laitettiin takaisin... :)

Emo lenteli hermona edestakaisin, mutta ei kumminkaan hylännyt pesää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikö tuo häkätys lentänyt 70 luvulla?Muistaisin se ku se parkui niin pirusti ;D

T:Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Käsittääkseni Tuuli III kunnostettiin lentokuntoon 1970-iuvun lopulla tai 1980-luvun alussa. Oliko Tekniikan Maailmalla jotenkin osuutta asiaan, mutta jostain tuon ajan TM.stä pitäisi löytyä jutta uudelleen lentävästä Tuulesta.

Kone seisoi Malmilla vuosikausia, ja siirrettiin sieltä Suomen Ilmailumuseon varastoon. Tänä päivänä se näyttä tältä:

[ Attachment removed / expired ]

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Koneen siivet on irrallaan rungosta, mutta koneen yleiskunto vaikuttaa hyvältä.

Juha.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

-----------------

VALMET TUULI III 1957-1959 1 Flown under civilian marking OH-XTL to 1989. Later history unknown. Designed to compete with SAAB Safir in trainer selection. It competed equal to Safir but due to bad reputation of Finnish plane design SAAB was chosen.

------------------

 

Milloin se lensi viimeisen kerran? Kuka sen oli suunnitellut? Hävisikö Valmetin lentokonetehdas kilpailun Ilmavoimien harjoituskoneesta SAAB Safirille Vihurin huonon maineen, Tuulen oman huonon maineen vai poliittisen kähminnän takia? Kuinka paljon ja tosissaan Ilmavoimat koelensi Tuuli-3:sta? Yritettiinkö sitä myydä ulkomaille, kuten Vinkaa ja Redigoa?

 

Lähde Heinonen 1992:

Pääsuunnittelija dipl.ins. Elias Järvineva. Ensilennon lensi Esko Halme 31.5.1957. Proto vaurioitui mahalaskussa Tampereella 14.10.1957, mutta se korjattiin nopeasti. Ilmavoimien Esikunta antoi 12.12.1957 lausunnon, jonka mukaan Tuuli III oli sopiva alkeiskoulutukseen ja parempi kuin Saab Safir. Luonetjärvellä tehtiin vertailuja 25.2.-1.4.1958 Saab 91D Safirin, Piaggio P 149D:n ja Tuuli III:n välillä. Koneet osoittautuivat varsin tasaväkisiksi. Ilmavoimat suositti Tuulen hankintaa.

Asia ratkaistiin yleisesikunnan päällikn johdolla toimineessa lentokonetoimikunnassa, joka valitsi yksimielisesti Safirin. .. Päätökseen vaikuttivat koneen halpa hinta ja lyhyt toimitusaika. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat myös jo tuolloin suunnitteilla ollut Fouga Magisterin lisenssivalmistus ja kotimaisen lentokoneensunnittelun Vihuri-onnttomuuksien myötä saama kielteinen jukisuus.

Kone oli Ilmavoimien käytössä 30.7.1959 asti, jolloin se vaurioitui öljyputken väsymismurtumasta aiheutuneessa pakkolaskussa Aitolahdella. Koneen osti myöhemmin yksityishenkilö ja se lensi kunnostettuna v. 1983-89 siviilitunnuksella OH-XTL.

Moottori aluksi Continental IO-470-A 225hv, myöhemmin Continental IO-470-C 250hv.

 

Koneen myöhemmästä kohtalosta ei Timppa mainitse mitään, mutta jos on museolla varastoituna niin hieno homma, vaikka vähän surullisessa kunnossa olikin, ei toki ollenkaan lohduttomassa, oletan.

 

Janne

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

 

 

Piru vie ku meikä muisteli että kannuna oli o-470?Mut tulikin tarkempaa tietoa että io-470.Mutta parkuva se oli kaikenkaikkiaan :D

T:Pygmi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Käytännössä ainut kuva meikäläisen arkistosta, ihme ettei tullu kuvattua tota enempää.

Jostain 80-luvun loppupuolelta toi on, eipä ollu päivämäärää eikä mitään.

 

Koitin myös kysellä koneen silloisen omistajan/haltijan? mahdollista puhelinumeroa vanhuksilta, oltiin kumminkin sen A.Vesan kanssa jatkuvasti tekemisissä.Saattaahan ko.ukkoon tässä törmäillä, asustelee tietääkseni jossain täälläpäin.(Itä-Helsinki/Vantaa)

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Koitin myös kysellä koneen silloisen omistajan/haltijan? mahdollista puhelinumeroa vanhuksilta, oltiin kumminkin sen A.Vesan kanssa jatkuvasti tekemisissä.Saattaahan ko.ukkoon tässä törmäillä, asustelee tietääkseni jossain täälläpäin.(Itä-Helsinki/Vantaa)

 

Ei minulla ole mitään erityistä syytä häntä häiritä.

Mutta tiedoksi sinullekin, (varsinkin jos tunnet hänet) että Ilmailulaitoksen julkisesta "Myönnetyt rakennusluvat"-rekisteristä

http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/files/lth/palvelut_pdf/Raklupa.pdf

löytyy tieto

01.12.73 Tuuli III Lentokone XTL Aulis Vesa Jokipellontie 15 00720 Helsinki Lasse Palomäki

Eli rakennusprojekti on alkanut 1973 ja sitä on valvonut Lasse Palomäki

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko tietoa tuosta Tuulin kaputista Aitolahdelle? Missä tarkalleen tämä tapahtui?

Ota yhteyttä: papa.hotel at pp.inet.fi, niin ehkä jotain uutta (=vanhaa) saat minulta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Käytännössä ainut kuva meikäläisen arkistosta, ihme ettei tullu kuvattua tota enempää.

Jostain 80-luvun loppupuolelta toi on, eipä ollu päivämäärää eikä mitään.

 

 

Kyllä kuvat kertovat, että Tuuli oli vuonna 1981 lokakuun alussa Malmilla - tosin ilman rekistereitä:

efhf011081_oh-xtl1.jpg.1df61b10d30a650e4c56d1f3b263ac2c.jpg

 

Sitten vuoden 1982 alussa siinä todistettavasti oli jo rekisterit:

 

Ja lopuksi kuva vuoden 1982 syyskuun puolivälistä. Jokohan ois ollut lentokuntoinen?

efhf140982_oh-xtl.jpg.2c0487a9e9c441cb4fcdcd558529c6e7.jpg

>efhf170182_oh-xtl.jpg.00d33da30c1e38712b233f2d6ed76aaf.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuuli III.sta:

 

Raunion Jukka on kirjoittanut ko.aiheesta Lentäjän Näkökulma-kirjassa. Mulla on muistissa lähinnä kuulopuheita (ei sisäpiiritietoa). Vilkku Salminen kun lensi Tuuli IIi.n koelennot. Kertailin noita juttuja joskus myöhemmin kun löysin Hallin-museolta Tuuli IIi-aineistoja: mm Vilkku Salmisen koelentopäiväkirjat. Katselin ko. suunnittelun taustoja & tehtyjä ratkaisuja niiden tietojen perusteella mitä satuin löytämään. Muistakseni suunnittelun ”esikuvana” oli (kai) Beechcraft Mentor. Teoriapuoli oli peräisin Nacan raporteista. Järvinevan Eliaksen suunnitelmiin voi perehtyä lueskelemalla hänen korkekoululle tekemiensä luentomonisteiden kautta. Olin kiinnostunut oikeastaan vain aerodynamiikasta. Aiheesta lyhyesti: Perinteiseen tapaan Valmetilla lento-ominaisuudet viimeisteltiin koelentovaiheessa saatujen kokemusten perusteella. Esilletulleet ongelmat selvitettiin & ratkaistiin koelentojen perusteella. Vilkku kertoi, että Tuuli III.sta saatiin väännettyä varsin käyttökelpoinen leko. Ongelmat olivat samoja kuin ennenkin:  Ohjaintunto & syöksykierreominaisuudet. Se, että Tuuli III hävisi tarjouskilpailussa Saab Safirille olisi kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen juttu ? Kotimaisuus ei riittänyt, koska Saab pystyi myymään Safirit hyvin edullisesti.

 

Jussi Salminen

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä kuvat kertovat, että Tuuli oli vuonna 1981 lokakuun alussa Malmilla - tosin ilman rekistereitä:

 

Sitten vuoden 1982 alussa siinä todistettavasti oli jo rekisterit:

 

Ja lopuksi kuva vuoden 1982 syyskuun puolivälistä. Jokohan ois ollut lentokuntoinen?

 

No todistettavasti lenteli ainakin toukokuussa 1984 Vaasassa:

 

xtl_.jpg.37cefd5a26f038551d1ec4286dd48c3b.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuuli III.sta:

 

Raunion Jukka on kirjoittanut ko.aiheesta Lentäjän Näkökulma-kirjassa. Mulla on muistissa lähinnä kuulopuheita (ei sisäpiiritietoa). Vilkku Salminen kun lensi Tuuli IIi.n koelennot. Kertailin noita juttuja joskus myöhemmin kun löysin Hallin-museolta Tuuli IIi-aineistoja: mm Vilkku Salmisen koelentopäiväkirjat. Katselin ko. suunnittelun taustoja & tehtyjä ratkaisuja niiden tietojen perusteella mitä satuin löytämään. Muistakseni suunnittelun ”esikuvana” oli (kai) Beechcraft Mentor. Teoriapuoli oli peräisin Nacan raporteista. Järvinevan Eliaksen suunnitelmiin voi perehtyä lueskelemalla hänen korkeakoululle tekemiensä luentomonisteiden kautta. Olin kiinnostunut oikeastaan vain aerodynamiikasta. Aiheesta lyhyesti: Perinteiseen tapaan Valmetilla lento-ominaisuudet viimeisteltiin koelentovaiheessa saatujen kokemusten perusteella. Esilletulleet ongelmat selvitettiin & ratkaistiin koelentojen perusteella. Vilkku kertoi, että Tuuli III.sta saatiin väännettyä varsin käyttökelpoinen leko. Ongelmat olivat samoja kuin ennenkin:  Ohjaintunto & syöksykierreominaisuudet. Se, että Tuuli III hävisi tarjouskilpailussa Saab Safirille olisi kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen juttu ? Kotimaisuus ei riittänyt, koska Saab pystyi myymään Safirit hyvin edullisesti.

 

Jussi Salminen

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei taida pahasti heittää kun sanoisin Tuuli III olleen Kymissä lentonäytöksessä keväällä 26.5.1984 tai sitten vastaavasti 20.8.1985 kun Kymissä pyöri "Venäläinen ruletti".

Eipä tullut tuolloin näitä harvoja kuvia tarkemmin speksien arkistoitua. Muistelisin, että koneen äänet olivat melko "räkäisät"(?).

tuuli_iii_1984_ff.jpg.f9165ca72d1686d540f097e0d7cea20f.jpg

ps. taitaa pilotti käyttää samaa paitaa Vaasassa ja Kymissä  eli oiskohan Kymissä  -84 myöskin ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei taida pahasti heittää kun sanoisin Tuuli III olleen Kymissä lentonäytöksessä keväällä 26.5.1984 tai sitten vastaavasti 20.8.1985 kun Kymissä pyöri "Venäläinen ruletti".

Eipä tullut tuolloin näitä harvoja kuvia tarkemmin speksien arkistoitua. Muistelisin, että koneen äänet olivat melko "räkäisät"(?).

 

 

Moi,

 

Ei heitä. Koneen matkapäiväkirjan mukaan Aulis Vesa lensi koneen Malmilta Kymiin 26.5.1984, lensi siellä myöhemmin päivällä 20 minuutin paikallislennon ja palasi iltapäivällä Malmille. Kone lensi ainakin tähän saakka viimeisen lentonsa elokuussa 1984, joten Venäläisen Ruletin aikaan kone ei ollut enää liikenteessä. Minä muuten olin. Kavereiden kanssa varta vasten fillaroitiin aina kaukaa Anjalasta saakka sitä katsomaan. On edelleenkin yksi vaikuttavimmista lentonäytökistä, joita olen nähnyt!

 

Sopiiko herroille kuvia lähettäneille Suomen Ilmailumuseon sekä Ilmailumuseoyhdistyksen käyttävän kuvianne tutkimustyössä ja kenties joissakin presentaatioissa Tuuli III:n entisöintiin liittyvissä asioissa? Mahdollisista julkaisuista kysytään toki erikseen. Tarinat, muistikuvat, mielleyhtymät, dokumentit, lisävalokuvat yms. aiheeseen liittyvä on edelleen tervetullutta.  Erityisen runsaasti meitä kiinnostaisivat koneen alkuaikojen maalauskaavioihin ja käytettyihin maaleihin liittyvät asiat. Värikuvia tunnetaan 1950-luvulta toistaiseksi yksi. Lisäksi on olemassa yksi maalauskaavio, jossa ei ole raitoja eikä sen puoleen myöskään pohjaväriä. Myös joistakin mv-kuvista voisi olla pääteltävissä, että koneen ensimmäinen ilmiasu oli kirkas alumiini, ja varsinainen pintojen maalaus hopeansävyisellä maalilla + sinisillä raidoilla olisi tapahtunut vasta esim. Härmälässä tapahtuneen mahalaskun vauriokorjausten yhteydessä. Tämä on kuitenkin toistaiseksi hiukan epäselvää. Myös muistikuvat Aulis Vesan aikaisista korjauksista, muutostöistä ja maalauksen kattavuudesta otetaan ilolla vastaan. Materiaalia voi lähettää esim. tänne kaikkien ihasteltavaksi tahikka sähköpostitse osoitteeseen antti piste laukkanen ät ilmailumuseo piste fi.

 

Oheen kuva onnettomuutta käsitelleestä lehtileikkeestä. Valitettavasti leikkeessä ei ollut tarkempaa tietoa alkuperästä.

 

onnettomuuslehtileike_kuva_.jpg.6324b1c9c43b4245e90dbc413cb20eef.jpg

 

 

-A-

 

PS. Ja se Aitolahden kaputin sijaintikin kiinnostaisi!

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pääsin kerran Auliksen kanssa ihan ilmaankin tuolla koneella 1980-luvn alkuvuosina.  Se oli hyvä konvertteri, ts laite muutti tehokkaasti 100LL:ää ääneksi.

 

Oli mielenkiintoinen elämys, kun kierreltiin puolisen tuntia Sipoonlahtea.  Iso se oli sisältä. Auliksen mukaan suunnittelussa oli varauduttu siihen jos lentäjä haluaa ottaa oman flyygelin mukaan koneeseen.

 

Olin paikalla eräänä kesäpäivänä kun Aulis palasi uudemman Tuntemattoman sotilaan kuvauksista jostain Lappeenrannan takaa . Kertoi esittäneensä sitä kuuluisaa maataistelukonetta, jos oikein muistan. Kun herrat seisoivat kovennettua.  Aulis sanoi kierrelleensä sitten paluumatkalla, kauniina kesäpäivänä, vesivärillä vihreäksi maalatulla koneellaan (jossa oli punatähdet) Saimaan rantoja jossain Taipalsaaren tienoilla.  Oli kuulemma säikyttänyt jonkin verkkoja kokeneen vaari-raukan perin pohjin.....

 

 

Peter

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Iso se oli sisältä. Auliksen mukaan suunnittelussa oli varauduttu siihen jos lentäjä haluaa ottaa oman flyygelin mukaan koneeseen.

 

Ei ole lentäjän näkökulmaa käsillä, mutta oliko yksi Tuulen suunnitteluperusteista paaripotilaan mahduttaminen koneeseen? Iso se kyllä on, nyt kun olen päässyt kurkkimaan runkoa kunnolla.

 

Juha

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmeisesti ilmavoimilla oli vaikeuksia tiivistää spesifikaatiotaan, koska silloin liikkeellä olleen jutun mukaan koneessa piti olla kaksi istumapaikkaa, kaksi makuupaikkaa ja vähintään neljä seisomapaikkaa.

Satuin paikalle, kun Esko Halme lensi ensimmäisen koelennon Härmälän kentällä 31.5.1957. Olimme kertausharjoituksissa Porissa ja sinä päivänä ensimmäistä kertaa osastolentoharjoituksissa kolmella Stigulla ja kahdella Viimalla. Reittimme oli Pori - Malmi - Utti - Tampere - Pori. Satuimme juuri iltapäivällä tankkauslaskuun Tampereelle, kun Halme valmistautui lentoonsa. Jos muistan oikein, se kesti noin puoli tuntia, eikä hän esimerkiksi ottanut telineitä sisään koko lennon aikana. Niin kuin odottaa saattaa, koko lento näytti maasta tarkkaillen hyvin rutiininomaiselta, mutta olihan ilmassa ainakin jonkin verran suuren urheilujuhlan tuntua.

Minulla on osastolennostamme muistona johtokoneesta otetut kuvat osaston muista neljästä koneesta, mutta en tiedä tuliko kukaan ottaneeksi kuvaa Tuulesta. Kaipa Lentokonetehdas hoiti asian viran puolesta.

 

OJ

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Täältä myös  kysymys ketjuun vastanneille, voiko ketjun kommentteja/ketjussa esiintyneitä kuvia käyttää Tuuli III-projektin nettisivuilla? http://tuuli3.weebly.com/ sekä https://www.facebook.com/Tuuli3projekti/?fref=ts

 

Projektista pyritään laittamaan lähes reaaliaikaista tietoa sivustoille, kun uutta ilmenee. Viime viikolla testasimme opiskelijoiden kanssa eri liuotteiden vaikutuksia koneen maaleihin, 50-luvun maalit lähtevät helposti nykyliuotteilla pois, mutta 80-luvun pinnoitus on vähän enemmän tutkimusta vaativa kohde.(Maalinpoistossa tämänkaltaisessa kohteesssa lähdetään siitä, että kokeillaan mahdollisimman vähän alkuperäistä pintaa kuluttavia vaihtoehtoja. Teemme lähes täysin kemiallisen maalinpoiston, joten kouluolosuhteissa tässä on samalla hyvä kemian käytännön harjoitus opiskelijoille.)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löysin vanhasta "Lentäjä" -lehdestä numero 3/1958 (Ilmavoimien upseeriyhdistys, päätoimittaja evl evp Leo Ahola ja toimitussihteeri maj Eero Salmela) melko lakonisen maininnan Tuuli III:sta: "Tuuli III:kin saapui kokeiluihin, muttei saavuttanut mainittavaa menestystä."

lentaja_lehti_3_1958_koulukonevertailu.jpg.b5cfc8d4503be3bebe5c8b6266b47142.jpg

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään