Finavia (yritti?) heikentää lentosääpalvelua

[Tatu Koiranen 1 876]

Finavia tai ANSF on kaikessa hiljaisuudessa keksinyt uusia säästökohteita, ja tällä kertaa säästöjä on löydetty lentosääpalvelun karsimisesta. Viimeksi karsittiin havainnontekijöitä ja korvattiin ne epämääräisillä autometareilla, nyt on luovuttu TAFien tilaamisesta (pois lukien TAFien tilaaminen mitoittavalle liikenteelle, siis reittilennoille).

Eli vaikka lentoasemalla tarjottaisiin lennonjohtopalvelua, ei sinne ilmeisesti enää jatkossa julkaista TAFia, jos reittikonetta ei ole tulossa. Seuraavaksi karsivat varmaan GAFORin pois, ei löydy kustannusvastaavuutta...

 

Edit: näyttääkin siltä, että asian esille ottamisen jälkeen TAFit ovat kummasti jälleen pidentyneet, ja kumpulantielläkin asia oli herättänyt jonkin verran kiinnostusta. hyvä niin :-)

Muokattu: Elokuu 2, 2017, käyttäjä: Tatu Koiranen
Päivitetty viestiä vastaamaan vallitsevaa tilannetta

[Kimmo Huoviala 1]

Mahtaisiko se sääpalveluiden tuottaja olla kuitenkin Ilmatieteenlaitos? Jo jokusen vuoden ajan?

YLEISTÄ

Ilmatieteen laitos on ilmailun sääpalveluiden vastuullinen palveluntarjoaja Suomen lentotiedotusalueella. Ilmailusaa.fi- sivusto toimii virallisena ICAO-lentosäätuotteiden jakelukanavana Suomessa. Ilmatieteen laitos vastaa tuotteista ja niiden ajantasaisuudesta ainoastaan Suomen lentotiedustusalueen osalta. Myös Finavia jakelee lentosäätuotteita Ilmatieteen laitoksen toimeksiannosta. Lisätietoja ja yhteystiedot: AIP GEN 3.5.

[Pauli Hankonen 676]

6 tuntia sitten, Kimmo Huoviala kirjoitti:

Mahtaisiko se sääpalveluiden tuottaja olla kuitenkin Ilmatieteenlaitos? Jo jokusen vuoden ajan?

Mahtaisi. Mutta maksaja tilaaja palvelulle on Finavia/ANSF, joka ostaa tilaa TAFit Ilmatieteen laitokselta. Näin oli jo ennen vuotta 2012 jolloin sääpalveluiden tuottaminen siirtyi Finavialta takaisin Ilmatieteen laitokselle. Jostain yhdeksänkymmentäluvun alusta vuoden 2012 kesäkuuhun saakka Ilmailulaitos/Finavia tuotti ilmailun sääpalvelut itse, mutta silloin ennusteet ostettiin Ilmatieteen laitokselta. Minun tietääkseni Ilmailulaitos/Finavia ei koskaan ole tehnyt ennusteita, ainoastaan havaintoja ja tuottanut sääpalvelua.

Muokattu: Elokuu 1, 2017, käyttäjä: Pauli Hankonen

[Kristian Roine 0]

31.7.2017 at 15.54, Tatu Koiranen kirjoitti:

Finavia tai ANSF on kaikessa hiljaisuudessa keksinyt uusia säästökohteita, ja tällä kertaa säästöjä on löydetty lentosääpalvelun karsimisesta. Viimeksi karsittiin havainnontekijöitä ja korvattiin ne epämääräisillä autometareilla, nyt on luovuttu TAFien tilaamisesta (pois lukien TAFien tilaaminen mitoittavalle liikenteelle, siis reittilennoille).

Eli vaikka lentoasemalla tarjottaisiin lennonjohtopalvelua, ei sinne ilmeisesti enää jatkossa julkaista TAFia, jos reittikonetta ei ole tulossa (kunnes joku taas tappaa itsensä ja Trafi käynnistää harrasteilmailun turvallisuusprojektin, jossa keksitään, että lentosääennusteiden julkaisemisesta voisi kenties olla jotain hyötyä?)

Seuraavaksi karsivat varmaan GAFORin pois, ei löydy kustannusvastaavuutta...

 

Ihmiset tekemät havainnot ovat olleet katoavaa kansanperinnettä jo pitkään, eikä ihminen oikeastaan pysty havainnoimaan mitään paremmin kuin automaattiasema pl. pilvilajit, ja sekin hoituisi kohtuudella taivaalle suunnatulla web-kameralla. Jos siis lentosään esittäminen haluttaisiin tuoda 1950-luvun tasolta edes 1990-luvun tasolle, puhumattakaan nyt 2000-luvusta.

 

 

[Pauli Hankonen 676]

1 tunti sitten, Kristian Roine kirjoitti:

 

Ihmiset tekemät havainnot ovat olleet katoavaa kansanperinnettä jo pitkään, eikä ihminen oikeastaan pysty havainnoimaan mitään paremmin kuin automaattiasema pl. pilvilajit, ja sekin hoituisi kohtuudella taivaalle suunnatulla web-kameralla. Jos siis lentosään esittäminen haluttaisiin tuoda 1950-luvun tasolta edes 1990-luvun tasolle, puhumattakaan nyt 2000-luvusta.

 

 

Tämän täytyy olla provo, mutta takerrun siihen kuitenkin 

Niinhän sitä äkkiä luulisi, että automatio hoitaa ihmistä paremmin homman. Uskallan kuitenkin olla hieman eri mieltä. Ja jostain syystä sitä ihmisen tekemää havaintoa kuitenkin tehdään lähes kaikilla suurilla lentoasemilla ympäri maailmaa, vaikka vantaalaisessa säähavaintolaitteita valmistavassa talossa kehitetään koko ajan pää märkänä yhä parempia ja parempia automaattilaitteita. Se onko havainto automaatin vai ihmisen tekemä, voi tarkistaa helposti katsomalla onko METARin edessä sana "AUTO" jolloin automaatti on hoidellut homman.

Automatio vs. ihminen havainnoissa on monia ongelmia, joissa toinen toisessa hommassa selviytyy paremmin ja toinen tosessa. Automatio on ylitsepääsemätön ilmanpaineessa, kosteudessa, lämpötilassa jne jne. Ongelmia alkaa tulla pilvissä, näkyvyydessä ja säässä. Tuo mainitsemasi pilvilaji nyt on yksi, mutta kohtuullisen irrelevantti ongelma. Yksi suurempi ongelma on koko havaintoalueen (8 km säde kentältä) ja ns. vicinity alueen (16 km säde kentältä) tyydyttävä havainnonteko. Jotta saataisiin aidosti kattava havainto pilvikorkeudesta, näkyvyydestä ja sääilmiöistä noin suurella havaintoalueella, pitäisi niitä havaintolaitteita laittaa aikamoinen määrä ympäri aluetta.

Pilvenkorkeutta mitatessa esimerkiksi ceilo "näkee" hyvin pistemäisen osan taivaasta. Muistaakseni 12 000 jalan korkeudessa ceilon keilan leveys on vain jotain 4 metrin luokkaa ja se levenee siten, että 25 000 jalassa nähdään jo 8 metrin säteellä koko taivaankantta mahdollisesti peittävät pilvet. Eli jos siinä ceilon edessä on pilvenriekale, niin sitten on pilvistä ja jos ei ole, niin sitten on CAVOKkia. Ceilo ei myöskään tiedä onko se edessä näkyvä pilvi maasta noussutta tauhkaa, esim lentoliikenteen nostattamaa pölyä tai vaikkapa laskettelukeskuksen lumetuksesta johtuvaa nöyhää.

Myös näkyyvyys havaitaan automaatilla hyvin pieneltä alalta. Useimmin käytössä oleva sirontamittari havaitsee näkyvyyden noin nyrkin kokoiselta alalta suurinpiirtein 2,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Sirontamittarikaan ei tiedä onko näkyvyyttä heikentävä ilmiö luonnollista vai esimerkiksi linkouksen nostattamaa lunta. Lisäksi sirontamittari ei tiedä mitään siitä, onko keli mahdollisesti huonompi toisessa osassa kenttää, eikä se myöskään keskiarvoa mittaavana laitteena pysy perässä nopeissa näkyvyydenvaihtelu tilanteissa.

Eli summa summarum, väite, että automaattiasemalla päästäisiin johonkin maagiseen paremmuuteen on vähän huono väite. Toki, jos havaintolaitteita sirotellaan riittävästi alueelle, niin saadaan kattava havainto automaatillakin. Muussa tapauksessa vain tyydyttävä havainto (joka muuten riittää ICAOlle). Kunnon havaintoon vaaditaan sekä automaatti, että ihminen. Ihan yhtä dorkaa olisi väittää, ettei ennustamiseen tarvita meteorologia, koska tietokoneilla ajettavat säämallit ovat nykyisin niin hyviä.

[Tatu Koiranen 1 876]

Kun saataisiin ne säätiedot kohdalleen edes kentän aitojen sisäpuolelta ensiksi. Tässä esimerkkinä Porilainen autometarin laatutuotos, laatijana Vaisala Avimet.

METAR EFPO 290550Z AUTO VRB01KT 9000 FEW001/// SCT003/// 00/00 Q1039=

Sirontamittarin kohdalla oli reikä, kiitotiellä näki todellisuudessa muutaman sata metriä ja asematasolta ei nähnyt vastapäistä asematasoa.

Oliko manuaalihavainnontekijä julkaissut samanlaisen metarin? Tuskin.

Muokattu: Elokuu 1, 2017, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Kristian Roine 0]

Minun mielestäni asioiden kyseenalaistaminen noin yleisesti ei ole "dorkaa", mukaanlukien sen että tarvitaanko ennustamiseen meteorologia mallin lisäksi, tai tarkemmin, missä tilanteissa siitä saa lisäarvoa.

Oliko esitetyissä esimerkeissä jotain sellaisia ilmiöitä mitä vaikkapa satelliitti-, tutka- ja webcamerakuvien sekä sen automaattitötsän datalla ei voida esittää, vaan tätä varten kymmenillä lentokentillä ukkelin on mentävä pihalle 10 minuutin välein katsomaan miltä taivas näyttää? Ehkä sitten on, mutta ei tällaisella järjestelmällä pitkää tulevaisuutta tule olemaan. Miestyövoimaa ehkä tarvitaan sen informaation kääntämiseen morsetusta varten kehitettyyn sääsähkeformaattiin.

[Pauli Hankonen 676]

43 minuuttia sitten, Kristian Roine kirjoitti:

Oliko esitetyissä esimerkeissä jotain sellaisia ilmiöitä mitä vaikkapa satelliitti-, tutka- ja webcamerakuvien sekä sen automaattitötsän datalla ei voida esittää, vaan tätä varten kymmenillä lentokentillä ukkelin on mentävä pihalle 10 minuutin välein katsomaan miltä taivas näyttää?

Ei. Mutta ei se myöskään poista manuaalisen havainnotekijän tarvetta. Tuossa tulevaiusuuskuvassa se ukkeli vain on vaihtanut positionsa lentoaseman sääkioskin pihalta Intiaan, jossa se katselee 10 minuutin välein tietokoneen ruudulta (yhteyden toimiessa) miltä taivas näyttää.

[Tatu Koiranen 1 876]

6 tuntia sitten, Kristian Roine kirjoitti:

Minun mielestäni asioiden kyseenalaistaminen noin yleisesti ei ole "dorkaa", mukaanlukien sen että tarvitaanko ennustamiseen meteorologia mallin lisäksi, tai tarkemmin, missä tilanteissa siitä saa lisäarvoa.

Oliko esitetyissä esimerkeissä jotain sellaisia ilmiöitä mitä vaikkapa satelliitti-, tutka- ja webcamerakuvien sekä sen automaattitötsän datalla ei voida esittää, vaan tätä varten kymmenillä lentokentillä ukkelin on mentävä pihalle 10 minuutin välein katsomaan miltä taivas näyttää? Ehkä sitten on, mutta ei tällaisella järjestelmällä pitkää tulevaisuutta tule olemaan. Miestyövoimaa ehkä tarvitaan sen informaation kääntämiseen morsetusta varten kehitettyyn sääsähkeformaattiin.

Ei kyse ole siitä, että "ukkelin tarvitsisi mennä pihalle", vaan siitä, että entisille valtuutetuille havainnontekijöille ei haluta enää maksaa havaintojen tekemisestä / siihen tarvittavasta pätevyydestä. Välimallin ratkaisu työkuorman osalta olisi myös se, että oletusarvoisesti julkaistaisiin autometareita, mutta myös ylläpidettäisiin henkilöstöllä tarvittavaa pätevyyttä havaintojen tekemiseen. Jos se ukkeli olisi tornin ukkeli, riittäisi pääsääntöisesti, kun pyöräyttää itsensä työtuolissa ympäri, sikäli kun torneista yleensä on ikkunat kaikkiin ilmansuuntiin. Jos sää näyttäisi olennaisesti aivan muulta kuin mitä autometar väittää, ukkeli laatisi sen tilalle tavallisen metarin.

Nykyisellään ongelma on se, että vaikka lennonjohtaja itsekin tietää että autometar on virheellinen, asialle ei voi tehdä mitään, ellei virhe ole sitten niin suuri, että koko metarin poistaisi käytöstä tai jättäisi huomioimatta. Bonuksena koko sotkuun on SERA, joka estää antamasta VFR/SVFR-selvityksiä, jos pilvikorkeus on alle 600 jalkaa virallisissa lentosäätiedoissa.

Sekin on totta, että ukkos- ja säätutkilla sekä kameroilla voidaan monta "peruslaitteistolla" piiloon jäävää sääilmiötä havaita ja tietoa tarkentaa. Ymmärtääkseni ei vielä nyt, mutta joskus tulevaisuudessa, kun joku saa homman toimimaan. Vai onko jollain ulkomaalaisella toimittajalla toimiva ja hyväksytty kameroihin perustuva automaattinen järjestelmä, joka täyttää ICAO:n vaatimukset (ICAO AWOS)?

Kehitys on ihan ok. Palvelun olennaista huonontamista ei vaan voi kutsua kehitykseksi.

Muokattu: Elokuu 2, 2017, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tatu Koiranen 1 876]

Ketjun alkuperäiseen aiheeseen liittyen; erään kentän TAF on palautunut yllättäen taas pidempään muotoon siitä huolimatta, että mitoittavaa liikennettä on ihan yhtä vähän kuin maanantaina, vaikka silloin nimenomainen tieto oli, että TAF:n pituus ei ollut virhe vaan oli tarkoituksella lyhyt. Jään jännityksellä seuraamaan, onko muutos takaisin vanhaan käytäntöön pysyvä, ja taitaa viranomainenkin asiaa tahollaan selvitellä.