Lentäjien näkövaatimus

[Jesse R 0]

En oikein ymmärrä noita näkövaatimuksia (hajataitto D2 yms..), joten pääseekö liikennelentäjäksi, kun on kummassakin silmässä -1. Eli likinäkö(?).

[Tumi Hämäläinen 716]

http://www.piilolinssioptikko.net/lentajan-nakovaatimukset-armeijassa-ja-siviili-ilmailussa/

[Tatu Koiranen 1 637]

12/08/2017 at 23.58, Tumi Hämäläinen kirjoitti:

http://www.piilolinssioptikko.net/lentajan-nakovaatimukset-armeijassa-ja-siviili-ilmailussa/

Muuten hyvä, mutta kun sivu ei vastaa oikeastaan sanallakaan siihen kysymykseen suurimmasta sallitusta näönkorjauksesta.

Sivun tiedot eivät muutenkaan pidä enää paikkaansa. Vaadittu näöntarkkuus Part-MED:ssa luokan 1 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijalle on 6/9 (0,7) kummassakin silmässä erikseen ja molempien silmien yhdessä 6/6 (eli 1). Luokan 2 osalta riittää 6/12 (0,5) ja 6/9 (0,7).

Alkuperäiseen kysymykseen: likinäön eli myopian raja ensimmäistä kertaa lääketieteellistä kelpoisuustodistusta hakiessa on -6,0 dioptriaa, eli -1:n korjaus ei ole lähelläkään rajoja. Monilla lentoyhtiöillä tosin jonkin verran viranomaisvaatimuksia tiukempia rajoja ja tätä silmällä pitäen esimerkiksi myös Suomen Ilmailuopistolla on Part-MED:iä tiukemmat rajat hakijan näkökyvyn suhteen:

Lainaa

Näöntarkkuuden tulee olla joko ilman laseja tai laseilla korjattuna vähintään 1.0 kummassakin silmässä erikseen. Suurin sallittu likitaitteisuus on - 5.0 D mahdollinen hajataitteisuus mukaan lukien. Huomattava kaukotaitteisuus (yli +3 D) on yleensä karsiva tekijä. Anisometriaa (taittovoimien ero silmien välillä) saa olla enintään 2 D. Hajataitteisuutta saa olla korkeintaan 1.5 D.

Eli myopian korjauksen osalta täytät vaatimukset, toki sen lisäksi näöntarkkuuden pitää korjattuna olla vähintään tuo 0,7 erikseen ja 1,0 molemmilla silmillä, ja sen voi selvittää testauttamalla näöntarkkuuden lasien kanssa. Yleensä ihmiset näkevät tuon 1,0 ongelmitta.

Muokattu: Elokuu 14, 2017, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Antti Laukkanen 15]

Tämäkään ei vastaa kysymykseen, mutta on omalla tavallaan ihan hassu juttu. Ennen vanhaan kansallinen lentoyhtiömme haki lentäjiä mm. lehti-ilmoituksilla, joissa erikseen mainittiin "Silmälasit eivät ole este". Olin sitten kovasti tyytyväinen, ettei homma ainakaan tuohon kariudu. Intin jälkeen talvella 1992 laitoin paperit vetämään. Innoissani avasin sitten jakarilogolla varustetun kirjeen. Innostus päättyi syvään pettymykseen. Kirjeessä kerrottiin, etten pääse jatkoon lääkärinlausunnon perusteella. Koska en heti paikalla keksinyt, minkä vuoksi lääkäri oli moisia lausunut, otin ja soitin hänelle. Käytiin seuraavan tapainen keskustelu:

- Laukkasen Antti, terve.

- Terve. Miten voin auttaa.

- Laitoin teille hakupaperit, mutta kuulemma en pääse jatkoon lääkärinlausunnon perustella. Ajattelin tiedustella, mikä oli pielessä.

- Jaa. Katsotaanpas. Ahaa. Etkö yhtään arvaa?

- E.

- No tuo sun näkö. Sulla on silmälasit.

- No on. Ilmoituksessannehan väitetään, etteivät ne ole este.

- Eivät ole, mutta miinusta saa olla korkeintaan 0,25.

- Aha. Harvalla taitaa olla ikkunalasia pokissaan, jos näössä ei ole vikaa. Ei kai siinä sitten muuta kuin kiitos ja kuulemiin.

- Kuulemiin.

Minulla oli -0,5. Sen miedompia laseja ei siihen aikaan taidettu juurikaan katsoa aiheelliseksi myöntää. Karsinta olisi varmaan tapahtunut myöhemmässä vaiheessa, mutta aika paljon on muuttunut tuo näkökyvyn tarpeellisuus neljännesvuosisadassa. Käytin tätä tarinaa tietysti keppihevosena myöhemmässä elämässäni, jos joku pilotti väitti tekemäni manuaalin tai listan fonttia liian pieneksi - olkoonkin, että kyse oli lähinäöstä. Jos minä näen, sinunkin täytyy.

-A-