VL tunnus potkurissa

[Veli-Martti Koivunen 82]

Kun potkurissa on ko. VL tunnus ilman hakaristiä eikä mitään numerodataa löydy, niin onko kyse lentolaitteen potkurista? Ja jos niin missä koneessa se olisi pyörinyt? Kokonaispituus n. 2,4m

[Raimo Heikkinen 2 491]

Olipa mielenkiintoinen palapeli selvitellä tälle potkurille kuuluva lentokone!

Jos kerran kokonaispituus/halkaisija (D) on 2400 mm. ja kun potkuri on pyörimissuunnaltaan vasenkätinen (ohjaamosta katsottuna), jää ainoaksi sopivaksi konetyypiksi VL Tuisku. Toki myös Moottorireki (MR-40) täyttää nämä pituus- ja pyörimissuuntakriteerit, mutta ei muodoltaan sovi lentokoneen potkuriksi.

Se ettei VL logon lisäksi hakaristiä lavassa ole, sopii sodan jälkeiseen aikaan jolloin Tuiskun potkureita valmistettiin edelleen, olihan konetyyppi ilmavoimien käytössä 1950-luvun alkuun saakka. Koska VL Tuiskun käyttöaika oli pitkä (vv. 1934-1953) ja sitä käytettiin monenlaisiin tehtäviin maa- ja vesikoneena, ehti VL tehdä potkurista kuudet piirustukset.

Kuvassa Tuiskun TU-167 potkuri Kauhavalla 29.11.1940.

 

[Veli-Martti Koivunen 82]

Kiitos paljon Raimolle tiedoista! On se vaan niin hienoa, kun sinulla on niin mahtavat tiedot ilmailuhistoriasta. Ja vastausnopeus omaa luokkaansa. 👍

[Tauno Hermola 113]

Mikähän on selitys merkintöjen puuttumiselle? Vai eikö niitä ole osattu katsoa oikeasta paikasta (navasta)?

[Veli-Martti Koivunen 82]

Laadukkaista kuvista tarkasteltuna numeroita ei ollut näkyvissä. 

[Veli-Martti Koivunen 82]

Vihdoin huomasin potkuridatan sen sivupinnalta. Valmistusvuosi on ainakin 1942. Raimo saattaa tietää loput.😁

[Raimo Heikkinen 2 491]

Potkuri on sitten MR 40 -tyyppisestä MoottoriReestä, johon on istutettu MSH-12 eli Moottori Siemens-Halske 120 hv. -moottori. Potkurin valmistusnumero on 11 ja se on valmistettu VL:lla Valtion Lentokonetehtaalla vuonna 1942.

Tässä alimpana on Suomen Ilmailumuseossa esillä oleva potkuri kokarditunnuksin ja merkinnöin MR 40 / MSH-12. N:o 15 (viitonen epäselvä?). VL 1942. Tämä potkuri on hiukan lyhyempi, ollen D= 2350 mm.

Muokattu: Maaliskuu 27, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Veli-Martti Koivunen 82]

Nonni. En taida nyt potkuria sentään saunan pesään laittaa vaikka se lentokoneesta ei olekaan. On se hienoa tietää mistä laitteesta se on pois ja kuulla, että moisia laitteita on ollut olemassa. Sekin että minun isäni on ollut Lentokonetehtaalla jatkosodassa antaa myös  mukavan ajatuksen, että se on tehty silloin. 

[Veli-Martti Koivunen 82]

Minua jäi vielä kaivelemaan tuo MR-40 eli Moottorireki-40. En siitä löytänyt tietoa kun joltain norjalaiselta wiki sivustolta. Olisi luullut että suomestakin  tietoa olisi asiasta löytänyt. En ainakaan osannut asettaa oikeita hakusanoja asialle. Olisi ainakin mukava tietää minkä näköinen oli tämä kyseinen MR-40 ja montako niitä valmistettiin. Samaisella sivustolla luki että oli myös PR eli panssarireki ja näitä molempia malleja oli tehty myös muitakin tyyppejä myöhemmin.

Eihän tämä aivan täytä täydellistä ilmailuaihetta, mutta on siinä vehkeessä potkuri  ja lentokoneenmoottori, vaan lentokorkeus on aikas matalalla.

[Jukka Nisula 2 265]

Tämä on ainakin suomalaista tekoa. Tyypistä en ole varma.

”Suomalaisia ja venäläistyyppisiä moottorirekiä valokuvattuna sivulta (profiili) ja ylhäältä (lentokuva). Suomalainen tyyppi.
Tikkurila.Autokoritehdas 1944.02.16
SA-kuva.”

Esa Muikku, joka on sotilasajoneuvokalusto-expertti, kirjoittaa fc:ssa näin:”

”Itse asiassa pääosa sodan aikana käytössä olleista moottorireistä oli omaa tuotantoa (MR-40, PR-40, MR-42, MR-43). Sotasaaliiksi saatuja ja käyttöön otettuja moottorirekiä oli vain kolmea mallia (NKL-16 m 37, NKL-16 m 41 ja nokastaan panssaroitu NKL-26) yhteensä 13 kpl.”

Jukka

Muokattu: Huhtikuu 9, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Veli-Martti Koivunen 82]

Jos kyseessä on tyyppi MR-40 niin kyljessä oleva numero 14 sopisi nyt käsiteltyihin  potkurinumeroihin 11 ja 15. Tai sitten se on vain potkureihin laitettu sarjanumero 🤔

[Jukka Nisula 2 265]

Tässä toinen SA-kuva. Samanlaiset moottorireet, mutta eri moottorilla! Potkuri näyttää samanlaiselta kuin Veli-Matin.

”Mekaanikkokoulussa opetetaan myöskin ajamaan ja huoltamaan jääkelkkoja.
Utti,Mekaanikkokoulu 1944.01.24”.

 

Muokattu: Huhtikuu 9, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 265]

Nyt tarvitsisin hieman konsulttiapua. En ole nimittäin kovin syvällisesti perehtynyt ”kelkka-aiheeseen”. Suomalaiset saivat talvisodassa näitä rekiä sotasaaliiksi. Onko niin, että malli kopioitiin ja sen perusteella valmistettiin niitä lisää kotimaassa? Ja tyypitettiin MR-40, eli ”Moottori-Reki vuosimallia 1940”.

Tässä kuvassa on sotasaalisreki. SA-kuvan teksti on seuraava:

”Venäläisiltä vallattu Punaisen ristin moottorireki.
Käkisalmi, länsipuoli 1940.03.17”.

Jos vertaa ensimmäisiin kuviin, niin kyseessä on selvästi sama vekotin. Mutta pieniä eroja löytyy, kuten esim. potkurin suojaputket, jotka venäläisestä puuttuu. 

Tämä kuvan reki on juuri Esan mainitsema venäläinen NKL-16 m 37. Googlaamalla löytyy jokunen kuvakin. 

Jukka

Muokattu: Huhtikuu 9, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Veli-Martti Koivunen 82]

Jos nyt vielä joku ilmailutekniikkaa ymmärtävä jaksaisi kertoa amatöörille(minä), miksei Tuiskun potkuri suoraan sopinut ko. laitteeseen? Halkaisija ja pyörimissuunta sama. Lapakulma on varmaan se ratkaisu, mutta kumpaan suuntaan? Itse veikkaisin suurempaa kulmaa.

[Seppo Koivisto 202]

Hitaampi vehje vaatii potkurilta pienemmän nousun (lapakulman). Eikö noihin VL:n potkureihin ole yleensä merkitty halkaisija ja nousu.

[Veli-Martti Koivunen 82]

Moikka! Kiitos viestistä. Ylempänä on näkyvissä kuva, jonka otin potkurinavan sivusta. Siinä on vain merkinnät moottorin tyypistä ja laitteesta johon se on tarkoitettu.

Vastaus on varmaan se minkä mainitsit.

 

Tässä hyvä linkki suomalaiseen moottorirekihistoriaan.

Kannattaa vilkaista vaikka kuvat. Eipä tästä historianosasta minulla ollut juuri mitään käsitystä aiemmin.

Finnish military-industry might leading up to the Winter War. From AXIS HISTORY FORUM

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

9.4.2020 at 19.10, Seppo Koivisto kirjoitti:

Hitaampi vehje vaatii potkurilta pienemmän nousun (lapakulman). Eikö noihin VL:n potkureihin ole yleensä merkitty halkaisija ja nousu.

Veli-Martti, löytyykö potkuristasi lisää merkintöjä keskiön vastakkaiselta puolelta?

Taisin löytääkin vastauksen kuvastani joka on otettu Suomen Ilmailumuseolla olevasta vastaavasta MR-40:n MSH-12 -potkurista. Siinä lukee ainoastaan potkurin halkaisija D=2350, ei nousua.

Muokattu: Huhtikuu 12, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Lisätty kuva ja tekstiä

[Veli-Martti Koivunen 82]

Tutkin potkurin huolellisesti eikä siinä näkynyt valitettavasti mitään lisämerkintöjä.

Museon potkuri on varmaan eri tuotantosarjaa koska siinä on liimatut puukerrokset huomattavasti vahvemmat kuin minun vastaavassa*. Potkurin halkaisija on myös suurempi, voisiko moottorirekeen otettu käyttöön VL Tuiskun potkuri, vaikka kokeilumielessä?

*vert. kuva ylhäällä.

 

[Raimo Heikkinen 2 491]

21 tuntia sitten, Veli-Martti Koivunen kirjoitti:

Museon potkuri on varmaan eri tuotantosarjaa koska siinä on liimatut puukerrokset huomattavasti vahvemmat kuin minun vastaavassa*. Potkurin halkaisija on myös suurempi, voisiko moottorirekeen otettu käyttöön VL Tuiskun potkuri, vaikka kokeilumielessä?

Saattaa olla myös niin että sinun potkuri (2400 mm.) ja museon potkuri (2350 mm.) ovat olleet vain yhden sortin kokeilupotkureita Siemens-Halske S.H.12 -moottorille. Valtion Lentokonetehdas (VL) teki piirustukset että myös valmisti moottorirekien potkurit. Piirustuksia on tehty useita versioita mm. piirustuksen VL E 25992:n mukaan potkurin halkaisija oli peräti 2650 mm.

Tuiskun Lynx -moottoreita ei käytetty moottorikelkoissa, joten sen voi unohtaa.

Moottorireki malli "MR-40" ei ollut vain yhdelle moottorityypille rakennettu vehje. Siihen istutettiin muun muassa jo poistetuissa Caudron C.60 -koulukoneissa käytettyä Clerget 9B 130 hv:n pyörivää moottoria. Potkuri oli tehty VL E 25534 piirustuksen mukaan (2800 mm.). Kolmas moottorityyppi oli venäläisvalmisteinen sotasaalis moottori M-11 (Po-2 ja Savrov). Kelkkaa varten tehdyn VL E 55911 piirustuksen mukaan sen pituus oli 2400 mm. siis sama mitta kuin sinunkin potkurissasi. Kaikki potkurit olivat 2-lapaisia.

Merivoimat oli ostanut helmikuussa 1941 kaikkiaan 6 kpl. Clerget -moottoreita. Kuitenkin Moottorireen MR-40 moottori vaihtui VL:lla tammikuussa 1942 Clergetistä Siemens SH.12:ksi, samalla VL valmisti 4 kpl. MR-40/SH.12 -potkureita maaliskuussa 1942. (Tämä saattaa hyvinkin liittyä Veli-Martin potkuriin).

"MR-40" (Moottorireki vm.40) ja "PR-40" (Panssarireki vm. 40) suunniteltiin ja valmistettiin Valtion Lentokonetehtaalla Tampereella Merivoimien käyttötarpeita varten. Suunnittelu oli alkanut varmasti jo 1939 puolella, koska heti tammikuun alussa 1940 sai merivoimien insinöörikomentaja/kapteeni Rahola osan valmiiksi tehdyistä kummankin reki-mallin piirustuksista. VL valmisti kelkkoja varten myös sukset ja suksipukit, potkurit sekä polttoaine- ja voiteluainesäiliöt. Merivoimien alkuperäinen tilaus käsitti 6 kpl. MR-40 ja 6 kpl. PR-40 -rekiä, mutta välissä merivoimat lisäsivät PR-40 rekien osuutta kaikkiaan kymmeneen kappaleeseen.

PR-40 panssarireen kuoret hankki VL Ruotsista Ab Avestalta. Firma sai piirustukset käyttöönsä jonka mukaan levyt valmistettiin reikiä myöten täysin valmiiksi. Yhtä rekeä kohti tarvittiin 14,5 m2 levyä (680 kg.). Tämä suunnitelma kelpasi Merivoimien esikunnalla (MeVE), "vaikkakin tähän tarkoitukseen olisi halvempi hintainen levy ollut sopiva". Reen keskelle suunniteltiin ilmatorjuntakaksoiskonekivääri mallia 31 ja alustaksi Tourelle-merkkinen kiertorengas. Suunniteltiin sen ympärille myös panssaritornia joka suojaisi ampujaa, mutta sen merivoimat hylkäsi. MeVe oli aseistuksen puolesta lähtenyt siitä että MR-40 -kelkoissa käytettäisiin VMV-veneiden tähystäjäkonekivääreitä laivastolavetilla (mutta niitä tarvittiin myös saattoaluksissa, joten tästä luovuttiin) ja PR-40 -kelkoissa kaksoiskonekivääreitä. Päätettiin että PR-40 aseistetaan VL:n toimesta pylväsjalustalla ja siihen haarukka SB-koneiden ala-ampumon kk:n mallin mukaan. Tähänkin tuli vielä muutoksia.

PR-40 tarvitsi tehokkaamman moottorin kuin mitä MR-40:ssa oli. Moottoriksi valittiin Napier "Lion" Series XI A. Sellainen on säilynyt ja on esillä Suomen Ilmailumuseossa (siitä on foorumillakin julkaistu kuvia). Potkurina Napier´issä oli neli-lapainen huiska.

Vuoden 1943 heinäkuussa MeVE/Merivoimien komentajan kenraaliluutnantti Väinö Valven ja ilmavoimien komentajan J.F. Lundqvistin välisessä kirjeenvaihdossa käsiteltiin merivoimien tutustumista Siemens SH-14 -moottoreihin (VI, SZ) ja niiden asennusta uusiin moottorirekiin. Itse moottorien ei kuitenkaan tarvinnut olla uusia kunhan olivat täysin kunnossa. VL valmisti 30 kpl. potkureita rekeen asennettavaa moottoria varten, siihen kun ei Viimoja ja Stigujen potkurit käyneet.

Kävin jonkinverran läpi kelkkojen numerointeja. Alkujaan Ilmailutelakalla Santahaminassa rakennetut kelkat olivat "I.T."-merkkisiä. Papereistani löysin kelkat I.T.4 - 8 (9 puuttuu), sitten seuraavaksi tuli "MR-10" ja "MR-13".

I.T.4 oli käytössä 1929 (tuhoutui tulipalossa).

I.T.5; alkaen 1929. Viimeinen sijoitus 28.12.1939 lähtien oli Lentorykmentti 1/LLv.14.

I.T.6; Ilm.K./MeLAs Santahamina 1929-1936.

I.T.7; Santahamina 1929-33. Lentorykmentti 1/LL.14 1939-40.

I.T.8; 1.Er.MeLL ja 2.Er.MeLL 1928-33.

I.T.9; onko ollut?

MR-10; Ilm.K. 1929. Käytössä ainakin vielä 1937.

MR-13; 1932, 2.Er.Me.LL 1934-36.

Lisätty kuva PR-40:sta, jossa on pylväsjalusta konekiväärille.

Muokattu: Huhtikuu 13, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Lisätty SA-Kuva PR-40 panssarikelkasta

[Veli-Martti Koivunen 82]

Taas löytyi uutta faktaa, ainakin minulle.

Uskon myös, että potkuri on tuota VL:n Siemens-Halske 120hp moottorille suunniteltua 4kpl:n sarjaa.

Potkuri itsessään vaikuttaa käyttämättömältä tai siihen ei ole kohdistunut rasituksia kuin lentokone käytössä voisi tulla. Potkurinnavan ympärillä olevasta muttereiden tukiraudasta ole näkynyt jälkiä. Eli varaosana tämä varmaankin on ollut.

Vieläkin harmittaa kun  VL Tuiskuun sitä ei saatu sopimaan, mutta omaahan potkuri erikoista historiaa ja kohtuu harvinainenkin kait. Kuin puupotkurit yleensäkin

...tämä ketju täytyy printata ylös ja laittaa talteen, niin perikunta ja tulevat polvet ymmärtäisivät mitä nurkista löytyvät esineet merkitsevät. Kiitos Raimo!