Sotasaalisvarjot sekä joukkojenpudotusvarjot

[Pasi Pirttikoski 267]

Jatkosodan aikana suomalaiset saivat sotasaalista tuttuun tapaan. Esimerkiksi laskuvarjoja saatiin 420 kpl. (mod. lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3087060 )
Varjoista ainakin osa oli Hoffman tyyppisiä (alkuperäismaa Yhdysvallat). Onko tietoa, saivatko Neuvostoliittolaiset Lend - Lease koneiden mukana aina laskuvarjot? Vai toimittiko USA niitä erillistoimituksina?

Toinen kysymys koskee joukkojenpudotusvarjoja. Useissa lähteissa mainitaan, että saimme Saksasta 70 laskuvarjoa. Esimerkiksi kirjassa "Päämajan kaukopartiot" on seuraavanlainen merkintä. Mutta mistä tieto 70:stä varjosta on peräisin?

 

Muokattu: Syyskuu 20, 2017, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Risto Sollo 22]

Minnekähän Gothat joutuivat?

 

[Jorma Kosonen 1 679]

Valtosen "Luftwaffen Pohjoinen Sivusta" kirjan mukaan "Gothat luovutettiin saksalaisomaisuutena Neuvostoliittoon". Lähteenä on kapteeni Eero Salmelan diplomityö SKK:ssa 14.11.1954.

Rodney

[Pasi Pirttikoski 267]

Gothat todennäköisesti koottiin lentokuntoon. Sillä Kenttälentovarikko 3:n viikkoilmoituksissa kerrotaan, että 9.8.1944 saatiin tehtävä koneiden kokoonpanosta. 
"Kahden kuljetusliitokoneen kokoonpano otettu tehtäväksi osasto Jaurilta".

Viikkoilmoituksen mukaan työ alkoi 10.8. ja siihen käytettiin 80 tuntia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2733585

[Risto Sollo 22]

Millähän rys..Eikun valvontakomissio vei Gothat pois,tuskin lentämällä... Veikkaan että kenttälentovarikon poijjaat purkasi juurikasatut koneet,ne lastattiin vaunuihin/autoihin ja sitämyöten katosivat punaiseen hämärään...

[Jukka Nisula 2 258]

Gothat jäi Rissalaan, mutta purettiinko ne myös siellä?

"Jossain vaiheessa luovutettiin myös kaksi Rissalaan jäänyttä Gotha Go 242 -liitokonetta (WNr. 70040 ja 70045)." Lähde: Pohjoinen Ilmasota, Hannu Valtonen.

Jukka

 

[Raimo Heikkinen 2 484]

16 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Gothat jäi Rissalaan, mutta purettiinko ne myös siellä?

"Jossain vaiheessa luovutettiin myös kaksi Rissalaan jäänyttä Gotha Go 242 -liitokonetta (WNr. 70040 ja 70045)." Lähde: Pohjoinen Ilmasota, Hannu Valtonen.

Jukka

 

Sotasaaliin luovutuksista NL:lle vastannut Puolustusvoimain Pääesikunnan Sotasaaliinluovutusosasto lakkautettiin 31.1.1946. Tuohon mennessä oli sotasaalista koskevat jälkiselvittelyt loppuunsuoritettava. Tämän jälkeen tehtävät mahdolliset lähetykset oli osoitettava joko Parikkalaan tai Lappeenrantaan liikennepäällikkö Sojamolle.

Deutsches Technikmuseumissa Berliinissä on nähtävänä Gothan jäänteitä.

 

[Raimo Heikkinen 2 484]

Tässä itse laskuvarjo-aiheeseen liittyvää:

On ollut soveliaampaa muuttaa entinen "sotasaalis"laskuvarjo "internoiduksi" laskuvarjoksi.

 

 

[Jukka Nisula 2 258]

Ja Gothiin palatakseni, löytyi tietoa niiden ja muun materiaalin luovutuksesta:

"Saksalaisilta maahan jääneen materiaalin haltuunotto ja sen kuljettaminen marraskuun puoliväliin 1944 mennessä Lappeenrantaan ja sieltä Neuvostoliittoon luovutettavaksi, aiheutti ilmavoimien esikunnalle ja sen yhteysosastolle loppuvuodesta paljon työtä. Marraskuussa Lappeenrantaan siirretyn saksalaisen sotasaaliin joukossa oli yksi He-115, yksi Ar-195 ja yksi FW-Weihe. Sinne kuljetettiin rautateitse myös Rissalassa säilytettävänä olleet kaksi saksalaisten liitokonetta (Gotha Werk). Viimeiset luovutukset suoritettiin aivan vuoden lopulla. Tuolloin Neuvostoliittoon kuljetettiin muun muassa Viitanan lentokentän lentokonehallin kattorakenteet."

Lähde: Markku iskanius: Ilmojen kenraali ja kiistelty komentaja J.F.Lundqvist 1940-1946

Markku Iskaniuksen lähteenä on ollut Kansallisarkisto: T 19348/Y8, LVK 179, 27.11.1944

Jukka

Muokattu: Syyskuu 23, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 484]

Palaanpa Gothiin.

Eversti evp. Kuno Waldemar Janarmo aloitti vuonna 1966 Ilmailu -lehdelle sarjan nimeltään Moranesta Messerschmittin kautta MiGiin - Ilmavoimiemme konetyypit vuodesta 1918. Sarja päättyi joulukuun numeroon 1969. Hän toimi sotien aikana muun muassa Ilmavoimien Esikunnan Sotavarustusosaston päällikkönä (1943-44) vastaten ilmavoimien teknillisestä puolesta. Gothista hän kertoo näin: "Erään Ilm.E:n insinöörin aloitteesta lähti 3-henkinen komennuskunta 1942 Berliiniin tutustumaan kuljetusliitäjäkysymykseen. Ilm.Kom., joka alunperin oli ollut kielteisellä kannalla, esitti asian Marskille 27.8.42. Päätös oli kielteinen ja perusteltu: vaatisi hinauskoneita (Ju 52 tai He 111), operatiiviset edut kyseenalaiset.

Saksalaisilla oli Rissalan hallissa 2 kpl, jotka jättivät jälkeensä. Kuljetettiin Lappeenrantaan ja luovutettiin sotasaaliina NL:lle".

Muokattu: Syyskuu 29, 2017, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Lisätty Ilmailun 1-1944 lehtikuva

[Pasi Pirttikoski 267]

Tuosta Saksan matkasta löytyy myös kertomus. Tässä pari ensimmäistä sivua. Saksassa kävivät ins.maj. Salminen, kapt. Ervi ja Nissinen. Alkuperäiset asiakirjat löytyy Kansallisarkistossa T-15722/7.

 

[Mika Laakso 716]

Gotha kurssi Jämillä? ILMAILU 5/95-lehdestä löytyi tuollainen juttu, Sotasaisuusko?

[Raimo Heikkinen 2 484]

Tuo Ilmailun / Janne Horman juttu voi hyvinkin pitää paikkansa. Vuoden 1944 1942 ensimmäisellä puoliskolla oltiin Gothien suhteen aktiivisia. Ohessa 13.5.42 Valtion Lentokonetehtaalle lähetetty PULMU.

 

 

Muokattu: Lokakuu 9, 2017, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Yliviivaukset

[Jukka Nisula 2 258]

Tämä Jämijärven Gotha- ja muut sotilasliitokoneasiat sekä huhupuheet ovat olleet myöhemminkin tapetilla, myös täällä Flightforumilla. Selvittelin ja pengoin asiaa, kun tein juttua pari vuotta sitten Feeniks-lehteen Luftwaffen DFS 230 -liitokoneiden käytöstä ja onnettomuuksista Suomessa 1943. (Feeniks- lehdet 1, 2 ja 3/2015.) Tällöin tuli ilmi seuraavia seikkoja ja muistikuvia, jotka on hyvä mainita tässä yhteydessä. Laitan tänne omaa tekstiäni Feeniksistä 3/2015, ohessa osa artikkelistani:

"Ilmailuhistorioitsija Pentti Manninen otti myös yhteyttä ja kommentoi perimätietoa, jonka mukaan Jämillä olisi ollut sota-aikana harjoituksia kuljetusliitokoneiden käyttöä varten. Manninen on tutkinut itsekin jonkin verran aihetta. Hänen mukaansa Jämillä ei varmastikaan harjoiteltu sellaisella purjekoneella, jossa olisi jossa olisi ollut vinssikela nokassa. ”Onko harjoiteltu ylipäätään muuta kuin rinteestä liitoa ankaran polttoainepulan takia. Tuo henkilön (toim. huom: Flightforumilla internetissä ollut muistelma/perimätieto) mainitsema kurssitus - olisiko liitokurssi jutuissa "kasvanut korkoa" - tuntuu muutenkin ihan mahdottomalta. Ei ollut koneita, ei hinureita, ei mitään edes tulossakaan. Ei edes suunnitelmaa (jo romukopassa 1944). Ainoat kuormaliiturit oli saksalaisten Rissalan lekohallissa pakattuina (Go 242, jotka VL kunnosti pois siirtoa varten)”. Manninen mainitsee vielä, ”että purjekoneen, 1 tai 2-paikkaisen, nostoon ilmaan toisella koneella ei tarvinnut mitään vinssikelaa ja kelajarrua hinattavassa (mihin ihmeessä sen muka edes sai asennettua ahtaaseen koneeseen, kun hinauspisteen paikka purtsikassa oli kuitenkin tarkasti määrätty - ja kela oli ulkomaisissa virityksissä aina hinurissa, kun hinattavassa ei asian suhteen ehtinyt tehdä mitään). Hinausköysi 350-400 m vain sopivasti löysälle maahan ja sen venymä 25-30% riitti mainiosti absorboimaan lähtökiskaisua (kiihtyvyys alle 1G, todettu USAAFin testeissä). Siis jos olisi meillä kokeiltu. Raskaat kuljetusliitokoneet, kuten Go 242 vaativat C-47 -luokan koneen, jossa on kunnolliset sysäysvaimentimet, moottorivinssi, teräsvaijerit, vääntöputki, hätäleikkuri jne. Näistä löytyy hyvin tietoa netistäkin”, Pentti Manninen toteaa lopuksi. Kiitokset Pentille asiaa hyvin valaisevista ja selventävistä yksityiskohdista ja kommenteista.

Keskustelin myös puhelimitse ilmailu- ja lennokkiharrastusansioistaan lentokapteenin arvonimen hiljattain saaneen Olavi ”Luce” Lumeksen kanssa, joka tuntee hyvin Jämin vaiheet ja tapahtumat. Jämillä lennokkikursseilla ja liiton palveluksessa sota-aikana ollut Lumes ei muista nähneensä koskaan mitään sellaista mikä liittyisi kuljetusliitokoneisiin tai niiden koulutukseen. Saksasta saatiin kyllä SG-alkeisliitokoneita, joilla liideltiin kumiköysistarteilla, samoin lennokkitoimintaa oli paljon. Klemmeillä hinattiin tavallisia yksipaikkaisia purjekoneita ja kaksipaikkaista Kranichia. Olavi Lumeksen mielestä tämä perimätieto joka liittyy kuljetusliitokonekoulutukseen Jämillä on todennäköisesti virheellistä. Kiitokset myös ”Lucelle” näistä mukavista muisteluista.

Perimätiedon alkuperä?

Nämä Jämin huhut ja ilmeisen virheellinen perimätieto ilma- ja liitokuljetusjoukoista juontaa mitä todennäköisimmin talveen 1942 ja siitä eteenpäin olleisiin vaiheisiin. Tuolloin syntyi Suomen Ilmapuolustusyhdistyksen ilmailuosaston päällikön, kapteeni Toivo B.Nissisen muistio ”Ehdotus laskuvarjojääkärien hyppykoulutuksen järjestelyistä ja ilmakuljetusjoukkojen koulutuksesta sekä vastaavan kaluston hankinnasta ja jatkuvasta koulutuksesta- ja kalustohuollosta maassamme.” Kuten tunnettua on, kapteeni Toivo B. Nissinen toimi tuolloin Jämijärvellä purjelentokoulun johtajana. Jämille oli tuolloin syntymässä Ilmapuolustusyhdistykselle purjelentokoulutuskeskus. Kapteeni Nissinen lähetti muistion eteenpäin päämajan operatiivisen osaston päällikölle V.A.M. Karikoskelle. Hanke otti tulta allensa ja asiaa alettiin tutkia ja selvitellä vakavasti Ilmavoimien esikunnassa. Asia esiteltiin marsalkka Mannerheimille joka kiinnostui ja pyysi tarkan suunnitelman ilmakuljetusjoukoista. Ilmavoimien komentaja J.F. Lundqvist ja kenraali Airo osallistuivat keskusteluihin ja neuvotteluihin ja asian suunnitteluun Saksan sotilasjohdon kanssa majuri von Nordenskjöldin toimiessa välitysmiehenä. Tämä kauskantoinen ja suuri suunnitelma, johon liittyi melkoinen määrä kuljetuskoneita (40 kpl) sekä iso määrä kuljetusliitokoneita, joutui lopulta romukoppaan. Sen verran vakavasti asia oli kuitenkin tapetilla, että kapteenit Ervi ja T.B. Nissinen olivat Saksassa tutustumassa Go 242, DFS 230- ja Go 244-mallisiin kuljetusliitokoneisiin syksyllä -42. Saksa ei kuitenkaan ollut halukas myymään koneita Suomelle. Esitetty koneiden lisenssivalmistus joka aluksi kiinnosti suomalaisia, kaatui resurssipulaan eli mm. saatavilla olevan ammattitaitoisen työvoiman sekä suurten valmistustilojen puutteeseen. Muu lentokoneteollisuutemme tarvitsi kaiken saatavissa olevan työvoiman. Lisäksi suuret liitokonesarjat, esim. Go 242 -koneiden, olisivat olleet kalliita valmistaa. Sen sijaan Jämijärvellä, jossa olisi ollut sopivat korjaustilat, olisi voitu ajatella pienempien 9-paikkaisten DFS 230-koneiden valmistusta. Tästäkin ajatuksesta luovuttiin loppupäätelmässä, jonka teki Ilmavoimien komentaja J.F.Lundqvist. Tämä ilmakuljetuksiin liittyvä selvitys kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa. Ilmavoimien komentaja J.F. Lundqvist esitti marsalkka Mannerheimille, että liitokoneiden hankkimisesta ja rakentamisesta luovuttaisiin. Esittelyasiakirjan reunukseen on kirjoitettu: ”Jää päätökseksi”. Päätös lähetettiin tiedoksi Suomen Ilmapuolustusliitolle. Ainoastaan artikkelissani mainitsemani kaukopartiomiesten hyppykurssit pidettiin. Edellä olevat tiedot tästä hankkeesta olen tiivistettynä poiminut Markku Iskaniuksen tuoreesta ja ansiokkaasta kirjasta ”Ilmojen kenraali ja kiistelty komentaja J.F. Lundqvist 1940-1946.” Itse kirjassa käydään läpi tämä hanke vielä paljon yksityiskohtaisemmin ja selventävämmin, joten kirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua. Mitään mainintaa mahdollisesta kuljetusliitokonekoulutuksesta Jämillä ei kirjassa myöskään ole."

teksti: Jukka Nisula

EDIT: Viitaten Janne Horman artikkeliin Ilmailu-lehdessä 1995, yllä oleva ei tietenkään poista sitä mahdollisuutta ja huhua, että Kranichilla ja Babyllä olisi Jämillä "salaa" harjoiteltu isompia liitokoneita varten. Olavi Lumes, joka Jämillä touhusi, ei kuitenkaan puolla sitä. Mahdollisesta Gotha-koulutuksesta Porissa Markku Iskanius ei myöskään mainitse mitään kirjassaan, eikä minullekaan ole mistään tullut vahvistusta sille.

Ilmeisesti vastauksia ja selvyyttä sekä faktatietoa Janne Hormankaan kyselyyn huhuista Jämillä ja Porissa ei ilmeisesti tuolloin v. 1995 tullut? Myöskään Porin lentokentän historiikit kirjoittanut Jukka Uhari ei mainitse kirjoissaan mitään suomalaisten tai saksalaisten liitokonekoulutuksesta Porissa, ja viimeiset saksalaiset DFS 230-liitokoneet, joita käytettiin Pohjois-Suomen rintamalla,  poistuivat maasta marraskuussa 1943.

Jukka

Muokattu: Lokakuu 10, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäyksiä

[Raimo Heikkinen 2 484]

Nissisen sikaritkaan eivät auttaneet Jämiä Lundqvist oli päätöksensä jo tehnyt:

 

[Pasi Pirttikoski 267]

23.9.2017 at 10.15, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Tässä itse laskuvarjo-aiheeseen liittyvää:

On ollut soveliaampaa muuttaa entinen "sotasaalis"laskuvarjo "internoiduksi" laskuvarjoksi.

 

Palaan vielä vanhaan viestiketjuun kun huomasin tuon "internoidut" laskuvarjot tekstin. Kyseessä on voinut olla sotasaalisvarjojen sijaan ne Norjan varjot jotka saatiin Suomen puolelle lentäneistä lentokoneista 1940. Määrä ei kylläkään kata tuota 16:sta joten mukana voi olla myös saksalaisilta tai ruotsalaisilta saatuja varjoja?

Mitä tapahtui talvisodan aikana ruotsalaisten varjoille? Osa meni lentäen takaisin mutta menikö kaikki?