Purjekoneita Petroskoin hallissa 24.10.1941

[Jukka Nisula 2 275]

SA-kuvissa on kuvasarja, jossa majuri Sirenin komentaman Lentolaivue 28:n Morane-hävittäjiä on sijoitettuna Petroskoin (suom. Äänislinna 1941-44) lentokonehalliin Äänisjärven rannalla 24.10.1941. Hallissa on suomalaisten Moraneiden seassa sulassa sovussa muutama neuvostoliittolainen purjekone. En ole liiemmälti perehtynyt NL:n purjekonetuotantoon, mutta löytyykö täältä tietoa. Mitkä mallit ovat kyseessä? Kuvia on tässä SA-kuvasarjassa enemmänkin, mutta niissä ei näy purjekoneita, Moraneita kylläkin.

Muokattu: Syyskuu 27, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Harri Mustonen 152]

Tervehdys Jukka,

Minäkään en ole näitten neuvostoliittolaispurtsikoiden asiantuntija, mutta sattumalta viimeisimmässä VGC Newsissä oli juttu Oleg Konstantinovitš Antonovista. Hän suunnitteli kaiken muun ohella myös joukon purjekoneita. Toiseksi ylimmäisessä kuvassa on mielestäni RF-5 (OKA-23), liitoluku 26. Tuota Vitosta muistuttavaa laitetta en sen sijaan pysty arvaamaan, mutta ilmeisesti se on myös Antonovin käsialaa.

t. Harri

[Petri Hyttinen 0]

Tuolla muutamia. Kieli ei taivu mutta kuvat kertovat..

http://airspot.ru/book/file/94/shushurin_atlas_konstruktsiy_planerov.pdf

[Jukka Nisula 2 275]

Kiitos vastauksista. Tuo vähän PiK-5:n näköinen kone voisi olla Petrin löytämän PDF-sivuston sivulla 6, vasemmassa alanurkassa oleva kärkiväliltään n. 16 metriä oleva kone eli varmaankin tämä:

Ш-5. Учебно-пилотажный двухместный планер конструкции Б.Н. Шереметьева (1933 г.) Планер-парасоль с V-образными подкосами. Оперение укреплено на балке, составляющей одно целое с кабиной, и расчалено к крылу. (См. статист. табл., строка 29) 

- löytyykö porukasta tulkkia...

Jukka

[Jukka Nisula 2 275]

7 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Ш-5. Учебно-пилотажный двухместный планер конструкции Б.Н. Шереметьева (1933 г.) Планер-парасоль с V-образными подкосами. Оперение укреплено на балке, составляющей одно целое с кабиной, и расчалено к крылу. (См. статист. табл., строка 29) 

W-5. Harjoitus ja aerobatic kaksiristeilijä BN. Sheremetyev (1933) Glider-päivänvarjo, jossa on V-muotoiset tukijalat. Höyrytuote vahvistetaan palkin päälle, joka on kiinteä osa matkustamoa, ja se käännetään siipien päälle. (Katso tilastotaulukko, rivi 29)

Verraton google-kääntäjä oli vapaaehtoinen... (:

Jukka

[Esa Muikku 133]

Kaksipaikkainen koulupurjekone mallia Sh-5, suunnittelija B. N. Sheremetjev (lieneekö antanut nimensä yhdelle Moskovan lentoasemista?)

[Jukka Nisula 2 275]

Kiitos Esa. Tämän löysin tuon perusteella, ja yhden kuvan.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sheremetev_Sh-5

https://www.j2mcl-planeurs.net/dbj2mcl/planeurs-machines/planeur-fiche_0int.php?code=3141

Jukka

Muokattu: Syyskuu 28, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Topi Falkenberg 413]

11 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Tuo vähän PiK-5:n näköinen kone voisi olla Petrin löytämän PDF-sivuston sivulla 6

Yhdennäköisyys on olemassa, en tiedä onko noissa mitään muuta yhteistä? Diplomityö PIK-5:n suunnittelussa Temmeksen lähtökohtana oli puolalainen W.W.S.1 Salamandra: https://en.wikipedia.org/wiki/W.W.S.1_Salamandra

Pohdiskelin itsekseni tuon kuvan nähtyäni, että Kalle Temmeshän oli jo ennen sotia erittäin taitava pursi- sekä myöhemmin myös sotalentäjä. Temmes lensi Tiiksjärvellä laivueessa 28 Moranehävittäjillä, mistä ei ole pitkäkään loikka Äänislinnaan. Ja jos hän sattui siellä aikoinaan näkemään tuon Sh.5:n, niin olisikohan dippatyö ja sen palkkimainen takarunko alkanut hahmottumaan Kallen mielessä jo Itä-Karjalan sotaretken aikana?

 

[Jukka Nisula 2 275]

Ihan hyvää pohdiskelua, Topi. Sen verran lisäspekulointia vielä, että luutnantti Kalle Temmes siirrettiin vasta sodan loppuvaiheissa 6.7.1944 Hävittäjälentolaivue 28:aan. Sitä ennen Temmes oli vänrikkinä Lentolaivue 14:ssa, eli "tiedusteluporukassa" 23.2.1943 alkaen. Tämä LLv 14 oli tosiaan Tiiksjärvellä tuolloin 1942-44. Tiiksjärvi oli kuitenkin aika kaukana korvessa ja satojen kilometrien päässä Äänislinnasta. Minusta on ollut selvää, että Temmeksen lähtökohtana oli tuo puolalainen Salamandra. Kyllähän noissa vanhoissa 1930-40 -luvun liito- ja purjekoneissa lähes kaikissa on jotain yhteistä, aivan kuin sen aikaisissa lentokoneissakin. Puhumattakaan nykypäivän purjekoneista... samaa näköä kaikki. Aikansa kutakin "mallia", niinhän se menee. Mutta mistä sen tietää, jos Kalle on tuolla Äänislinnan hallissa päässyt joskus käymään. Seuraava kysymys onkin, mitä noille koneille tapahtui?

Ja tuo konehalli sijaitsi siis Solomannin lentokentällä, aivan Äänisen rannalla, Petroskoin (Äänislinnan) pohjoispuolella.

http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/682

Konehalli merkitty linkin karttaan maininnalla: Lämmin halli 23 x 40 m

Muokattu: Syyskuu 28, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisätty kuva ja kartta

[Juha Paulavuo 21]

21 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

W-5. Harjoitus ja aerobatic kaksiristeilijä BN. Sheremetyev (1933) Glider-päivänvarjo, jossa on V-muotoiset tukijalat. Höyrytuote vahvistetaan palkin päälle, joka on kiinteä osa matkustamoa, ja se käännetään siipien päälle. (Katso tilastotaulukko, rivi 29)

Verraton google-kääntäjä oli vapaaehtoinen... (:

Jukka

Kolmannella kotimaisella "hieman" ymmärrettävämpää tekstiä

"W-5. Training and aerobatic double-glider design BN. Sheremetyev (1933) Glider-parasol with V-shaped struts. The plumage is reinforced on a beam that is integral with the cabin, and is swung to the wing. (See the statistical table, line 29)"

 

[Raimo Heikkinen 2 495]

Moi Jukka,

mielenkiintoisia kuvia olet foorumille laittanut. Purjekoneiden kohtaloista ei vielä tietoa. Olisko menneet Jämille? Sen sijaan syy noiden kuvien oton ajankohtaan (24.10.1941) voisi liittyä Kenttälentovarikko 2:n (KLe.V2) muuttoon tänne Äänislinnan Solomannin lentokentälle, 28.10.41. Kenttälentovarikko 2 sijaitsi tätä ennen Pieksämäen Naarajärven lentokenttäalueella.

Etumaisen Moranen siivessä näkyy tunnus MS-329. Ilmataistelussa 4.12.1941 kone törmäsi yhteen "I-18":n kanssa, ja kersantti Tomminen kaatui.

Muokattu: Syyskuu 28, 2017, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 275]

Hei Raimo,

Koska Lentolaivue 28:n sotapäiväkirjoja tuolta ajalta ei löydy Kansallisarkiston digipalvelusta, niin yritin etsiä tietoa myös Kenttälentovarikko 2:n ja 3:n sotapäiväkirjoista. Niissäkään ei ole syksyn 1941 ajalta valitettavasti mitään mainintaa purjekoneista, vaikka tuosta muutosta Äänislinnaan onkin merkintöjä ja kommentteja. En ole katsonut myöhempiä kirjoja. En ole ehtinyt vielä katsoa myöskään kentänhuoltojoukkueiden sotapäiväkirjoja. Niin, mikä Khj-yksikkö olikaan Äänislinnassa (Solomannissa) syksyllä 1941? Kuvissa kuvatekstien mukaan huollossa olevat Moranet ovat Lentolaivue 28:n 3. lentueen koneita. Lentue oli tuona kuvausajankohtana 24.10-41 Solomannissa, jonne se saapui 12.10.-41.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 28, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 275]

Tässä vielä samaa SA-kuvasarjaa päivättynä 24.10.1941, ja koko tänne foorumille laittamani kuvasarja on numeroitu 64009-64021. Siitä eteenpäinkin löytyy lisää kuvia, mm. Lysandereita Solomannin kentällä jne. Hakusana Petroskoi on hyvä.

Hallissa olevat Moranet ovat 3. lentueen huollossa olevia koneita, toinen on Raimon mainitsema MS-329 ja toinen on MS-603. Kaksi kuukautta myöhemmin tämä kone lähetettiin peruskorjaukseen sen huonon kunnon vuoksi. Ulkona Solomannin kentällä oleva kone on kuvattu samana päivänä molemmilta puolilta, se on MS-324, jolla lensi mm. kersantti Pekka Vassinen. Tämä kone tuhoutui 18.8.1942 Jolmajärvellä, kun se ammuttiin alas. Kersantti M. Vihinen pelastui varjolla.

Sen verran sain selville, että Lentorykmentti 2:een perustettiin jatkosodan liikekannallepanossa seuraavat kentänhuoltojoukkueet: Khj 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28 ja 39. Valitettavasti näistä mainituista löytyy Kansallisarkiston digipalvelusta vain Khj 20, 26 ja 39, joista mikään ei ollut Solomannissa tuolloin. Ehkä jonkin kentällä olleen Khj:n sotapäiväkirjassa olisi ollut mahdollisesti joku mainita purjekoneista, tai sitten ei...

Löytyisikö Raimo LLv 28:n 3. lentueen sotapäiväkirjaa varsinaisesta Kansallisarkistosta? Lentorykmentti 2:n spk mainitsee, että 12.10-41 siirtyi LLv 28:n 3.lentue (7 konetta) Äänislinnaan.

Kenttälentovarikko 2:n spk:sta 1941-42 ei löytynyt mitään mainintoja purjekoneista tai niiden evakuoinnista.

Jukka

 

Muokattu: Syyskuu 29, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 495]

Mitään LLv.28:n sotapäiväkirjoja ei nettihaulla löytynyt Kansallisarkiston kokoelmista. Olen aikaisemmin todennut, että Lentolaivueiden 26 ja 28 kohdalla on syvä aukko asiakirjoissa, muun muassa sodan ajan laivuelentopäiväkirjat eivät ole arkiston kokoelmissa.

Ilmailussa 7-1944 on kuva Grunau 9:sta muotoilulla ohjaamolla. Olisko otettu vaikutteita Solomannin venäläisestä purjekoneesta kun nokat ovat niin samannäköisiä?

 

 

[Harri Mustonen 152]

Hei,

Mielenkiintonen havainto Raimolta!

Seppo Saario kertoi tv-dokumentissa Pilvien huimapäät, että Jämille päätyi vain venäläisiä liitokoneita eikä niilläkään lennetty. Dokumentti löytyy Yle:n Areenasta.

Voihan kuitenkin olla, että Jämin liitokoneiden "muniin" otettiin mallia neuvostopurtsikoista.

t.Harri

[Jukka Nisula 2 275]

Jämillä oli sodan aikana ainakin yksi rekisteröimätön venäläinen purjekone mallia UC-3. Tämä on ainoa, jonka Ritaranta-Mäkinen rekisterikirja mainitsee. Olen nähnyt koneen kuvankin jossain. Mitä "muna-Grunau 9" malliin tulee, niin saksalaisillakin oli käytössä vastaava versio. Luulisin kyllä, että suomalaiset ottivat ennemminkin mallia sieltä suunnalta, koska käytännössä Saksa oli se maa, josta kaikki purjelennon oppi tuli 1930-40- luvuilla Suomeen ja jossa käytiin oppia ottamassa. Linkissä vastaava Grunau 9 umpiohjaamolla.

https://commons.m.wikimedia.org/wiki/File:Grunau_9_001.jpg#mw-jump-to-license

Jukka

 

Muokattu: Syyskuu 29, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Harri Mustonen 152]

Oikeassa olet Jukka:

Seppo mainitsee dokumentissa Jämillä olleen vain yhden neuvostoliittolaisen liitokoneen. 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/03/pilvien-huimapaat-temppuilivat-taivaalla-niin-etta-heikkopaista-hirvitti

t. Harri

[Jukka Nisula 2 275]

Aivan, ja suomalaiset käyttivät tuota UC-3 -liitokonetta mallina Harakkaan:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Harakka_(purjelentokone)

Olen nähnyt kuvan, jossa kers Kalle Heikinaro istuu tuossa UC-3:ssa Jämillä. (Edit: Mikko Uola, Suomen Ilmailuliitto 75-vuotta 1919-1994 sivu 133.) Kuvassa ei ole hänen veljensä Lasse kuten kuvateksti kertoo.

Ja tuossa wikipedian tekstissä mainitaan myös noiden Petroskoin hallista löytyneiden koneiden kohtalo. Eli kuten Raimo alussa arvuutteli, niin Jämille meni ainakin tämä yksi, joka jäi sotasaaliiksi. Sitä ei näy noissa SA-kuvissa, oliko säilytetty toisessa hallissa tai paikassa sitten, tai ehditty viedä pois ennemmin. Jäljelle jääneiden (kuvien purjekoneet) kohtalo on vielä epäselvä, jätettiinkö sinne ne halliin vai mitä niille tehtiin. Joka tapauksessa Petroskoissa oli ollut neuvostoliittolainen purjelentokoulu.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 30, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Laiho 449]

Tuo wikipedia kertoo lähteeksi Geustin Kallen tarinan Feeniks-lehdessä 1998, n:o 4. Olisikohan jollain hyllyssä tai ehkä kirjoittaja itse  kohta kommentoi. Mielenkiintoisia kuvia ja mielenkiintoista historiaa. Ehkä Petroskoin purjelentokoulustakin löytyy joku venäläinen kirjoitus.

Jorma

[Jukka Nisula 2 275]

Jukka Raunion kirjasta PiK-sarjan lentokoneet löytyy lähes kaikki vastaukset. Suomeen tuotiin Äänislinnasta kaksi kappaletta UC-3 alkeisliitokonetta ( joidenkin lähteiden mukaan UC-2 ) sekä kaksi parhaiten säilynyttä purjekonetta, Rhönbussardia muistuttava ja kaksipaikkainen malli. Eli selvästikin nuo SA-kuvien koneet. Vielä mainitaan, että koneet olivat esillä Messuhallin sotasaalisnäyttelyssä ja vietiin sieltä Jämille.

Ilmailussa v. 1942 T.B. Nissinen ei todellakaan kehunut tuota heikkorakenteista "Ryssä"-lempinimen saanutta liitokonetta, eikä sillä paljon lennettykään, ja vasta oikeastaan kun Uuno E. Mäkelä tuli Nissisen tilalle. Saman kirjoituksen mukaan Nissinen mainitsee, että noita huonokuntoisia ja vaurioituneita UC-3 koneita olisi ollut kymmenittäin Äänislinnan kentällä osittain tuhoutuneissa varastoissa. Tämä maininta on myös Raunion kirjassa.

Ps. Jorma, jos Calle ei ehdi kommentoida ensin, niin katson, sillä minulta pitäisi tuo lehti löytyä.

Jukka

 

Muokattu: Syyskuu 30, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Ilmailussa oli juttua neuvostopurjekoineista (4-5/1942).

[Jukka Nisula 2 275]

Hieno löytö, kiitos Pasi! Selvisihän tämäkin "keissi" loppujen lopuksi täällä foorumilla. Olisi vaan heti pitänyt katsoa Raunion PiK- kirjaa, josta tuon Harakka-aasinsillan kautta selvisi näiden loppujenkin sotasaalispurjekoneitten kohtalo. Koottiin muttei lennetty... Ja kiitos kaikille muillekin.

Vielä Raunion kirjaan. Tuolla UC-3-liitokoneella, joka todettiin lento-ominaisuuksiltaan yllättäen hyväksi, lennettiin Jämillä mm. opettajakurssin huvilentoja viikonloppuisin 1943, silloin kun kolmosrinteellä kävi sopiva tuuli. Tällöin lentoonlähtö suoritettiin käsistarttina " heittämällä" kuin liidokkia, sillä kone oli erittäin kevyt. Tämä huvi kuulemma loppui eräänä sunnuntaina puunlatvoihin. Koneella alettiin tosissaan kokeilemaan vasta Uuno Elias Mäkelän tultua Jämin vetäjäksi, T.B. Nissinenhän ei konetta juuri noteerannut miksikään, kuten tuossa Ilmailussakin todetaan...

Feeniks-lehdissä 1/1998 on Oswald Stanleyn juttu "Sotasaaliskoneista Harakka I:een" ja numerossa 4/1998 edellä mainittu Calle Geustin juttu "Neuvostoliittolaiset purje- ja liitokoneet Suomessa". Olisihan nuokin lehdet löytyneet heti, kun olisi vaan muistanut...

Oswald Stanleyn mukaan tuo Rhönbussardia muistuttava kone oli tyyppiä G-9, eli se se taitaakin olla kun vertaa SA-kuvia piirrokseen sivulla 9, oikean yläkulman kone:

http://airspot.ru/book/file/94/shushurin_atlas_konstruktsiy_planerov.pdf

Laitan tänne materiaalia Feeniks-jutuista, kun ehdin. 

Jukka

Muokattu: Syyskuu 30, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Harri Mustonen 152]

Hei,

Eipä veikkaukseni osunut oikeaan Antonovin RF-5:n suhteen. Nyt kun katsoo konetta kasattuna, konetyypeissä on huomattavia eroja mm. RF-5:ssä ei ole streevoja ym.

Muisti palailee pätkittän ja löysin kokoelmistani kuvia näistä keskustelussa käsitellyistä neuvostokoneista Jämillä. Tuota liitokonekuvaa käytetiin myös dokumentissa.

t. Harri

[Jukka Nisula 2 275]

Mainiota Harri! Feeniksissä 1/1998 on myös tuo alempi kuva. Oswald Stanleyn mukaan kuva on otettu 10.8.1943, kuvaajana TK-mies Nils Helander. Kuvateksti kuuluu näin: "US-4 -koneen ensimmäinen lento 10.8.1943, ohjaimissa Kaarlo Heikinaro. Lähtöpaikkana on I-hallin edusta." 

Huom! Stanleyn mukaan liitokone olikin tyyppiä US-4, eikä UC-2 tai 3. Hänellä on varteenotettava selitys asiaan. Palaan tähän vielä.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 30, 2017, käyttäjä: Jukka Nisula

[Esa Muikku 133]

HUOM!!!!! Venäläisissä aakkosissa C:n näköinen kirjain litteroituu meillä S:ksi. Purjekoneiden mallimerkintä alkaa siis kirjaimilla US.