"Winterin kukko" ERCO 415-C Ercoupe

[Pertti Kuusisto 3]

Tällä foorumilla on 10.11.2014 ollut maininta "Winterin Kukosta" (ERCO 415-C Ercoupe) ja koska olen itse ollut kyydissä pikkupoikana kyseisellä koneella joskus 1954-1955, niin kiinnostuin saamaan selville, jos joku tunnistaisi koneen lentäjän, jonka kanssa seison siivellä. Lierihattuinen herra on isäni, jonka sylissä istuin lennolla. Lennolle lähdimme Malmilta ja kiertelimme stadin yläpuolella. Kyseinen kokemus sai minut innostumaan ilmailusta, joka on ollut sydäntäni lähellä koko elämäni, vaikka lentäjänurasta ei koskaan tullutkaan mitään.

Lentäjä, jonka nimeä tässä viestissäni yritän saada selville, oli isäni tuttava. Isäni kuoli jo parikymmentä vuotta sitten, joten häneltä en voi asiaa enää kysyä.

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

Ilmailu N:o 6-1954. Suomen siviililentokoneet 15.5.1954.

OH-ERA. Ercoupe.

Käyttö: yksityinen. Omistaja ja kotipaikka: Leo Khüry, Tampere.

[Jukka Nisula 2 235]

Jos lento tapahtui kesällä 1955, niin OH-ERA:n rekisteritietojen mukaan se rekisteröitiin Helsinkiin 31.3.1955. Omistajiksi tulivat A. ja E. Vainikainen Helsingistä. Lentohan oli tapahtunut Malmilla.

Jukka

 

 

Muokattu: Tammikuu 12, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Arne Wallen 72]

Tuo on melkoisella varmuudella Vainikaisen Emppu, varmistan vielä illalla vaimoltani joka tunsi Vainikaiset pidemmältä ajalta.

[Pertti Kuusisto 3]

Kiitos näistä tiedoista.

Vuoden 1954 omistajan nimi ei ainakaan ole se lentäjän nimi, jota etsiskelen. Vuoden 1955 omistajan nimikään ei tunnu tutulta. Lentäjänhän ei tarvinnut välttämättä olla koneen omistaja.

Muistaakseni vuonna 1965 olimme isäni kanssa taas lentämässä saman pilotin ollessa puikoissa. Sillä kertaa en ollut isäni sylissä, vaan pilotti vei meidät kummatkin omalle lennolle. Koneena silloin oli Zlin Trener. Pilotti sanoi, ettei koneessa ollut sillä hetkellä taitolentopotkuria, joten hän ei voi tehdä mitään hurjempia temppuja. No hyvä niin, sillä tiukatkin kaarrot g-voimineen ja kurkkua kuristava mikrofoni olivat ihan tarpeeksi hurjaa menoa teini-ikäiselle.

[Jukka Nisula 2 235]

Kun kone oli Helsingissä Aulis ja Elmo Vainikaisen omistuksessa 1955-59, niin koneella lensivät myös ainakin seuraavat ohjaajat:

- KaarloTuorila, Kari Korttila, Jorma Tiilikka ja Vilho Svahn. Lisäksi lentoperämieskoulutuksessa ollut Matti Lampela lensi sillä vuonna 1957. Olisiko joku näistä tuo lentäjä? Kun kone tuhoutui valokuvauslennolla 16.7.1959, niin puikoissa oli lennonjohtaja Kari Virva ja valokuvaajana mukana Aarne Lehto, joka menehtyi. Virva loukkaantui.

Lähteenä Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti numero 3/2012, jossa on tarinaa Ercoupesta ja kahden Suomessa lentäneen koneen, OH-ERA:n ja -ERB:n historiat.

Ohessa kuva koneen lentokäsikirjan etukannesta (lähde: Kansallisarkisto) päivättynä 1.4.1955. Onko koneessa jompikumpi Vainikaisista?

 

Jukka

Muokattu: Tammikuu 12, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Juha Ritaranta 930]

Jos karsitaan pois, niin mielestäni tuo ei ainakaan ole Tuorilan Kalle, jonka tulin tuntemaan. Hän oli niin pitkä mies, että ihmettelen, miten mahtui Ercoupeen. Mutta toisaalta, Kalle lensi myös PIK-11:llä...

[Pertti Kuusisto 3]

Vilho Svahn kuullostaa tutulta.

[Pertti Kuusisto 3]

Googletin nimeä Vilho Svahn ja kun näin, että hänestä käytettiin nimeä Ville Svahn, niin nyt tiedän varmasti, että hän oli pilottina "neitsytlennollani". Nyt muistan, kuinka isäni puhui usein Svaanin Villestä.

Kiitos kaikille avusta. Vuosia vaivannut asia ratkesi, kun tulin oikealle foorumille 

[Jukka Nisula 2 235]

Hienoa! Ville Svahn oli mukana myös ilmasirkus Pilvien Huimapäissä. Oikealta huimapäältä sait siis kyytiä! 🙂

 

t. Jukka

[Arne Wallen 72]

Joo vaimo oli ehdoton, ei ole Emppu.

 

[Akseli Keränen 13]

Kyllä Vilho Svahnin tunnistaa kuvasta

[Armin Zuger 236]

(melkein aiheesta ohi -  Winterin kukon kuvasta: oliko tämä Winterin maalitehtaan logo?)

[Raimo Heikkinen 2 474]

D. Winter & Co Oy, Epilä käytti "Kukko" -logoa eri tavoin tyyliteltynä vielä pitkälle sotien jälkeen. Tämä logo on pellavaöljyvernissan laskusta vuodelta 1916.

 

Keskustelua Ercoupe OH-ERA:sta on käyty täällä aikaisemminkin:

https://www.flightforum.fi/topic/27666-vanha-valokuva-albumi/?page=4

[Risto Sollo 22]

Kaiken ne ihmiset säilyttää...Vaan maallikko alkoi pohtimaan tuon jakopyrstön ideaa.Normaali sivuperäsin lienee helpompi ja halvempi valmistaa, kaksoissivuperäsin vaatinee tukevammat korkeusperäsimetkin.Isoissa koneissa näin eduksi mainittavan korkeudessa säästäminen,hangaareista voitiin tehdä matalampia,vaan tällaisille pikkukoneille se lienee vähän se ja sama?Joku taika siinä on ollut,ei kai niitä ulkonäkösyistä värkkäilty?

Muokattu: Tammikuu 14, 2018, käyttäjä: Risto Sollo

[Juha Ritaranta 930]

7 minuuttia sitten, Risto Sollo kirjoitti:

Kaiken ne ihmiset säilyttää...Vaan maallikko alkoi pohtimaan tuon jakopyrstön ideaa.Normaali sivuperäsin lienee helpompi ja halvempi valmistaa, kaksoissivuperäsin vaatinee tukevammat korkeusperäsimetkin.Isoissa koneissa näin eduksi mainittavan korkeudessa säästäminen,hangaareista voitiin tehdä matalampia,vaan tällaisille pikkukoneille se lienee vähän se ja sama?Joku taika siinä on ollut,ei kai niitä ulkonäkösyistä värkkäilty?

Semmoisen selityksen olen kuullut, että sivuperäsinten/-vakauttimien sijoittaminen potkurivirran ulkopuolelle helpotti ohjausta eliminoimalla kiertopyrkimystä. Ehkäpä näin, kun koneesta oli muutoinkin tarkoitus tehdä mahdollisimman helppo lennettävä, ja kun siinä ei alunperin ollut edes sivuperäsinpolkimia.

[Jukka Nisula 2 235]

Eero Pakarisen kirjassa Pilvien Huimapäät on oheinen valokuva. Sen ottajasta ei ole tietoa eikä sitä ole mainittu. Vasemmalla on Vilho Svahn ja oikealla Raimo Aulio. Samaa näköä on "Villessä" tässä kuvassa kuin Pertin ekassa valokuvassa.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 15, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 474]

Kun Pertti Kuusisto on saanut tarvitsemansa lentäjätiedon eikä välttämättä ole tarvetta pysyä "Winterin kukossa", liitän toisenkin Suomessa rekisteröidyn Ercoupen (OH-ERB) kuvan tähän ketjuun. Koneen rullaus on kuvattu Malmilla - luultavasti 1950-luvun lopulla? Vasemmalla Lentohuolto Oy:n Cessna 195B.

Jukka Nisulalle: Koneen viimeinen omistaja oli Vaasasta!

Muokattu: Tammikuu 17, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Kuvan alkuperä: Olli Riekki.

[Jukka Nisula 2 235]

Erittäin hieno kuva Raimo! Jatketaan vaan, sillä enpäs olisi tiennyt (tai muistanut), että koneen viimeinen omistaja oli vaasalainen. Olen toki aikoinaan lukenut Ercoupe-koneiden historiat SIHL 3/2012 -lehdestä, ja  eilen kaivoin lehden uudelleen esiin, mutta eihän sitä nyt millään kaikkea muista, sillä tälläkin OH-ERB -koneella on ollut kymmenkunta eri omistajaa. Vuonna 2012 on lehdessä tieto, että kone olisi edelleen tallessa ja kunnostuskelpoinen jossain. Sitä tukee se, että digiarkiston tiedot koneesta ovat salattuja, eikä niitä pääse katsomaan.

Tämä Erkki Hartikainen Vaasasta on tuntematon henkilö minulle. Hän omisti koneen 28.2.1972 alkaen 15.12.1975 saakka, jolloin kone on poistettu rekisteristä.

Oheinen suttuinen kuva on vaasalaisen purjelentäjän "Nakke" Laaksosen jäämistöstä. Kuva ei ole Vaasasta vaan Malmilta, enkä tiedä tarkkaa kuvanottovuotta. Saattaa olla -60-luvun lopusta tai -70-luvun alusta. 1950-luvun puolenvälin kuvissa sekä OH-ERA:ssa, että ERB:ssä oli tunnukset ainoastaan sivuperäsimissä, ei rungossa.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 16, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Arto Laaninen 3]

Erkki Hartikainen on nykyään joensuulainen. Taisi olla jo koneen omistaja-aikoinaan, sillä hän lensi Ercoupella täällä Onttolan kentällä.

Muokattu: Tammikuu 26, 2018, käyttäjä: Arto Laaninen

[Antti Hyvärinen 66]

Yllättävää jos Ercoupe löytyy vielä Suomesta! Missähän tämä ERB mahdollisesti asustelisi? Ja missä kunnossa se on?

Antti

[Arto Laaninen 3]

Kone ei ole ainakaan EFJO aitojen sisäpuolella. Kyselen Erkiltä asiasta ensi viikon torstaina.

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitos tiedoista Arto. Voitko kysyä, lentelikö Hartikainen Vaasassa tuolloin -70-luvun alussa, vai oliko kone ja mies vain ”kirjoilla” täällä. Tuo SIHL-lehden tieto koneen kunnosta ja paikasta viiden vuoden takaa olisi kyllä mukava selvittää. Onhan kyseessä todella harvinainen ja erikoinen konetyyppi ilmailun historiassa. 

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/ERCO_Ercoupe#/media/Tiedosto%3A1946_Ercoupe_Advertisement_in_Skyways.jpg

Jukka

Muokattu: Tammikuu 18, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Arto Laaninen 3]

Erkki Hartikainen jututettu. Hänen lentäjän uransa alkoi jo vuonna 1943 Ilmapuolustusliiton purjelentokurssilla Jämillä. Sitä seurasi mm. apumekaanikkovaihe Rissalassa Morane/Mersu-kaudella. ”Vaasalaisuus” johtui siitä, että 1970-luvun alussa hän oli siellä ammattikoulun opettajana.
Kun Ercoupen moottorissa tuli tunnit täyteen, Erkki varastoi koneen lentokuntoisena. Moottoripukki on kuulemma sellainen, että siihen voi asentaa useammanlaisia moottoreita, Erkillä on joku 200-hevosvoimainen. Siivet ja moottori ovat nyt irti, mutta kone on siis täysin lentokelpoiseksi saatettavissa. Eli kone on hyvässä hoidossa, ja vaaraa sen joutumisesta metalliromun keräykseen ei ole. Erkki vitsaili että ”ostajaehdokkaita on vuosien varrella ollut”.
Koneen huonona puolena Erkki pitää sitä, että se on suunniteltu 1930-luvulla (tämä yksilö valmistui 1945), eli kaudella jolloin kentät olivat pyöreitä, joille pystyi laskeutumaan aina vastatuuleen. Kun koneessa ei ole polkimia, sillä ei voi laskeutua tuulen puolelle kallistettuna. Rattiin kytketty sivuperäsinohjaus kumoaa kyllä siivekejarrutuksen kaarroissa mutta sivuluisu ei onnistu.

Muokattu: Tammikuu 26, 2018, käyttäjä: Arto Laaninen

[Juha Ritaranta 930]

1 tunti sitten, Arto Laaninen kirjoitti:

Koneen ainoana huonona puolena Erkki piti sitä, että se on suunniteltu 1930-luvulla (tämä yksilö valmistui 1945), eli kaudella jolloin kentät olivat pyöreitä, joille pystyi laskeutumaan aina vastatuuleen. Kun koneessa ei ole polkimia, sillä ei voi laskeutua tuulen puolelle kallistettuna. Rattiin kytketty sivuperäsinohjaus kumoaa kyllä siivekejarrutuksen kaarroissa mutta sivuluisu ei onnistu.

Minä olen antanut itselleni kertoa, että molempiin Suomessa olleisiin Ercoupeihin oli jälkiasennettu sivuperäsinpolkimet, kuten suurimpaan osaan muitakin maailmalla. Eikö tämä pidäkään paikkaansa?