Parlamenttivaltuuskunnan Kiinan matkan 1956 lentokoneet?

[Tuukka Lintula 5]

Hei

Puhtaaksikirjoitan isoisäni, kansanedustaja Lauri Laineen, matkakertomusta Kiinaan 1956 ihan omaksi ja sukulaisten iloksi. Kyseessä on parlamenttivaltuuskunnan vierailu J.V. Sukselaisen johdolla. Yksi mapillinen on valokuvia sekä 50 sivua tarinaa muttei lainkaan kuvia käytetyistä lentokoneista. Ehkä kuvaaminen oli kiellettyä tai sitten ei vaan isoisääni napannut lentokonebongaus. Olisin kiinnostut tietämään mikä oli konetyyppi(t) ja mahdollisesti niistä kuvia. Epäilen konetyypiksi sitä DC3 kopiota?

Tässä tietoa mitä päiväkirjasta ilmenee:

- lähtö 19.6.1956 klo 19.20 Seutulasta. Venäläinen kone oli saapunut Köpenhaminasta. Tunnus kyrillinen E tai vastaava ja numerosarja 1723. 21 paikkainen lentokone. Lentokorkeus 1000 m.

- 23.20 Moskovassa. Jatko 0:30 koneella E1721 Kazan 3:00. Jatko Sverlovski - Omsk - Nobosibirsk, koneenvaihto E1337 -  Krasnoyarsk - Irkutsk - koneen vaihto E1789, 18 paikkainen - Ulan Bator - Peking (lentokorkeus 3000 m) saapuminen 21.6.1956 klo 14:20. Epäilemättä "onnellisesti" perillä.

- Lentolippujen hintaan kuului ruuat, joita sitten tarjoiltiin "hallintorakennuksissa". Lentoemännät on mukana, jotka osaavat myös englantia. Alkumatkasta myös liikemiehiä Ranskasta ja Saksasta Moskovaan. Moskovasta puolalainen perhe muuttamassa Kiinaan.

Paluulentojen tiedot voin lisätä jos saan vastauksia tai tarvitaan lisävinkkejä, mutta oletettavasti samaa reittiä takaisin samoilla koneilla. Paluupäivä on 10.7.1956.

[Seppo Koivisto 203]

Olisikohan koneiden tunnukset olleet tyyppiä CCCP-Л1723, jolloin ne olisivat Il-12 ja Il-14 koneita.

[Juha Ritaranta 947]

CCCP-L1723 (mulla ei ole kyrilisä aakkosia näppäimistössä, joten L saa kelvata) oli Iljushin Il-12B, valmistui vuonna 1955. Varmaan tuohon aikaan kansainvälisillä reiteillä käyttivät Il-12:a ja 14:ää. Il-14 oli vielä vuonna 1956 aika uusi keksintö, joten veikkaisin 12:a koko matkalle. Kuvista tietty voisi varmistaa.

 

Edit: Korjataan heti, että eihän tuo valmistunut vuonna 1955, en osaa tuota listaa oikein lukea, josta koneen löysin. Tässä siihen linkki, jos joku muu osaisi, saattaa tarkoittaa, että ensimmäinen havainto koneesta on vuodelta 1955: www.polarpost.ru/forum/download/file.php?id=43784

 

Muokattu: Helmikuu 12, 2018, käyttäjä: Juha Ritaranta

[Jukka Nisula 2 275]

Tässä Tuukan mainitsemien koneyksilöiden käyttöhistoriat. Koneet olivat kaikki tyyppiä Iljushin Il-12.

Kööpenhaminasta Seutulaan ja sieltä Moskovaan lentäneen koneyksilön vaiheista löytyi seuraavaa tietoa. (Kone käytössä 1947-1959)

CCCP-L1723 Il-12P AFL/International rgd 1948 opb OAG MVS CCCP-L1723 Il-12P AFL/Moscow (MUTA) trf unknown CCCP-L1723 Il-12P AFL/Ukraine trf unknown f/n VKO 1955; l/n 1956 CCCP Il-12P AFL/Ukraine rgd unknown soc 11jun59 as worn out.

Seuraava lento Moskova-Novosibirsk: (koneyksilö käytössä 1954-1959)

CCCP-L1721 Il-12P AFL/Moscow (MUTA) rgd unknown new documents issued 07aug54 CCCP-L1721 Il-12P AFL/West Siberia trf unknown CCCP-L1721 Il-12P AFL/Urals trf unknown opb Uralskaya aviagruppa by 01sep57; soc 10may58 as worn out

Seuraava lento Krasnoyarsk - Irkutsk:

CCCP-L1337 Il-12P. AFL/West Siberia rgd. 1947 soc 05apr58 as worn out. (Koneyksilö käytössä 1947-1958)

Seuraava lento Ulan Bator - Peking:

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu. Jos koneen tunnus oli tosiaan CCCP-L1789, niin tämä Iljushin Il-12-kone tuhoutui jo 1954! (Koneyksilö käytössä 1949-1954)

"Flew into the side of Mount Sivukha. The airplane operated on a flight from Moscow to Beijing, China with several intermediate stops."

https://aviation-safety.net/database/record.php?id=19541028-0

Jukka

Muokattu: Helmikuu 13, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Laiho 449]

Onko noista jossain kuvia ?

Muokattu: Helmikuu 13, 2018, käyttäjä: Jorma Laiho

[Jukka Nisula 2 275]

Eipä ole vielä löytynyt, tässä yksi väripiirros konetyypistä:

http://basilzolotov.com/side-views/ilyushin-il-12/

Tekniset tiedot:

http://www.aviastar.org/air/russia/il-12.php

Jukka

Muokattu: Helmikuu 13, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Tuukka Lintula 5]

Kiitoksia vastauksista. Tiesin, että palstaan voi luottaa. Olen tätä palstaa lukenut monia vuosia, vaikka itse en ole ilmailuharrastaja. Isäni Mikko oli. No, se on toinen tarina.

Tarkistin, että oliko 1789 numero oikein tulkittu. Ja olihan se. Numero oli harvinaisen selvästi laitettu. Joko isoisä on sen väärin laittanut tai sitten onnettomuuskone on nopsaan korvattu uudella.

Lisäksi tarkistin, että paluulentotietoja ei ole tarinassa. Kiinan sisäisiä lentoja on mainittu. Voin palata niihin jos tunnistus on mahdollinen.

Palkkioksi teille ensimmäiset 10 sivua käsinkirjoitettua tarinaa puhtaaksi kirjoitettuna. Jonkinlaista matkustamisen ajankuvaa agrologiksi koulutetun silmin. Teksti sellaisenaan ilman korjauksia. Voin laittaa lisää tarinaa, jos halutaan off topic tarinaa. Toki pitää ensin se saada kirjoitettua.  

------------------------------

Muistiinpanoja parlamenttivaltuuskunnan Kiinan matkalta 19.6- 10.7.1956. Jo 18.6 oli Kiinan erikoissuurlähettilään kutsut.

 

(Leikekuva ilmeisesti sanomalehdestä)

 

Sivu 2.

 

Tiistaina kesäkuun 19 p:nä n. klo 18 ajoimme autoilla Helsingin (Seutulan) lentokentälle. Passi- ja valuutta-asiat hoidettiin. Nousimme Köpenhaminasta vastikään saapuneeseen venäläiseen  [erikoismerkki, kyrilinen E kirjain?]1723 21 paikkaiseen koneeseen. Kiinan lähetystö oli saattamassa. Olivat ystävällisiä ja antoivat kauniit kukat kaikille, isot vihot puhemies Sukselaiselle ja kahdelle naisedustajalle.

 

Koneemme nousi ilmaan klo 19.20 suuntana itäinen. Kone kulki 1000 metrin korkeudella. Jo 19.25 oltiin Suomen lahden päällä ja klo 20 näkyi vieraan maan ranta. Maasto oli suomalaismaista, ehkä soita ja vetisyyttä runsaammin. Jo näkyi kolhoosiyhteiskuntia, useita (10-20) pieniä rakennuksia ja 1 iso (navetta).

 

Sivu 3.

 

Tähän parlamenttivaltuuskuntaan kuuluu: puhemies V.J.Sukselainen, edustajat Rönkko ja Laine maalaisliitosta, Lukkarinen ja Paasio sosiaalidemokraateista, Hietanen ja N. Nurminen SKDL:stä, Tuurna ja J. Virtanen Kokoomuksesta, Karvikko suomal. kansanpuolueesta ja Meinander ruots. kansapuolueesta.

 

Muista matkustajista on mainittava eduskunnan sihteeri lakitiet –kand. Salermo [ensimmäinen kirjain on epäselvä] ja valtuuskunnan sihteeri maisteri Lassila ulkoas. ministeriöstä.

 

Samassa lentokoneessa matkusti Pekinkiin asti 2 ranskalaista ja 1 saksalainen liikemies sekä Moskovasta asti puolalainen insinööri vaimonsa ja 2 lapsensa kanssa. Nämä viimeksi mainitut muuttivat kiinaan asumaan.

 

Sivu 4.

 

Klo 23.20 suom aikaa saavuttiin Moskovan lentokentälle. Vastassa olivat Suomen Moskovan lähettilas E.A.Vuori ja Kiinan lähetystön sihteeri. Syötiin illallinen lentoaseman hallintorakennuksessa. Vielä oli muuten upeassa talossa myös Stalinin patsas sekä taulumaalaus.

 

0.30 (s.a.) siis keskiviikkona 20 p. lähti samanlainen kone [kyrillinen E?]1721 lähti kohti Kazania. Oli pimeää eikä voinut tehdä matkahavaintoja. Saavuimme tähän, vielä Europan puolella olevaan kaupunkiin klo 3.00 Laaja tasanko näkyi ympärillä. Lennon hallintorakennus oli täällä tuttua n.l:laista mallia.

 

Kazanista jatkettiin matkaa samalla koneella 3.30. Moskovan virallinen aika oli 4.30, mutta idemmäksi mentäessä käytettiin vieläpä 5 tuntia aikaisempaa epävirallista aikaa.

 

Sivu 5.

 

Sverlovskiin kesti matkan teko 2t 20 minuuttia ja oltiin n.l. aikaan 6.50. Seutu näytti hyvin asutulta mutta kesä tuntui meidän kasvullisuudesta olevan jälessä. Itse kaupunki näytti kaukaa katsellen hyvin rakennetulta. Oli juuri ylitetty Ural ja sen jyrkkä itäinen reuna oli lähellä lentokenttää. Delegatiolle tarjottiin viininleikkeet y.m. Ruoka kuului matkalippuun ja hyvin niissä koitettiin palvella. Tarjoilijat, myös lentoemännät puhuivat venäjää ja englantia. Kentällä 22 lentokonetta.

 

Klo 8 taas lähtö kohti Omskia. Sarkaojia ei pelloissa ole, ei myös latoja. Omskiin, joka on Ob-joen sivujoen rannalla (Irtyks), saavuttiin 10.45. Asukkaita kaupungissa on 1 milj. Hallintorakennus ja kiitorata tekeillä. Peruna kentän lai-

 

Sivu 6.

 

dalla jo 15-20 cm:n mittaista. Omskissa käytettiin 3 tunt. aikaisempaa aikaa kuin virallinen. Ihmisten häärimistä oli hauska seurata. Pukeutuminen kohtalaista. Naisilla esim. sellaiset kengät kuin meilläkin.

 

Omskista lähdettiin 11.30 Novosibirsk (Uusi Siperia) in ja saavuimme kentälle 13.20. Kaupunki on Ob-joen rannalla. Hallintorakennuksessa tarjottiin taas päivällinen liemi (kana-) ja lihaleike sekä kahvi. Hallintorakennuspuistossa oli valettu Lenin-Stalin patsas. Samoin mainostauluja punaisten maiden suuruudesta, työnsankareista. Oli alkanut sataa ja lähtö viivästyi. Meille järjestettiin uusi kone [kyrillinen E?]1337. Muuten saman kokoinen kuin edellisetkin. Vasta 16.50 kone nousi kentältä jatkamaan matkaa Krasnoyarskiin, jonne saavuttiin 18.50 Ystävällinen tarjoilu siisteissä hallintorakennuksen toisen kerroksen huoneissa.

 

Sivu 7.

 

Juotiin saikat ja kivennäisvedet, pikkuleipien kera.

 

Tunnin kuluttua 19.50 taas lähdettiin kohti Irkutskia. Taakse jäi taas Krasnoyarks kirkkaine valoineen. Koetettiin nukkua lentäessä. Penkit kallistettiin takanojoon, valot sammutettiin ja kone jatkuvasti jyrisi ja teki taivalta 2-3 km:n korkeudella. Irkutskin kentälle laskeuduttiin 22.45. Täällä siirrettiin kellot 5 tunti eteenpäin lähelle 4 aamulla. Aamurusko oli jo kauan näkynyt idän taivaalla. Tämä Irkutski Baikal-järven eteläpäässä länsirannalla on Venäjän valtakuntaan kuuluvan Burjattimongolien keskus. Tällä asemalla liikkui köyhän näköistä kansaa pussiensa kanssa. Oli toppatakkeja, joita ei muualla ollut näkynyt. Henkilökulttia palveltiin siellä. Ei kyllä Stalin patsasta näkynyt. Kun oli vähän syöty,

 

Sivu 8.

 

Käytiin nukkumaan 1,5 tunniksi sänkyihin.

 

Oltiin 21 p:ssä kesäkuuta ja klo 7.40 lähdettiin vähän väsyneinä taipaleelle kohti Mongoliaa NL:laisella 18 paikkaisella koneella [kyrillinen E?]1789 kohti Sisä-Mongolian pääkaupunkia Ulan-Batoria. Luonto oli käynyt karuksi ja epätasaiseksi. Klo 8 ylitettiin Baikal-järvi, joka on n. 600 km pitkä ja leveimmältä ehkä 50 km. leveä. Sillä on jyrkkiä rantaseinämiä. eteläpuolella järven kärjen päästyämme oli korkeita kallioita, lunta päällä runsaasti, vaikka aurinko paistoi kirkkaasti. Moskovasta sivu Krasnoyarskin oli tultu 55 pohj.-leveysasteen tasalla. Suomi on 60-70 asteen välissä siis huomattavasti pohjoisempana. Mainitut lumiset vuoret olivat lähempänä 50 asteen tasoa. Kylvökset olivat orailla,

 

Sivu 9.

 

jälessä meistä. Kun päästiin Mongolian kansantasavallan puolelle, tulivat ruskean väriset kumpuilevat karut maat, joissa oli puukasvillisuus voinut elää vain harjanteiden pohjoispuolella ja ruoho vain laaksojen pohjalla. Ulan-Baaturiin saavuttiin 9.25. Kenttä oli luonnon luoma tasanne kukkuloiden välissä 2-3 km kaupungista, jonka nimi oli ennen Urga. Tässä m.m. asui pitkään prof Ramsted tutkimusmatkoillaan. Syötiin vahva kenttäateria ja lähdettiin viimeiselle pitkälle taipaleelle kohti Pekingiä 10.12. Katseltiin mongolien alkukantaista elämää ilmasta käsin. Asunnot olivat telttoja i. jurttia. Näitä on syvien notkelmien pohjassa ja alareunoissa. Karja käyskenteli laitumilla. Näitä mongoleja asuu tässä n. 3 kertaa Suomen kokoisessa maassa 1 milj. kansalaista. Kansa on meitä ja

 

sivu 10.

 

venäläistä pienempää, mutta kiinalaista suurempaa (tukevampaa?) Kiinan puolelle päästyä muuttuu myös maasto, tullaan hedelmälliseen maahan, joka on [?]ikevää ja hyvin kasvavaa. Ilma hiottavaa. Asutus on taajaa. Klo 14.20 sitten koneemme, joka oli loppumatkan kulkenut 3000 metrin korkeudella ja kulkenut myös ”kuoppaisella” tiellä, laskeutui Pekingin lentokentälle.

 

Vastaanotto oli sydämellinen. Käytiin aluksi koneessa tiedustelemassa onko johtaja valmis puhumaan. Yhtä hyvä myöhemmin. Nuoret naiset toivat jokaiselle valtavan kukkakimpun. Kun oli tervehditty, siirryttiin autoihin ja meidät majoitettiin komeaan Peking-hotelliin. Jokaisella oma huone kaikkine mukavuuksineen. Peseydyttiin ja vähän levättiin. Klo 18 opeteltiin syömään hotellin ruokalassa.

[Tauno Hermola 113]

10 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Onko noista jossain kuvia ?

Wikimedia Commonsissa nyt ainakin on paljonkin kuvia Il-12:sta.

https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ilyushin_Il-12

Tuossa näyttäisi olevan Aeroflotin  CCCP-Л1722, eli yhdellä heittää rekkari 1721:stä ja 1723:sta:

Kas, foorumisofta lisäsi kuvan, kun laitoin linkin!  Pitääpä sitten laittaa myös kreditit: FOTO:Fortepan — ID 967, licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.

Mikä muuten lienee tuo Il-12P? Wikipedia tuntee vain variantit 12A, 12B, 12D ja 12T.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ilyushin_Il-12

 

Muokattu: Helmikuu 13, 2018, käyttäjä: Tauno Hermola

[Tuukka Lintula 5]

Taunon laittama kuva on sen henkinen mitenkä haluan ajatella papan matkailun menneen. Pukupäällä rennosti kenties borsalino päässä. Sisäkuva matkustamosta olisi kruunu mielikuviin.

Laitan seuraavat 11 sivua tarinaa. Lopussa voi arvuutella mikä kone on mahdollisesti kyseessä. Itse epäilen samanlaista venäläistä alkuperää olevaa laitetta.

Papasta sen verran, että hän toimi Jokioisista käsin mm. maatalousneuvojana. Se selittää mitenkä ja mitä hän on reissusta kirjoittanut. Itseäni kiehtoo kuvaus menneestä maailmasta sen aikalaisen silmin. Pohdin, että kirjoittiko pappa saamansa infon paljolti suodattamattomana tahalleen vain ymmärtämättä. Oliko muistiinpanot itseä vai jotain matkaraporttia varten? Tuota täytyy kysyä elossa olevilta lapsilta, kun on siihen mahdollisuus.

--------------------------------------

Sivu 11.

 

 

Klo 19.30 meidät otettiin vastaan ent hallitsijain sukulaisten palatsissa. Parlamentin puheenjohtaja Liu Zhao-Chi [Z epäselvä] ja 12 muuta parlamentin herraa otti meidät vastaan. Joimme pari kuppia teetä ilman sokeria.

 

Aluksi seurasi monipuolinen keskustelu Kiinan kansantasavallan elämästä. Kansasta on 80% maanviljelijöitä. Viljelys työmenetelmineen vanhanaikaista. Koneita ei juuri ole. Maa on jaettu maanviljelysosuuskuntiin. Sato noussut tämän järjestelmän aikana, sanottiin. Hehtaaria kohti keskimäärin 5 henkeä. Tästä myöhemmin kun nähdään. Kansa on kehittymätöntä. Lukutaidottomia n. 80%. Kirjoitus on vaikeaa kirjaimien puuttuessa. Valtion budjetin rakennetta selvitettiin. 15% sivisty- ja sosiaalimenot, puolustus 19%

 

Sivu 12.

 

(Valokuva, jossa Lauri on ”hankkijan lippis” päässä. Osa kiinalaista lehtileikettä, joka ilmeisesti käsittelee tätä vierailua, kuvan kera.)

 

Sivu 13.

 

Viljelyskelpoisesta maasta on raivaamatta vielä puolet, vastattiin kysymykseen. Pekingin rakentajana on valtio. Metsistä ei paljon tuloja. Uskonto on vapaa. Naisia parlamentissa 120. Koko parlamentin suuruus 1226. 9 eri puoluetta. Pysyvän komitean jäseniä 79. Näillä on myös lainsäädäntövalta

 

Sivu 14.

 

(Valmisvalokuvia? kielletystä kaupungista)

 

Sivu 15.

 

Ja niin tuli kolmas päivä perjantai 22 p. kesäk. joka myös  t.n.[epäselviä kirjaimia] tunnetaan meillä juhannusaaton nimellä.

 

Klo 9 meille näytettiin keisarin talvipalatsi, joka on Pekingin kaupungin keskustassa. Pinta-alaltaan se on 70 ha. Siinä on kymmenittäin koristeellisia eri nimillä nyt käypiä palatseja etu-, asunto-, lepo, sivuvaimopalatseja.

 

Jos on rakennukset vallan erilaisia niin myös siellä säilyttävät vuosituhansia kaukaa säilyneet maalaukset, ruukut y. ml.

 

Koko 70 ha:n aluetta ympäröi n. 6-7 m. korkea muuri

 

Sivu 16.

 

Kuten viereisellä sivulla olevasta kutsukortista ilmenee saimme ystävällisen kutsun parlamentin puheenjohtaja Liu:lta tulla keskusteluun ja päivälliselle klo 19.30.

 

Samoilla kutsuilla oli myös Argentinan kauppavaltuuskunta lähettiläät y. m. Kolmen maan päämiehet puhuivat.

 

n. 70 vierasta oli jaettu 7 pöytään. Keskustelu kävi vaikka vaivalloisesti. Kahta tulkkia ainakin minun piti käyttää. Vieressä istuva entinen maatalousministeri Li, vanha lyhyt herra selosti kysyttäessä n.s. [epäselviä kirjaimia] maatalousosuuskuntia, joihin kuuluu yli 90% maanviljelijöistä. Näitä on ollut jo aikaisemminkin, mutta laajemmin

 

Sivu 17.

 

vasta viime vuosina. On myös sellaisia osuuskuntia, joissa viljelijät omistavat yhteisiä koneita ja kalustoa. Varsinaisissa osuuskunnissa maan omistavat itse viljelijät ja he ovat näihin liittyneet vapaaehtoisesti. He saavat myös erota osuuskunnasta ja liittyä taas uudestaan.

 

Ilta oli miellyttävä, mutta isännät nostivat tikuilla nilviäisiä liikaa lautasille ja kuppeihin. Ne piti yrittää syödä.

 

Sivu 18.

 

Lauantaina juhannuspäivänä kävimme vähemmistökansallisuuksien instituutissa. Väestöstä 6% on (35 milj) näitä muihin kansallisuuksiin kuuluvia. Kiinan pinta-alasta näillä on 60% hallussaan. Yli 1 miljoonan suuruisia kansoja on 10, suurin 6-miljoonainen. Kaikkiaan tälläisiä kansoja on  lukumääräisesti useita kymmeniä. Kaikilla ei ole kirjakieltä ensinkään. Suomensukuisina voidaan pitää uikureita ja mongoleja. Tässä oppilaitoksessa on nyt vasta 17 kansallisuudesta. Mongolilaisten luokassa kävimme. Ne olivat herttaisi nuoria.

 

Sivu 19.

 

Kiinan puolella olevilla mongoleilla on suuri alue maata hallussaan mm Gobin erämaa, jota lentokoneellakin ajoimme 2-3- tuntia. Uikureilla ja tiibetiläisillä on luoteis- ja länsi-Kiinassa suuria, pääasiassa vuoristoalueita. Siellä suurella alueella on korkeita vuoren huippuja, joista ei lumi koskaan sula.

 

Sivu 20.

 

Sunnuntain käytimme aluksi ostosten tekoon. Kaupat kun olivat auki sunnuntainakin. Apuna oli Suomen lähetystöstä maisterit Paatero ja Leinonen. Nämä naiset olivat seurassamme lähetystöstämme [epäselvää tekstiä].

 

Streck:in [epäselvää tekstiä] päivällisillä klo 13, taas sen jälkeen ostoksilla ja vielä suurlähettiläs Sundströmin teellä klo 17. Pikkuporukalla olimme vielä ostoksilla tunnin klo 20 – 21, jolloin se basaari suljettiin. Arkipäivänä kaupat ovat auki klo 22:n asti.

 

Sivu 21.

 

Maanantaina 25.6 -56 oli herätys 5.30. Jo ennen 6 tee. Varustauduimme Mandshuuriaan menoa varten. 6.30 lähdettiin autoilla lentokentälle. Ilma on sateinen ja sumuinen, siis huono lentosää.

 

Klo 7.45 nousi kiinalainen 18  paikkainen lentokone 608 Pekingin kentältä määränpäänä Changchun, joka on keskellä Manchuriaa. Aikaisemmin tämän on suoraan lentänyt myös Nehru. Lensimme 3000 m:n korkeudessa pilvien päällä auringossa. Öljyn ottamista varten laskeuduttiin kuitenkin Shengangin kentälle 10.05. (Kaupungin nimi ennen Mukden )[voi olla myös Muhden] Klo 11 jatkui matka ja tunnin kuluttua laskeuduttiin Changchun kentälle.

  

[Tuukka Lintula 5]

Tarinan varsinainen kirjoittaja on oikeutettu tulla nähdyksi. Kuvan tarinaa en tiedä, mutta pukeutumisesta päätellen vapaasta ohjelmasta on kysymys. Lenita Airisto syntyi tarpeeseen. 

 

[Tauno Hermola 113]

40 minuuttia sitten, Tuukka Lintula kirjoitti:

Taunon laittama kuva on sen henkinen mitenkä haluan ajatella papan matkailun menneen. Pukupäällä rennosti kenties borsalino päässä. Sisäkuva matkustamosta olisi kruunu mielikuviin.

Sisäkuvaa Il-12:sta en ole nähnyt, mutta laitetaan nyt vielä tämä toinenkin, jossa on varsin mainiota ajankuvaa, mm. jenkkikassi kuvan keskellä olevalla naisella

FOTO:FORTEPAN / Zsivkov Anita - Koós Árpád, licenced under Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported ,file https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=51410250

Tuo kyriilinen Л-kirjain muuten näkyy myös koneiden keulassa olevassa Aeroflotin nimessä, kas kun pappa ei sitä siitä tunnistanut 

[Tuukka Lintula 5]

Pappa tunsi kyllä kyriliset aakkoset, mutta tyttären poika ei löydä niitä näppäimistöltä.

Ei taida tarvetta olla uudelle topicille, joten laitan papan Neuvostoliiton matkalta pari kuvaa, joiden arvioin kiinnostavan palstalaisia. Matka oli Kuivamaito Oy:n reissu lokakuussa 1963. Muistaakseni pappa oli ko firman hallituksen puheenjohtaja. Matka alkoi junalla Leningradiin, mutta jatkui sieltä Krimin Simferopalin kentälle (nimi voi olla väärin). Lentokoneella, josta ilmeisesti on kiiltokuva ja lisäksi Aeroflotin lentokoneet esitepalanen?, jotka liittyvät myös tähän tarinaan. Tunnuksia ei ole mainittu. Lennetty on 10 000 m korkeudella, 850 km tuntinopeudella 100 paikkaisella suihkulentokoneella. Lentomatkan kesto 2,5 h.

Mahtavaa tarinaa, mutta taitaa olla liian off topicia. Jälleen iloitsen jos hyviä kuvia löydätte Tu-104 koneesta.

[Tuukka Lintula 5]

Laitan vielä yhden pätkän matkakertomusta ja tapahtumaa tukevan kuvan. Ihan vain sen takia, että en tiedä onko mihinkään tätä varsin ainutlaatuista parlamenttivierailua laitettu luettavaksi. Kuukkelilla ei tule mitään. Taidan kirjoittaa koko tarinan ja laittaa sitten johonkin kaikkien luettavaksi.

Haastattelin äitiäni, jonka isästä siis on kyse, että kirjoittiko Lauri suodattamatta vai "uskossa" kuulemaansa. Äitini mukaan isänsä kritisoi kovin Kiinaa. Siis kirjoitus on suodattamatonta sekä epäilen, että mahdollisesti osa matkaraporttia, koska tarina loppuu kesken ihan yht äkkiä. Epäilen, että joku toinen sai sihteerin vastuun?

Lauri pääsi tällä matkalle, koska kukaan ei ollut kotona kun tuli soitto lähteä jollekin toiselle parlamenttimatkalle ikään kuin korvauksena.

Mutta lopetan tähän. Tämä on kuitenkin ilmailuforumi.

--------------------------------------------

Kun taas palattiin autoilla Shenyangiin syötiin ajettiin lentokentälle ja noustiin ” omalla koneella” ilmaan 14.15. Pekingiin tultiin 16.30.

 

Sivu 35.

 

(Kiinalainen lehtileike ryhmäkuvalla)

 

Sivu 36.

 

(toinen puoli ryhmäkuvasta. Lauri ylärivin neljäs oikealta. Taitaa itse Mao olla kuvan keskellä!)

 

Jos oli aamupäivä (27/6) ollut antoisa maatalousosuuskuntaan tutustuttaessa, niin oli iltakin Pekigissä. Olimme saaneet kutsun saapua klo 22 itse Kiinan kansantasavallan presidentin Mao Tshe-tungin luo. Sinne meidät sitten autoilla vietiinkin juhlatamineissa.

 

Hyvin valaistussa palatsissa meidät otettiin vastaan ja istutettiin pitkän pöydän toiselle  puolelle. Kiinan korkeimpia edustajia oli myös 14 kuten meitäkin. Meitä kuvattiin ja filmattiin.

 

Sivu 37.

 

Keskustelu, joka käytiin pääasiassa puhemies Sukselaisen ja presidentti Mao Tshe tunkin kesken liikkui erilaisten tiedustelujen ja toteamusten piirissä. Mao kyseli aluksi kauanko olemme Kiinassa olleen ja mitä tähän asti nähneet. Hän vakuutti että me saamme täällä mennä mihin haluamme ja kehoitti viipymään pidempään. Yleisiä maatamme koskevia ja valtiopäiväjärjestelmäämme, hallituksen kokoonpanoa jouduttiin hänellee selostamaan. Mao kehoitti sitten meitä käymään Tiibetissä sen vuoristoa ihailemassa. Tuli puheeksi myös Uikuri-heimo. Nämä ovat ungarilaisten sukulaisia. Me taas olemme ungarilaisten sukulaisia. Sitten presi Mao kertoi että monta tuhatta vuotta sitten Tiibet oli tasainen metsää kasvava maa ja siellä oli paljon apinoita

 

Sivu 38.

 

Kun siellä sitten tapahtui suuret luonnon muutokset lähtivät apinat luoteiseen suuntaan. Ne taisivat tulla Suomeen. Vastattiin että se voi hyvin olla mahdollista. Jaa, joo. –Niin, ja tässä me nyt olemme sanoi Sukselainen. Asialla naurettiin pöydän molemmin puolin. Mao totesi että Suomi ja Kiina ole koskaan olleet sotakannalla keskenään. Johon Sukselainen taas vakuutti ettei tule olemaankaan. Minkä vaikutuksen olette maastamme saaneet, tiedusteli Mao. Täällä on vahva rakentamisen tahto. Muutamassa vuodessa Te saatte maanne kukoistamaan. Mao: Kestää kymmeniä vuosia, Sukselainen: No ehkä kymmenen vuotta. Mao : Viisikymmentä vuotta.

 

Pres Mao tiedusteli sitten Suomen taloutta sanoen että Teillä on metsiä. Sukselainen: Se onkin

 

Sivu 39.

 

meidän ainoa rikkautemme, siinä, sen myynnissä me kilpailemme monen suurenkin maan kanssa. Onko teollisuutta. Suurin teollisuutemme on puunjalostusteollisuus. Onko mineraaleja. Vastaus: On meillä vähän rautaa ja kuparia.

 

Kun olimme keskustelleet toista tuntia huomautti Sukselainen että on keskustelu ollut mieluista, mutta kun herra presidentillä on edessä huomenna raskas päivä on kait syytä vapauttaa presidentti ja muut korkea-arvoiset maan johtohenkilöt. Presidentti näyttikin väsyneeltä, ilta olikin myöhäinen 23.30. Tulkkina toimi yleinen tulkkimme, Herra Tu, joka 2 vuotta Kiinan lähetystössä olleessaan Helsingissä oli oppinut suomea tyydyttävästi.

 

Vielä voidaan tilaisuudesta mainita tiedustelu Suomen ja Neuvostoliiton suhteista. Ne vakuutettiin hyviksi.

[Tauno Hermola 113]

Keitä mahtavat olla nuo ryhmäkuvan loput 12 miestä ja kaksi naista; saattaisi joukossa hyvinkin olla myöhemminkin tunnettuja politiikan nimiä (vai onko tuo Sukselaisen takana oleva mies kiinalainen, vähän sen oloinen..)?

[Heikki Pullinen 135]

Olisiko kuitenkin nainen ja varmaan tulkki. Päättelen hänen hihoista.

 

[Ari Wan 51]

14.2.2018 at 12.41, Tuukka Lintula kirjoitti:

Tarinan varsinainen kirjoittaja on oikeutettu tulla nähdyksi. Kuvan tarinaa en tiedä, mutta pukeutumisesta päätellen vapaasta ohjelmasta on kysymys. Lenita Airisto syntyi tarpeeseen. 

 

Sukselaisen vieressä on ilmeisesti hänen vaimonsa Elma, saksanopetajani. Meille oppilaille hän oli "Bunsku" tyttönimensä Bonden mukaisesti. Hyvin omanarvonsa tunteva eduskunnan puhemiehen rouva. Hänellä oli tapana kehoittaa laiskoja (poika)oppilaita menemään Wärtsilälle töihin, koulu kun sijaitsi Eirassa lähellä Wärtsilän telakkaa.

[Juha Ritaranta 947]

14.2.2018 at 17.22, Tuukka Lintula kirjoitti:

Pappa tunsi kyllä kyriliset aakkoset, mutta tyttären poika ei löydä niitä näppäimistöltä.

Ei taida tarvetta olla uudelle topicille, joten laitan papan Neuvostoliiton matkalta pari kuvaa, joiden arvioin kiinnostavan palstalaisia. Matka oli Kuivamaito Oy:n reissu lokakuussa 1963. Muistaakseni pappa oli ko firman hallituksen puheenjohtaja. Matka alkoi junalla Leningradiin, mutta jatkui sieltä Krimin Simferopalin kentälle (nimi voi olla väärin). Lentokoneella, josta ilmeisesti on kiiltokuva ja lisäksi Aeroflotin lentokoneet esitepalanen?, jotka liittyvät myös tähän tarinaan. Tunnuksia ei ole mainittu. Lennetty on 10 000 m korkeudella, 850 km tuntinopeudella 100 paikkaisella suihkulentokoneella. Lentomatkan kesto 2,5 h.

Mahtavaa tarinaa, mutta taitaa olla liian off topicia. Jälleen iloitsen jos hyviä kuvia löydätte Tu-104 koneesta.

Krimillä on edelleenkin Simferopolin lentokenttä, lienee lähinnä Jaltaa sijaitseva kansainvälinen lentoasema. Tu-104:stä löytyy varmaan netistä hyviäkin kuvia, Moskovassa Vnukovon lentokentän "tienviittana" on edelleenkin yksi semmoinen. Kunnollista kuvaa minulla ei siitä ole, mutta tämmöinen n 10 v sitten otettu ilmasta maahan suttu löytyi.

 

[Tuukka Lintula 5]

Sivulla 3 on mainittu ketkä oli mukana reissussa. Kuuluisin taitaa olla Rafael Paasio. Ainoa muista, jonka tunnen entuudestaan ulkonäöltä. Sukselainen on toistaiseksi ainut, jonka pystyn erottamaan joukosta. Täytynee täydentää kuvaan nimet sitä myöten mitä saan selville. Epäilen ettei joukossa ole Sukselaisen vaimo vaan joku naiskansanedustaja. Pappa kirjoitti "naisedustaja". Epäilen, että olisi sanonut Sukselaisen vaimoksi. 

Omasta papasta ei tullut ministeriä, vaikka oli kansanedustajana 15 vuotta. Syy saattoi olla se, että hän oli "sukselaisen miehiä" ja Virolainen johti puoluetta.

Tein eduskunnan kirjastoon tietoutelun. Tänään sieltä soitettiin ja virkailija kertoo lähettävänsä muutaman paperin (ei saa laittaa sähköpostiin?) tähän matkaan liittyen. MUTTA sanoi ettei juuri mitään tietoa löydy??? Kulukirjauksia ei kuulemma anneta nähtäväksi - joitain junalippuja on säästynyt. Virkailijakin piti erikoisena tapauksena! Tämähän on kuin rikostarinaa selvittäisi. Tekee mieli enemmän vaan selvittää ja kenties muiden matkalaisten jälkeläisiä saada kiinni, jos heillä on jotain lisätietoja. Sukselaisesta on vuosi sitten tullut ulos elämänkerta Äidin poika. Täytyypä lukea vaikka tästä matkasta on varmaan vaan muutama rivi, mutta muutenkin luen poliittista historiaa.

[Tuukka Lintula 5]

Tein kartan reitistä. Sverlovsk on ilmeisesti Sverdlovsk alue, jonka pääkaupunki Yekateringburg sopisi reitille hyvin.

 

Matkan pituudet otin http://www.vaelimatka.org

Mielestäni ihan hyvin varmentui reitin paikkansa pitävyys?

Viimeinen legi on pidempi kuin muut, mutta siinähän oli 18 paikkainen kone! Ehkä syystä?

 

Tiistai 19.6.1956 klo 19:20 Seutula – Moskova 23:20. Lentokone CCCP-L1723. Lentoaika 4 h - 896 km. ka nopeus 224 km/h

Keskiviikko 20.6. klo 00:30 Moskova – Kazan 3:00. CCCP-L1721. Lentoaika 2h30min -719 km. ka 288 km/h

klo 3:30 Kazan – Sverdlovsk (Yekateringburg?) 6:50 (Moskovan aikaa). CCCP-L1721. Lentoaika 3h20min - 719 km ka 216 km/h

klo 8:00 Sverdlovsk – Omsk 10:45. CCCP-L1721, Lentoaika 2h45min - 822 km ka 299 km/h

klo 11:30 Omsk – Novosisibirsk 13:20. CCCP-L1721. Lentoaika 1h50min - 609 km ka 332 km/h

klo 16:50 Novosibirsk – Krasnoyarks 18:50. CCCP-L1721. Lentoaika 2 h - 635 km ka 318 km/h

klo 19:50 Krasnoyarks – Irkutsk 22:45 (kellojen siirto 5 h eteenpäin) CCCP-L1337. Lentoaika 3h55min - 853 km ka 218 km/h

21.6. klo 7:40 Irkutsk – Ulan Bator 9:25. CCCP-L1789. Lentoaika 1h45min - 519 km ka 297 km/h

klo 10:12 Ulan Bator – Peking 14:20. CCCP-L1789. 4h08min - 1172 km ka 284 km/h

[Tuukka Lintula 5]

IL-12 videoita youtuubista, joista yhdessä on lumisella platalla yksi kertomuksen koneista! Mitään en venäjästä ymmärrä, joten pelkkää kuvien katselua. Ensimmäinen klippi on englanniksi:

https://www.youtube.com/watch?v=mqyEe_ggFwc

https://www.youtube.com/watch?v=bEJ_Jbog_1g

https://www.youtube.com/watch?v=kQD_aQoTNUo 1:28 kohdassa CCCP-L1723 !!!

https://www.youtube.com/watch?v=jKyklDSbMvc

https://www.youtube.com/watch?v=ATq5JboN9W8

[Juha Ritaranta 947]

Jekaterinburg oli itse asiassa nimeltään Sverdlovsk 1924 - 1991. Jakov Sverdlov oli kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen tjsp. N:liiton kukahdettua vaihtui kaupungin nimikin taas Jekaterinburgiksi.

[Jorma Laiho 449]

Tuukka ! Kyseleppä Ulkoministeriön arkistosta.....

[Tuukka Lintula 5]

Kiitos vinkistä. Laitoin kyselyn ulkoministeriöön. Ja selvisipä avullanne tuo nykyään kadonnut kaupunkikin .

Ilmailuaiheinen kysymys: Mitenkä tuon ajan lentokoneet ovat suunnistaneet Neuvostoliitossa? Mentiinkö pelkällä kartalla ja radiolla kentän lähellä vai oliko jotain muuta tekniikkaa apuna? Tuskin tutkia oli siviili-ilmailun ohjaamiseen, mutta oliko jo radiomajakoita tai jotain vastaavaa? Matka on näin kesällä melkein kokonaan päivänvalossa tehty, mutta pimeässä tuota reittiä on menty muina vuodenaikoina.

[Juha Ritaranta 947]

44 minuuttia sitten, Tuukka Lintula kirjoitti:

 

Ilmailuaiheinen kysymys: Mitenkä tuon ajan lentokoneet ovat suunnistaneet Neuvostoliitossa? Mentiinkö pelkällä kartalla ja radiolla kentän lähellä vai oliko jotain muuta tekniikkaa apuna? Tuskin tutkia oli siviili-ilmailun ohjaamiseen, mutta oliko jo radiomajakoita tai jotain vastaavaa? Matka on näin kesällä melkein kokonaan päivänvalossa tehty, mutta pimeässä tuota reittiä on menty muina vuodenaikoina.

Kyllä 50-luvulla oli jo NDB-majakoita (Non-Directional Beacon), joilla oli lentoväylät määritelty. Majakalta toiselle taas suunnisteltiin radiokompassilla, ADF (Automatic Direction Finder). Nämä majakat olivat Neuvostoliitossa ja myös sitä seuranneissa valtioissa pitkään käytössä. Taitaapa niitä olla edelleenkin siellä, vaikka modernit lentokoneet suunnistavatkin lähinnä GPS:n avulla. Noin yksinkertaistettuna ADF:n neula näytää suunnan viritetylle majakalle. Etäisyyttä se ei kerro, eikä maanopeutta jne. Tätä varustusta käytettiin tuolloin yleisesti myös mittarilähestymisiin. Kovin alhaisiin sääminimeihin sillä ei pääse. En osaa sanoa millainen tutkapeitto mahtoi olla Nliitossa 50-luvulla, mutta uskoisin, ettei ihan 100% kattava kuitenkaan. 

[Jorma Laiho 449]

Juhalta hyvä vastaus. Näistä vempeleistä on täällä palstallakin ollut puhetta kauan sitten (2004).

ja Atlantin ylitysmenetelmistä oli myös oma pitkä ketjunsa.

Muokattu: Helmikuu 16, 2018, käyttäjä: Jorma Laiho