Saksalainen potkuri

[Jorma Kosonen 1 679]

Täällä FF:lla varmaan selviää nopeasti mistä konetyypistä kuvien potkuri on.

Rodney

[Jorma Kosonen 1 679]

Kävin vielä tarkistamassa että potkurin halkaisija on noin 282 cm eli tuon merkinnän mukaan lienee 280 cm.

Rod

Muokattu: Maaliskuu 4, 2018, käyttäjä: Jorma Kosonen

[Jukka Nisula 2 275]

Valmistaja näyttää olevan Reschke. Täällä löytyy vähän vastaavia.

http://woodenpropeller.com/forumvB/showthread.php?t=466

Tämäkin sivusto saattaa auttaa:

https://forum.ww1aircraftmodels.com/index.php?topic=4224.0

Reschke-potkurien (mainitaan sivulla 12) olleen ”wide-range”- koneissa, eli pitkän matkan konetyypeissä ja käytössä ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa, myöhemmin harvinaisempi.

edit: Reschke-potkurit mainitaan usein saksalaisten Albatros- koneiden potkureina 1914-15.

Jukka

Muokattu: Maaliskuu 4, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 495]

Onneksi olkoon Rodney! Komea hyväkuntoinen ja hyvän näköinen propelli, joka on kuulunut ilmailuvoimiemme Friedrichshafen F.F. 41 A -merkkiseen kaksimoottoriseen pommikoneeseemme, suomalaiselta tunnukseltaan 6.A.1. Suomalaiset ostivat meritoimintakoneita sodan loputtua saksalaiselta merilentoasemalta Räävelistä 1918. Koska tukikohdassa pelättiin englantilaisten tuloa saksalaiset päättivät vaurioittaa koneitaan. Kuvassa taustalla FF41:n runko, joka saksalaisten moukaroinnin jäljiltä pelastettuna on odottamassa peruskorjausta Ilmailupataljoonan hallissa Santahaminassa. Pari hyvää kuvaa jo peruskorjatusta koneesta on kirjassa Suomen Ilmavoimat 1918-27 sivulla 107.

Jostain syystä on koneen päiväkirjaan pujahtanut potkurin merkiksi virheellisesti "Astra"?

 

 

[Jukka Nisula 2 275]

Hienoa työtä Raimo! Arvelinkin sinulta löytyvän tarvittavat dokumentit, jos konetyyppi on ollurt käytössä Suomen Ilmavoimissa. Kone oli tosiaan Ilmavoimien ensimmäinen kaksimoottorinen lentokone. Täältä löytyy tietoa ja kuvakin etuviistosta. Kuten tuolla ylempänä kirjoitin, niin Reschke-potkurien mainitaan olleen usein juuri tällaisissa pitkänmatkan koneissa.

http://ilmavoimat.fi/documents/1951206/2016331/Ilmavoimien+lentokalusto+-+1910-luku.pdf/7d743530-e726-4477-b909-0b4ff2c53b99

Jukka

Muokattu: Maaliskuu 4, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

Kiitos Raimo ja Jukka!

Minäkin arvelin että kyllä Raimolta dokut löytyy!

Etsin juuri Raimon mainitsemaa Suomen Ilmavoimat 1918-27 kirjaa Tsundoku kirjakasoistani vielä löytämättä. Jukan laittaman saitin hyvässä taulukossa on Reschke lähinnä Albatrosseissa mikä ei näyttänyt oikein todennäköiseltä.

Kun tarkastelee potkurin keskiön kuvaa niin näyttäisi siltä että reiät on porattu uudelleen ja vanhat tulpattu? Se on tehty kuitenkin ennen sarjanumeron työstämistä. Myöskin nuo potkurin kärkien metallivahvistukset lienee myöhemmin tehty sillä Reschken "R" on peittynyt.

Rodney

[Tero Tuominen 264]

23 minutes ago, Jorma Kosonen said:

Kun tarkastelee potkurin keskiön kuvaa niin näyttäisi siltä että reiät on porattu uudelleen ja vanhat tulpattu?

Ei ole tulpattu, pyöreät kohoumat varmaankin syntyneet kun potkuri on kiristetty rei'itettyä laippaa vasten.

[Raimo Heikkinen 2 495]

Mielestäni ei reikiä ole porattu uudestaan (ja vanhoja tulpattu), vaan nuo jäljet keskiössä ovat tulleet metallisesta levystä jollainen laitettiin jotta kiinnityspultteja kiristettäessä voima jakaantuu tasaisemmin laajemmalle alueelle. Siis pultteja kiristettäessä ovat levyn jäljet tulleet puuhun näkyviin. Kyllä on vaikeeta SIV 1918-27 kirjassa näkyy levy suht´hyvin.

Muokattu: Maaliskuu 4, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Tero ehtikin kertoa samasta asiasta

[Jorma Kosonen 1 679]

I stay corrected. Näinhän se täytyy olla vaikka Partosen ja kumppanien kirja on vielä hakusessa kirjakasoistani.

Tarkemmin kuvaa tarkastellen puun syyt jatkuvat katkeamattomina jälkien yli ja huomenna voin chekata itse potkuristakin.

Rod

[Raimo Heikkinen 2 495]

Ilmailuvoimiemme saksalaisissa Albatros C.III -koneissa oli potkureina; Bechstein (koneen tunnus 2B 360) ja Votan (2B 361).

Muokattu: Maaliskuu 5, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jorma Kosonen 1 679]

5 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Ilmailuvoimiemme saksalaisissa Albatros C.III -koneissa oli potkureina; Bechstein (koneen tunnus 2B 360) ja Votan (2B 361).

Tuossa Jukan laittamassa ww1aircraftmodels-linkissä olevassa potkurinvalmistaja/konetyyppi taulukossa ei Albatros C.III kohdalla ole Wotan'ia ja Bechstein puuttuu kokonaan. Taulukon huomautukset toteavat että se ei väitäkään olevansa täydellinen. Eli Raimon dokut täydentävät taulukon tietoja.

Bechstein näyttää olevan piano- ja flyygelivalmistaja, Bechstein Flügel & Pianofabrik. Nettisivuilla ei kuitenkaan ole mainintaa sotatuotannosta. https://www.bechstein.com/en/the-world-of-bechstein/tradition/1914-1930/

Tarkistin potkurin keskiön tänään ja jäljet ovat tulleet rei'itetystä kiinnityslaipasta kuten Tero ja Raimo totesivat. Itseasiassa valtosa renkaista näyttäisi olevan likaa eikä lakkaus saati puu näytä vaurioituneen.

Rodney

[Armin Zuger 238]

4 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

(...) Bechstein näyttää olevan piano- ja flyygelivalmistaja, Bechstein Flügel & Pianofabrik. Nettisivuilla ei kuitenkaan ole mainintaa sotatuotannosta(...)

On kuitenkin sama yritys. Haastattelussa (v. 2004) silloinen toimitusjohtaja (Vorstandsvorsitzender) Karl Schulzen mainitsee sivulla 3/12:

Lainaa

"Das war natürlich für alle Unternehmen eine sehr bewegte Zeit. Im ersten Weltkrieg hat die Firma Bechstein z.B. Propeller für Leichtflugzeuge hergestellt, weil die Klaviere einfach nicht mehr so gefragt waren."

Wikipediassa mainitaan potkurien valmistus toisessa maailmansodassa.

Muokattu: Maaliskuu 5, 2018, käyttäjä: Armin Zuger

[Jorma Kosonen 1 679]

Sama yhtiö on ja Jukan linkeistä löytyy Bechsteinista tietoa. Samoin kokkeli antaa Imperial War Museum'ssa olevan Bechsteinin potkurin. En vain löytänyt yhtiön itse mainitsevan tätä historiikissaan, ainakaan englanninkielisessä osiossa. Ensimmäisen maailmansodan ei luulisi olevan imago-ongelma yhtiön PR-osastollekkaan.

Rodney

[Raimo Heikkinen 2 495]

Selvisi, että Rodneyn otsikkokuvien potkuri (Reschke n:o 31539) teki viimeiset käytönaikaiset pyörähdyksensä Rumpler 6B2 "Einsitzer" - vesitaisteluhävittäjän nokalla, ja tarkoittaa juuri tätä koneyksilöä (5.A.1):

 

Muokattu: Maaliskuu 13, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Jatkoa tulossa

[Tauno Hermola 113]

Joku on pöllinyt koneesta potkurin! 😁

[Raimo Heikkinen 2 495]

"Pöllimistä" en pidä todennäköisenä vaihtoehtona, tai sitten on tapahtunut ammoisina aikoina jo ennen 1970-lukua! Selitän lyhyesti:

Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja siitä seuranneiden levottomuuksien pyörteissä tekivät Suomen lentojoukot hyvän "diilin". Marraskuussa 1918 lähti suomalainen komennuskunta Rääveliin "ostamaan" (maksettiinko lopulta mitään?) saksalaiselta merilentoasemalta lentokoneita! Saksalaiset olivat rusikoineet koneitaan jotta eivät ehjinä joutuisi liittoutuneille. Suomessa koneiden kunnostamisessa vierähti aikaa mutta saatiin ne kuitenkin lentokelpoisiksi. Kaksi Suomeen tuodoista koneista käytti po. Reschke-potkuria, ensin Friedrischshafen FF41A (6A1) jonka mukana mainittu potkuri todennäköisesti tuli. "Fredikalla" tehtiin viimeinen lento 4.7.1923 ja poistettiin luetteloista 22.1.1924 vaivaiset 2,5 tuntia lentäneenä.

Sitten tullaan Rumpleriin. Santahaminassa majailleen Ilmailupataljoonan komentaja jääkärimajuri Snellman kertoo ensimmäisestä koelennostaan tällä koneella 30.11.1922: "Suoritin tänään koelennon Rumpler-vesitaistelukoneella ja huomasin seuraavaa: Moottori [Mercedes n:o 29154] toimi moitteettomasti 1400 kierroksella ja pyrki kierrosluku siitäkin ylenemään. Kaasua vähennettäessä alkaa moottori täristä. Tämä riippuu siitä, että käytetty potkuri (Astra 150 Ps.B. St.175) on liian pieni halkaisijaltaan ja nousultaan". Tämä potkuri vaihdettiin Hollannista Fokker-tehtaalta 4.1.1923 ostettuun (yht. 2 kpl. n:ot 16451 ja 16461 ) "Wolff " 160 PS -merkkiseen potkuriin. Kone oli käytössä seuraavaan vuoteen, siihen mennessä 16,45 tuntia lentäneenä. Sitten se joutui isoon remonttiin josta valmistui kesäkuussa 1926. Korjauksessa koneeseen vaihdettiin moottori (Mercedes n:o 32690) sekä FF 41:sta irroitettuna ollut potkuri (Reschke n:o 31539). Mainitulle potkurille tuli lentoaikaa lisää 19,15 tuntia. Rumpler 5A1 oli viimeisen kerran lennossa 4.11.1926 ja poistettiin 27.9.1927.

Poiston jälkeen Rumpler 5A1 varastoitiin havainto-opetusta varten ja siirrettiin opetusvälineluetteloihin. Pvm:llä 22.10.1927 konetta käyttänyt Ilmailukoulu luovutti sen Ilmailutelakalle varusteilla; moottori: Mercedes n:o 32690, potkuri: Reschke n:o 31539, jne..

"Suomen Museolentokoneet I" -kirjanen (Ilmavoimien Esikunta 1973): "IlmaTK on ottanut huolehtiakseen Rumpler 6 B 1 koneen entisöinnin. Koneen entisöintityöt ovat vasta alkuvaiheessa. Tämän tyypin entisöinti on samalla sekä mielenkiintoinen, että vaikea edustaahan se meillä harvinaisuuksien linjaa ja on varusteiltaan puutteellinen". Entisöinti toteutettiin siis Kauhavalla.

Huomioitavaa.

Reshcke-potkuri sopi sekä Benz 150 hv. että Mercedes 160 hv. -moottoreihin.

Fokkerin tehtaalta Hollannista 4.1.1923 ostetut Wolff-potkurit huutokaupattiin vuonna 1926. Pidetystä huutokaupasta huolimatta toinen näistä potkureista (n:o 16461) on museo-Rumplerin potkurina.

Syytä miksi potkuri on irroitettu nokalta ei ole tiedossani? Mutta kun 14.6.1997 pienellä porukalla kokoonnuimme Hallinportissa museokoneiden pesutalkoisiin, oli Rumplerissa Wolff-potkuri paikoillaan. Kelluke-Rumplerin saimme ulos hallista kahta pumppukärryä samanaikaisesti käyttäen (ks. Lentoratas 2/97).

 

Muokattu: Maaliskuu 14, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Lisätty valokuva. Siiveke roikkuu koska ohjausvaijeri oli katkennut