Lihasvoimainen lentokone?

[Guest Rikuuho]

Onko täällä kenelläkään käynyt mielessä rakentaa jotain vastaavaa?

 

http://www.dfrc.nasa.gov/Gallery/Photo/Daedalus/Medium/EC87-0014-8.jpg

[Vieras]

Onko täällä kenelläkään käynyt mielessä rakentaa jotain vastaavaa?

 

http://www.dfrc.nasa.gov/Gallery/Photo/Daedalus/Medium/EC87-0014-8.jpg

 

Mitähän sitten jos loppuu pohkeista ruuti kesken lennon?

 

[Lauri Lahtinen 3]

Kyllähän tuolla pääsisi pieniä matkoja ja matalalla.

Maaseudulla voisi ollakin hyödyllinen väline tilalta toiselle peltojen yli..?

[Lauri Lahtinen 3]

Mitähän sitten jos loppuu pohkeista ruuti kesken lennon?

 

Kyllähän tuo varmaan vähän matkaa liitääkin. Polkee sen ensin ilmaan ja sitten voi pitää pieniä taukoja. Vai voisiko onnistua. Vähän kuin purjekone- tyyliin. Toki paljon matalammalla.

[Martti Kujansuu 180]

70 mailia taitaa olla ihmisvoimaisen koneen maailmanennätys, eli jos vain jaksaa polkea, niin kyllä sillä kohtuu pitkälle pääsee

[Erkki Mikola 1]

70 mailia taitaa olla ihmisvoimaisen koneen maailmanennätys, eli jos vain jaksaa polkea, niin kyllä sillä kohtuu pitkälle pääsee

 

Kovaa kuntoa se kyllä vaatii

 

Eli jos aikoo päästä yhtä halvalla, mutta pienemmällä rasituksella, kannattaa ottaa aurinkokennot avuksi.

 

kts. http://www.nasa.gov/centers/dryden/news/FactSheets/FS-054-DFRC.html

[Guest Rikuuho]

Samanlaisella koneellahan sitä on lennetty maailman pisin lihasvoimainen lento kreikassa, jotain 100 km ja aikaa meni 3 h

 

[Jorma Kujala 0]

 

Kyllä Minä olen miettinyt tätä lihasvoimalla toimivaa lentolaitetta

useinkin sillä olen rakentanut useita omia lennokkeja.

eli siltä pohjalta voisi tehdä myös ison koneen jolla voisi lentää itsekin.

Siihenhän voisi rakentaa starttia varten vaikka kumimoottori systeemin(kuten kumim.lennokeissa) säästysi lihasvoimia

nousussa

[Guest mazze]

Tuohan voisi periaatteessa toimia ihan "kotiinpaluumoottorina", ja lentokone muuten purjekoneena

[Guest Rikuuho]

 

Kyllä Minä olen miettinyt tätä lihasvoimalla toimivaa lentolaitetta

useinkin sillä olen rakentanut useita omia lennokkeja.

eli siltä pohjalta voisi tehdä myös ison koneen jolla voisi lentää itsekin.

Siihenhän voisi rakentaa starttia varten vaikka kumimoottori systeemin(kuten kumim.lennokeissa) säästysi lihasvoimia

nousussa

 

 

Että millos käydään rakentamaan

[Guest HarriRis]

Kyseinen konehan varmaankin lentää maavaikutuksessa jolloin vastus häviää pois. Kyseisen efektin huomaa hyvin esim simulaattoreissa kun koneen tuo kenttään liian pienellä pystynopeudella niin konetta ei meinaa saada maahan mitenkään vaan kone jää maavaikutukseen joilloin siipien nostovoimaa pitää irrottaa hiukan spoilereilla.

[Jukka Tanner 0]

Hahhah! NASA kehittelee polkukoneita! ..on tainnu rahotukset jäädä valtion puolelta vähemmälle...

[Kimmo Wjuga 1]

Kyseinen konehan varmaankin lentää maavaikutuksessa jolloin vastus häviää pois.

 

Ai jaa..??? ???

[Antti Laukkanen 15]

Kyseinen konehan varmaankin lentää maavaikutuksessa jolloin vastus häviää pois. Kyseisen efektin huomaa hyvin esim simulaattoreissa kun koneen tuo kenttään liian pienellä pystynopeudella niin konetta ei meinaa saada maahan mitenkään vaan kone jää maavaikutukseen joilloin siipien nostovoimaa pitää irrottaa hiukan spoilereilla.

 

Rohkenisin kovasti epäillä kyseessä olevan pikemminkin liian suuren vaakanopeuden, jos asian haluaa noin asetella... Toipa onkin kätevää sitten, kun voi maaefektissä vastuksetta lennellä. Kannattas noi mannertenväliset lennotkin ruveta ajelemaan ihan tossa parissakymmennessä metrissä merenpintoja pitkin...

[Manu Skyttä 0]

Kyseinen konehan varmaankin lentää maavaikutuksessa jolloin vastus häviää pois. Kyseisen efektin huomaa hyvin esim simulaattoreissa kun koneen tuo kenttään liian pienellä pystynopeudella niin konetta ei meinaa saada maahan mitenkään vaan kone jää maavaikutukseen joilloin siipien nostovoimaa pitää irrottaa hiukan spoilereilla.

 

Eli yksi ta-tavu lisää, niin ollaan jäljillä. Vastusta häviää, mutta kokonaan se ei häviä. Eipä ole enää käsillä mitään vanhoja laskentaesimerkkejä aiheesta, mutta suuruusluokka-arviona voinee käyttää, että vastus putoaa maksimissaan 15% - suuruus riippuu etäisyydestä maahan suhteessa kärkiväliin.

[Olli Jaarinen 0]

Tähä?

 

Kertokaas nyt jotain phaktaa, koska vastus riippuu kappaleen muodosta sekä ilmavirran ja kappaleen pinnan välisestä kitkasta => maanpinnan sijannilla ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Sen sijaan maavaikutus käsittääkseni parantaa nostovoimaa(?), joten vastus/nostovoima -suhde paranee, mutta jos kenelläkään ei ole parempaa tietoa niin toteanpa että vastukseen sillä ei ole karvan vertaa merkitystä.

 

blue skies,

-- Olli

[Kimmo Wjuga 1]

Tähä?

 

Kertokaas nyt jotain phaktaa, koska vastus riippuu kappaleen muodosta sekä ilmavirran ja kappaleen pinnan välisestä kitkasta => maanpinnan sijannilla ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Sen sijaan maavaikutus käsittääkseni parantaa nostovoimaa(?), joten vastus/nostovoima -suhde paranee, mutta jos kenelläkään ei ole parempaa tietoa niin toteanpa että vastukseen sillä ei ole karvan vertaa merkitystä.

 

blue skies,

-- Olli

 

Indusoitu vastus pienenee, kun voit lentää pienemmällä kohtauskulmalla. Näin karkeasti (eli lentäjien ymmärrettäväksi) asia muotoiltuna

[Manu Skyttä 0]

Tähä?

 

Kertokaas nyt jotain phaktaa, koska vastus riippuu kappaleen muodosta sekä ilmavirran ja kappaleen pinnan välisestä kitkasta => maanpinnan sijannilla ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Sen sijaan maavaikutus käsittääkseni parantaa nostovoimaa(?), joten vastus/nostovoima -suhde paranee, mutta jos kenelläkään ei ole parempaa tietoa niin toteanpa että vastukseen sillä ei ole karvan vertaa merkitystä.

 

blue skies,

-- Olli

 

Kimmo sen tuossa "lentäjäkielellä" sanoikin.

 

Alisoonisessa virtauksessa ilma saa etukäteen "varoituksen" saapuvasta siivestä. Eli kun siivellä on nostovoimaa, niin siiven kohdalla tulovirtaus kääntyy alaspäin. Siiven kokema kohtauskulma ei tällöin olekaan sama kuin "vapaan virtauksen" kohtauskulma (vaan siis pienempi). Tätä virtauksen kääntymiskulmaa sanotaan indusoituneeksi eli indusoiduksi kulmaksi. Siipi kokee tämän seurauksena tavallaan nopeuskomponentin, alastaitenopeus, joka on likimain alastaitekulma kerrottuna vapaan virtauksen nopeudella. Indusoitu vastus puolestaan on verrannollinen tähän alastaitenopeuteen. Maan läheisyys aiheuttaa alastaitenopeuden pienenemisen, ja siten indusoidun vastuksen pienenemisen.

 

Äh, mä olen lomalla, joten pitäisi jättää tämmöiset aiheet väliin... Sattuneesta syystä pidän kuitenkin itse enemmän pelkistetystä selityksestä: "Indusoitu vastus pienenee."

[Kimmo Wjuga 1]

Ja jos taas lentäjäkielellä puhutaan (ku lentäjäkouluissa ei aina asioista puhutaan niinku ne oikeesti on vaan silleen piloteille sopivasti yksinkertaistetusti... luojan kiitos ), ni ite järkeistän ton homman esim. vaikka silleen, että jos mietittä jotakin lankkua (siipeä ) virtauksessa, niin 0-kotauskulmalla se on aika lailla virtaviivaisesti ja mitä isompi on kohtauskulma, niin sitä pahemmin se on poikittain siinä virtauksessa... tuosta pitäisi yleensä jopa pilottien tajuta, että miksi se vastus kasvaa kohtauskulman kasvaessa

 

[Guest Kedu]

Vielä maavaikutuksesta:

 

-Kärkipyörteet, ylös- ja alastaite pienenevät = pienempi indusoitu vastus.

 

-Siiven painejakauman resultanttivektori kääntyy hieman eteenpäin = enemmän nostovoimaa samalla alfalla kuin pois maavaikutuksesta.

 

-Alastaitteen muutos vähentää korkeusvakaimen nostovoimaa eli samalla vähemmän vastusta sieltäkin. (Menee kuitenkin varsin tyyppikohtaiseksi ton korkeusvakaimen vaikutusten kera, t-pyrstö, vakaimen etäsyys siivestä...)

[Manu Skyttä 0]

Vielä maavaikutuksesta:

 

-Kärkipyörteet, ylös- ja alastaite pienenevät = pienempi indusoitu vastus.

 

-Siiven painejakauman resultanttivektori kääntyy hieman eteenpäin = enemmän nostovoimaa samalla alfalla kuin pois maavaikutuksesta.

 

-Alastaitteen muutos vähentää korkeusvakaimen nostovoimaa eli samalla vähemmän vastusta sieltäkin. (Menee kuitenkin varsin tyyppikohtaiseksi ton korkeusvakaimen vaikutusten kera, t-pyrstö, vakaimen etäsyys siivestä...)

 

Joo, kutakuinkin näinhän se menee. Alisoonisella puolella voi tietysti keskustella, oliko ensin muna vai kana, mutta itse jäsentelin taannoin asian mielessäni näin "visualisoidakseni" sitä: Ylöstaite edessä pienenee (indusoidun kulman verran) => vaikutukseet painejakaumaan => vaikutukset kärkipyörteen pienenemiseen ja alastaitteeseen. Kokonaisuutena seuraa indusoidun vastuksen pieneneminen.

 

Yleisesti vastuksen hahmottamisessa auttaa, kun miettii asiaa vanaveden näkökulmasta; Mitä vähemmän häiriöitä on virtauksessa koneen takana, sitä pienempi on vastus. Kaikki energia, millä ilma laitetaan laitetaan koneen takana liikkumaan, on pois lentokoneen energiasta - eli vastusta. Auttaa hahmottamaan ainakin interferenssivastusta.

 

No tietysti asia pitää oikeassa elämässä (ainakin lentäjille ) ilmaista niin päin, että kaikki häiriöt, jotka lentokone liikuessaan aiheuttaa ilmamassaan, ovat lentokoneen näkökulmasta vastusta.